OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 SIMON KUNTA SIMON LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUKSEN YLEISKAAVA Tarkistettu ja SUUNNITTELU JA TEK NIIKKA

2 Tuulivimasayleiskaavan vireilletuln yhteydessä laaditaan MRL 63 :n mukainen sallistumisja arviintisuunnitelma. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa (OAS): esitellään kaavan laatimisessa nudatettavat sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmät kerrtaan kaavituksen päätavitteet, suunnittelun eteneminen ja alustava aikataulu sekä kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arviinnit. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprsessin kuluessa. SIMON LEIPIÖN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUS TuuliWatti Oy suunnittelee Simn kunnan lunaissiin Leipiön tuulivimapuistn laajennusta. Tuulipuistn laajennus mudstuu enintään 30 tuulivimalasta. Leipiön tuulivimapuistn laajennuksen sähköverkkliityntä n alustavasti suunniteltu tteutettavaksi Simn tuulivimahankkeiden tarpeisiin rakennettavan uuden 110 kv vimajhdn kautta Keminmaan Taivalksken sähköasemalle. Tuulipuistn sisäinen sähkönsiirt tteutetaan maakaapelein. Kaava-alueelle rakennetaan uusi 110 kv sähköasema Tuulivimaliden sijitussuunnittelu tehdään sana hankesuunnittelua yleiskaavituksen alkuvaiheessa. Tuulivimalaitsten sijaintiin vaikuttavat lunnnlsuhteet, melu- ja varjstusanalyysit sekä vimalaitsvalmistajasta riippuvat vimaliden väliset minimietäisyydet ptimaalisen tutannn varmistamiseksi. Alueella suritetaan tuulimittaukset, jiden tulksien avulla vidaan varmistua tuulivimalaitsten tarkituksenmukaisesta sijittelusta. SUUNNITTELUN TAVOITTEET TuuliWatti Oy n tehnyt yleiskaavan laadinnasta alitteen Simn kunnalle, jnka kunnanhallitus n hyväksynyt ja päättänyt yleiskaavituksen käynnistämisestä. Yleiskaava n tullut vireille , kun sallistumis- ja arviintisuunnitelma n asetettu nähtäville. Yleiskaavan tavitteena n mahdllistaa suunnitellun tuulivimapuistn rakentaminen. Tuulivimapuist mudstuu tuulivimaliden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja hultteistä, sähköasemasta, maakaapeleista, muuntamista ja ilmajhdsta. Yleiskaavan suunnittelun tavitteena n tteuttaa tuulivimapuistn rakentaminen lunnnympäristön minaispiirteet ja ympäristövaikutukset humin ttaen sekä lieventää rakentamisesta mahdllisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Yleiskaava laaditaan siten, että sitä n mahdllista käyttää tuulivimaliden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Yleiskaava laaditaan ikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Simn kunnanvaltuust. Tuulipuistn tavitteena n saltaan edistää ilmastpliittisia tavitteita, jihin Sumi n situtunut. Tuuliviman salta tavitteena n nstaa tuuliviman asennettu kknaisteh Sumessa MW:iin vuteen 2020 mennessä. Lisäksi yleiskaavan tavitteena n ttaa humin muut aluetta kskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprsessin kuluessa mudstuvat tavitteet. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Simn Leipiön tuulivimapuistn laajennuksen yleiskaava-alue sijaitsee Perämeren kaaren rannikkvyöhykkeellä Simn kunnassa. Merenranta n lähimmillään nin 7 kilmetrin etäisyydellä laajennusalueen tuulivimalista. Yleiskaava-alue sijaitsee lähimmillään nin 2,5 kilmetriä Simn kuntakeskuksesta phjiseen ja nin klmen kilmetriä Oulu Kemi-rautatiestä phjiseen. Alustavan kaava-alueen kk n nin hehtaaria. Leipiön laajennuksen kaava-alue sijittuu Leipiön alkuperäisen tuulivimapuistalueen phjispulelle. 2

3 Kuva 1. Leipiön tuulivimapuistn laajennuksen alustava suunnittelualue n sitettu punaisella ja alkuperäinen Leipiön kaava-alue turksilla. LEIPIÖN ALKUPERÄINEN KAAVA-ALUE Leipiön alkuperäiselle kaava-alueelle n rakennettu 4 tuulivimalaa (Leipiö I). Rakennettujen vimalinen napakrkeus n 140 metriä (kknaiskrkeus 204 metriä) ja yksikköteh n 4,5 MW. Tuulivimapuistn sisäinen sähkönsiirt n tteutettu maakaapeleilla ja tuulivimaliden tuttama sähkö n liitetty 110/20 kv sähköaseman kautta kantaverkn lemassa levaan 110 kv Raasakka Ishaara vimajhtn. Leipiön alkuperäiselle kaava-alueelle n kaavitettu tämän lisäksi 13 uutta tuulivimalapaikkaa (Leipiö II). Vimaliden rakennuspaikat sijittuvat rakennettujen vimaliden phjispulelle. Leipiö II -alueen rakentamista varten rakennetaan uusi tieyhteys Phjispulentieltä. Tätä samaa tieyhteyttä suunnitellaan käytettäväksi myös Leipiön laajennusalueen liikennöintiin. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Leipiön tuulivimapuistn laajennuksen yleiskaava-alue n tällä hetkellä pääsin metsätaluskäytössä ja n maisemaltaan metsäistä tai sistunutta. Yleiskaava-alue sijaitsee nin metriä merenpinnan yläpulella. Maastn krkeusert alueella vat vähäisiä. Kaava-aluetta vidaan käyttää myös virkistys- ja ulkilukäytössä. Kaava-alueelle sijittuu kaksi metsästysmajaa. Leipiön laajennusalue sijaitsee metsäalueella, jssa maisematila n sulkeutunutta. Kaava-alueella ei le arvkkaita maisema-alueita, merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai tunnettuja muinaismuistkhteita. Lähin valtakunnallisesti arvkas maisema-alue n Simjen suun kulttuurimaisemat nin 4,5 km alustavista vimalapaikista etelään. Lähin RKY-khde (Simn rautatieasema) sijaitsee nin 3,9 kilmetrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta vimalapaikasta etelään. Lähin tunnettu muinaisjäännös sijaitsee nin 1,0 kilmetriä lähimmästä alustavasta vimalapaikasta lunaaseen (Ylimmäinen Varesharju, ajittamatn kivirakenne, ). 3

4 Kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijitu Natura-alueita. Lähin Natura-alue, Simjki (FI ), sijaitsee nin 3,0 km lähimmistä suunnitelluista vimalista kaakkn. Kaava-alueen kaakkissaan sijittuu vasta perustettu Rakkamaan lunnnsujelualue, jka n perustettu METSO-sujeluhjelman khteena Pikkujan varrelle sijittuvien krpien sujelemiseksi. Etäisyys lähimpään suunniteltuun vimalaan n nin 230 metriä. Sim kuuluu prnhitalueeseen. Yleiskaava-alue sijittuu Issydänmaan paliskunnan alueelle. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavitteet tulee ttaa humin ja niitä tulee edistää myös tuulivimapuistjen yleiskaavituksessa. Leipiön tuulivimapuistn laajennusta ja sen kaavitusta kskevat erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet: Timiva aluerakenne: Aluerakenteen ja alueidenkäytön hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti alueiden miin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin maanpulustuksen ja rajavalvnnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjitusalueille, varikktiminnalle sekä muille maanpulustuksen ja rajavalvnnan timintamahdllisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytössä ludaan edellytykset ilmastnmuutkseen speutumiselle. Alueidenkäytössä n ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat: Alueidenkäytöllä edistetään lunnnvarjen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan lunnnvarjen saatavuus myös tuleville sukuplville. Alueidenkäytössä n varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja lunnnperinnön arvt säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin eklgisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset lunnnalueet. Alueidenkäyttöä n hjattava siten, ettei näitä aluekknaisuuksia tarpeettmasti pirstta. Timivat yhteysverkstt ja energiahult: Alueidenkäytössä turvataan energiahulln valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdllisuuksia. Alueidenkäytössä n turvattava lentliikenteen nykyisten varalaskupaikkjen ja lennnvarmistusjärjestelmien kehittämismahdllisuudet sekä stilasilmailun tarpeet. Vimajhtlinjauksissa n ensisijaisesti hyödynnettävä lemassa levia jhtkäytäviä. Maakuntakaavituksessa n sitettava tuuliviman hyödyntämiseen parhaiten sveltuvat alueet. Tuulivimalat n sijitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman vimalan yksiköihin. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavitteissa n näiden neljän teeman lisäksi kaksi erityisteemaa: Helsingin seudun erityiskysymykset sekä lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet, jka kskee lähinnä rannikkaluetta, Lapin tunturialueita ja Vuksen vesistöaluetta. Leipiön tuulivimapuistn laajennusta ja sen kaavitusta kskee lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet -teemasta lähinnä seuraava alueidenkäyttötavite: Prnhitalueella turvataan prnhidn alueidenkäytölliset edellytykset. 4

5 LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Yleiskaava-alueella n vimassa Länsi-Lapin maakuntakaava, jka n hyväksytty Lapin maakuntavaltuustssa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa n valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden mukaisesti sitettu tuuliviman hyödyntämiseen parhaiten sveltuvat alueet rannikk- ja merialueiden lisäksi myös sisämaa-alueilla. Länsi-Lapin maakuntakaavaa varten n laadittu erillinen Lapin eteläisten sien tuulivimaselvitys. Leipiön tuulivimapuistn laajennusalue sijittuu phjissistaan tv alueelle. tv-merkinnällä n sitettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tarkittamia tuuliviman hyödyntämiseen tarkitettuja alueita ja tv1 -merkinnällä tuulivimatutannn suunnitteluun sveltuvia alueita. Kaava-alue sijittuu lunaissaltaan myös yhdelle maakuntakaavaan ehdlla lleista vahvistamattmista tuulivimaliden alueista, tv Tuulivimalat tulee sijittaa keskitetysti usean tuulivimalan mudstamiin ryhmiin. Kunnan kaavituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa n tettava humin tuuliviman rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, lma-asutukseen, linnustn ja muuhun eläimistöön, luntn ja kulttuuriperintöön sekä lievennettävä haitallisia vaikutuksia. Tuulivimalita ja muita krkeita rakenteita suunniteltaessa n tettava humin lentesteiden krkeusrajitukset. Kunnan kaavituksessa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa n selvitettävä ja tettava humin tuulivimaliden vaikutukset ilmavalvntatutkiin ja pulustusvimien radiyhteyksiin sekä pyydettävä Pulustusvimien lausunt asiasta Meluhaittjen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä n tettava humin valtineuvstn päätös melutasjen hjearvista. Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jlla n kiinteä muinaisjäännös, n neuvteltava Musevirastn kanssa. Ilman muinaismuistlain njalla annettua lupaa n kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingittaminen, pistaminen ja muu siihen kajaminen kielletty. Kuva 2. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Leipiön tuulivimapuistn laajennuksen alustava aluerajaus n merkitty punaisella ja Leipiön rakenteilla leva tuulivimapuist sinisellä. 5

6 Leipiön tuulivimapuistn laajennusalue n sitettu maakuntakaavassa maa- ja metsätalusvaltaiseksi alueeksi (M). Leipiön tuulivimapuistn killissiin n sitettu maakuntakaavassa vimajht ja uusi vimajht. Myös laajennusalueen eteläpulelle Leipiön alkuperäisen tuulivimapuistalueen keskelle n sitettu maakuntakaavassa vimajht. Etelänpuleisen vimajhdn yhteyteen n sitettu mttrikelkkailureitti. Kaava-alueen eteläpulelle n sitettu myös päärata ja raideliikenteen kehittämiskäytävää sittava merkintä. Leipiön tuulivimapuistn laajennusalue sijittuu sittain maakuntakaavassa sitetun Perämeren kaaren kehittämisvyöhykkeen alueelle. Maakuntakaavassa sitettu Simn taajamatimintjen alue sijittuu kaava-alueen eteläpulelle. Kk maakuntakaava-aluetta kskevan yleisen määräyksen mukaan maankäytön suunnittelussa n tettava humin arvkkaat lunnnympäristöt, arvkkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä humita rakennetun ympäristön laatuun. LAPIN MERI- JA RANNIKKOALUEEN TUULIVOIMAMAAKUNTAKAAVA Kemin, Keminmaan, Simn ja Trnin kuntien alueelle n laadittu meri- ja rannikkalueen tuulivimamaakuntakaava, jka n hyväksytty Lapin maakuntavaltuustssa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva 3. Ote Lapin meri- ja rannikkalueen tuulivimamaakuntakaavasta. Leipiön tuulivimapuistn laajennuksen alustava aluerajaus n merkitty punaisella ja Leipiön alkuperäinen tuulivimapuistalue turksilla. KEMI-TORNIO ALUEEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA JA SEN OSITTAINEN KUMOAMINEN Kemi-Trni alueen ydinvimamaakuntakaava käsittää Simn Karsikkniemen alueelle aiemmin suunnitellun ydinvimalaitksen sekä siihen liittyvää ympäröivää aluetta. Suunnittelualue ulttuu sin Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan alueelle. Ympäristöministeriö vahvisti Kemi-Trnin alueen ydinvimamaakuntakaavan. Ydinvimahankkeen päädyttyä Pyhäjelle päätti Lapin liitn hallitus käynnistää ydinvimamaakuntakaavan sittaisen kumamisen. Suunnittelualue rajattiin ks-kemaan Kemi- Trni alueen ydinvimamaakuntakaavan aluetta. Lapin liitn valtuust hyväksyi Kemi-Trni alueen ydinvimamaakuntakaavan sittaisen kumamisen. Ympäristöministeriö vahvisti kumamiskaavan Kaavassa säilyi alun perin ydinvimalalle tarkitettu energiahulln alue (EN-1), mutta sen määräystä täsmennettiin siten, että ei viitata enää ydinvimaan vaan energiantutanta palveleviin laitksiin yleensä. Kaavasta pistettiin ydinvimalai-tksen sujavyöhyke sekä alueelle sijittuneet mttrikelkkailureitit. 6

7 Kuva 4. Ote Kemi Trni alueen ydinvimamaakuntakaavan sittaisen kumamisen kaavakartasta. Leipiön tuulivimapuistn laajennuksen alustava aluerajaus n merkitty punaisella ja Leipiön rakenteilla leva tuulivimapuist turksilla. YLEIS- JA ASEMAKAAVAT Leipiön tuulivimapuistn laajennuksen yleiskaava-alueella tai sen läheisyydessä ei le vimassa levia yleis- tai asemakaavja. Leipiön alkuperäinen sayleiskaava-alue sijittuu kuitenkin kiinni Leipiön laajennusalueeseen. Kuva 5. Yleiskaava- ja asemakaava-alueet Leipiön tuulivimapuistn laajennuksen yleiskaavaalueen ympäristössä. 7

8 Kuva 6. Leipiön alkuperäinen sayleiskaava. SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviinti n sa tuulivimarakentamisen suunnittelua. Merkittävien tuulivimahankkeiden ympäristövaikutukset arviidaan YVA-lain mukaisessa ympäristövaikutusten arviintimenettelyssä. Leipiön tuulivimapuistn laajennuksen vimalamäärä ylittää YVA-kynnyksen, jllin alueelle laaditaan YVA-menettely, jnka yhteydessä tehdään mm. seuraavat selvitykset: Luntselvitykset Selvitys vaikutuksista maisemaan ja kulttuuriympäristöille Melu- ja varjstusselvitykset Arkelginen inventinti Lisäksi selvitetään mm. yleiskaavan vaikutukset asumisen lsuhteisiin, metsätaluteen, virkistyskäyttöön ja matkailuun, elinkeinihin ja taluteen sekä ssiaaliset vaikutukset. Vaikutusten arviinnissa selvitetään myös kansalaisten ja muiden sallisten näkemykset. Selvitettävät vaikutukset n määritelty tarkemmin ympäristövaikutusten arviintimenettelyn (YVA) yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä leviin perustietihin, alueella suritettuihin maastkäynteihin, sallisilta saataviin lähtötietihin, lausuntihin ja humautuksiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. Vaikutusten selvittämisen tarkituksena n j suunnittelun aikana saada tieta suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lpullisen suunnitelman laatua. KAAVOITUKSEN YHTEENSOVITTAMINEN YVA-MENETTELYN KANSSA YVA-lain 5 :n mukaan "yhteisviranmaisen, kaavaa laativan kunnan tai maakunnan liitn ja hankkeesta vastaavan n ltava riittävässä yhteistyössä hankkeen arviintimenettelyn ja kaavituksen yhteensvittamiseksi". 8

9 SIMON KUNTA Ympäristövaikutusten arviintimenettely n tärkeä sa yleiskaavan laadintaa. Ympäristövaikutus- ten arviintia varten tehdyissä selvityksissä n humiitu yleiskaavituksessa tarvittavat selvitys- tarpeet, jllin yleiskaava vidaan laatia YVA menettelyn selvitysaineis stn phjalta. Kuva 5. YVA-menettelyn suhde maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaprsessiin. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET Osallisia vat kiinteistönmistajat ne, jiden asumiseen, työhönn tai muihin lihin valmisteilla leva kaava saattaa humatta- käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanmistajat ja haltijat vasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinnharjittajat, virkistysalueiden viranmaiset, jiden timialaaa suunnittelussa käsitellään: Simn kunnan hallintkunnat ja lautakunnat naapurikunnat: Ii, Kemi ja Keminmaa Lapin elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Lapinn liitt, Lapin pelastuslaits, Lapin aluehallintvirastn (AVI), Liikenneviras st, Liikenteen turvallisuusvirast Trafi, Musevirast, Lapin maakuntamuse, Pulustusvimat (3. Lgistiikkarykmentti) yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekää kylätimikunnat: Simnky- län kyläyhdistys ry, Simniemi-Viantie kyläyhdistys ry tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten lunnnsujeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Lapin lunnnsujelupiiri ry, Lapin lintutieteellinenn yh- distys, Simn riistanhityhdistys ry, Simniemen metsästäjät, Viantienjen Metsästys- seura ry, Veitsiludn Metsämiehet ry, Länsi-Phjan Metsänhityhdistys elinkeinnharjittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Paliskuntain yhdistys, Issydän- maan paliskunta, Pr Agria Lappi, Maatalustu ttajain Lapin liitt MTK-Lappi ry, Raja- kiiri Oy, Trnatr Oyj, Xenus ry muut paikallisella tai alueellisella taslla timivat yhteisöt kuten tienhitkunnat ja ve- siensujeluyhdistykset: Leipiön tiekunta, Hirvimaan metsäauttien tiekunta, Perämaan metsäauttien tiekunta, Sarvisun metsäauttie en tiekunta erityistehtäviä hitavat yhteisöt tai yritykset kuten k energia- ja vesilaitkset; Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Digita Oy, Rantakairan Sähkö Oy 9

10 OSALLISTUMINEN Osallisilla n ikeus ttaa saa kaavan valmisteluun, arviida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla n myös mahdllisuus esittää neuvttelun käymistä sallistumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdtuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Kuva 6. Yleiskaavituksen vaiheet sekä sallistumismahdllisuudet. SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET JA AIKATAULU KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (LOKAKUU 2015) TuuliWatti Oy n tehnyt yleiskaavan laadinnasta alitteen Simn kunnalle, jnka kunnanhallitus n hyväksynyt ja päättänyt yleiskaavituksen käynnistämisestä. Yleiskaava n tullut vireille , kun sallistumis- ja arviintisuunnitelma n asetettu nähtäville. Yleiskaavan vireilletulsta ilmitetaan paikallislehdissä Lunais-Lappi ja Simlainen sekä Simn kunnan ilmitustaululla ja kunnan internet-sivuilla (> kaavat ja kiinteistöt > Yleiskaavat). Vireilletuln yhteydessä n laadittu tämä sallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS), jka n saatavilla kunnasta kk kaavitusprsessin ajan, jllin sallisilla ja kunnan asukkailla n mahdllisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä sallistumis- ja vurvaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutustenarviinnista. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavitusprsessin aikana. Yleiskaavasta järjestetään ensimmäinen viranmaisneuvttelu. YLEISKAAVAN VALMISTELUVAIHE (TOUKOKUU ELOKUU 2016) Yleiskaavan valmisteluvaiheen aineist asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten ja alueen maanmistajille lähetetään kirje kaavalunnksesta. Simn kunnanhallitus päättää valmisteluvaiheen aineistn asettamisesta nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta tiedtetaan julkisesti ja nähtävilläln yhteydessä järjestetään tiedtus- ja keskustelutilaisuus. Osallisilla ja kuntalaisilla n mahdllisuus esittää mielipiteensä kaavalunnksesta ja muusta valmisteluvaiheen aineiststa nähtävillälaikana kirjallisesti tai suullisesti. Valmisteluvaihen aineist n taviteaikataulun mukaan nähtävillä lppuvudesta Lunnksesta pyydetään myös lausunnt viranmaisilta. Saatu palaute käsitellään ksteeksi. 10

11 SIMON KUNTA YLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE (SYYSKUU JOULUKUU 2016) Yleiskaavaehdtus valmistuu alustavan aikataulun mukaan keväällä Simn kunnanhallitus päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Yleiskaavan nähtävillälsta ilmitetaan julkisesti ja nähtävilläln yhteydessä järjestetään tarvit- kaavaehdtuksesta. Ehdtusvaihe eessa kaava-alueen maanmistajiaa tiedtetaan pstitse kun- taessa tinen tiedtus-- ja keskustelutilaisuus. Osallisilla jaa kuntalaisilla n ikeus tehdä muistutus nassa tiedssa levien sitteidenn mukaisesti. Muistutus n timitettava kirjallisena Simn kun- nanhallitukselle ennen nähtävilläln päättymistä. YLEISKAAVAN HYVÄKSYMISVAIHE (TAMMIKUU HELMIKUU 2017) Yleiskaavasta järjestetään tarvittaessa tinen viranmaisneuvttelu kaavaehdtuksen nähtävillä- ln jälkeen. Yleiskaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt viranmaisilta. Simn kunnanvaltuust päättää kaavan hyväksymisestä. Yleiskaavan hyväksymis-päätöksestä tiedtetaan ELY-keskusta, muita lausunnn antaneita ja tiedttamista erikseen pyytäneitä sekä kunnan ilmitustaululla ja internetsivuilla. Yleiskaavan saatua s lainviman siitä ilmitetaan vi- maantulkuulutuksella. YHTEYSTIEDOTT Yleiskaavan n valmistelusta saa lisätietja kunnan internet-sivuilta fi (> kaavat ja kiinteistöt > Yleiskaavat) sekä seuraavilta henkilöiltä: Simn kunta Ratatie 6, Sim Ilkka Sukka Teknisen timen päällikkö puh ilkka.sukka@sim.fi Kaavaa laativa knsultti: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu u D, OULU Janne Tlppanen Maankäytön n suunnittelija, arkkitehti puh janne.tlppj panen@fcg. fi Hankkeesta a vastaava: TuuliWatti i Oy c/ St1 Oy PL 100, Helsinki, Purtie 1, Helsinki Hannu Kemiläinen Suunnittelu upäällikkö puh hannu.kem ilainen@st1.fi 11