OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 LESTIJÄRVEN KUNTA ISO KORTENEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA

2 Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS) esitellään kaavan laatimisessa nudatettavat sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmät. Suunnitelmassa kerrtaan myös kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu. Lisäksi sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviinnit. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprsessin kuluessa. ISO KORTENEVAN TUULIVOIMAPUISTO YIT Rakennus Oy suunnittelee Lestijärven eteläsiin klmesta sa-alueesta kstuvaa tuulivimapuista. Suunnitteilla levan Lestijärven tuulivimapuistn kknaissayleiskaavan mudstavat Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan tuulivimapuistjen sayleiskaavat. Tämä sallistumis- ja arviintisuunnitelma käsittelee Is Krtenevan sayleiskaavaa, jka n Lestijärven tuulivimapuistn sa-alue 3. Is Krtenevan tuulivimapuistn tulee enintään 35 vimalaa ja kaava-alueen pinta-ala n nin hehtaaria. Tuulipuistt kstuvat tuulivimalista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuistjen sähköasemista, hult-/varastrakennuksesta, sähköverkkn liittymistä varten tarvittavasta ilmajhdsta tai maakaapelista sekä tuulivimalita yhdistävistä teistä. Tuulivimalat tulevat sijittumaan alueelle pääsin nin 0,5 1 kilmetrin välein tisistaan. Tuulivimalan lakikrkeus n enimmillään 210 metriä. Ensisijaisesti hankkeen tteuttamissuunnittelussa pyritään siihen, että hankealueiden läheisyyteen Fingrid Oyj:n lemassa levan 2 x 400 kv Pikkarala Alajärvi -vimajhtreitin varteen saadaan rakennettua uusi 400/110 kv -sähköasema, jhn hankealueilla tutettu sähkö vidaan liittää. Tällöin ei tarvitsisi rakentaa uusia pitkiä ilmajhtyhteyksiä kaava-alueiden ulkpulelle. Sähkönsiirrlle tarkastellaan YVA-menettelyn yhteydessä kuitenkin kahta eri reittivaihtehta. Hankkeessa vidaan sin hyödyntää alueella j sijaitsevia metsäautteitä. Teiden kantavuutta n sin parannettava ja paikin myös leveyttä kasvatettava. Alueelle tehdään myös uusia teitä. Tuulivimaliden sijitussuunnittelu tehdään sana hankesuunnittelua sayleiskaavituksen kuluessa. Tuulivimalaitsten sijaintiin vaikuttavat lunnnlsuhteet, melu- ja varjstusanalyysit sekä vimalaitsvalmistajasta riippuvat vimaliden väliset minimietäisyydet ptimaalisen tutannn varmistamiseksi. Alueella suritetaan tuulimittaukset, jiden tulksien avulla vidaan varmistua tuulivimalaitsten tarkituksenmukaisesta sijittelusta. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Is Krtenevan tuulivimapuist sijittuu Lestijärven kaakkispulelle Itäniemen ja Valkeisen järven väliselle alueelle, yksityiseen mistukseen kuuluville alueille. YIT Rakennus Oy:llä n alueille hallintaikeus pitkäaikaisten vukraspimusten njalla. Kaava-alue n alustavasti sama kuin tuulipuistn suunnittelualue. Tarvittaessa kaava-alueen rajausta vidaan tarkistaa työn edetessä. Osayleiskaavan laadinnassa ja kaavan vaikutusten arviinnissa tarkastelu khdistuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle alueelle. Kaavituksessa tarkastellaan kaava-alueen lisäksi nin 0,5 km:n vyöhykettä kaava-alueen ympärillä, ja pyritään ttamaan humin kaava-alueen välittömässä läheisyydessä levien alueiden maankäyttö. 2

3 Kuva 1. Lestijärven tuulivimapuistn kknaissayleiskaavan kaikki klme sayleiskaavaaluetta. Is Krteneva n tuulivimapuistista itäisin ikealla. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Lestijärven kunnanhallitus hyväksyi kkuksessaan Lestijärven Tuulivima Oy:n tekemän esityksen sayleiskaavan laatimisesta Lestijärven tuulipuistalueelle. Kaavitus tuli tullin vireille Lestijärven Tuulivima Oy:n alitteesta. Hanke n siirtynyt YIT Rakennus Oy:n mistukseen syksyllä Alue jaettiin syksyllä 2014 klmeen saan, jiden sayleiskaavat tulivat vireille Lestijärven kunnanhallituksen päätöksellä Kaavitustyötä hjaa Lestijärven kunta. Kaavaa laativa knsultti n FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. Tuulivimapuistn rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista rakennuslupaa. Kska Lestijärven alueella ei le tuulipuistja mahdllistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen tteuttaminen sayleiskaavjen laatimista. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vimaan tullut muuts mahdllistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivimalan rakentamiseen yleiskaavan perusteella (MRL 77 a ). Osayleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Lestijärven kunnanvaltuust. Kaavitusmenettely n tavitteena saada päätökseen keväällä YIT Rakennus Oy:n tavitteena n alittaa tutant vuden 2016 lppuun mennessä. Osayleiskaavituksen yhteydessä ratkaistaan tuulivimapuistjen maankäyttö sekä tuulivimaliden sijittuminen. Osayleiskaavjen laadinnassa tetaan humin ympäristövaikutusten arviinnin yhteydessä tehtävät selvitykset ja arviinnit. Osayleiskaavan suunnittelun tavitteena n tteuttaa tuulivimapuistn rakentaminen lunnnympäristön minaispiirteet ja ympäristövaikutukset humin ttaen sekä lieventää rakentamisesta mahdllisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tuulipuistjen tavitteena n saltaan edistää ilmastpliittisia tavitteita, jihin Sumi n situtunut. Tuuliviman salta tavitteena n nstaa tuuliviman asennettu kknaisteh Sumessa MW:iin vuteen 2020 mennessä. Lisäksi sayleiskaavjen tavitteena n ttaa humin muut aluetta kskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprsessin kuluessa mudstuvat tavitteet. 3

4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Osayleiskaava-alue vat pääsin metsäinen, maastltaan tasainen ja suurelta sin sinen. Metsäalueita lunnehtivat mäntykankaat sekä jituksissa kuivahtaneet rämeet ja turvekankaat. Metsäalueet vat pääsin tavanmaisessa metsätaluskäytössä ja iältään painttuvat nuriin ja varttuviin metsiin. Osayleikaava-alueen länsipulella lähempänä harjujaksa sijaitsevat Similän ja Mustikankylän peltaukeat asutuksineen jki- tai purlaaksissa. Peltalueet asutuksineen jäävät kaava-alueen ulkpulelle. Is Krtenevan kaava-alueen kaakkissiin sijittuu yksi järvi, Ruutana. Lähialueiden vakituinen asutus n keskittynyt Lestijärven keskustaajamaan ja sen lähialueille sekä kantatien 58 varrelle. Lisäksi suunnittelualueiden läheisyyteen sijittuu kylät, Yli-Lesti, Similä ja Mustikankylä. Kylien ympäristössä n viljeltyjä peltalueita. Asutusta n myös Knttikskentien varressa. Lma-asutus n keskittynyt pääasiassa Lestijärven rannille. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteet tulee ttaa humin ja niitä tulee edistää myös tuulivimapuistjen sayleiskaavituksessa. KESKI-POHJANMAAN YHDISTELMÄMAAKUNTAKAAVA Suunnittelualueilla n vimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen Keski- Phjanmaan yhdistelmämaakuntakaava, jnka 1. vaihekaava n vahvistettu ympäristöministeriössä , 2. vaihekaava ja 3. vaihekaava Keski-Phjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) n esitetty kaikki keskeiset asiakknaisuudet lukuun ttamatta tuulivimalita, maa-aines- ja turvevarja sekä keskustjen ulkpulelle sijittuvia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jtka aihekknaisuudet käsitellään muissa maakuntakaavituksen vaihekaavissa. Keski-Phjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ) käsittää siden mnikäytön, tuulivimatutannn ja kaupan palveluverkn sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistt ja maisema- ja kulttuurikhteet. Samalla vahvistuspäätös kumaa maakuntakaavan 1. vaiheessa sitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatimintjen alueet sekä muinaismuistt. Keski-Phjanmaan 3. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ) hjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijittumista sekä phjavesien sujelua ja kiviaineshulllle alueita kk maakunnan alueella. Maakuntakaavassa n sitettu Is Krtenevan sayleiskaava-alueen halki kulkeva uusi kantatie, jka liittyy kantatie 58 ikaisuun Lestijärven itäpulitse. Kantatien itäpulelle sekä kunnan eteläsiin ja Is Krtenevan sayleiskaava-alueen länsisaan n sitettu mttrikelkkailun runkreitin yhteystarve. Is Krtenevan sayleiskaava-alueen länsipulelle n sitettu maakuntakaavassa kylä (at), Ylilesti. Is Krtenevan sayleiskaava-alueen phjispulella n sitettu maakuntakaavassa kallimurskeen ttalueita tai ttn sveltuvia alueita (EO-3). Osayleiskaava-alueen läheisyyteen n sitettu muinaismuistkhteita. Nämä vat muinaismuistlain rauhittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. sayleiskaava-alueen ymnpäristöön sijittuu kantatie (kt), yhdystie (yt) sekä ulkilureitti. Ulkilureitti (Peuranplku) menee Is Krtenevan suunnittelualueen eteläsan pikki. Is Krtenevan sayleiskaava-alue n sitettu maakuntakaavassa suurimmaksi saksi turvetutantvyöhykkeeksi 1 (tv1). 4

5 Kuva 2. Ote Keski-Phjanmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä. Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan suunnittelualueet vat kartassa punaisella, Is Krteneva n ikealla. Lestijärvelle n sitettu Is Krtenevan sayleiskaava-alueen ympäristöön kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueita. Alueita kskee suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää maisema- ja kulttuuriarvjen sekä perinnebitppien ja muiden lunnnperintöarvjen säilymistä alkututannn timinta- ja kehittämisedellytyksiä vaarantamatta. Yksityiskhtaisemmassa kaavituksessa tulee humiida alueen erityispiirteet ja tarpeen mukaan antaa niiden säilymisen turvaavia kaavamääräyksiä ja suunnitteluhjeita. Lestijärventien varrelle sayleiskaava-alueen länsi-eteläpulelle n sitettu arvkas harjualue (ge-1). Lestijärventien suuntaisesti sijittuu tärkeä tai vedenhankintaan sveltuva phjavesialue (pv), jta kskee suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee varmistua siitä, ettei timenpiteillä vaaranneta phjaveden määrää tai laatua. Tämä tulee ensisijaisesti hitaa sijittamalla riskialttiit timinnat alueen ulkpulelle ja tissijaisesti estämällä riskien syntyminen riittävällä vesiensujelutimenpiteillä. IV VAIHEMAAKUNTAKAAVA Valmisteilla leva Keski-Phjanmaan 4. vaihemaakuntakaava, mannertuulivima tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuuliviman sijittumista Keski-Phjanmaan maakunnassa. Kaavan lähtökhtana timii Phjis-Phjanmaan ja Keski-Phjanmaan manneralueen tuulivimaselvitys, jka n esiselvityksenä hyödyntänyt tuuliatlaksen tuulisuustietja tausta-aineistna. Lisäksi kaavalla päivitetään arvkkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä kskevat merkinnät vastaamaan vimassa levia valtakunnallisia inventinteja. 5

6 4. vaihemaakuntakaava n llut ehdtuksena nähtävillä Kaavaehdtus n päivätty Kuva 3. Ote Keski-Phjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdtuksesta (10/2014). Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan suunnittelualueet vat kartassa punaisella, Is Krteneva n ikealla. Lestijärven alueelle n sitettu klme tuulivimaliden aluetta (tv, 421_702, 421_703 ja 421_704). Alueista itäisin tv 421_704 kattaa isn san Is Krtenevan sayleiskaava-alueesta. Merkinnällä n sitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivimaliden sijittamiseen sveltuvat alueet. Maakunnallisesti merkittävä tuulivima-alue mudstuu vähintään kymmenestä vimalasta. Näitä kskee suunnittelumääräys: Tuulivima-alueiden suunnittelussa n tettava humin sekä hankekhtaiset että yhteisvaikutukset asutukseen, lma-asutukseen, arvkkaisiin maisema-alueisiin, merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sekä lunnn mnimutisuuden kannalta erityisen tärkeisiin alueisiin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten mudstuminen. Tuulivimaliden sijituksessa tulee ttaa humin lentliikenteen, säähavainninnin sekä Pulustusvimien timinnan aiheuttamat rajitteet. Pulustusvimilta n selvitettävä tuulivimaliden hyväksyttävyys, kun tuulivimaliden sijainti-, rakenne- ja krkeustiedt vat käytettävissä/tiedssa. Tuulivima-alueiden liittämisessä sähköverkkn n ensisijaisesti hyödynnettävä lemassa levia jhtkäytäviä. Tuulivima-alueiden suunnittelussa n tettava humin sekä hankekhtaiset, että yhteisvaikutukset muuttlinnustn ja suurpetlintujen pesimisreviireihin ja ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten syntyminen. Aluekhtainen suunnittelumääräys edellyttää, että tuulivima-alueella 421_704 (Is Krteneva) tuulivimaliden määrän mitituksella ja sijittelulla tulee turvata sääksen saalistusreitit Lestijärvelle. Lestijärven kunta jätti vaihemaakuntakaavan lunnsvaiheessa mielipiteen, jssa tivttiin kk Lestijärven tuulivimapuistjen hankealueen sittamista tuulivimatutannn alueena. YLEISKAAVAT Is Krtenevan sayleiskaava-alueella n vimassa vunna 1999 hyväksytty Lestijärven sayleiskaava, jssa tuulivimapuistn alue n sitettu valtasaksi metsätalusvaltaiseksi alueeksi MM- 3. Alueet n varattu pääasiassa metsätaluskäyttöön. Alueille saa rakentaa pääkäyttötarkituksen mukaisia rakennuksia ja rakennelmia sekä liitännäiselinkeinja tukevia rakennuksia ja laitteita. Alueille sallitaan Rakennuslain 4 :n mukainen haja-asutus, vähintään m 2 rakennuspaikille. Alueilla levien vesistöjen rantavyöhykkeille ei saa rakentaa, ellei niille le merkitty rakennuspaikkaa. 6

7 Yleiskaavassa n sitettu Is Krtenevan luteispulelle lentliikenteen alue (LL), jka n varattu pienlentkentäksi. Is Krtenevan suunnittelualueen eteläsan halki kulkee hjeellinen ulkilureitti retkeily- ja ulkilualueella (VR). Kuva 4. Ote Lestijärven yleiskaavasta. Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan suunnittelualueet vat kartassa punaisella, Is Krteneva ikealla. ASEMAKAAVAT Vahvistettuja asemakaavja Lestijärven kunnan alueella n 199,3 ha. Nämä eivät sijitu Is Krtenevan sayleiskaava-alueelle. Lisäksi kunnan alueella n vimassa ranta-asemakaavja. Lestijärven rannista n kaavitettu jk asema- tai ranta-asemakaavalla n. 90 % (75 km). Valtuust hyväksyi Lestijärven ranta-asemakaavan muutksen rakennusikeuksien nstamisesta. Rantakaavitetulla salla Lestijärveä n 460 lmarakennuspaikkaa. Kunnan lma-asuntkanta n maksimissaan n. 600 kpl. LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN Osayleiskaavan vaikutusalueella n suunnitteilla Hittisennevan ja Kslankankaan lisäksi kaksi wpd Finland Oy:n tuulipuisthanketta: Thlampi-Lestijärven (n. 100 vimalaa) ja Länsi-Thlammin (n. 40 vimalaa) tuulivimapuistt. Yhteisvaikutusten arviinnissa humiidaan mainitut lähialueella suunnitteilla levat tuulipuisthankkeet. Hankkeissa käydään myös kaikkien tuulipuisthankkeiden verkkliityntäratkaisuja yhteen svittavia neuvtteluja. Lisäksi hankkeissa neuvtellaan kaavituksen ja ympäristövaikutusten arviintiin liittyvistä yhteensvittamiskysymyksistä. Hankkeesta vastaavat vat spineet yhteistyöstä hankkeiden yhteisvaikutusten arviintiin liittyvässä tiednvaihdssa. 7

8 Muita Is Krtenevan sayleiskaava-alueen läheisyyteen sijittuvia humattavia hankkeita vat: Vap Oy: Teerinevan turvetutanthanke sijittuu sayleiskaava-alueen lunaispulelle YVA-menettely käynnissä Pyhäsalmi Mine Oy: Kaivsvarausilmitus sijittuu sayleiskaava-alueen länsipulelle varausilmitus vimassa saakka Kalvinit Oy: Kaivsvarausilmitushakemus sijittuu sayleiskaava-alueen länsipulelle hankkeesta ei le vielä annettu päätöksiä. Lestijärven Valkeisen matkailukeskus sijittuu sayleiskaava-alueen eteläpulelle hankkeesta ei le vielä annettu päätöksiä. SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviinti n sa tuulivimarakentamisen suunnittelua. Merkittävien tuulivimahankkeiden ympäristövaikutukset arviidaan YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviintimenettelyssä. Lestijärven tuulivimapuisthankkeen kknaislaajuus ylittää YVA-kynnyksen, ja tästä syystä alueelle n laadittu YVA-menettely, jnka yhteydessä n tehty seuraavat selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistihin ja alueen kulttuurihistriaan vaikutukset rakennuspaikkjen lunnnympäristöön vaikutukset pesimä- ja muuttlinnustn vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin lunnnsujelualueisiin melun ja varjn vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinlihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Olemassa levat tausta-aineistt: Phjis-Phjanmaan ja Keski-Phjanmaan manneralueen tuulivimaselvitys, Keski- Phjanmaan liitt Keski-Phjanmaan maakuntakaava, Keski-Phjanmaan liitt Phjis-Phjanmaan arvkkaat maisema-alueet, Phjis-Phjanmaan liitt Phjis-Phjanmaan kulttuurihistriallisesti merkittävät khteet, Phjis-Phjanmaan liitt Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Valtin ympäristöhallint, OIVA Ympäristö- ja paikkatietpalvelu ja Musevirast Lisäksi selvitetään mm. sayleiskaavan vaikutukset alueen virkistyskäyttömahdllisuuksiin, elinkeinihin ja taluteen sekä ssiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arviinnissa selvitetään myös kansalaisten ja muiden sallisten näkemykset. Selvitettävät vaikutukset n määritelty tarkemmin ympäristövaikutusten arviintimenettelyn (YVA) yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä leviin perustietihin, alueella suritettuihin maastkäynteihin, sallisilta saataviin lähtötietihin, lausuntihin ja humautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. Vaikutusten selvittämisen tarkituksena n j suunnittelun aikana saada tieta suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lpullisen suunnitelman laatua. KAAVOITUKSEN YHTEENSOVITTAMINEN YVA-MENETTELYN KANSSA YVA-lain 5 :n mukaan "yhteisviranmaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liitn ja hankkeesta vastaavan n ltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviintimenettelyn ja kaavituksen yhteensvittamiseksi". Hankkeen YVA-menettely ja kaavitus svitetaan yhteen siten, että niihin liittyvät selvitystyöt yhdistetään. Ympäristövaikutusten arviintimenettely n tärkeä sa sayleiskaavan laadintaa. Ympäristövaikutusten arviintia varten tehdyissä selvityksissä n humiitu sayleiskaavituksessa tarvittavat selvitystarpeet, jllin sayleiskaavat vidaan laatia YVA- 8

9 LESTIJÄRVEN KUNTA menettelynn selvitysaineistn phjalta. Hankkeen suunnittelua edistetään samanaikaisesti menettelynn kanssa. YVA- Kuva 5. YVA-menettelyn suhde maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaprsessiin. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET Osallisia vat kiinteistönmistajat ne, jiden asumiseen, työhönn tai muihin lihin valmisteilla leva kaava saattaa humatta- käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanmistajat ja haltijat vasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinnharjittajat, virkistysalueiden viranmaiset, jiden timialaaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintkunnat jaa lautakunnat naapurikunnat; Halsua, Perh, Kinnula, Reisjärvi, Sievi, Thlampi, Kkkla ja Pihtipu- das Keski-Phjanmaan liitt, Etelä-Phjanmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Länsi- ja Sisä-Sumen aluehallintvirast (AVI), Musevirast, Keski-Phjan- maan maakuntamuse,, Liikennevirast, Liikenteen turvallisuusvirast Trafi, Finavia Oyj, Ilmavimat, Keski-Phjanmaann PrAgria Keski-Phjanmaa yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa ja Pietarsaaren alueen pelastuslaits, Metsäkeskus Keski-Phjanmaa, käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätimikunnat; Lestijär- ven ktiseutuyhdistys, Yli-Lestiseura tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten lunnnsujeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Lestijkiseudunn Lunt ja Ympäristö ry, r Keski-Phjan- maan lintutieteellinen yhdistys, Lestijärven riistanhityhdistys, Lestijärven metsäs- tysyhdistys, Lestijärven kalastuskunta ja kalastusalue, Lestijärven ympäristöyhdistys ry elinkeinnharjittajia jaa yrityksiä edustavat yhteisöt; Metsäpeuranmaan Matkailu ry, Metsähallituss muut paikallisella tai alueellisella taslla timivat yhteisöt kuten tienhitkunnat ja ve- siensujeluyhdistykset erityistehtäviä hitavat yhteisöt tai yritykset kuten k energia- ja vesilaitkset; Frtum Oyj, Fingrid Oyj, wpd Finland Oy 9

10 LESTIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMINENN Osallisilla n ikeus ttaa saa kaavan valmisteluun, arviida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla n myös mahdllisuus esittää neuvttelun käymistä sallis- kaavaehdtuksen nähtäville asettamista (MRL 64 tumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen ). Osayleiskaavan vireilletulsta, kaavalunnksen ja -ehdtuksen nähtävillälsta sekä kaavan vimaantulsta ilmitetaan paikallislehdessä, kuntatiedtteessa sekää Lestijärven kunnan ilmi- tustaululla ja www-sivuilla ( Osayleiskaavituksen aikana järjestetään yleisötilaisuudet kaavalunns- ja kaava-ehdtusvai- heessa. Osallisilla n mahdllisuus s antaa sayleiskaavasta palautettaa mielipiteinä kaavalunnk- sen nähtävillälaikanaa ja muistutuksina kaavaehdtustenn nähtävillälaikana. Kuva 6. Yleiskaavituksen vaiheett sekä sallistumismahdllisuudet. SUUNNITTELU-- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULUU KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (LOKAKUU 2014) Lestijärven tuulivimapuistn sayleiskaava tuli alun perin vireille yhtenä alueena syyskuussa Kaava-alue jaettiin syksyllä 2014 klmeen sa-alueeseen, jllin myös Is Krtenevan sayleiskaava tuli vireille Kaavituksen tullessa vireillee siitä tiedtetaan julkisesti. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jllin sallisilla ja kunnan asuk- kailla n mahdllisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä sallistumis- ja vurvaikutusmene- telmistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Lestijärven tuulivimapuistn kk aluetta kskeva alitusvaiheen viranmaisneuvttelu järjes- tettiin Hittisennevan, Kslankankaan ja Is Krtenevan sayleiskaavja kskeva alitusvaiheen viran- maisneuvttelu pidettiin Se li samalla Lestijärven L tuulivimapuistn kknais- sayleiskaavan lunnsvaiheen viranmaisneuvttelu. 10

11 OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHE (LOKAKUU MARRASKUU 2014) Lestijärven tuulivimapuistn kk aluetta kskeva sayleiskaava li lunnksena nähtävinä Osayleiskaavituksen perusselvitykset ja lähtötiedt n kttu j kk aluetta kskevan sayleiskaavan sekä YVA-menettelyn yhteydessä. Uusien sayleiskaava-alueiden (mukaan lukien Is Krteneva) lunnsvaihe käynnistyi lkakuussa Lunnsvaiheen käsittelyn ja nähtävillöln salta n päätetty, että Lestijärven tuulivimapuistn kknaissayleiskaavan lunnsvaihe n näiden klmen sayleiskaavan lunnsvaiheen valmisteluvaihe. Näin llen Is Krtenevan sayleiskaavan salta vidaan edetä suraan ehdtusvaiheeseen. OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE (MARRASKUU 2014 HELMIKUU 2015) Osayleiskaavaehdtus valmistuu alustavan aikataulun mukaan tammikuussa Lestijärven kunnanhallitus päättää sayleiskaavaehdtuksen nähtäville asettamisesta vähintään 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Osayleiskaavan nähtävillälsta ilmitetaan paikallislehdessä, kuntatiedtteessa, kunnan ilmitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Kunnan jäsenillä ja sallisilla n ikeus tehdä muistutuksia kaavaehdtuksesta (MRL 65, MRA 27 ). Muistutukset n timitettava kirjallisena Lestijärven kuntaan ennen nähtävilläln päättymistä. Saatu palaute käsitellään. Ehdtusvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. Osayleiskaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt viranmaisilta. Kaavaehdtuksen nähtäville asettamisen jälkeen järjestetään 3. viranmaisneuvttelu. OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMISVAIHE (MAALISKUU HUHTIKUU 2015) Kaavaehdtuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntihin annetaan perustellut vastineet. Lestijärven kunnanvaltuust hyväksyy sayleiskaavan kunnanhallituksen esityksestä. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti Kuukausi YVA-MENETTELY YVA-menettely Selvitykset ja laadinta Nähtävilläl YVA-lausunt Natura-arviinti Lausunt LESTIJÄRVEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA (LUONNOSVAIHE) Vireilletul + Tavitteet + OAS Kaavalunnksen valmistelu Kaavaehdtuksen valmistelu Hyväksymiskäsittely Nähtävilläl Viranmaisneuvttelut Yleisötilaisuudet HITTISENNEVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA (OYK), sa-alue 1, sijainti läntisin Vireilletul + OAS Kaavaehdtuksen valmistelu Hyväksymiskäsittely Nähtävilläl Viranmaisneuvttelut Yleisötilaisuudet (OYK), sa-alue 3, sijainti itäisin Vireilletul + OAS Kaavaehdtuksen valmistelu Hyväksymiskäsittely Nähtävilläl Viranmaisneuvttelut Yleisötilaisuudet Kuva 7. Hankkeen aikataululunnsvaiheen sekä sa-alueiden 1 ja 3 salta. 11

12 LESTIJÄRVEN KUNTA YHTEYSTIEDOTT Osayleiskaav van valmistelusta saa lisätietja Lestijärven kunnalta, kaavaa laativalta knsultilta () ja tuulipuisthank- keesta vastaavalta (YIT Rakennus Oy): Lestijärve en kunta Lestintie 39, LESTIJÄRVI Esk Ahnen Kunnanjhta aja puh esk.ahnen Teemu Jussinmäki Rakennustarkastaja puh Kaavaa laativa knsultti: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu D, OULU Kai Tlnenn Oulun aluepäällikkö arkkitehti SAFA, LuK puh Tuulivimapu uisthankkeesta vastaava: YIT Rakennus Oy Panutie 11, HELSINKI Mika Virtanen puh mika.virtane 12