HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö projekti jätehuollon omistajaohjaukseen ja palvelutason määrittämiseen

Transkriptio

1 HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö projekti jätehuollon omistajaohjaukseen ja palvelutason määrittämiseen erityisasiantuntija Tuulia Innala, Kuntaliitto jätehuoltokoordinaattori Heli Haapea, Jätelautakunta Kolmenkierto, Hämeenlinna Teknisen johdon päivät , Tampere HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö ( ) Projektilla pyritty selventämään kunnan roolia kunnallisen yhdyskuntajätehuollon järjestäjänä selventämään eri kuntatoimijoiden ja luottamuselinten tehtäviä ja vastuita antamaan perustietoa jätehuollosta ohjauksen ja päätöksenteon pohjaksi määrittämään jätehuollon palvelutasoon vaikuttavia tekijöitä lisäämään vuoropuhelua toimijoiden ja luottamushenkilöjen välillä korostamaan konserniyhteistyön merkitystä nostamaan jätehuollon todellista arvostusta mistä kuntavastuullisessa jätehuollossa on kyse Tuulia Innala ja Heli Haapea Omistajaohjaus ja palvelutaso 1

2 HARKO jätehuoltoprojektiin osallistuneet Ohjausryhmä Johan Hassel, jätehuoltopäällikkö, Pohjanmaan jätelautakunta Petri Hiltunen, ylitarkastaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus Tuula Honkanen, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Tuulia Innala, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto ry (puheenjohtaja) Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki Esa Nummela, kehityspäällikkö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Markku Salo, toimitusjohtaja, Jätelaitosyhdistys ry Sirje Sten, ylitarkastaja, Ympäristöministeriö Heli Virtanen (nyk. Haapea), projekti-insinööri, Suomen Kuntaliitto ry (sihteeri), 6/2015 saakka Martti Virtanen, tutkimusjohtaja, yksikön päällikkö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kunnat Haminan kaupunki, Hankasalmen kunta, Jyväskylän kaupunki, Kempeleen kunta, Kokkolan kaupunki, Kouvolan kaupunki, Lahden kaupunki, Laukaan kunta, Limingan kunta, Lopen kunta, Muuramen kunta, Oulun kaupunki, Pietarsaaren kaupunki, Salon kaupunki ja Turun kaupunki Jätehuoltoviranomaiset Pohjanmaan jätelautakunta, HSY jätehuolto, Kymen jätelautakunta, Oulun kaupungin jätehuoltoviranomainen, Alueellinen jätehuoltojaosto (Tampere), Päijät-Hämeen jätelautakunta, Rouskiksen osakaskuntien yhteinen jätehuoltolautakunta, Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta Jätelaitokset Ekorosk Ab Oy, HSY jätehuolto, Kiertokapula Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Mustankorkea Oy, Oulun Jätehuolto Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Rouskis Oy ja Turun Seudun Jätehuolto Oy sekä Jätelaitosyhdistys ry ja Suomen Kuntaliitto ry 3 Projektin tuotos Opas jätehuollon omistajaohjaukseen» luottamushenkilöille ja kunnan johdolle Opas jätehuollon palvelutason määrittämiseen» Viranhaltijoille Kommenteilla osallistujatahoilla saakka viimeistely tavoite, että oppaat julkaistu viim. alkuvuodesta

3 Opas jätehuollon omistajaohjaukseen Päättäjänä olet vastuussa kuntasi jätehuollosta 5 Opas jätehuollon omistajaohjaukseen Miksi tehty? Jätehuollon rooli ollut hyvin vähäinen kuntastrategioissa Roolien, vastuiden ja tehtävien selkeyttäminen kuntavastuullisessa jätehuollossa» Jätehuolto on toiminut hyvin ja näkynyt kuntalaisille toimivana kokonaisuutena, niin kuin kuuluukin» Taustalla paljon muutakin, jota ei tiedosteta Miksi? Ehkä siksi, että» ajatellaan, että jätehuolto on ajautunut kauas peruskunnasta» jätehuolto on järjestetty alueellisesti ja jäteyhtiöt toimivat osin yli maakuntarajojen» alueen suurimman kunnan, isäntäkunnan, on ajateltu ottavan strateginen vetovastuu» omistajapoliittisia tavoitteita on saatettu linjata lautakuntien yksittäisissä päätöksissä eikä jätehuoltoa ole näin tuotu kuntien strategioihin 6 3

4 Omistajaohjausoppaan sisältöluonnos 1 Kunnan tehtävänä huolehtia jätehuollon järjestämisestä 2 Kunnan yleiset velvoitteet jätehuollon järjestämisessä 3 Kunnan jätehuoltoroolit ja -tehtävät 3.1 Omistajaohjaus 3.2 Palvelutehtävät 3.3 Viranomaistehtävät 3.4 Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatehtävät 4 Harkittua omistajaohjausta 4.1 Strategia luo pohjan kestävälle ja pitkäjänteiselle jätehuollolle 4.2 Omistajaohjaus kuntien osakeyhtiössä Kuntakonserni Osakkuusyhteisö 4.3 Omistajaohjaus kuntayhtymässä 4.4 Hallitusjäsenten nimitysprosessi 5 Jätehuollon viestintä ja toimet kuntakonsernissa 7 Kuntalaiset Kunnan jätehuoltoroolit ja -tehtävät Kunta (omistajana, isäntänä, organisoijana) Omistajaohjaus Jätepolitiikka ja strategia Kuntalaiset Kunnan jätelaitos (yhtiö, taseyksikkö, liikelaitos) Jätehuollon palvelutehtävät = operatiivinen toiminta = asumisessa ja siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyvien jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely Kunnan jätehuoltoviranomainen Jätehuollon viranomaistehtävät Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Jätehuollon valvontatehtävät Kuntalaiset Jätepolitiikka on kuntien eri toimijoiden yhteinen asia Kuntalaiset Tuulia Innala ja Heli Haapea Omistajaohjaus ja palvelutaso 4

5 Kunnan tehtävät ja yleiset velvoitteet jätehuollon järjestämisestä 1/2 Kunnan tehtävänä on tuottaa ja järjestää palveluita kunnan asukkaille Jätehuolto on erityislakiin, jätelakiin, perustuva tehtävä» Taustalla myös muita lakeja, kuten perustuslaki, kuntalaki, osakeyhtiölaki, hankintalaki, ympäristönsuojelulaki Kunnan ydinpalvelut, kuten katujen rakentaminen, yleisten alueiden toteuttaminen sekä vesihuollon ja jätehuollon järjestäminen mahdollistavat muiden peruspalveluiden tuottamisen» Jätehuolto rahoitetaan täysikatteisesti palveluista perittävillä maksuilla Julkisen vallan / kunnan velvollisuus turvata jätehuolto kaikissa oloissa huolimatta siitä, kuka on palveluntuottaja Kunnissa oltava selvyys, mitä asioita milläkin päätöksentekotasolla ratkaistaan ja miten nämä sitovat muita päätöksentekijöitä ja - tasoja 9 Harkittua omistajaohjausta 1/2 Omistajaohjaus: Tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä yhteistoimintaorganisaatioiden hallintoon ja toimintaan myötävaikuttamista Omistajakuntien yhteisen käsityksen ja tahtotilan muodostaminen jätehuollon kehittämisestä ja miten tahtotila viestitään palveluiden toteuttajalle» Omistajaohjaus on viestintää omistajan tavoitteista ja vaatimuksista yhtiön johdolle» Suositus: Jokainen yhteistyö- / omistajakunta nimeää jätehuollon omistajaohjauksen yhteyshenkilön, useimmiten kunnanjohtaja tai esimerkiksi konsernijohtaja» Suositus: Omistajakuntien, jätelaitoksen ja jätehuoltoviranhaltijan edustajista muodostettu yhteistyöryhmä kokoontuu kerran vuodessa samalla voidaan myös arvioida jätehuollon palvelutasoa ja sen toteutumista sekä tarkastella muita yhteisiä asioita Yhtiön ja osakkaiden suhteiden ja tehtävien jaon määrittely» Yhtiöjärjestys, osakassopimus ja yhteistyö- / palvelusopimus Osakeyhtiö: Kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö tai osakkuusyhtiö 10 5

6 Opas jätehuollon palvelutason määrittämiseen 11 Palvelutaso-oppaan sisältöluonnos 1 Esipuhe 2 Kohti optimaalista palvelutasoa 3 Jätehuollon järjestämisen velvoitteet ja laatuvaatimukset 4 Palvelutason määrittely on jatkuva yhteistyöprosessi 5 Palvelutasosuunnitelman sisältö 5.1 Kiinteistökohtainen keräys ja/tai aluekeräys 5.2 Aluekeräyspaikkojen saavutettavuus 5.3 Kunnan täydentävä pakkausjätteiden keräys ja tuottajavastuu 5.4 Jätemaksut ja palvelutaso 5.5 Keräyspaikkojen taso ja kunnossapito 12 6

7 Mitä on palvelutaso? Palvelutaso - tahtotila - kustannukset» Palvelutaso ei ole vain operatiivinen kysymys, vaan se on tahtotila suhteessa kustannuksiin» Miten peruskunnat haluavat palvella kuntalaisiaan; mikä on optimitaso riittävän hyvälle palvelulle mahdollisimman alhaisin kustannuksin - itsepalveluperiaate, normaalipalvelu, räätälöity palvelu Palvelutason käsite riippuu myös näkökulmasta» Jätehuollon järjestäjä, kuten kunta: määrittelee palvelutason ottaen huomioon kunnan eri alueet ja tulevan / olemassa olevan maankäytön, kuljetus- ja keräysjärjestelmät ja niiden soveltuvuuden kunnan olosuhteisiin sekä käytettävissä olevat resurssit» Palvelun käyttäjä, kuten kuntalainen: tärkeää on palvelujen käytön miellyttävyys, riittävyys, saatavuus ja sijainti sekä palvelujen vastaavuus maksettavaan jätemaksuun verrattuna Olennaista palvelun laatu, taloudellisuus ja toimintavarmuus 13 Palvelutason määrittäminen yhteistoimintaalueella - jatkuva yhteistyöprosessi Yhteistyöprosessi, jonka aikana kunnat, jätelaitos ja jätehuoltoviranomainen muodostavat yhteisen käsityksen ja tahtotilan tarjottavista jätehuollon palveluista. Tulos: 1. Palvelutasotavoitteet 2. Palvelutason toteuttamissuunnitelma 3. Yhteistyökäytännöt, joilla palvelutasotavoitteita ja toteuttamissuunnitelmaa päivitetään, palvelutason toteutumista seurataan ja jolla palvelujen kehittämistä ja järjestämistä valmistellaan. Muistettava perusperiaatteet» Kunnan tehtävä on huolehtia jätehuollon järjestämisestä ja turvata jätehuolto myös siellä, missä palvelun tuottaminen on hankalaa ja tuottamatonta, kaikissa oloissa, kaikkina aikoina, kaikilla alueilla sekä kuntalaisille yhdenvertaisesti» Vastuuta ei voi ulkoistaa ja siirtää muille toimijoille 14 7

8 Palvelutason määrittely prosessi Palvelutasotavoitteiden määrittely esim. 5-8 v Voi olla osa jätehuoltopoliittista ohjelmaa Hyväksyntä kunnassa Valmistelu/päivittäminen yhteistyöryhmässä: Omistaja (kunnan edustaja) Omistajakunnan näkökulma, kunnan johto koordinoi kunnan sisällä Jätelaitoksen asiantuntija Kustannustietous, operatiivinen toimija Jätehuoltoviranhaltija Kuntien yhteinen viranhaltija, asiantuntemus viranomaistehtävistä ja lainsäädännöstä Päivitys tarvittaessa Palvelutason toteutussuunnitelma Tarkentaa yleispiirteisiä tavoitteita Määrittäminen/päivittäminen valtuustokausittain työryhmässä: Jätelaitoksen asiantuntija Valmistelu- ja sihteerityö Jätehuoltoviranhaltija Valmistelu- ja sihteerityö Omistajakuntien edustajat tekninen, ympäristö ja/tai tarvittaessa muu viranhaltija, kuntanäkökulma Eri toimijoiden ja kuntalaisten näkökulmien huomiointi Seuranta Viranomaisseuranta Jätehuoltoviranhaltija / -viranomainen Yhteistyöryhmäseuranta Jätelaitos, kunnat ja jätehuoltoviranhaltija seuraavat 1 krt/ vuosi ja raportoivat kuntiin 1 krt/ valtuustokausi Jätelaitoksen hallitus/ johtokunta Palvelutason toteuttamisen hyväksyminen Jätehuoltoviranomainen Palvelutason riittävyyden hyväksyminen Kuntien kuuleminen Ympäristöviranomainen valvoo 15 8