VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN 8.4

Transkriptio

1 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN / LAUKKANEN JARMO, LOPEN KUNNAN EROAMINEN JÄTELAUTAKUNTA KOLMENKIERROSTA JA LOPEN KUNNAN JÄTEPALVELUIDEN UUDELLEENJÄRJESTÄMISEKSI Kunnanhallitus ( 221): Valtuutettu Jarmo Laukkanen teki valtuuston kokouksessa aloitteen Lopen kunnan eroamiseksi jätelautakunta Kolmenkierrosta ja kunnan jätepalveluiden uudelleen järjestämiseksi. Aloite on liitteenä 8. Kunnanhallitus on antanut aloitteen kunnanjohtajan valmisteltavaksi. Kunnanjohtaja on pyytänyt asiasta Lopen kunnan jätehuoltoviranomaisena toimivalta jätelautakunta Kolmenkierrolta lausunnon. Lausunto on liitteenä 9. Lausunnon liitteenä on myös Kiertokapula Oy:n lausunto. Kunnanjohtaja on pyytänyt asiantuntijalausunnon myös Lopen kunnan ympäristöpäälliköltä. Ympäristöpäällikön lausunto on liitteenä 10. Valtuustoaloitteen taustalla on tyytymättömyys jätelautakunta Kolmenkierron päätöksentekoon. Aloitteessa esitetään, ettei ole Lopen kunnan, loppilaisten eikä kesäloppilaisten etu kuulua jatkossa jätelautakunta Kolmenkiertoon. Aloitteessa esitetään, että kunta valmistelee eroamisen lautakunnasta. Lopen kunta voi erota jätelautakunta Kolmenkierrosta vain eroamalla Kiertokapula Oy:stä. Kiertokapula Oy on kuntien vuonna 1993 perustama ja täysin omistama yhtiö, joka vastaa kaikista osakaskunnille jätelaissa säädetyistä jätehuollon toteuttamistehtävistä, mm. jätteenkäsittelyalueista, hyötyjätteiden vastaanotosta ja käsittelystä, vaarallisten jätteiden vastaanotosta ja käsittelystä, neuvonnasta ja valistuksesta, sopimuksista eri osapuolten kesken jne. Jätehuollon nykytila Kiertokapula Oy:n toiminta-alueella on tuotu seikkaperäisesti esille Kiertokapula Oy:n lausunnossa. Jätelain mukaan, jos kunta on siirtänyt jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistaman yhtiön toimesta, jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin. Jätelaissa säädetään kunnalle kuuluvista jätehuollon tehtävistä. Kunnalle kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät, joita toteuttaa omistajakuntien osalta kuntien puolesta Kiertokapula Oy. Kunnalle kuuluvat myös jätehuoltoviranomaisen tehtävät, joita toteuttaa Kiertokapula Oy:n omistajakuntien puolesta yhteinen jätelautakunta Kolmenkierto. Näiden kahden tehtäväkokonaisuuden lisäksi kunnalle kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät, joita toteuttavat kuntien omat ympäristönsuojeluviranomaiset ja ELY-keskus. Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat asumisessa syntyvä jäte, sako- ja umpikaivoliete, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutuksessa syntyvä jäte, valtion, kuntien ja seurakuntien jäte sekä osa liikehuoneistojen jätteestä. Kunnan on järjestettävä myös asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely.

2 Lain mukaan jätteen keräyksen ja kuljetuksen, hyödyntämisen, käsittelyn ja loppusijoituksen on toimittava yhtenä logistisena kokonaisuutena. Kokonaisuutta säätelee jätelaki ja sen perusteella annettavat jätehuoltomääräykset. Jätteen käsittelylle, hyödyntämiselle materiaalina ja energiana ja loppusijoitukselle on asetettu nykyisin tarkat vaatimukset, joista aiheutuu myös merkittäviä kustannuksia ja vastuita jätehuollon toimijoille. Jätehuollon kustannukset katetaan jätteen tuottajilta perittävillä maksuilla. Jätehuollon vaatimustason noustua jätehuollon palvelutehtävät hoidetaan valtaosassa Suomea alueellisesti kuntien omistamien jätehuoltoyhtiöiden toimesta. Jätelain uudistamisen jälkeen ovat aloittaneet toimintansa kunkin jätehuoltoyhtiön alueella toimivat kuntien yhteiset jätelautakunnat, jotka vastaavat kunnille säädetyistä jätehuoltoviranomaisen tehtävistä. Nykyisin siis kunkin kunnallisen yhtiön alueella toimii yksi jätehuoltoviranomainen, jonka toiminnan kustannukset katetaan jätemaksuilla. Jätehuoltoviranomaisten (kuntien yhteisten jätelautakuntien) ensimmäisiä tehtäviä on ollut päättää jätelain mukaisesti sekä sekajätteen että lietteiden kuljetusjärjestelmästä. Vaihtoehtoisina järjestelminä jätelaki mahdollistaa määrätyillä edellytyksillä joko kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen tai kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen. Tämä päätöksenteko on herättänyt jätelautakunta Kolmenkierron alueella ristiriitoja. Kuljetusjärjestelmästä päättäminen perustuu jätelakiin. Jätehuoltoviranomaisen tehtävä on arvioida järjestelmien toimivuutta puhtaasti lain kannalta. Jätehuoltoviranomaisen arvio ei sisällä ns. tarkoituksenmukaisuusharkintaa (esimerkiksi erilaisten yritysten kilpailuasetelmien arviointia). Päätös kuljetusjärjestelmästä tai se, että siinä ei ole noudatettu yksittäisten kuntien mielipidettä, ei ole riittävä perustelu yhteisestä jätelautakunta Kolmenkierrosta eroamiseen. Eroaminen on monimutkainen ja pitkä prosessi, koska sen edellytyksenä on eroaminen ensin Kiertokapula Oy:stä. Mahdollinen eroaminen Kiertokapula Oy:stä ja sen jälkeen jätelautakunta Kolmenkierrosta ei ole keino ratkaista tyytymättömyyden aiheuttanutta jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöstä. Jätelautakunta Kolmenkierron tekemien jätteenkuljetusjärjestelmäpäätösten lainmukaisuuteen ottaa hallinto-oikeus valitusten johdosta aikanaan kantaa. Kunnan eroaminen jätehuoltoyhtiöstä tai jätelautakunnasta ei vapauta kuntaa jätelain säädösten tai hallinto-oikeuden aikanaan linjaaman laintulkinnan noudattamisesta. Eroamisen ja kunnan jätelain mukaisten tehtävien uudelleenorganisoinnin sijasta on tärkeää huolehtia kuntien, jätelautakunta Kolmenkierron, jäteyhtiö Kiertokapula Oy:n sekä alueella toimivien kuljetusyrittäjien aktiivisesta yhteistyöstä. Yhteistyöllä ja aktiivisella vuoropuhelulla varmistetaan parhaiten kuntalaisten, loma-asukkaiden, kunnan ja alueella toimivien yritysten edun toteutuminen. Kiertokapula Oy:n toimintaan kunta voi vaikuttaa omistajaohjauksella ja yhteisen jätelautakunta Kolmenkierron toimintaan kuntaedustajansa kautta. Virkamiestason käytännön yhteistyöllä tulee ja voidaan tukea muuta virallista yhteistyötä ja päätöksentekoa.

3 Eroaminen Kiertokapula Oy:stä ja yhteinen jätelautakunta Kolmenkierrosta vaikeuttaisi asiantuntijatahojen näkemyksen mukaan jätehuollon toteuttamista ja kehittämistä Lopella. Jätteiden kuljetuksesta vastaavat alan yrittäjät toimivat kaikissa tapauksissa kilpailuun perustuen. Kuntien ja viranomaisten tehtävänä on huolehtia alan toimintaedellytyksistä ja lainmukaisuudesta. Jätehuoltoviranomaisen tehtäviin kuuluu paljon muitakin tehtäviä kuin kuljetusjärjestelmästä päättäminen, mm. jätehuoltomääräysten hyväksyminen. Jätelakiin perustuvissa jätehuoltomääräyksissä säädetään jätehuollon toteuttamisesta ja niitä noudatetaan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Kiertokapulan osakassopimuksen mukaan kunta voi erota yhtiöstä. Irtisanomisaika on neljä vuotta. Osakas, joka irtisanoutuu osakassopimuksesta, on velvollinen korvaamaan yhtiölle ne taloudelliset menetykset, joita irtisanoutumisesta seuraa tarpeettomaksi käyvien investointien tai kapasiteetin vajaakäytön muodossa. Korvausvelvoitteen kesto on kahdeksan vuotta irtisanomisajan päättymisestä. Lopen oltua pitkään, vuodesta 1993 alkaen, yhtiön osakas, on yhtiö kaikilla jätehuollon osa-alueilla varautunut ja sitoutunut huolehtimaan Lopen kunnan jätteistä. Yhtiöstä eroaminen ja oman jätteen vastaanotto- ja käsittelykapasiteetin rakentaminen sen tilalle aiheuttaisi kunnalle merkittäviä ja pysyviä lisäkustannuksia. Jätehuollon hoitaminen kunnan omana työnä edellyttäisi jo suunnitteluvaiheesta alkaen ammattitaitoisen henkilöstön pysyvää rekrytointia. Jätehuoltoyhtiöstä eroaminen ja jätehuollon uudelleen organisoiminen vaatisi arviolta noin kahden (2) henkilön rekrytoimista kuntaan. Lopen kunnan ei sen enempää taloudellisin kuin toiminnallisinkaan perustein kannata valmistella eroamista Kiertokapula Oy:stä eikä yhteisestä jätelautakunta Kolmenkierrosta. Eroamisesta aiheutuisi seudun ja muiden lähialueen kuntien välisen toimivan ja välttämättömän yhteistyön heikkeneminen ja toimivan jätehuoltojärjestelmän vaarantuminen. Nykyinen järjestelmä tulisi korvata pääosin kunnan omana työnä toteutettavalla järjestelmällä. Eroamisesta aiheutuisi kunnalle merkittävät uudet taloudelliset vastuut, jotka tulisi kattaa jätehuollon asiakkailta perittävillä maksuilla. Kuntalaisten jätehuoltokustannukset kasvaisivat väistämättä nykyisestä. Eroaminen ei muuttaisi miksikään jätelain velvoitteita kuljetusjärjestelmän valinnan osalta tai miltään muultakaan osin. Mikäli kunta päättää valmistella eroamista ja tehdä jätehuollostaan erillisen laajan perusselvityksen, se edellyttää asian laajuuden ja merkittävyyden vuoksi erillisen määrärahan varaamista selvitystyöhön ja selvitystyön hankkimista ostopalveluna. (KV) Päätösehdotus: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen ja saattaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi.

4 Päätös: Keskustelun kuluessa Jarmo Laukkanen esitti asian jättämistä pöydälle siten, että siihen palataan sitten, kun hallinto-oikeus on antanut ratkaisun jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen lainmukaisuudesta. Asia jätettiin pöydälle. Kunnanhallitus ( 112): Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksensä koskien Hämeenlinnan hallinto-oikeuden (nro 14/0662/2) tekemästä päätöksestä tehtyä valitusta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on liitteenä 4. Risto Kanerva, Järventaustan kyläyhdistys ry ja Lopen Järventaustan pienviljelijäyhdistys, Janakkalan kunnanhallitus, Lopen kunnanhallitus, Janakkalan Jätteenkuljetus, Janatrans Oy, Lammin Jätehuolto Ay ja Tmi Lopen Jätehuolto Timo Ranta, Kari Ilkkala, Anu Perttunen ja Aimo Alho sekä Lassila & Tikanoja Oyj tekivät valituksen jätelautakunta Kolmenkierron yhdyskuntajätteen jätekuljetusta koskevasta päätöksestä hallinto-oikeuteen. Valitusten johdosta Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi jätelautakunnan päätöksen ja palautti asian jätelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että jätelautakunnalla on itsenäinen päätöksentekovalta eikä kuntien lausunnot kyseisessä asiassa ole lautakuntaan nähden sitovia eikä lautakunta näin ollen ole ylittänyt toimivaltaansa. Hallintooikeuden näkemyksen mukaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytyksiä olisi tullut tarkastella vähintään kuntakohtaisesti eikä koko jätelautakunnan toimialuetta kokonaisuutena. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös jätelautakunnan päätöksen kumoamiseksi ja asian palauttamiseksi uudelleen käsittelyyn perustuu näkemykseen, ettei jätelautakunnan toteuttama asian valmistelu täytä oikeuden mielestä hallintolain ja jätelain asian selvittämiselle asettamia vaatimuksia. Hämeenlinnan yhteinen jätelautakunta Kolmenkierto valitti Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallintooikeus kumosi valituksen johdosta päätöksellään Hämeenlinnan hallintooikeuden päätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kaikki hallintooikeuteen tehdyt valitukset hylättiin. Hämeenlinnan yhteisen jätelautakunnan päätös on siten saavuttanut lainvoiman. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun johdosta on oikeudellisesti tullut vahvistetuksi, että Hämeenlinnan yhteisen jätelautakunta Kolmenkierron päätös ei ole lainvastainen. Käsittelyssä olevan valtuustoaloitteen lähtökohtana on se, ettei jätelautakunta ole tehnyt kuntakohtaisia päätöksiä jätteenkuljetuksen kilpailutuksesta, kuntien lausuntojen perusteella tai kuntien lausunnoissaan ilmaisemaa toivetta tai tahtoa kunnioittaen. Jätelautakunta on päätöksenteossaan ja antamissaan lausunnoissa poikkeuksetta nojannut laintulkintaan, jonka mukaan mm. Lopella ei täyty kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen toteuttamisen edellytykset. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös jää asian osalta ylimmäksi oikeustulkinnaksi päätöksestä ei voi valittaa.

5 Lopen kunta on siirtänyt jätehuollon osalta viranomaistehtävänsä jätelautakunta Kolmenkierrolle, Kiertokapula Oy:n jäsenyyden johdosta ja kunnan vastuulle kuuluvat jätehuollon järjestämistehtävät puolestaan jo vuosia sitten Kiertokapula Oy:lle, yhtiön perustamisen myötä. Kunnan organisaatiossa ei ole jätehuollon asiantuntijaosaamista eikä kykyä vastaanottaa tai hoitaa jätehuoltoviranomaisen tehtäviä saatikka jätehuollon käytännön vastuita ja tehtäviä. Jo aiemmassa kunnanhallituksen käsittelyssä olevassa esittelytekstissä esitetysti, Lopen kunnan eroaminen jätelautakunta Kolmenkierrosta eroamalla ensin Kiertokapula Oy:stä ei ole jätehuollon käytännön tehtävien tai jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisen kannalta realistinen vaihtoehto. Eroaminen Kiertokapula Oy:stä on pitkä ja resursseja vaativa prosessi. Eroamispäätös edellyttää jätelain ja jätehuollon osaamisen rekrytoimista Lopen kunnan palvelukseen. Eroamispäätös edellyttää perusteellisen selvityksen tekemistä päätöksen vaikutuksista kunnan ja kuntalaisten näkökulmasta, päätöksen lyhyen tähtäimen ja pitkän tähtäimen seurauksista, päätöksen kustannuksista kunnalle ja kuntalaisille ja tarvittavista jatkotoimista. Kunnan omat resurssit eivät riitä kyseisen selvityksen tekemiseen. Jos tällainen selvitys halutaan tehdä, tulee valtuuston varata selvityksen tekemiseen määräraha. Selvityksen tekeminen asiantuntija-/ konsulttityönä maksaa arviolta vähintään euroa (yksi konsulttipäivä maksaa noin euroa). Eroamispäätöstä ei voida tehdä ilman perusteellista päätöksen edellytysten ja vaikutusten arviointia. Yhteisestä jätelautakunnasta ja Kiertokapula Oy:stä eroamisen sijasta kunnan tulisi panostaa voimavaroja yhteistyön lisäämiseen jätelautakunnan jäsenkuntien kanssa ja aktiiviseen osallistumiseen Kiertokapula Oy:n toimintaan, mm. omistajaohjauksen kautta. Pian käynnistyvä jätteenkuljetuksen kilpailutusprosessi antaa hyvän mahdollisuuden vaikuttaa kilpailutuksen ja kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksen onnistumiseen, paikalliset tarpeet ja odotukset huomioiden. Käsillä olevasta kilpailutuspäätöksestä ja kunnan kilpailutusvastuusta kunta ei pääse irti eroamispäätöksellä, koska eroamisprosessi on vuosia kestävä. (Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p ) Päätösehdotus: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen valtuustoaloitteeseen annetun, yllä selitystekstistä ilmi käyvän vastauksen ja saattaa sen edelleen valtuustolle tiedoksi. Samalla kunnanhallitus toteaa, ettei eroamispäätös Kiertokapula Oy:stä ja jätelautakunta Kolmenkierrosta ole realistinen vaihtoehto kunnan omin olemassa olevin voimavaroin. Eroamispäätös edellyttää perusteellisen ennakkoselvityksen ja vaatisi merkittäviä taloudellisia panostuksia ilman, että kuitenkaan voidaan olla vakuuttuneita eroamispäätöksen todellisista vaikutuksista kunnalle ja kuntalaisille. Täytäntöönpano: Esitys valtuusto