Omistajapolitiikka jätehuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omistajapolitiikka jätehuollossa"

Transkriptio

1 Omistajapolitiikka jätehuollossa Johdanto Jätehuollon omistajapolitiikka- asiakirja on laadittu Kuntaliiton Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö- yksikössä. Asiakirjan laadinnassa ovat lähtökohtana olleet yleiset kuntien omistajapolitiikkaa koskevat suositukset. Niitä on tarkasteltu jätehuollon näkökulmasta ottamalla huomioon kuntien vastuulla olevan jätehuollon ominaispiirteet. Jätehuollon omistajapolitiikkaan vaikuttaa erityisesti jätehuollon lainsäädännössä suoraan kunnille määrätty vastuu jätehuollon järjestämisestä. Tästä syystä jätehuollossa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten jätelaitosten ja -yhtiöiden omistajana olevat kunnat voivat ohjata jätehuollon ratkaisuja ja vaikuttaa jätehuollon järjestämiseen ja kehittymiseen. Tämän asiakirjan alussa kahden seuraavan otsikon alla tarkastellaan omistajapolitiikkaan yleisesti vaikuttavia tekijöitä ja jäljempänä sitten tarkastellaan nimenomaan jätehuoltoa koskevia suosituksia. Kuntien muuttuneet toimintatavat Kunnat ovat muuttuneet palvelujen tuottajista niiden järjestäjiksi. Kunnan yksiköiden ja liikelaitosten asema on muuttumassa entistä itsenäisemmäksi ja niiden rinnalle perustetaan erillisiä palvelutuotannon yksiköitä, kuten yhtiöitä, säätiöitä ja kuntayhtymiä. Viranomaistehtäviin perustetaan ns. yhteislautakuntia. Toimintatapojen muutos muuttaa kunnan johtamisjärjestelmää ja asettaa uusia vaatimuksia kunnan johtamiselle ja päätöksenteolle sekä päätöksentekijöille. Päätöksentekijöiden on tiedostettava roolinsa ja vastuunsa. Kunnanvaltuusto, -hallitus ja johtavat viranhaltijat vastaavat kunnan vastuulla olevan toiminnan suuntaamisesta, tavoitteiden asettamisesta ja valvonnasta. Yksiköiden johto vastaa puolestaan toiminnan järjestämisestä ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kunnissa on oltava selvillä mitä asioita milläkin päätöksentekotasolla ratkaistaan ja miten nämä ratkaisut sitovat muita päätöksentekotasoja ja päätöksentekijöitä. Konserniajattelu ja konsernimainen päätöksenteko edellyttävät, että tytäryhteisöissä ja muissa yksiköissä noudatetaan kuntien linjauksia ja sitoudutaan niihin. Omistajaohjauksen perusteista Kunnan palvelutuotannon ohjauksessa on olennaista tehokkaiden toimintatapojen valinta. Omistajaohjauksen ydin on siinä, että koko päätöksentekoketju sitoutuu kunnan tai kuntien johdon määrittelemiin tavoitteisiin ja toimii näiden päämäärien saavuttamiseksi. Omistajaohjauksen keskeisiä näkökulmia ovat: Toiminnan tavoitteiden määrittely Toiminnan tavoitteet lähtevät koko kunnan strategisista tavoitteista, joita sektorikohtaiset tavoitteet syventävät ja tukevat. Kunnalle laissa säädettyjen tehtävien tavoitteet määritellään suurelta osin jo lain tasolla tai viranomaisten lain nojalla antamissa määräyksissä, mutta toimintapolitiikan valinnassa sekä palvelutason ja maksupolitiikan määrittelyssä kunnilla saattaa sektorista riippuen olla oma liikkumavaransa. Talous ja resurssien jako Taloudelliseen näkökulmaan liittyy pääomien käytöstä päättäminen eli käytännössä päätökset merkittävistä investoinneista ja verorahoitteisen toiminnan osalta rahoituksesta huolehtiminen. Taloudelliset tavoitteet ovat suhteessa kunnan kulloinkin tarkasteltavaan toimintaan sijoittaman pääoman määrään, mutta sijoitetun pääoman tuottovaatimus riippuu toiminnan luonteesta. Joistain toiminnosta ei pääomalle odoteta rahallista tuottoa lainkaan, vaan tuotto on toiminnan vaikutus kuntalaisiin ja heidän hyvinvointiinsa. Joissain muissa toiminnoissa saattaa taas korostua enemmän kunnallistaloudelliset vaikutukset. 1

2 Riskienhallinnan periaatteet Sekä vahinko- että liikeriskien hallinta on perusteltua hoitaa keskitetysti. Kun vahinkoriskit arvioidaan yhtäläisin perustein koko kuntakonsernissa, voidaan myös riskien hallinnassa noudattaa yhtenäistä linja siinä, millainen riskitaso on hyväksyttävä, miten suuret riskit otetaan omalle vastuulle ja mitkä riskit vakuutetaan. Lopullinen vastuu kunnan yksiköiden tai kuntayhtymien toiminnassa mahdollisesti toteutuvista taloudellisista riskeistä on kunnalla. Tämän vuoksi on perusteltua, että kunnan ylin johto määrittelee rajat yksiköiden riskinotolle ja seuraa yksiköiden toimintoihin liittyvä riskejä. Palvelutuotannosta vastaavat yksiköt järjestävät toimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla omistajan asettamien tavoitteiden puitteissa. Yksiköt raportoivat säännöllisesti omistajalle toiminnastaan, tavoitteissa pysymisestä ja lähiajan näkymistä. Noudatettavasta raportointijärjestelmästä on kunnassa tehtävä selkeät päätökset. Omistajan edustajat ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin toiminnan kehittämiseksi, tavoitteiden täsmentämiseksi tai riskien pienentämiseksi, jos raportointi antaa siihen aihetta. Kuntien osakeyhtiö Yleisin yhteistyömuoto jätehuollon palvelutehtävissä on nykyään kuntien tätä tehtävää varten yhdessä perustama ja omistama osakeyhtiö. Yhtiön tehtävät ja toimiala määritellään yhtiöjärjestyksessä ja osakkaiden väliset suhteet mahdollisessa osakassopimuksessa. Yhtiön ja sen osakkaiden väliset suhteita ja tehtävien jakoa määritellään usein lisäksi tarkemmin yhtiön ja kuntien välisessä yhteistyösopimuksessa. Yhtiöjärjestys, osakassopimus ja yhteistyösopimus ovat keskeisiä omistajaohjauksen välineitä. Kuntien omistama osakeyhtiö ei ole osa kuntaorganisaatiota, mutta se kuuluu kuntakonserniin silloin kun kunnalla on määräysvalta yhtiössä. Osakeyhtiö on yksityisoikeudellinen yhteistyömuoto ja sen toimintaan sovelletaan osakeyhtiölainsäädäntöä. Tavoitteenasettelu tapahtuu yhtiökokouksessa, joka siis on omistajaohjauksen paikka. Osakeyhtiön yhtiökokous voi antaa yhtiön johtoa velvoittavia ohjeita, jos ohjeet eivät ole vastoin osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Omistajien ja yhtiön hallituksen välillä on oltava avoin vuoropuhelu, jotta yhtiön hallitus ja muu johto tietävät millaisia tavoitteita omistajilla on yhtiön kehittämisen suhteen. Osakas- tai yhteistyösopimuksessa voidaan sopia myös menettelyistä, joilla yhteistoimintaa kehitetään ja miten kuntien jatkuva yhteydenpito tapahtuu ja millaisilla menetelmillä kunnat muodostavat jätehuollon järjestämiseen liittyviä yhteisiä kantoja. Osakeyhtiön operatiivisessa johdossa toimii toimitusjohtajan yläpuolella hallitus, jonka tehtävänä on ensisijaisesti huolehtia yhtiön edusta eikä se niinkään edusta omistajakuntia. Osakeyhtiö omistaa itse omaisuutensa. Osakeyhtiön toiminta rahoitetaan maksuin tai lainarahoituksella. Isäntäkuntamalli Kuntien jätehuoltoyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä tai osakassopimuksissa on usein kirjattuna, ettei yhtiön tarkoituksena ole tuottaa voittoa ja että se ei jaa osinkoja. Eräissä tapauksissa nämä asiat on kirjattu yhtiön ja kuntien välisiin yhteistyösopimuksiin. Viimeaikaiset selvitykset yhtiöiden mahdollisesta kilpailuneutraliteettitarpeesta ovat johtaneet ajatuksiin siitä, että kuntien jäteyhtiöiden tulisi tulouttaa kunnille kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle sekä mm. suorittaa täysi korvaus ympäristölupavakuuksista. Kuntien jätehuoltoyhtiöt hoitavat omistajakunnille kuuluvat lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät joko tuottaen palvelut itse tai hankkimalla ne ostopalveluina yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Yhtiöt joutuvat antamaan yleisesti myös sopimusperusteisia jätehuoltopalveluja elinkeinotoiminnalle mm. sen johdosta, että seudulla ei ole muita asianomaisen palvelun tuottajia kuten kaatopaikkoja. Liian laaja markkinaehtoinen toiminta voi vaarantaa yhtiön aseman kuntien hankintalain mukaisena sidosyksikkönä, joten tämänkin toiminnan periaatteita on syytä hahmottaa yhteistyötä koskevissa sopimuksissa ja omistajaohjauksessa. Kunnan (isäntäkunta) hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, joka huolehtii tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat. Tällainenkin toimielin on isäntäkunnan toimielin, vaikka se hoitaa myös muiden sopijakuntien puolesta sille säädetyt tai määrätyt tehtävät. Esimerkiksi yhteinen pelastuslautakunta on toimivaltainen sille kuuluvissa asioissa kaikissa yhteistoiminnan piiriin kuuluvissa kunnissa. 2

3 Yhteistoimintasopimuksessa on määriteltävä yhteisen toimielimen toimiala ja tehtävät sekä miten toimielimen päätöksenteko on järjestetty. Yhteislautakunnan talous on osa isäntäkunnan taloutta. Yhteistoimintasopimuksessa voidaan sopia tavoista miten muut kunnat voivat osallistua toimialan taloussuunnitteluun ja miten riskit jaetaan kuntien kesken. Yhteistoimintasopimuksessa voidaan sopia myös menettelyistä, joilla yhteistoimintaa kehitetään ja miten kuntien jatkuva yhteydenpito tapahtuu ja millaisilla menetelmillä kunnat muodostavat jätehuollon järjestämiseen liittyviä yhteisiä kantoja. Yhteisen toimielimen hallintoa ja päätöksentekoa järjestettäessä on tavoitteena oltava kaikkien yhteistoimintaan osallistuvien kuntien mahdollisimman tasavertainen asema toiminnan sisällöstä, tavoitteista ja kehittämisestä päätettäessä. Isäntäkunnan erityisasema tulisi rajata vain toiminnan käytännön järjestämiseen. Kuntien tasavertaisen aseman saavuttamiseksi voi olla perusteltua delegoida päätöksentekoa laajalti yhteislautakunnalle. Tämän lisäksi on mahdollista esimerkiksi sopia, että merkittävistä investoinneista sovitaan kaikkien yhteistoimintaan osallistuvien kuntien kesken tai ettei isäntäkunnalla ole ottooikeutta yhteislautakunnan päätöksiin. Kuntayhtymä Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä sopimuksella, perussopimuksella. Perussopimuksessa määritellään kuntayhtymän tehtävät eli se mitä tehtäviä kuntayhtymä hoitaa kuntien puolesta. Perussopimuksessa sovitaan lisäksi mm. tavasta, jolla kuntayhtymän päätöksenteko järjestetään, kuntayhtymän taloutta koskevista asioista, jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista. Kuntayhtymissä jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaa yhtymäkokouksessa tai perussopimuksessa mainitussa toimielimessä. Viime aikoina on ollut yleistymässä käytäntö, että kuntayhtymän perussopimuksessa sovitaan yhtymän päätöksenteosta siten, että merkittävimmät kuntayhtymän asiat päätetään jäsenkuntien valtuustojen samansisältöisillä päätöksillä. Kuntayhtymän omistajaohjaukseen tai toiminnan tavoitteisiin liittyviä päätöksiä ei voida tehdä minkään yksittäisen jäsenkunnan elimissä vaan kunnat päättävät niistä yhdessä. Tavoitteista päätetään yhtymää perustettaessa ja ne kirjataan perussopimukseen. Tavoitteita voidaan myöhemmin käsitellä ja täsmentää yhtymän toimielimissä. Vastuu yhtymän operatiivisesta toiminnasta kuuluu hallitukselle tai perussopimuksessa määrätylle muulle vastaavalle toimielimelle. Kuntayhtymän hallituksen toimivalta määräytyy yhtymän johtosääntöjen nojalla. Kuntalain mukaiset liikelaitosvaihtoehdot Kuntalain muutoksella, lisäämällä siihen uusi 10 a luku, täsmennettiin kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksen asemaa itsenäisenä tulosyksikkönä. Samalla säädettiin uudentyyppisestä kuntien yhteistyömuodosta, liikelaitoskuntayhtymästä. Kunnan liikelaitos Kunnan hoitaessa jätehuollon järjestämistä usean kunnan puolesta voi tämä isäntäkunta perustaa kuntalain 10 a luvun mukaisen liikelaitoksen tehtävää varten. Liikelaitosta koskevien säännösten tavoitteena on jäntevöittää liikelaitoksen toimintaa, lisätä sen toiminnan läpinäkyvyyttä ja selkeyttää sen asemaa markkinoilla. Liikelaitoksen talousarvion laadintaa sekä tilinpäätöstä koskevilla säännöksillä pyritään tehostamaan liikelaitoksen toimintamahdollisuuksia sekä lisäämään palvelujen kustannusvastaavuutta. Liikelaitoksen johtokunnalla on keskeinen rooli laitoksen johtamisessa. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa sekä vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Liikelaitoksen johtokunta voi olla yhteistoimintaan osallistuvien kuntien yhteinen toimielin. Siltä osin kun johtokunnan tehtävistä on säädetty kuntalaissa, ei niitä voida siirtää kunnan muulle toimielimelle. Myös kuntayhtymä voi perustaa tehtäviensä hoitamista, kuten jätehuollon järjestämistä varten liikelaitoksen, joka on osa kuntayhtymää. Liikelaitoskuntayhtymä Kunnat voivat perinteisen kuntayhtymän sijasta perustaa kuntalain muutoksessa tarkoitetun liikelaitoskuntayhtymän pelkästään jätehuollon järjestämistä varten. Liikelaitoskuntayhtymän sovelletaan kuntalain kuntayhtymiä koskevia säädöksiä lain 10 a luvussa säädetyin poikkeuksin, jotka mahdollistavat soveltaa liikelaitoskuntayhtymän johtamisessa liikelaitoksen johtamisen periaatteita. 3

4 Toimiva yhteistyö ja sitoutuminen ovat onnistuneen omistajaohjauksen lähtökohta Niin kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön, kuntayhtymän tai sopimusyhteistyön suhteen on olemassa muodolliset keinot, joilla omistajaohjaus saadaan ulottumaan toimintayksiköihin. Tulos ei kuitenkaan välttämättä ole hyvä, jos omistajaohjaus perustuu pelkästään muodollisiin valtasuhteisiin ja niiden käyttöön. Selkeät yksiselitteisesti määritellyt ja hyvin perustellut tavoitteet sekä aito sitoutuminen niihin kaikilla päätöksentekotasoilla luovat todelliset edellytykset hyvien tulosten saavuttamiselle. Osaavat ihmiset saavuttavat tavoitteet, kun yhteistyö toimeenpanevien ja ohjaavien yksiköiden välillä toimii. Tavoitteiden ja myös niiden todellisten perusteiden on oltava kaikkien toimijoiden tiedossa, jos heidän halutaan sitoutuvan tavoitteisiin. Etenkin kuntien yhteistyöorganisaatioissa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhteisten tavoitteiden ja niiden perusteiden määrittelyyn, koska muutoin kunnat pyrkivät helposti suuntaamaan toimintaa omien päämääriensä mukaisesti. Jos omistajilla ei ole yhteistä tahtotilaa toiminnan tavoitteista ja kehittämisestä, jää vastuu tästä yrityksen johdolle. Toimintaa karkaa omistajien käsistä johtuen heidän kyvyttömyydestään toteuttaa omistajaohjausta. Omistajaohjaus on tavallaan kaksivaiheista. Ensin on kuntien välisissä neuvotteluissa löydettävä yhteinen näkemys toiminnan suuntaamisesta ja kehittämisestä ja sitten tehtävä yhtymän toimielimissä tarvittavat päätökset. Ellei kuntien kesken ole yhteistä tahtotilaa, ei voi olla toimivaa omistajaohjaustakaan. Kaikilla toimintaan osallistuvilla on oltava selkeä kuva siitä, mitä asioita eri päätöksentekotasoilla käsitellään. Missä päätetään toiminnan tavoitteista ja toimintaperiaatteista, kuka edustaa päätöksenteossa omistajaa ja kuka toimijaa. Omistajan tai konsernijohdon rooli on siinäkin mielessä tärkeä, ettei se ole ainoastaan toimijaa valvova vaan tarvittaessa myös tukeva taho. Tämän vuoksi kunnan ja tytäryhteisöjen johdon välinen avoin keskustelu toimintojen kehittämisestä on tärkeää, vaikka niiden yhteydessä ei voidakaan tehdä varsinaisia päätöksiä. Keskusteluissa omistajan edustajat ja tytäryhteisöjen johto voivat varmistaa yhteisen näkemyksen toiminnan tavoitteista ja kehittämisestä. Kunnan jätehuoltotehtävistä Kunnan tehtävänä on nykyisen jätelain mukaan asumisessa syntyvän jätteen sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän asumisjätteeseen rinnastettavan jätteen jätehuolto. Kunnan vastuulla on siten osa yhdyskuntajätteestä niin, että elinkeino- ja yritystoiminnan (ml. yksityinen palvelutoiminta) yhdyskuntajäte jää vastuun ulkopuolelle. Valmisteilla olevan ja mahdollisesti vuoden 2011 alusta voimaan tulevan jätelain mukainen tehtävä saattaa olla tätä jonkin verran laajempi sisältäen myös elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätteisiin liittyviä vastuita, kuten kaatopaikkasijoitusta ja energiahyödyntämistä. Jätehuoltotehtäviä on nykyään ja oletettavasti myös tulevaisuudessa luonteeltaan kahdenlaisia, julkisen vallan käyttöön liittyviä viranomaistehtäviä ja operatiivisen toiminnan toteuttamiseen tai järjestämiseen liittyviä palvelutehtäviä. Viranomaistehtäviä ovat mm. jätehuoltomääräysten ja jätetaksojen hyväksyminen sekä jätemaksujen määrääminen. Palvelutehtäviä ovat mm. jätteenkuljetuksen järjestäminen tai kilpailuttaminen sekä jätteen käsittelyn tai hyödyntämiseen toimittamisen järjestäminen. Viranomaistehtävät on hoidettava julkisoikeudellisessa kunnallisessa yksikössä, palvelutehtävät voidaan antaa muulle taholle. Palvelutehtävät voidaan myös ostaa ulkopuoliselta palvelujen tuottajalta noudattaen julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä. Kunnat voivat jätelain erityisen säännöksen nojalla kuntalain mukaisen yleisen toimialansa puitteissa tarjota jätehuollon palveluita mm. elinkeinoelämän infrastruktuurin luomiseksi markkinaehtoisten palvelujen puuttuessa. Tämä on tarpeen lisääntyvässä määrin erityisesti syrjäisemmillä seuduilla ja haja-asutusalueella. Mahdollinen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä luova muu kuin yhdyskuntajätehuolto tapahtuu sopimukseen perustuen ja siitä aiheutuvat kustannukset katetaan yksityisoikeudellisella maksulla. Kunnille ei kuulu tuottajavastuujätteen jätehuolto. Tehokkaan keräysverkoston luomiseksi ja käyttämiseksi kunnat ovat järjestäneet sopimusperusteisesti mm. tuottajavastuun alaisen yhdyskuntajätteen keräyksen tuottajayhteisöjen kustannuksella. Nykyisessä järjestelmässä kunnat vastaavat siitä osasta yhdyskuntajätteenä syntyvää pakkausjätettä, jota tuottaja ei ole ottanut vastuulleen, mikä aiheuttaa epäselvyyttä ja tehottomuutta palvelujen suunnittelussa. Jätehuollon yhteistoiminnan ja omistajaohjauksen kehittäminen Jätelain mukaan kuntien on tarpeen mukaan huolehdittava niille kuuluvasta jätehuollon järjestämisestä yhteistoiminnassa. Jos kuntien yhteistoiminta on tarpeen jätehuollon järjestämiseksi jätelaissa tai sen 4

5 nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisesti, mutta kunnat eivät pääse yhteistoiminnasta keskenään sopimukseen, valtioneuvosto voi velvoittaa kunnat yhteistoimintaan ja määrätä sen ehdoista. Kunnat hoitavatkin jätehuollon palvelutehtävät pääsääntöisesti seudullisena yhteistyönä. Tämä yhteistyö on syntynyt kuntien omasta aloitteesta ilman valvontaviranomaisten myötävaikutusta. Yleisin yhteistyömuoto on kuntien omistama osakeyhtiö, mutta yhteistyötä tehdään myös ns. isäntäkuntamallilla ja kuntayhtymämuodossa. Lisääntyvässä määrin viranomaistehtäviä hoidetaan yhteistyöalueen yhteisessä jätelautakunnassa, mutta paljon myös peruskunnan toimielimissä. Jätehuollon järjestämisen omistajaohjauksessa on kysymys siitä, miten omistajat muodostavat yhteisen käsityksen jätehuoltotoiminnan kehittämisestä ja suuntaamisesta niissä asioissa, joihin omistajilla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan omilla päätöksillään. Kuntien yhtenä tehtävänä on jätehuollon palvelutason määrittäminen ja jätepolitiikan hahmottaminen. Tähän sisältyy myös toiminnan rahoituksen ja maksupolitiikan periaatteet, mikä käytännössä tarkoittaa mm. sopimista siitä, miten katetaan yhteisen jätelaitoksen kunkin kunnan asukkaille tuottamien jätehuoltopalvelujen kustannukset. Omistajaohjauksen kannalta toinen oleellinen kysymys on se, miten ja millaiset edellytykset luodaan lainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden täyttämiselle esimerkiksi maksupolitiikan keinoin. Kolmanneksi kysymys on myös siitä, miten kunnat muodostavat yhteisen tahtotilan jätehuollon järjestämiseen liittyvissä asioissa. Yhtiöjärjestyksessä, osakassopimuksessa, kuntayhtymän perussopimuksessa tai kuntien välisessä yhteistyösopimuksessa sovitaan yhteistoiminnan sisällöstä, sen organisoinnista sekä toiminnan keskeisistä tavoitteista. Yhteistyöelinten hallinnossa päätösvaltaa käyttävät kuntien edustajat. Päätöksentekoa ohjaavat toisaalta ao. sopimuksiin kirjatut toiminnan periaatteet ja tavoitteet ja toisaalta yhteistyöhön osallistuvien kuntien kannanotot käsiteltävistä asioista ja kuntien edustajilleen mahdollisesti antamat kuntalain 23 :ssä tarkoitetut ohjeet. Yhteistyöhön osallistuvien kuntien ohjaus ei kuitenkaan pääty siihen, kun em. sopimukset on tehty. Toiminnan käytännön toteutus ja etenkin sen kehittäminen edellyttää kunnissa jatkuvaa seurantaa, kannanottoja ja omistajakuntien yhteistä näkemystä jätehuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Myös jäteyhtiön tai -laitoksen johtaminen edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa omistajiin. Kuntien yhteisten kantojen muodostaminen, niiden välittäminen jäteyhtiölle tai -laitokselle ja jäteyhtiön tai -laitoksen näkemysten välittyminen omistajille edellyttää sovittuja toimintatapoja. Yhteistoimintaa koskevissa sopimuksissa voidaan sopia menettelyistä, joilla yhteistoimintaa kehitetään ja siitä, miten kuntien jatkuva yhteydenpito tapahtuu ja millaisilla menetelmillä kunnat muodostavat jätehuollon järjestämiseen liittyviä yhteisiä kantoja. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää omistajakuntien edustajista muodostettua muutaman henkilön ryhmää, joka pitää yhteyttä kuntiin ja kartoittaa näiden mielipiteitä käsiteltäväksi tulevista asioista, jotta kunnat voivat muodostaa yhteisen kannan asiasta. Tällöin jäteyhtiön tai -laitoksen hallinnossa toimivien ja päätöksiä tekevien kuntien edustajien ohjeistuksen tulee perustua ryhmässä muokattavaan kuntien yhteiseen näkemykseen. Ollakseen tehokasta, kuntien ja seudullisen kuntien jäteyhtiön tai laitoksen jätehuollon järjestämiseen, toteuttamiseen ja kehittämiseen liittyvän omistajaohjauksen tulee olla sisällöltään yhdensuuntaista. Yhteistoimintaan osallistuvien kuntien on löydettävä yhteinen näkemys ohjauksen lähtökohdaksi ja viestitettävä tämä näkemys myös jäteyhtiölle tai -laitokselle. Kun omistajakunnilla on selkeä yksimielinen näkemys jätehuollon palvelutasosta ja muista jätepoliittisista seikoista, kuntien edustajat jäteyhtiössä tai laitoksessa voivat toimia näiden näkemysten mukaisesti ja kunnat voivat tarvittaessa ohjeistaa edustajiaan yhteneväisesti. Kuntien yhteinen jätepoliittinen näkemys sekä kuntien edustajien ja jäteyhtiön tai -laitoksen välinen avoin keskustelu helpottavat ja ohjaavat asioiden valmistelua myös jäteyhtiöissä ja -laitoksissa. Yleensä lienee tarkoituksena, että yhteistyöalueella noudatetaan samanlaista jätehuollon palvelutasoa ja maksupolitiikkaa. Jos yhden tai useamman kunnan osalta ei kuitenkaan haluta yhteistyöalueelle yhtenäistä palvelutasoa, jätepolitiikkaa tai jätemaksupolitiikkaa vaan halutaan kuntakohtaisesti erilaisia jätehuoltopalveluja, jätteenkuljetusjärjestelmiä, jätteenkeräysvälineiden tyhjennysvälejä tai erilliskeräysvelvoitteita taikka erilaiset jätemaksut, yhteistyötä koskeviin sopimuksiin on tärkeää ottaa erityisiä määräyksiä menettelyistä, maksupolitiikasta ja rahoituksen järjestämisestä. Estettä yhteisen omistajaohjauksen toimivuudelle ei ole siinäkään tapauksessa, että palvelut ovat erilaisia eri kunnissa, jos tästä on sovittu selkeästi yhteistyötä ohjaavissa sopimuk- 5

6 sissa ja tätä varten on selkeät menettelytavat ja yksimielisesti hyväksytty erilaisuuteen perustuva maksu- ja rahoituspolitiikka. Kunkin omistajakunnan on otettava tällöin ohjauksessa ja omassa päätöksenteossaan huomioon erilaisen palvelun mahdollisesti aiheuttamat lisäkustannukset ja niiden rahoitustarve. Yhteistoimintasopimuksen lisäksi palvelun tuottajan ja yksittäisen kunnan välillä voi olla erillisiä sopimuksia palveluista, jotka eivät koske kaikkia kuntia. Jätehuollossa tällainen palvelu saattaa olla esimerkiksi vanhan kaatopaikan jälkihoito. Yhteistoimintasopimuksessa voidaan sopia niistä edellytyksistä, joilla palveluntuottaja voi tehdä kuntakohtaisia sopimuksia. Omistajaohjauksen rakenne Kaaviossa (Liitteet > Jätehuollon omistajaohjaus) on osoitettu omistajaohjauksen rakenne. Keskeinen omistajaohjauksen väline on yhtiöjärjestys (osakassopimus ja yhteistyösopimus), kuntien yhteistoimintasopimus tai kuntayhtymän perussopimus. Sopimusta laadittaessa kaikki kunnat ovat keskenään tasavertaisessa asemassa. Sopimuksessa on sovittava niistä pelisäännöistä, joihin yhteistoiminta perustuu. Isäntäkuntamallissa isäntäkunta toteuttaa omistajina olevien kuntien tahtoa sopimuksessa sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Osakassopimuksessa kunnat sopivat niistä periaatteista miten ne toimivat yhtiön hallinnossa ja omassa yhtiön toimintaan hallintoon liittyvässä päätöksenteossaan. Osakassopimus on osakaskuntia sitova sopimus. Yhtiöjärjestyksessä määritellään yhtiön toimiala. Yhtiöjärjestyksessä on syytä määritellä myös yhtiön keskeisimmät tehtäväkokonaisuudet. Jätehuoltoyhtiöiden osalta muun muassa se huolehtiiko yhtiö vain kunnalle säädetyistä tehtävistä vai toimiiko se myös markkinoilla. Ellei yhtiö tarkoitus ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille, on tästä oltava määräys yhtiöjärjestyksessä. Kuntien ja yhtiön välisessä yhteistyösopimuksesta voidaan sopia mm. yhtiöjärjestyksen määräyksiä tarkemmin yhtiön kunnalle ja kuntalaisille tuottamista palveluista sekä kuntien ja yhtiön välisestä tehtäväjaosta jätehuollon alalla. Sinä voidaan sopia myös yhtiön toiminnan laajentamisen ja merkittävien investointipäätösten käsittelystä ja hyväksymisestä osakaskunnissa sekä investointien rahoituksen järjestämisestä ja kuntien osallistumisesta rahoituksen järjestämiseen. Kuntien yhteistyöelin kartoittaa osakaskuntien kantoja ja kokoaa yhteen kuntien yhteisen näkemyksen jätehuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyöelin edustaa kuntia ja on yhtiön keskustelukumppani yhtiöön päin. On tärkeää, että yhtiön näkemykset tulevat kuntien tietoon niiden muodostaessa kantojaan jätehuollon kehittämisestä. Samoin on tärkeää, että yhtiöllä on tiedossaan kuntien käsitykset sen oman päätöksenteon tueksi. Yhtiössä päätöksiä tekevät yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Kuntien edustajat päättävät yhtiökokouksessa osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä sen päätettäväksi määrätyt asiat. Yhtiökokouksen tärkeimmät tehtävät ovat tilinpäätöksen hyväksyminen, vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille ja yhtiön hallituksen valinta ja tarvittaessa sen erottaminen. Hallitus on yhtiön keskeisin toimielin. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus ohjaa ja valvoo toimivaa johtoa ja mm. hyväksyy yhtiön strategian ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Jätestrategia, jätepolitiikka ja jätehuollon palvelutaso Kuntaliiton hallitus on jo hyväksynyt jätestrategisen kannanoton, jossa on mm. suositeltu jätepoliittisen ohjelman laatimista kuntiin. Suositus on edelleen ajankohtainen ja sovitettavissa kuntien yhteistyössä tehtäviksi. Lisäksi voidaan harkita seuraavia kehittämismahdollisuuksia: Voitaisiin ehkä hahmottaa erikseen kunnan jätehuoltoviranomainen tilaajana ja omistajakunnat eri yhteistyövälineiden avulla omistajaohjauksen suorittajina. Kunnan jätehuoltovi- 6

7 Maksupolitiikka ranomainen määrittelee tilaajana yhdyskuntajätehuollon palvelutason, erilliskeräyksen ja jätemaksupolitiikan eli jätestrategian perusasiat. Kunnat omistajaohjaajina määrittävät, palvelutasoa yms. koskevat suuntaviivat eväiksi jätehuoltoviranomaisen päätöksenteolle sekä lisäksi yhtiön suhteen, miten yhtiö toimii, toimiiko markkinoilla, kuinka paljon tulouttaa kunnille jne. Tässä omistajaohjaamisessa on tärkeää olla yhteydessä kunnan jätehuoltoviranomaiseen, jotta esim. ennakoimattomalla markkinoille menolla ei vaarannettaisi yhdyskuntajätehuollon toteuttamista jne. Kunnan jätehuoltoviranomaisena toimiva yhteinen seudullinen jätelautakunta on suositeltava malli silloin, kun kunnat hoitavat jätehuoltotehtävänsä yhteistyössä jäteyhtiön kautta. Jos yhteistyömalli on kuntayhtymä, erillistä viranomaista ei tarvita. Toki kuntayhtymä voi olla yhteinen viranomainen yhtiön ohella yhteislautakunnan asemesta. Tämä seudullinen jätelautakunta hoitaisi jätehuollon viranomaistehtävät ja niiden kautta ja niiden lisäksi nimenomaisesti hahmottaisi jätestrategiaa ja jätepolitiikkaa sekä voisi toimia tilaajana yhtiön suuntaan. Sen sijaan, että kunkin kunnan valtuusto hyväksyisi oman jätestrategiansa, voisi yhteisen kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävänä hyväksyä toimialueensa jätestrategia, joka valmistellaan yhteistyössä jäteyhtiön ja kuntien viranomaisten kanssa. Luomalla jämäkkä yhteinen kunnan jätehuoltoviranomainen voitaisiin myös varautua tilanteisiin, joissa kuntien yhtiö ehkä menettäisi sidosyksikköasemansa ja tarvittaisiin yhteinen toimielin mm. yhdyskuntajätteen kuljetusten kilpailuttamiseen sekä hyödyntämis- ja käsittelypalveluiden hankintaan. Omistajapolitiikkaan yleensä sisältyvässä budjettipäätöksessä omistaja asettaa palveluntuottajalle ne taloudelliset puitteet, joissa sen on selvittävä lainsäädännön ja sopimusten velvoitteista. Jätehuollon kaatopaikkakustannukset on katettava jätelain nimenomaisen säännöksen mukaisesti jätemaksukertymällä. Omistajaohjauksessa ratkaistaan peritäänkö myös muut kustannukset maksuilla aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ja minkälainen on maksupolitiikka muuten jätelain sallimissa puitteissa. Jätemaksun tulee jätelain mukaan peilata kustannuksia, perustua palvelutasoon ja kannustaa jätteen määrän vähentämiseen. Taloudellisessa ohjauksessa omistajat voivat kiinnittää huomiota tehokkuuteen ja palvelutason saavuttamiseen kohtuullisin panostuksin. Omistajapolitiikkaan sisältyvässä maksupoliittisessa ohjauksessa valvotaan jätehuoltopalvelun kohteena olevien kuntalaisten taloudellista etua. Yleensä lienee tarkoitus, että jätemaksupolitiikka on yhteistyöalueella yhteneväinen ja alueella sovelletaan samanlaista jätetaksaa. Maksupoliittisessa ohjauksessa on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että lähtökohtaisesti kunkin yhteistyökunnan asukkaiden saaman jätehuoltopalvelun yhteiselle jätelaitokselle aiheuttamat kustannukset katetaan juuri sen kunnan asukkailta perittävillä jätemaksuilla. Jätemaksupolitiikka kytkeytyy kiinteästi jätehuollon palvelutasoon. Poikkeava palvelutaso saattaa johtaa erilaisiin yksikkökustannuksiin kuin toisessa yhteistyökunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jokin yhteistyökunnista hyväksyy kuntalaisten edun valvomiseksi muita matalamman jätemaksutaksan, se ei voi edellyttää kuntalaisille samanlaista jätehuoltopalvelua kuin muissa kunnissa. Toisaalta jonkin kunnan paikalliset olosuhteet saattavat aiheuttaa huomattavasti suurempia kustannuksia jätehuollon järjestämisessä kuin muissa kunnissa. Tämä tulee ottaa huomioon jo yhteistyöstä ja siihen liittyvästä rahoitus- ja maksupolitiikasta sovittaessa sekä myöhemmin omistajaohjauksessa ja muussa päätöksenteossa. Kunkin omistajakunnan on siis otettava ohjauksessa ja omassa päätöksenteossaan huomioon erilaisen palvelun tai erilaisten olosuhteiden mahdollisesti aiheuttamat lisäkustannukset ja niiden rahoitustarve. Erilaisen palvelun tulee perustua yhteistyökuntien kesken yhteisesti sovittuihin periaatteisiin. Erilaista maksupolitiikka haluttaessa erilainen kustannusrakenne on syytä todeta ja ottaa huomioon jo yhteistyötä koskevissa sopimuksissa. Tulevaisuudessa saattaa olla osana omistajaohjausta myös päättää tulouttamisen ja mahdollisen osingonjaon periaatteista ja tavoitteista kun pyrkimyksenä on kuntien jätehuoltoyhtiöiden kilpailuneutraliteetti. Yhteisen tahdon muodostuksen foorumi Ohjauksen lisäksi omistajan tehtävänä on antaa tukea palvelun tuottajalle ja sen toimivalle johdolle. Tässä on tarpeen enemmän tai vähemmän muodollisesti järjestäytynyt foorumi jätehuollon yhteisen tahdon 7

8 muodostamiselle. Tällainen kuntien, jätehuollon viranomaistehtäviä hoitavien yksiköiden ja palvelutehtävien järjestämisestä vastaavien jäteyhtiöiden tai laitosten yhteistyöelin on luontevaa määritellä yhteistoimintasopimuksessa. Yksinkertaisimmillaan voidaan käyttää kuntien, viranomaisyksiköiden ja yhtiön edustajista koottua yhteistoimintaryhmää. Laajempi malli voi olla näiden tahojen muodostama neuvottelukunta. Lisätietoja: Jaakko Paloposki liikelaitosinsinööri puh. (09) , Leena Eränkö ympäristölakimies puh. (09) , Kirsi Rontu Yhdyskuntatekniikan päällikkö puh

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä

Lisätiedot

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat): Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa 18.4.2017 Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba 13.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi KoJon tavoite tuottaa sisältöä ja linjauksia uuden maakunnan

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö HARKO jätehuoltoprojekti Kuntamarkkinat 10.9.2015 Heli Haapea HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö aktiiviaika 9/2014-6/2015

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Kunnat nimeävät yhteiseen jaostoon jäseniä seuraavasti:

Kunnat nimeävät yhteiseen jaostoon jäseniä seuraavasti: YHTEISTOIMINTASOPIMUS JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVIEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat Porin, Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupungit sekä Eurajoen, Merikarvian,

Lisätiedot

SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA SOPIMUS SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNNASTA Tällä sopimuksella sovitaan siitä, että Jätekukko Oy:n (jäljempänä jäteyhtiö) osakaskuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena toimii Savo-Pielisen jätelautakunta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta

Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta Khall. 02.10.2017 151 liite nro. 2 Sopimus D/1117/00.04.01.02.00/2017 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat

Lisätiedot

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011

Kuntien rooli uudessa jätelaissa. Leena Eränkö Syyskuu 2011 Kuntien rooli uudessa jätelaissa Leena Eränkö Syyskuu 2011 Uusi jätelaki tulee voimaan 2012 Tulee voimaan 1.5.2012 Siirtymäkausia joissain asioissa Mm. pakkausjätteen aluekeräys 2014 Kuljetusjärjestelmäpäätökset

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

Jätehuoltoviranomaisen toiminnan edellytykset. Hannele Tiitto vs. jätehuoltoinsinööri

Jätehuoltoviranomaisen toiminnan edellytykset. Hannele Tiitto vs. jätehuoltoinsinööri Jätehuoltoviranomaisen toiminnan edellytykset Hannele Tiitto vs. jätehuoltoinsinööri 25.8.2017 Jätehuoltoviranomaisen toiminta Jätehuollon viranomaisyksikkö: o Vs. jätehuoltoinsinööri: Hannele Tiitto,

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ TOIMIELIMESTÄ JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITAMISESSA

SOPIMUS YHTEISESTÄ TOIMIELIMESTÄ JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITAMISESSA SOPIMUS YHTEISESTÄ TOIMIELIMESTÄ JÄTEHUOLLON VIRANOMAISTEHTÄVIEN HOITAMISESSA 1. Sopimuksen osapuolet 1. Tampere Tampereen kaupunkiseudun kunnat: 2. Kangasala 3. Lempäälä 4. Nokia 5. Orivesi 6. Pirkkala

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET

SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 30.1.2012 8 Voimaan: 1.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 2 Soveltamisala 3 Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

K O N S E R N I O H J E

K O N S E R N I O H J E K O N S ERNIOHJE KEMIÖNSAAREN KUNTA Valtuusto hyväksynyt 7.12.2011 1. KONSERNIOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista

Lisätiedot

Yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja yhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja yhteistyö Yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja yhteistyö LHJ:n IV omistajapäivä 21.11.2014 Projekti-insinööri Heli Virtanen Yhdyskuntajätehuollon periaatteet EU:sta YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO on julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä.

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä. SODANKYLÄN KUNTA Kunnanhallitus (Kh 10.12.1997) KONSERNIOHJEET KONSERNIOHJEEN TAVOITE Näillä ohjeilla kunnanhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen

Lisätiedot

Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa

Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN SYMPOSIUM 2017 30.5.2017 tarkastusjohtaja Markus Kiviaho, JHTT, CGAP, CRMA Omistajaohjaus Omistajaohjauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Konserniohjaus ja uusi kuntalaki

Konserniohjaus ja uusi kuntalaki Konserniohjaus ja uusi kuntalaki Kuntajohtajapäivät Dipolissa 22.8.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen Kuntaliitto Konsernisääntelyn tavoitteet ja näkökulmat Tavoitteena sääntelyn läpinäkyvyys:

Lisätiedot

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 0 Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Valtuusto / /2017 1 Sisällysluettelo 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus;

Lisätiedot

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja. 11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Helsingin Uusyrityskeskus ry, y-tunnus , Ensi linja 1, Helsinki / PL 4500, Helsingin kaupunki

Helsingin Uusyrityskeskus ry, y-tunnus , Ensi linja 1, Helsinki / PL 4500, Helsingin kaupunki OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän osakassopimuksen Osapuolia ovat: 2. 1. Helsingin kaupunki, y-tunnus 0215438-8 Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Luonnos 11.11.2011 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA Tämä sopimus pohjautuu Hangon, Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan, Inkoon, Siuntion, Sammatin, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien sopimukseen

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Jätehuollon järjestäminen

Jätehuollon järjestäminen Jätehuollon järjestäminen Kunnanhallituksen ja teknisen lautakunnan Jäteseminaari 2.5.2016 Jätehuoltoseminaari Aika: maanantaina 2.5.2016 Kello 13.00 14.00 Paikka: Kutsut: Kuntala, KH -sali kunnanhallitus,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu

Kuntaliiton ajankohtaiset. Kirsi Rontu Kuntaliiton ajankohtaiset Kirsi Rontu Kuntalain kokonaisuudistus Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi Eduskunta hyväksyi 13.3.2015 uuden kuntalain ja siihen liittyvät lait. Uusi kuntalaki on

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013

LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013 LUOTTAMUSHENKILÖ KUNNAN EDUSTAJANA YHTYMÄSSÄ JA YHTIÖSSÄ kaupunginlakimies Pekka Virkkunen 13.2.2013 KUNTIEN VÄLISIÄ YHTEISTOIMINTAMUOTOJA Kunnat voivat tehdä yhteistyötä julkis- tai yksityisoikeudellisessa

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1. Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.2012 Sisäisiä julkaisuja 6/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Kuntakonsernin riskienhallinnan arviointi - kommenttipuheenvuoro Tampere Talo, Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium

Kuntakonsernin riskienhallinnan arviointi - kommenttipuheenvuoro Tampere Talo, Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernin riskienhallinnan arviointi - kommenttipuheenvuoro Tampere Talo, Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 22.5.2015 Revisioneuvos Keijo Lappalainen sisältöä käsitteistöä taustaa vastuita

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET 1(7) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET Hallituksen 20.4.2009 hyväksymät ja 1.7.2009 voimaan tulevat 2(7) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille. KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, Amanda Nikkilä, lakimies

Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille. KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, Amanda Nikkilä, lakimies Hankintalain muutos mahdollisuus vai uhka jätealan toimijoille KOKOEKO-seminaari 2017 Kuopio, 7.2.2017 Amanda Nikkilä, lakimies Jätehuolto tänään? Onko jätehuollon järjestyminen ja jätehuoltopalveluiden

Lisätiedot

UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS

UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS 0 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tarkoitus 3. Osakekirjat 4. Osakkeiden panttauskielto 5. Osakkeiden myynti 6. Päätöksenteko yhtiökokouksissa

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

a p. 19-09- 2014 Anl. DNo

a p. 19-09- 2014 Anl. DNo OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 68 13.06.2014 81 22.08.2014 95 19.09.2014 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Sa a p. 19-09- 2014 Anl. DNo ö / 0a,0 Y'ö1/201 KONSERNIOHJEEN HYVÄKSYMINEN (PÖYDÄLLÄ)

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

PÄÄTÖS: Hyväksyttiin.

PÄÄTÖS: Hyväksyttiin. Tekninen lautakunta 29 08.03.2011 Kunnanhallitus 115 11.04.2011 Tekninen lautakunta 85 13.09.2011 Jätteenkuljetuksen kilpailuttaminen 2012-2016/uusi jätelaki 604/54.541/2010 Teknltk 29 Joensuun Seudun

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET SISÄLLYSLUETTELO 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 2. Konserniohjeen soveltamisala 3. Konserniohjaus ja -johtaminen 4. Taloudenhoitoon ja konsernitilinpäätöksen laadintaan

Lisätiedot

KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ

KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N HALLINTOSÄÄNTÖ 1. KUNTIEN PALVELUKESKUS KPK ICT OY:N TAUSTA JA TAVOITTEET Kuntien palvelukeskus KPK ICT Oy (jäljempänä Yhtiö) on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Kuntien tehtävät muuttuvat vain vähän jätelain uudistuksessa

Kuntien tehtävät muuttuvat vain vähän jätelain uudistuksessa Muistio 1 (6) Ympäristölakimies Leena Eränkö 20.6.2011 Kuntien tehtävät muuttuvat vain vähän jätelain uudistuksessa 1 Johdanto Uusi jätelaki (646/2011) tulee voimaan 1.5.2012. Lakiin liittyy useissa asioissa

Lisätiedot

Sisällys 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2

Sisällys 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2 Maalahden kunnan konserniohje Hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.6.2017 91 Sisällys 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2 2. Soveltamisala... 2 3. Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen... 2 4. Konserniohjeen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 16 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 Toimiala Kymenlaakson pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa.

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa. HYVÄ HALLINTOTAPA PKS -YHTEISÖISSÄ Tämä ohje on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti omistamien yhteisöjen (osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja yhdistykset) ja säätiöiden

Lisätiedot

Jätelautakuntasopimuksen tarkoitus

Jätelautakuntasopimuksen tarkoitus Jätelautakuntasopimuksen päivittäminen KUNTIEN NEUVOTTELU SAIJA PÖNTINEN 10.5.2016 Jätelautakuntasopimuksen tarkoitus Jätelaki edellyttää, että alueilla, joilla kunnat hoitavat jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Valtuusto 10.6.2009 1 SISÄLLYSLUETTELO Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunta... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi.

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi. SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA LUONNOS 19.5.2015 1. Sopimuksen tarkoitus Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Uudenmaan

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA

SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA SOPIMUS SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA [pp.kk.2016] 1. Osapuolet Tämän sopimuksen Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän purkamisesta (jäljempänä Sopimus ) ovat laatineet jäljempänä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki),

1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki), OSAKASSOPIMUS Sopijapuolet 1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki), 2) Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry, y-tunnus: 1446495-7 (jäljempänä NT) Määritelmät Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot