MAALAHDEN KUNTA RIBÄCKENIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA. Vastaanottaja Maalahden kunta. Asiakirja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - käännös

Transkriptio

1 Vastaanttaja Maalahden kunta Asiakirja Osallistumis- ja arviintisuunnitelma - käännös Päivämäärä MAALAHDEN KUNTA RIBÄCKENIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

2 RIBÄCKENIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Päivämäärä Laatija Jnas Lindhlm Tarkastettu Tarkastaja Christffer Rönnlund Rambll Hviikeudenpuistikk 19 E VASA P F

3 RIBÄCKENIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, OAS SISÄLLYSLUETTELO 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ -ASETUKSEN MUKAISET LÄHTÖKOHDAT 1 2. SUUNNITTELUKOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 3. YHTEYSTIEDOT 3 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelun tavitteet Suunnittelualueen ympäristön nykytila Maanmistuslsuhteet Kaavitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Sujelu- ja Natura 2000-alueet 7 5. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA OLEMASSA OLEVAT TIEDOT 7 6. VAIKUTUKSET 8 7. OSALLISET 9 8. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavan vireilletulsta tiedttaminen, sallistumis- ja arviintisuunnitelma sekä kaavalunns Kaavaehdtus Muutksenhaku AIKATAULU 11

4 1 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ -ASETUKSEN MUKAISET LÄHTÖKOHDAT Asemakaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen (MRL, MRA) mukaisesti, MRL 62, 63 sekä MRA 30. A. MRL 62 - Vurvaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökhdista, tavitteista ja mahdllisista vaihtehdista kaavaa valmisteltaessa tiedttaa niin, että alueen maanmistajilla ja niillä, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa, sekä viranmaisilla ja yhteisöillä, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään (sallinen), n mahdllisuus sallistua kaavan valmisteluun, arviida kaavituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. B. MRL 63 - Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma sallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Kaavituksen vireille tulsta tulee ilmittaa sillä tavin, että sallisilla n mahdllisuus saada tietja kaavituksen lähtökhdista ja sallistumis- ja arviintimenettelystä. Ilmittaminen n järjestettävä kaavan tarkituksen ja merkityksen kannalta spivalla tavalla. Ilmittaminen vi tapahtua myös kaavituskatsauksesta tiedttamisen yhteydessä C. MRA 30 - Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkitettu tilaisuuden varaaminen sallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa vidaan tehdä asettamalla valmisteluaineist nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa kskevassa tilaisuudessa taikka muulla spivaksi katsttavalla tavalla. Tässä yhteydessä vivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedtetaan sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa tdetulla, sallisten tiednsaannin kannalta timivalla tavalla. Jllei muuta tiedttamista pidetä asian laatu humin ttaen spivana, asiasta n ilmitettava niin kuin kunnalliset ilmitukset kunnassa julkaistaan. Ilmitus n kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanmalehdessä. Mitä 2 mmentissa säädetään tiedttamisesta, nudatetaan sveltuvin sin myös maankäyttöja rakennuslain 63 :ssä tarkitettuun kaavituksen vireilletulsta ilmittamiseen, jllei vireilletulsta ilmiteta kaavituskatsauksesta tiedttamisen yhteydessä. Js valmisteltavana n vaikutukseltaan vähäinen asemakaava tai vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muuts, sallisille vidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmitetaan vireilletulsta. Tällöin ilmitusta ei tarvitse julkaista sanmalehdessä. D. Palaute sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta Tämä sallistumis- ja arviintisuunnitelma n saatavilla Maalahden kunnan tekniseltä sastlta, Malminkatu 5, MAALAHTI tai kunnan internet-sivuilta Osallistumis- ja arviintisuunnitelmasta vi antaa palautetta seuraavasti:

5 2 Kaavitusinsinööri Jnas Asphlm puh sähköpsti: Tätä sallistumis- ja arviintisuunnitelmaa päivitetään kk suunnitteluprsessin ajan tarpeen mukaan. 2. SUUNNITTELUKOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue sijaitsee Maalahden kunnan hallinnllisen keskustan, Köpingsin, eteläpulella n. 15 km:n etäisyydellä siitä. Alue sijaitsee Ribäcksvägenin ja Petlahdentien välissä. Etäisyys Printiehen n nin 7 km. Flatbergetin alue sijaitsee Petlahden kunnansassa Maalahden kunnassa. Etäisyys lähimpään taajamaan (Petlahti) n nin 7 km. Flatbergetin suunnitellun tuulivima-alueen ympäristö kstuu valtasin rakentamattmasta taluskäytössä levasta metsämaasta, alavien sumaiden ja peltalueiden lisäksi. Tuulivimaalueiden sijituspaikat kstuvat melk karusta kalliisesta ja kivikkisesta metsämaasta, jlla n matalaa puusta. Alueen tpgrafia n tasaista, mutta alue sijittuu ympäröiviä alueita krkeammalle. Lähin asutus n nin 950 metrin päässä. Alue n muilta sin haja-asutusaluetta. Kuva 1. Tuulivimapuistn hjeellinen sijainti sitettu punaisella. Maanmittauslaits.

6 3 Kuva 2. Kaava-alueen laajuus. Maanmittauslaits. 3. YHTEYSTIEDOT Suunnittelu tteutetaan yhteistyöhankkeena Maalahden kunnan ja Rambll Finland Oy:n kesken. Tieta tästä suunnitelmasta ja kaavitushankkeesta saa kunnan kaavittajalta (yhteystiedt alla). KAAVOITTAJA: Maalahden kunta Malminkatu MAALAHTI P Yhteyshenkilö: Kaavitusinsinööri Jnas Asphlm Puh Sähköpsti: jnas.asphlm@malax.fi KAAVAKONSULTTI: Rambll Finland Oy Hviikeudenpuistikk 19 E, VAASA P Yhteyshenkilö: Kaavan laatija: Maanm.ins. AMK Jnas Lindhlm, YKS-605 P Sähköpsti: jnas.lindhlm@rambll.fi Laaduntarkistus: Maanmittausins. AMK Christffer Rönnlund T Sähköpsti: christffer.rnnlund@rambll.fi

7 4 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4.1 Suunnittelun tavitteet Tavitteena n laatia sayleiskaavan tarkistus, jka mahdllistaa krkeampien tuulivimaliden rakentamisen kuin mitä vimassa leva yleiskaava sallii. Aiempi tuulivimaliden kknaiskrkeus li 200 m, nyt n tavitteena 250 m. Muutin tavitteet vat samja kuin vimassa levassa yleiskaavassa. Suunnittelualue pysyy maa- ja metsätalusalueena sekä virkistyskäytössä, lukuun ttamatta tuulivimalille varattuja sijituspaikkja, hultteitä ja muuta infrastruktuuria. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä vidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n sekä 77b :n mukaisesti. 4.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualue kstuu rakentamattmasta taluskäytössä levasta kalliperäisestä metsämaasta. Alue sijittuu melk krkealle verrattuna ympäristöön. Alueella n kuitenkin myös alavampia alueita, sumaita ja ksteikkja, jissa krkeusvaihtelu n vähäistä. Alueen tieverkk n melk kattava ja hyvässä kunnssa. 4.3 Maanmistuslsuhteet Vimaliden sijituspaikkjen maa-alueet vat yksityisessä mistuksessa. Timija n tehnyt maanvukraspimukset tuulivimaliden timinta-alueen maanmistajista suurimman san kanssa. 4.4 Kaavitustilanne Maakuntakaava Maalahden kunta kuuluu Phjanmaan liitn maakunta-alueeseen. Phjanmaan liitn maakuntavaltuust hyväksyi Phjanmaan maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Maakuntakaavan tehtävä n määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja sittaa aluevarauksia alueiden käyttöä kskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen svittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Phjanmaan maakuntakaavassa painttuvat yhdyskuntarakenne, liikenne, energiahult ja rantjen käyttö. Kuva 3. Ote maakuntakaavasta (vahvistettu ).

8 5 Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä n maakuntakaavassa seuraavia merkintöjä: Kaavamerkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Jkilaaksjen kehittäminen Merkinnän kuvaus: Merkinnällä sitetaan maaseutuasutuksen alueita jkilaaksissa, jilla kehitetään erityisesti maataluteen ja muihin maaseutuelinkeinihin, lunnn- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeintimintaa ja virkistyskäyttöä. Suunnittelumääräys: Jkilaaksissa tulee kehittää kuntien yhteistyötä ja yhteisiä suunnitteluperiaatteita. Alueidenkäytöllä tulee jkilaaksjen valuma-alueilla tapahtuvat timinnt hjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule sittaa tulvaherkille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee myös ttaa humin kulttuurimaisema-arvt. Maaseutua kehitettäessä tulee svittaa yhteen maaseutuelinkeinjen, pysyvän asutuksen ja lma-asutuksen tavitteet. Yleinen suunnittelumääräys kskee maakunnan kaikkia jkilaaksja mukaan lukien Kyrönjkilaaks. Vimansiirtjhdn yhteystarve Merkinnän kuvaus: Merkinnällä sitetaan tuulivima-alueiden ja muiden vimansiirtjhtjen yhteystarpeita. Maakaasujhdn yhteystarve Merkinnän kuvaus: Merkinnällä sitetaan maakaasujhdn vaihtehtiset yhteystarpeet. Ohjeellinen ulkilureitti Suunnittelumääräys: Vaellusreittien yksityiskhtainen suunnittelu ja merkintä tulee tehdä yhteistyössä maanmistajien ja viranmaisten kanssa. Suunnittelussa n kiinnitettävä humita ympäristöarvihin. Vaihekaava 1: Kaupallisten palvelujen sijittuminen Phjanmaalla Kaavalla ei le vaikutusta hankkeeseen. Vaihekaava 2: Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijittuminen Phjanmaalla Hankealue sijittuu tv-1-alueelle ja sveltuu näin llen hyvin tuulivima-alueeksi. Alla levassa kuvassa esitetään kyseisen alueen vaihemaakuntakaava 2. Kuva 4. Ote vaihekaavasta 2, vahvistettu

9 6 Vaihemaakuntakaavassa 2 n seuraavat kaava-aluetta kskevat varaukset: Kaavamerkintä Merkinnän kuvaus ja määräykset Tuulivimaliden alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä sitetaan maa-alueita, jtka sveltuvat alueellisesti merkittävien tuulivimapuistjen rakentamiseen. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa sekä käytössä n kiinnitettävä humita asutukseen ja virkistykseen, kulttuurimaisemaan, lintuihin, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, lentkenttien lentesterajituksiin, sähkönsiirtn, luntdirektiivissä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen sekä alkututannn ja maa-ainesten tn edellytysten turvaamiseen Yleiskaava Alueelle n aiemmin laadittu Ribäckenin tuulivimapuistn sayleiskaava. Kaava n hyväksytty kunnanvaltuustssa Kaava tuli lainvimaiseksi Kuva 5. Ote vimassa levasta sayleiskaavasta, hyväksytty Asemakaava Alueelle ei le aiemmin laadittu asemakaavaa.

10 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (Valtineuvstn päätös ) vat saaneet lainviman ja niiden tarkistukset tulivat vimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kknaisuuksiin, jista kaikki numera viisi lukuun ttamatta kskevat suunnittelualuetta: 1. Timiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. Timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden khdan 4 Timivat yhteysverkt ja energiahult yleistavitteissa tdetaan: "Alueidenkäytössä turvataan energiahulln valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdllisuuksia". Erityistavitteiden mukaan: "Maakuntakaavituksessa n sitettava tuuliviman hyödyntämiseen parhaiten sveltuvat alueet. Tuulivimalat n sijitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman vimalan yksiköihin. 4.5 Sujelu- ja Natura 2000-alueet Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000-alueita eikä muitakaan lunnnsujelualueita. Lähin Natura 2000-alue Kajaneskgen (FI , SCI) sijaitsee nin 3,5 kilmetrin etäisyydellä Ribäckenin tuulivimapuiststa lunaaseen. Sanemssen Natura 2000-alue (FI , SCI, SPA) sijaitsee Ribäckenin tuulipuiststa nin 7,5 kilmetriä kaakkn. Kackurmssen Natura 2000-alue (FI , SCI, SPA) sijaitsee tuulipuiststa nin 7,5 kilmetriä lunaaseen. Linnustnsujelualue, Unjärv sijaitsee Ribäckenin tuulipuistn alueesta nin 2,5 kilmetriä phjiseen ja Lisansjön, reilut 5 kilmetriä kaakkn. 5. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA OLEMASSA OLEVAT TIEDOT Vimassa levaa sayleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä tullaan hyödyntämään suunnittelussa, kska ne vat pääsin ajantasaisia. Täydentäviä selvityksiä tullaan laatimaan melun, varjstuksen, näkyvyyden ja maisemavaikutusten salta, jtka mm. mudstavat perustan kaavan vaikutusarviinnin päivittämiselle.

11 8 6. VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arviivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä tetaan humin kaavan tehtävä ja tarkitus. Kaavaa laadittaessa n tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtehtjen tteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataludelliset, ssiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset n tehtävä kk siltä alueelta, jlla kaavalla vidaan arviida levan lennaisia vaikutuksia. Arviinnin perustana hyödynnetään j aikaisemmin laadittuja selvityksiä, tutkimuksia ja suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arviidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arviinnissa humiidaan sallisten ja eri sidsryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutukset kirjataan maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja -asetuksen 1 mukaisesti kaavaselstukseen. Vaikutuksia arviidaan tällöin: 1) ihmisten elinlihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kalliperään, veteen, ilmaan ja ilmastn, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnvarihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiataluteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 6) elinkeinelämän timivan kilpailun kehittymiseen. Vaikutukset ihmisten elinlihin ja elinympäristöön Tuulivimapuistn ihmisten elinlihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia seikkja vat mm. maisemavaikutukset sekä vimaliden käytön aikaiset meluhaitat ja vilkkuminen. Myös vimaliden rakentamisen (sekä timinnan lpettamisen) aikana saattaa syntyä meluhaittja. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset kstuvat lähinnä tuulivimaliden ja niiden kmpnenttien kuljetuksen ja asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/sujaamisesta sekä sähköjhtjen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta melusta. Alueen virkistyskäyttöön, esimerkiksi retkeilyyn vaikuttavia seikkja saattavat lla mm. alueelle tulevat rakentamisenaikaiset liikkumisrajitukset, vimalarakenteet sekä melu- ja maisemavaikutukset. Vaikutukset maa- ja kalliperään, veteen, ilmaan ja ilmastn Tuulivimahankkeen tteutuessa vidaan uusiutuvan energian tutanta lisätä Phjanmaalla ja samalla kk Sumessa. Kaikilla energiantutantmudilla n vaikutuksensa ilmastn, etenkin tarkasteltaessa tutantmudn kk elinkaarta. Käytön aikana tuulivimalat eivät aiheuta kasvihunekaasupäästöjä. Maa- ja kalliperään aiheutuu muutksia lähinnä rakentamisen aikana, kska niitä judutaan mukkaamaan vimaliden perustuksia varten. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnvarihin Eliöstöön khdistuvia vaikutuksia aiheuttavat lähinnä melu, phjan mukkaustyöt ja massjen läjitykset. Perustuksen khdalla leva kasvillisuus ja elinympäristö tuhutuvat. Linnustn khdistuvat timinnanaikaiset vaikutukset liittyvät mm. vimaliden aiheuttamaan törmäysriskiin. Pesimälinnustn lisäksi merkittäviä vaikutuksia vi tulla linnuille, jiden muuttreitit kulkevat suunnittelualueen kautta. Myös vaikutuksia Natura-alueisiin, lunnnsujelualueisiin ja arvkkaisiin luntkhteisiin tarkastellaan.

12 9 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiataluteen Plttainevapaana energiantutantmutna tuulivima lisää energiamavaraisuutta ja sähkön timitusvarmuutta. Hankkeella n välillisesti ja välittömästi työllistävä vaikutus. Tulverjen ja mm. kiinteistöverjen tutilla n psitiivisia vaikutuksia kuntien taluteen. Tuulivimatutanta vidaan käyttää matkailussa myös psitiivisena vetvimatekijänä. Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat lähinnä tuulivimakmpnenttien ja perustusten sekä maanrakennuksen materiaalien kuljetuksista. Olemassa levia teitä vidaan rakennusvaiheessa hyödyntää suuressa määrin, jllin haitalliset vaikutukset ympäristöön ja liikenteeseen minimidaan. Tuulivima ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen rakentamisen jälkeen, jllin liikennöinti liittyy ainastaan hult-/kunnssapittimintaan. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tuulivimaliden yksi merkittävimmistä vaikutuksista n yleisesti ttaen vaikutukset maisemaan. Maisemavaikutukset mudstuvat perustuksesta, rungsta, ja lapjen pyyhkäisypintaalasta. Tähän vaikuttavat muun muassa yksittäisten vimaliden tyyppi, vimalaryhmien asettelu ja maastn mudt. Suurimmillaan vaikutukset vat lähellä asutusta, herkillä alueilla, kuten esimerkiksi lunnnsujelualueilla ja arvkkailla maisema-alueilla. Vaikutukset pulustusvimien timintaan Vaikutuksia pulustusvimien timintaan saattaa esiintyä eri näkökulmista: tutkavaikutukset lentrajitteet (lentkenttien läheisyys) harjitusalueiden läheisyys rajavalvnta Vaikutuksia arviidaan lähinnä lausuntmenettelyn kautta. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue vidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, jka sisältää välittömästi tuulivima-alueisiin liittyvät maa-alueet, sekä laajempaan vaikutusalueeseen, jka mudstuu alueista, jiden kaukmaisemassa alue n havaittavissa. 7. OSALLISET Suunnittelun salliset vat ainakin: MAALAHDEN KUNNAN ERI HALLINTOELIMET JA LUOTTAMUSELIMET Malminkatu 5, MAALAHTI VAASAN KAUPUNKI Kaavitus, PL 2, VAASA NÄRPIÖN KAUPUNKI Kaavitus, Kyrkvägen 2, NÄRPIÖ KURIKAN KAUPUNKI Kaavitus, Kärrytie 1, KURIKKA LAIHIAN KUNTA Kaavitus, PL 13, LAIHIA MUSTASAAREN KUNTA Kaavitus, Keskustie 4, MUSTASAARI

13 10 LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNNAN YMPÄRISTÖJAOSTO Keskustie 4, MUSTASAARI POHJANMAAN ELY-KESKUS (Phjanmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus) Krshlmanpuistikk 44 / PL 262, VAASA ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS (Etelä-Phjanmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus) Alvar Aalln katu 8 / PL 156, SEINÄJOKI POHJANMAAN LIITTO Hietasaarenkatu 6 / PL 174, VAASA POHJANMAAN MUSEO Musekatu 3 / PL 3, VAASA LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TraFi PL 320, HELSINKI LIIKENNEVIRASTO PB 33, HELSINKI POHJANMAAN PELASTUSLAITOS Sepänkyläntie 14 16, VAASA ALUEHALLINTOVIRASTO Wlffintie 35, PL 200, VAASA METSÄHALLITUS PL 475, VAASA SUOMEN METSÄKESKUS PL 40, LAHTI PUOLUSTUSVOIMAT, PÄÄESIKUNTA PL 919, HELSINKI Riista- ja kalataluden tutkimuslaits Viikinkaari 4 / PL 2, HELSINKI Kaikki ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa: Käyttäjät, haltijat, maanmistajat ja asukkaat suunnittelualueella ja sen vaikutusalueella. Yritykset, yhdistykset ja yhteisöt sekä sidsryhmät, jiden timialaan kaavamuutksella vi lla vaikutuksia, mm. Finavia Oyj Frtum Oyj Fingrid Oyj Elisa Oy Etelä-Phjanmaan Alueverkk Oy Metsänhityhdistys Österbtten Malaxnejdens Jaktvårdsförening Phjanmaan riistanhitpiiri 8. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MRL 1 Lain yleinen tavite Tämän lain tavitteena n järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä ludaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään eklgisesti, taludellisesti, ssiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavitteena n myös turvata jkaisen sallistumismahdllisuus asiiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vurvaikutteisuus sekä avin tiedttaminen käsiteltävinä levissa asiissa. MRL 6 Vurvaikutus ja kaavituksesta tiedttaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee lla vurvaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, jiden lihin tai etuihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavja valmistelevien viranmaisten n tiedtettava kaavituksesta sillä tavin, että niillä, jita asia kskee, n mahdllisuus seurata kaavitusta ja vaikuttaa siihen.

14 Kaavan vireilletulsta tiedttaminen, sallistumis- ja arviintisuunnitelma sekä kaavalunns Osayleiskaavan vireilletulsta sekä kaavamateriaalin nähtävillälsta tiedtetaan paikallislehdissä ja kunnan internet-sivuilla sekä ilmitustaululla. Materiaalista n mahdllisuus antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavalunns pidetään nähtävillä virka-aikana kunnantallla sekä kunnan internet-sivuilla 30 päivän ajan. Lausuntpyynnöt hallintkunnilta ja viranmaisilta. 8.2 Kaavaehdtus Osayleiskaavaehdtuksen asettaminen MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti kunnanhallituksen päätöksellä julkisesti nähtäville 30 vurkaudeksi kunnantaln ilmitustaululle ja internetsivulle. Tänä aikana n mahdllisuus antaa kaavaehdtuksesta kirjallisia muistutuksia. Nähtävillälsta ilmitetaan kuulutuksella paikallislehdessä, kunnan ilmitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdtuksesta lähetetään tarvittavat lausuntpyynnöt asianmaisille viranmaisille ja yhteisöille. Hallituskäsittely, kaavaehdtuksen hyväksyminen ja lähettäminen valtuustkäsittelyyn. Valtuustkäsittely, kaavaehdtuksen hyväksyminen. Tiedttaminen kaavan hyväksymisestä MRL 67 :n ja MRA 94 :n mukaan. 8.3 Muutksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan yleiskaavan hyväksymistä kskevaan päätökseen haetaan muutsta valittamalla Vaasan hallint-ikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Mikäli valituksia ei jätetä, kaava tulee vimaan 30 vurkauden kuluttua valtuustn päätöksestä ja siitä, kun kunta n kuuluttanut asiasta paikallislehdessä. 9. AIKATAULU Hankkeelle n laadittu seuraava hjeellinen aikataulu: Vaihe Alustava aikataulu Päätös kaavituksen käynnistämisestä Osallistumis- ja arviintisuunnitelma, kaavalunns, valmisteluvaiheen kuuleminen 01-03/2018 Kaavaehdtuksen laatiminen ja kaavaehdtus nähtävillä 04-06/2018 Krjaukset ja hyväksyminen 06 /2018