OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 HAAPAVEDEN KAUPUNKI (päivitetty ) HAAPAVEDEN KESONMÄEN TUULIVOIMAPUISTON YLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A P36423

2 Tuulivimayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS): esitellään kaavan laatimisessa nudatettavat sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmät kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu sekä kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviinnit. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprsessin kuluessa. HAAPAVEDEN KESONMÄEN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Puhuri Oy suunnittelee Haapavedelle Kesnmäen alueelle seitsemästä tuulivimalasta mudstuvaa tuulivimapuista. Kesnmäen tuulivimapuistn sähköverkkliityntä n alustavasti suunniteltu tteutettavaksi hankealueella vimaliden länsipulelle sijittuvaan Fingrid Oyj:n 220 kv vimajhtlinjaan. Hankealueelle rakennetaan sähköasema. Tuulivimapuistn sisäinen sähkönsiirt tteutetaan maakaapelein. Tuulivimaliden sijitussuunnittelu tehdään sana hankesuunnittelua yleiskaavituksen alkuvaiheessa. Tuulivimalaitsten sijaintiin vaikuttavat lunnnlsuhteet, melu- ja varjstusanalyysit sekä vimalaitsvalmistajasta riippuvat vimaliden väliset minimietäisyydet ptimaalisen tutannn varmistamiseksi. Alueella suritetaan tuulimittaukset, jiden tulksien avulla vidaan varmistua tuulivimalaitsten tarkituksenmukaisesta sijittelusta. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Puhuri Oy n tehnyt yleiskaavan laadinnasta alitteen Haapaveden kaupungille, jnka kaupunginhallitus n hyväksynyt ja päättänyt yleiskaavituksen käynnistämisestä. Yleiskaava n tullut vireille Haapaveden kaupunginhallituksen päätöksellä Yleiskaavan tavitteena n mahdllistaa suunnitellun tuulivimapuistn rakentaminen. Tuulivimapuist mudstuu tuulivimaliden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja hultteistä sekä sähköasemasta. Yleiskaavan suunnittelun tavitteena n tteuttaa tuulivimapuistn rakentaminen lunnnympäristön minaispiirteet ja ympäristövaikutukset humin ttaen sekä lieventää rakentamisesta mahdllisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Yleiskaava laaditaan siten, että sitä n mahdllista käyttää tuulivimaliden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Yleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Haapaveden kaupunginvaltuust. Tuulipuistn tavitteena n saltaan edistää ilmastpliittisia tavitteita, jihin Sumi n situtunut. Tuuliviman salta tavitteena n nstaa tuuliviman asennettu kknaisteh Sumessa MW:iin vuteen 2020 mennessä. Lisäksi yleiskaavan tavitteena n ttaa humin muut aluetta kskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprsessin kuluessa mudstuvat tavitteet. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Kesnmäen kaava-alue sijittuu Haapaveden keskustasta nin 12 kilmetriä etelään. Kaava-alue sijaitsee pääsin Phjis-Phjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa sitetulle tuulivimaliden alueelle (tv-1 Kesnmäki 352). Suunnittelualueen halk etelä-phjissuunnassa Maaseläntie, alueelle sijittuu myös muita metsäteitä, mitä vidaan hyödyntää hulttiesuunnittelussa (kuva 2). Kaavaalue n tavanmaisessa metsätaluskäytössä ja sen kk n nin ha. Kaava-alue sijittuu yksityisten maanmistajien maille. Hankevastaava tekee spimukset maanmistajien kanssa. 2

3 Kuva 1. Kesnmäen tuulivimapuistn sijainti ja maakuntakaavan tuulivima-alue. Kuva 2. Kesnmäen tuulivimapuistn yleiskaava-alue ja vimalasijittelu. 3

4 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Kesnmäen tuulivimapuistn yleiskaava-alue n pääsin metsätaluskäytössä. Suunnittelualueen ympäristön länsisaan sijittuu Fingrid Oyj:n 220 kv vimajhtlinja. Pinta- ja phjavedet Lähin phjavesialue, Varvaskalli, sijaitsee yli 5 kilmetrin etäisyydellä suunnitelluista vimalista. Klme vimalaa sijittuu Kalajen vesistöalueelle (53) ja neljä vimalaa Pyhäjen vesistöalueelle (54). Kaava-alueen länsi- ja luteissa sijittuu Kesnjan valuma-alueelle (53.067), killis- ja itäsa sijittuu Kuljunsaaren valuma-alueelle (54.038) ja eteläsa Karsikasjan valuma-alueelle (53.063). Kaava-alueelle ei sijitu lunnnvaraisia pintavesiä. Alueella n pieniä maa-ainestentttiminnan myötä syntyneitä vesialtaita. Kaava-alueella ei le phjavesialueita. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Lähin valtakunnallisesti arvkas maisema-alue, Kalajkilaaksn viljelymaisema, sijittuu lähimmillään 16,5 kilmetrin etäisyydelle suunnitelluista vimalista. Lähimmät maakunnallisesti arvkkaat maisema-alueet vat Vatjusjärven kulttuurimaisema (4,5 km), Malisjkivarren kulttuurimaisema (6,3 km) ja Pyhäjkilaaksn kulttuurimaisema (7,6 km). Lähimmät RKY 2009 khteet sijittuvat suhteellisen etäälle kaava-alueesta; Haapaveden Vanhatien raitti (13 km), Haapaveden ktitalusppilaits (13 km), Kärsämäen kirkk (17 km) ja Köyhänperän latalue (17 km). Maakunnallisesti arvkkaita rakennettuja kulttuuriympäristökhteita sijittuu Karsikkaan kyläympäristöön useita ja yksi khde, Rapinjan karjamaja sijittuu kaava-alueen killispulelle nin 3,2 kilmetrin etäisyydelle lähimmästä suunnitellusta vimalasta. Muinaisjäännökset Kaava-alueelle ei sijitu tunnettuja muinaisjäännöksiä. Lähin muinaisjäännös (Riihikaart, pyyntikuppa) sijittuu kaava-alueen kaakkispulelle nin 1 km etäisyydelle lähimmästä suunnitellusta vimalasta. kaava-alueen eteläsaan sijittuu klme tervahautaa. Tervahaudat tetaan humin hankkeen tarkemmassa suunnittelussa ja jätetään rakennustimenpiteiden ulkpulelle. Lunnnsujelu Kaava-alueella ei sijaitse Natura- tai lunnnsujelualueita. Lähimmät lunnnsujelualueet vat nin 9 kilmetrin etäisyydellä suunnitellusita vimalista. Lähin Natura-alue (Hirsineva) sijittuu yli 9 kilmetrin etäisyydelle vimalista. Lähin sujeluhjelmien alue (Karsikkamäen arvkas kallialue) sijittuu yli 11 kilmetrin etäisyydelle suunnitelluista vimalista. Kalliperä ja tpgrafia Kesnmäen kaava-alueen länsi- ja keskisan kalliperä n grandiriittia, itäsa intermediääristä vulkaniittiä ja killissa prfyyristä graniittia. Tpgrafialtaan alue n tasaista ja krkeusvaihtelut livapiirteisiä. kaava-alue sijittuu krkeustaslle nin m mpy (N2000). Kaava-alueen krkeimmat maastnkhdat sijaitsevat alueen phjissassa Kesnmäessä ja alavimmat alueen lunaissassa. Maaperä Kesnmäen kaava-alueen keskisa sijittuu karkearakeiselle kaakk-lude suuntaiselle harjualueelle. Kaava-alueen itäsalla esiintyy paksujen turvekerrsten alueita ja länsisalla sekalajitteisia maalajeja. Kasvillisuus Kasvimaantieteellisessä aluejassa Haapaveden ja Kärsämäen alue sijittuu keskibreaalisen Phjanmaan metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen ja siden salta Phjanmaan Kainuun aapasualueeseen. Phjis-Phjanmaan eteläsan alueella jkilaaksjen välisten vedenjakajaseutujen alueet vat metsätyypeiltään khtalaisen karuja ja yksipulisia ja siten alueen edustavimmat luntarvt 4

5 liittyvät usein su- tai kalliluntn. Kesnmäen kaava-alueen kasvillisuustyypit vaihtelevat kuivahkista mäntykankaista turvekangasmuuttumiin. Lunnntilaisia sita ei sijitu kaava-alueelle. Linnust Kaava-alueen pesimälinnust kstuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja runsaslukuisista talusmetsäalueiden yleislajeista. Kartta- ja ilmakuvatulkinnan perusteella kaava-alueen elinympäristöt vat melk karuja ja yksipulisia talusmetsäalueita, eikä alueelle tdennäköisesti sijitu linnustn kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Mahdllisia arvkkaampia lajeja vat mm. metsäkanalinnut, eräät tavanmaiset petlinnut ja pöllöt sekä mm. uhanalaiset metsävarpuslinnut. Rengastustimistn ja Metsähallituksen petlinturekisterin mukaan kaava-alueelle tai sen lähialueella ei sijitu tiedssa levia uhanalaisen tai muuten arvkkaan linnustn tiedssa levia pesäpaikkja (tietpyynnöt 03/2018). Kaava-alueen lähin tiedssa leva sujelullisesti arvkkaan petlinnun pesäpaikka sijittuu nin 10 km etäisyydelle. Muuttlinnustn salta kaava-alue sijittuu Phjis-Phjanmaan eteläsan sisämaa-alueelle, jssa lintujen muutt n lunteeltaan melk hajanaista. Seudulle sijittuu kurjen valtakunnallisesti tärkeä syysmuutn aikainen päämuuttreitti, jnka painpiste sijittuu yleensä kaava-alueen länsipulelle. Syksyn päämuuttpäivinä kurkien muutt sijittuu tyypillisesti useiden satjen metrien krkeudelle tuulivimaliden törmäyskrkeuden yläpulelle. Seudun tärkeimmät muutnaikaiset lepäily- ja rukailualueet sijittuvat Nivalan ja Haapaveden laajemmille peltalueille, selvästi kauemmas kaava-alueen ulkpulelle. Eläimistö Kaava-alueella tavattava eläinlajist n tyypillistä metsätalusvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajista, jka kstuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanmaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä vat mm. hirvi, metsäjänis, rava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. Suurpetja (karhu, ilves, susi) alueella saattaa esiintyä ajittain. EU:n luntdirektiivin liitteen IV (a) lajeista seudulla saattaa esiintyä mm. seuraavia lajeja: lepakt (mahdllinen), liit-ravat (epätdennäköinen), viitasammakk (mahdllinen) ja saukk (epätdennäköinen). Arvkkaat luntkhteet ja uhanalaispaikkatiet Kaava-alueelta tai sen lähiympäristöstä ei le aikaisempia havainttietja uhanalaislajiststa (Eliölajit tietjärjestelmä, Phjis-Phjanmaan Ely-keskus, ). Kaava-alueen kaakkispulella; (Rahkaneva, Teerineva ja Katajaneva) n havainttietja uhanalaisesta lintulajiststa. Uhanalaisrekisterissä n kaakkispulen silta havainttiet vaaleasarasta (Sumen vastuulaji, ei uhanalainen). Metsäkeskukselta n tiedusteltu ( ) metsätaluden ympäristötukikhteita, metsälakikhteita ja muita metsälain arvkkaita elinympäristöjä. Kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei sijitu ympäristötukikhteita. Kaava-alueelle sijittuu yksi metsälain 10 :n mukainen kallialue, vimajhtlinjan länsipulelle. Asutus Kaava-alueen ympäristö n harvaan asuttua. Alle 2 kilmetrin etäisyydelle suunnitelluista vimalista ei sijitu yhtään asuin- tai lmarakennusta. 5 kilmetrin säteellä suunnitelluista vimalista asuu 145 asukasta ja 10 kilmetrin säteellä 1297 asukasta (Tilastkeskus, ruututietkanta 2016). Lähimmät asuinrakennukset sijittuvat länsi-lunaispulelle Kesn ja Sutuperälle. Kaava-alueen ympäristössä n muutamia yksittäisiä lmarakennuksia. Lunnnvarat Nrrbtten Explratin AB:llä n saakka vimassa leva kaivsvarausilmitus Haapaveden, Kärsämäen Haapajärven ja Siikalatvan alueelle. Kesnmäen kaava-alue sijittuu varausilmituksessa esitetylle alueelle. Kaava-alueella n useita pieniä maa-ainestenttalueita (ktitarvett). 5

6 Muut hankkeet Kanteleen Vimalla n Rahkaneva-Teerinevan-Katajanevan alueille vireillä turvetutanthanke. Hankkeen YVA-selstus n llut nähtävillä alkuvudesta Etäisyys turvetutantalueelta lähimpään vimalaan n nin 1,3 kilmetriä. Sumen aluehallintvirast n myöntänyt hankkeelle ympäristöluvan. Lähimmät timinnassa levat tuulivimapuistt vat Sauviinmäki-Savineva Haapajärvellä (23 km) ja Pajukski I Ylivieskassa (40 km). Lähimmät tuulivimahankkeet (tuulivimakaava hyväksytty) vat Haapavedellä Hankilanneva, Nivalassa Kuknah ja Haapajärvellä Ristiniitty ja Välikangas. Hankkeiden rakentamisaikataulu ei le tiedssa. Muita suunnitteilla levia hankkeita 20 kilmetrin säteellä Kesnmäestä vat Haapavedellä Piipsanneva ja Puutinsaari (YVA-menettelyt ja kaavitus käynnistymässä). VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteet tulee ttaa humin ja niitä tulee edistää myös tuulivimapuistjen yleiskaavituksessa. Kesnmäen tuulivimapuista ja sen kaavitusta kskevat erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet: Timivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään kk maan mnikeskuksista, verkttuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Ludaan edellytykset elinkein- ja yritystiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja mnipuliselle asunttutannlle. Ludaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehkkaalle yhdyskuntakehitykselle, jka tukeutuu ensisijaisesti lemassa levaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Terveellinen ja turvallinen ympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastnmuutksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijitetaan tulvavaara-alueiden ulkpulelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutin. Ehkäistään melusta, tärinästä ja hunsta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittja. Haitallisia terveysvaikutuksia tai nnettmuusriskejä aiheuttavien timintjen ja vaikutuksille herkkien timintjen välille jätetään riittävän suuri etäisyys, tai riskit hallitaan muulla tavin. Otetaan humin yhteiskunnan kknaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpulustuksen ja rajavalvnnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja timintamahdllisuudet. Elinvimainen lunt- ja kulttuuriympäristö sekä lunnnvarat Hulehditaan valtakunnallisesti arvkkaiden kulttuuriympäristöjen ja lunnnperinnön arvjen turvaamisesta. Edistetään lunnn mnimutisuuden kannalta arvkkaiden alueiden ja eklgisten yhteyksien säilymistä. Hulehditaan virkistyskäyttöön sveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkstn jatkuvuudesta. Ludaan edellytykset bi- ja kierttaludelle sekä edistetään lunnnvarjen kestävää hyödyntämistä. Hulehditaan maa- ja metsätaluden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinjen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. Uusiutumiskykyinen energiahult Varaudutaan uusiutuvan energian tutannn ja sen edellyttämien lgististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivimalat sijitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean vimalan yksiköihin. 6

7 Turvataan valtakunnallisen energiahulln kannalta merkittävien vimajhtjen ja kaukkuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden tteuttamismahdllisuudet. Vimajhtlinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti lemassa levia jhtkäytäviä. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Phjis-Phjanmaan vunna 2005 vahvistetun maakuntakaavan uudistaminen käynnistyi syyskuussa 2010, jllin maakuntahallitus päätti kaavituksen vireille tulsta. Maakuntakaavan uudistamisessa n käsitelty kattavasti kk maakunnan alueidenkäyttöä. Maakuntakaavan uudistaminen n edennyt klmessa vaiheessa. Kknaismaakuntakaava n kumutunut vaihekaavissa käsiteltyjen teemjen ja krvaavien merkintöjen salta aina vaihekaavan saadessa lainviman. Maakuntavaltuust hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihemaakuntakaavan Maakuntavaltuust hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan Maakuntakaavan 2. vaihekaava sai lainviman Maakuntavaltuust hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan Hyväksymispäätöksestä tehtiin Phjis-Sumen hallint-ikeuteen kahdeksan valitusta, jista yksiköön ei kske Kesnmäen aluetta tai sen lähiympäristöä. Maakuntahallitus päätti kkuksessaan ( 232) määrätä 3. vaihemaakuntakaavan tulemaan vimaan maankäyttöja rakennuslain 201 :n njalla. Vimaantulsta n kuulutettu Näin llen kaikki vaihemaakuntakaavat vat nyt vimassa ja maakuntakaavan hjausvaikutus vidaan käsitellä tässä yleiskaavassa vaihekaavjen yhdistelmämaakuntakaavakarttaa käyttäen. Kuva 3. Ote Phjis-Phjanmaan maakuntakaavjen uudesta yhdistelmäkatasta. Kesnmäen tuulivimapuistn yleiskaava-alue n merkitty sinisellä pistekatkviivalla. 7

8 Yleiskaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen sijittuvat maakuntakaavassa seuraavat merkinnät: TUULIVOIMALOIDEN ALUE (tv-1) (1. ja 3. vmkk) PÄÄSÄHKÖJOHTO 400 kv ja 220 kv (1. ja 3. vmkk) UUSI PÄÄSÄHKÖJOHTO 400 kv (1. ja 3. vmkk) TURVETUOTANTOON SOVELTUVA ALUE (tu-1) (1. ja 3. vmkk) TURVETUOTANTOON SOVELTUVA ALUE (tu-2) (1. ja 3. vmkk) TURVETUOTANTOALUE (EO-tu) (1. ja 3.vmkk) Lisäksi maakuntakaavassa n annettu yleisiä suunnittelumääräyksiä kskien tuulivimaliden rakentamista (1. ja 3.vmkk). YLEIS- JA ASEMAKAAVAT Kaava-alueelle ei sijitu vimassa levia yleis- tai asemakaavja. Lähimmät yleiskaava-alueet sijittuvat Is-Vatjusjärvelle ja Hankilannevan tuulivimapuistn. Lähimmät asemakaava-alueet sijittuvat Haapaveden ja Kärsämäen keskusta-alueille. YVA-MENETTELYN TARVEHARKINTA Vaikutusten arviinti n sa tuulivimarakentamisen suunnittelua. Merkittävien tuulivimahankkeiden ympäristövaikutukset arviidaan YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviintimenettelyssä. Valtineuvst n lisännyt YVA-asetuksen 6 :n hankeluetteln tuulivimapuistt, jissa vimalaitsten määrä n vähintään 10 tai niiden yhteen laskettu kknaisteh n vähintään 30 MW. Ympäristövaikutusten arviintimenettelystä annetun lain (252/2017) liitettä 1 n muutettu tuuliviman salta eduskunnan päätöksen mukaisesti seuraavasti: tuulipistn kknaisteh n säilytetty sana YVA-kynnystä, mutta raja n nstettu 45 megawattiin. Haapaveden Kesnmäen suunniteltu tuulivimahanke ei kknsa pulesta (7 vimalaa) kuulu YVAasetuksen hankeluetteln, mutta kska menettelyä vidaan sveltaa myös pienempiin hankkeisiin, n Puhuri Oy pyytänyt Phjis-Phjanmaan ELY-keskukselta päätöstä YVA-menettelyn sveltamisesta hankkeeseen. Hankkeen yhteysviranmaisena timiva Phjis-Phjanmaan ELY-keskus n tdennut päivätyllä päätöksellä (POPELY/968/2018), että Haapaveden Kesnmäen tuulivimapuisthankkeeseen salta ei svelleta ympäristövaikutusten arviinnista annetun lain (252/2017) mukaista arviintimenettelyä. Näin llen hankkeen ympäristövaikutukset tulee selvittää yleiskaavituksen yhteydessä. SELVITYKSET JA VAIKUTUSTENARVIOINTI Kesnmäen tuulivimahankkeeseen ei svelleta YVA-menettelyä, jllin hankkeen ympäristövaikutukset selvitetään yleiskaavituksen yhteydessä. Urakkanevan tuulivimapuistn YVA-menettelyn yhteydessä n tehty seuraavat selvitykset: YVA-tarveharkintaan liittyvä materiaali: Hankkeen esiselvitys (04/2018) Tuulivimayleiskaavan edellyttämät kattavat luntselvitykset: Kasvillisuus- ja lunttyyppi-inventinti (syksy 2018) EU:n luntdirektiivin liitteen IV(a) lajistn erillisselvitykset (syksy 2018 ja kevät 2019): liit-ravan ja viitasammakn ptentiaaliset elinympäristöt lepakkselvitys muun lajistn esiintymisptentiaali Pesimälinnustselvitys (sis. metsäkanalintujen sidinpaikkainventinnin) (kevät 2019) 8

9 Muuttlintuselvitys (Hankkeen ympäristössä n tehty muiden tuulivimahankkeiden yhteydessä kattavasti muuttlinnustseurantaa, ja niistä saadut tiedt vat lähtökhtaisesti riittäviä hankkeen sijittuessa päämuuttreittien ulkpulelle. Selvitystä päivitetään tarvittaessa maastkaudella 2019) Lisäksi myös seuraavat ympäristöselvitykset: Arkelginen inventinti (syksy 2018) Maisematarkastelu, havainnekuvat ja näkemäalueanalyysi (syksy 2018) Melumallinnus (kevät 2018) Välkemallinnus (kevät 2018) Lisäksi selvitetään mm. hankkeen vaikutukset maankäyttöön, asumisen lsuhteisiin, metsätaluteen, virkistyskäyttöön, metsästykseen, elinkeinihin ja taluteen sekä yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Selvitettävät vaikutukset määritellään yksityiskhtaisemmin kaavaselstuksessa. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä leviin perustietihin, alueella suritettuihin maastkäynteihin, sallisilta saataviin lähtötietihin, lausuntihin ja humautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. Vaikutusten selvittämisen tarkituksena n j suunnittelun aikana saada tieta suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lpullisen suunnitelman laatua. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET Osallisia vat kaava-alueen kiinteistönmistajat ne, jiden asumiseen, työhön tai muihin lihin valmisteilla leva kaava saattaa humattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen (lähiympäristön) asukkaat, maanmistajat ja haltijat, yritykset ja elinkeinnharjittajat sekä virkistysalueiden käyttäjät viranmaiset, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: Haapaveden kaupungin hallintkunnat ja lautakunnat lähimmät naapurikunnat: Kärsämäen kunta, Nivalan kaupunki ja Haapajärven kaupunki Phjis-Phjanmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Phjis-Phjanmaan liitt, Jkilaaksjen pelastuslaits, Phjis-Sumen aluehallintvirastn (AVI), Väylä, Liikenne- ja viestintävirast Traficm, Musevirast, Phjis-Phjanmaan maakuntamuse, Pulustusvimat (3. Lgistiikkarykmentti), Ympäristöpalvelut Helmi (ympäristönsujelu sekä elintarvike- ja terveysvalvnta), Ympäristöpalvelut Selänne (ympäristönsujelu ja ympäristöterveysvalvnta) yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätimikunnat: Karsikkaan kylätimikunta, Vatjusjärven kylätimikunta ja Vattukylän kylätimikunta Haapavedellä tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten lunnnsujeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Phjis-Phjanmaan lunnnsujelupiiri, Phjis-Phjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Haapaveden riistanhityhdistys elinkeinnharjittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Pr Agria Oulu muut paikallisella tai alueellisella taslla timivat yhteisöt kuten tienhitkunnat ja vesiensujeluyhdistykset erityistehtäviä hitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitkset; Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Digita Oy 9

10 OSALLISTUMINEN Osallisilla n ikeus ttaa saa kaavan valmisteluun, arviida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla ja kuntalaisilla n ikeus antaa kaavasta mielipide valmisteluvaiheen aineistn ja kaavalunnksen nähtävillälaikana ja muistutus kaavaehdtuksen nähtävillälaikana. Annettuihin mielipiteisiin ja muistutuksiin laaditaan perustellut vastineet. Kesnmäen tuulivimapuistn yleiskaavan vireilletuln yhteydessä n laadittu tämä MRL 63 :n mukainen sallistumis- ja arviintisuunnitelma. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS) n esitelty kaavan laatimisessa nudatettavat sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmät, kerrttu kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu sekä kuvattu kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutustenarviinnit. Kuva 4. Yleiskaavituksen vaiheet sekä sallistumismahdllisuudet. SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (JOULUKUU 2018) Puhuri Oy n tehnyt yleiskaavan laadinnasta alitteen Haapaveden kaupungille, jnka kaupunginhallitus n hyväksynyt ja päättänyt yleiskaavituksen käynnistämisestä. Yleiskaava n tullut vireille Haapaveden kaupunginhallituksen päätöksellä Tuulivimayleiskaavan vireilletuln yhteydessä n laadittu tämä sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS). Yleiskaavan vireilletulsta ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman (OAS) julkisesti nähtäville asettamisesta n kuulutettu paikallislehdessä sekä Haapaveden kaupungin ilmitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Kaupungin asukkailla ja muilla sallisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä OAS:ssa esitetyistä sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmistä sekä kaavan suunnitelluista selvityksistä ja vaikutustenarviinnista. Osallistumissuunnitelma n saatavilla kaupungintallta ja kaupungin internetsivuilta sitteessa kk kaavaprsessin ajan. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavitusprsessin aikana. Yleiskaavasta n järjestetty ensimmäinen viranmaisneuvttelu

11 YLEISKAAVAN VALMISTELUVAIHE (LOPPUVUOSI 2018 ALKUVUOSI 2019) Haapaveden kaupunginhallitus päättää valmisteluvaiheen aineistn asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan julkisesti paikallislehdessä, kaupungin ilmitustauluilla sekä kaupungin internetsivuilla. Nähtävilläln yhteydessä järjestetään tiedtus- ja keskustelutilaisuus, jsta tiedtetaan kuulutuksen yhteydessä. Osallisilla ja kuntalaisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä nähtävillälaikana valmisteluvaiheen aineiststa ja kaavalunnksesta jk kirjallisesti tai suullisesti. Kirjalliset mielipiteet n sitettava Haapaveden kaupunginhallitukselle (s. PL 40, Haapavesi) ennen nähtävilläln päättymistä. Valmisteluvaiheen aineiststa pyydetään lausunnt viranmaisilta. Saatu palaute käsitellään ksteeksi ja lausuntihin annetaan perustellut vastineet. Valmisteluvaiheen aineist n taviteaikataulun mukaan nähtävillä alkuvudesta YLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE (KEVÄT KESÄ 2019) Haapaveden kaupunginhallitus päättää ehdtusvaiheen aineistn asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan julkisesti paikallislehdessä, kaupungin ilmitustauluilla sekä kaupungin internetsivuilla. Osallisilla ja kuntalaisilla n mahdllisuus antaa nähtävillälaikana muistutus ehdtusvaiheen aineiststa jk kirjallisesti tai suullisesti. Kirjalliset mielipiteet n sitettava Haapaveden kaupunginhallitukselle (s. PL 40, Haapavesi) ennen nähtävilläln päättymistä. Ehdtusvaiheen aineiststa pyydetään lausunnt viranmaisilta. Saatu palaute käsitellään ksteeksi ja lausuntihin ja muistutuksiin annetaan perustellut vastineet. Nähtävilläln yhteydessä järjestetään tarvittaessa tinen tiedtus- ja keskustelutilaisuus, jsta tiedtetaan kuulutuksen yhteydessä. Osa kaavan luntselvityksistä valmistuu vasta maastkaudella 2019, mistä jhtuen ehdtusvaiheen aineist n taviteaikataulun mukaan nähtävillä vasta kesällä YLEISKAAVAN HYVÄKSYMISVAIHE (SYKSY 2019) Haapaveden kaupunginvaltuust päättää yleiskaavan hyväksymisestä. Yleiskaavan hyväksymispäätöksestä tiedtetaan ELY-keskusta, muita lausunnn antaneita ja tiedttamista erikseen pyytäneitä sekä kaupungin ilmitustaululla ja internetsivuilla. Yleiskaavan saatua lainviman siitä ilmitetaan vimaantulkuulutuksella. 11

12 YHTEYSTIEDOT Yleiskaavan valmistelusta saa lisätietja kunnan internetsivuilta sitteesta sekä seuraavilta henkilöiltä: Haapaveden kaupunki Tähtelänkuja 1 (PL 40), Haapavesi Pauls Teka Maankäyttöpäällikkö puh pauls.teka@haapavesi.fi Kaavaa laativa knsultti: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu D, OULU Janne Tlppanen Maankäytön suunnittelija arkkitehti puh janne.tlppanen@fcg.fi Hankkeesta vastaava: Puhuri Oy Tiettie 2, Oulunsal Tumas Ylimaula Tuulivimapäällikkö Wind Pwer Manager puh tumas.ylimaula@puhuri.fi 12