METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS JA YHTEISOMISTUS -KOULUTUSTEN VAIKUTTAVUUS KAINUUN METSÄKESKUKSEN ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS JA YHTEISOMISTUS -KOULUTUSTEN VAIKUTTAVUUS KAINUUN METSÄKESKUKSEN ALUEELLA"

Transkriptio

1 Tarja Peltomaa METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS JA YHTEISOMISTUS -KOULUTUSTEN VAIKUTTAVUUS KAINUUN METSÄKESKUKSEN ALUEELLA Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Tarja Peltomaa Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsä- ja puutalouden markkinointi Nimeke Metsätilan sukupolvenvaihdos ja yhteisomistus koulutusten vaikuttavuus Kainuun metsäkeskuksen alueella Tiivistelmä Metsänomistajakunta vanhenee Suomessa. Yhä useampi perii metsänsä melko vanhana, eikä välttämättä ole enää itsekkään parhaassa kunnossa hoitamaan metsiään. Myös perikuntien ja metsäyhtymien määrä on ollut kasvava. Myös tämä asettaa haasteita metsän hoidolle, koska yhden tilan asioita hoitaa useampi henkilö, ja päätöksiin usein tarvitaan usein yksimielinen päätös. Kainuun metsäkeskuksella on ollut tavoitteena edistää koulutustilaisuuksilla metsätilan hallittuja sukupolvenvaihdoksia alueellaan jo usean vuoden ajan. Kursseille on osallistunut niin yksin kuin puolison kanssa metsää omistavat henkilöt sekä kuolinpesän tai metsäyhtymän jäsenet. Näiden kurssien aikaansaamia tuloksia tutkin tässä opinnäytetyössäni. Tavoitteena on selvittää, onko sukupolvenvaihdoksia tai muita metsän omistussuhteen muutoksia tapahtunut tiloilla, lisäksi selvitän mitä kurssilaiset olivat mieltä kurssista. Tutkimuksen lisäksi työssä käydään läpi metsätilan sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehdot ja kerrotaan metsätilan yhteisomistuksen vaihtoehdoista, lisäksi tutustutaan koulutuksen vaikuttavuuteen. Tutkimuksessa selvisi, että metsätilojen omistussuhteiden muutoksia kurssin jälkeen oli tapahtunut noin 18 prosentilla. Erityisesti naismetsänomistajiin kurssien sanoma oli purrut. Heistä 26 prosenttia oli tehnyt muutoksia omistussuhteissa. Noin 60 prosenttia alle 101 hehtaarin tiloista aikoo tehdä sukupolvenvaihdoksen tilallaan lähiaikoina. Asiasanat (avainsanat) Sukupolvenvaihdos, perintö, lahja, kauppa, yhteismetsä, yhteisomistus, koulutus, Sivumäärä Kieli URN s.26+ liitt. 6s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Metsäkeskus Kainuu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor s thesis April 29, 2008 Author Tarja Peltomaa Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forest Product Marketing Name of the bachelor s thesis Effectiveness of the workshops on change of generation and managing commonly own forest in Kainuu Metsäkeskus area Abstract Forest owners are getting older in Finland. Also people who inherit the forests are older, so they may not be in that good enough condition to maintain them. Number of heirs and commonly owned forests are increasing. This also causes difficulties for forests management as often decisions have to be made unanimously. For several years Kainuu Metsäkeskus has tried to promote change of generation in the area by organizing workshops for forest owners on change of generation and better joint ownership of forests. In my bachelor thesis I researched the effect of these workshops. Has controlled change of generation or other ownership changes taken place due them? I also investigated what the forest owner thought about the course. This study includes a short description of the different ways of passing a forest estate to the younger generation. It also briefly surveys how to own forest together and how the workshops should affect forest ownership. Research showed that ownership of forests had changed in 18 per cent of the attendants estates. Especially women carried out a lot of ownership changes i.e. over 26 per cent. Over 60 per cent of those who owned a forest estate smaller than 101 hectare planned to transfer their property to the descendents in near future. Subject headings (keywords) Change of generation, inheritance, gift, purchase, common forest, family estate, seminar, Pages Language URN s.26 + App..6 s. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Pasi Pakkala Bachelor s thesis assingned by Kainuu Metsäkeskus

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO METSÄTILAN HALLITTU SUKUPOLVENVAIHDOS Syyt ja suunnittelu Sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot Perintö Lahja Kauppa Lahjaluonteinen kauppa METSÄTILAN YHTEISOMISTUS Kuolinpesä ja yhteishallintosopimus Yhtymä Yhteismetsä KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET POHDINTA...21 LÄHTEET...25 LIITTEET...27

5 1 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on ottaa selvää kuinka Kainuun metsäkeskuksen pitämät kurssit metsätilan sukupolvenvaihdoksista ja metsätilan hallinnasta ovat vaikuttaneet metsänomistussuhteisiin. Työssä käydään läpi metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot ja kerrotaan myös metsätilojen yhteishallinasta. Lisäksi työssä käsitellään koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Kainuun metsäkeskus on järjestänyt EU-rahoitteisia koulutuksia vuodesta 2003 lähtien yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on ollut jakaa tietoa hallitusta sukupolvenvaihdoksesta ja edistää niiden tapahtumista sekä kehittää kuolinpesien ja yhtymien metsien hallintaa. Kainuun metsäkeskuksen alueella metsämaan pinta-ala on hehtaaria. Tästä määrästä yksityiset omistavat noin 42 prosenttia eli yli hehtaaria. (Kainuun metsäkeskuksen vuosikertomus 2006). Yksityisiä maatiloja on noin Näistä noin omistaa metsä- tai maatalousyhtymä ja metsätilan omistajana on kuolinpesä tai perikunta (Kainuun metsäkeskuksen rekisteri 2007). Vuonna 2003 metsää omisti yksityistä maatilaa, joista omisti eri metsä- tai maayhtymät ja kuolinpesä tai perikunta. Metsätilojen, kuten yhtymienkin, määrä on ollut kasvava. Toisaalta kuolinpesien ja perikuntien määrä on vähentynyt. Muutoksia metsänomistajakunnassa tapahtuu aina vain enemmän metsänomistajakunnan vanhetessa. Kainuun ulkopuolella metsänomistajista asui 2003 vuonna 3 400, ja vuonna 2007 tämä määrä oli kasvanut jo 4 600:aan. Kasvua on 35 prosenttia.(kainuun metsäkeskuksen rekisteri 2007) On huomattavissa, että etämetsänomistaminen lisääntyy myös. Tietoa tarvitaan metsätilan hallinnasta ja sukupolvenvaihdoksesta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää olivatko koulutukset hyödyllisiä ja onko metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tapahtunut koulutuksen jälkeen. Tutkimus tehtiin kirjekyselynä. Kysymyslomake lähetettiin 198 henkilölle, jotka olivat olleet koulutuksessa. Lomakkeessa kysyttiin mielipidettä koulutuksen tarpeellisuudesta ja onnistumisesta, ja siitä auttoiko koulutus tekemään metsätilan sukupolvenvaihdoksen tai muita metsätilan omistussuhteiden muutoksia.

6 2 2 METSÄTILAN HALLITTU SUKUPOLVENVAIHDOS 2.1 Syyt ja suunnittelu Useimmille metsäomistajille metsä ei ole pelkästään taloudellinen hyödyke. Monet arvostavat myös virkistysmahdollisuuksia ja luontoarvoja. Usein metsä on siirtynyt sukupolvelta toiselle, joten metsällä on myös perintö ja tunnearvoja. Monet eivät pidä tämän vuoksi metsää varsinaisena sijoituskohteena, mutta sen tuotto voidaan rinnastaa vaikkapa pörssikurssien tuottoihin. Metsätilan omistajaksi tullessa on kuitenkin se haittapuoli, että mm. vero- ja hankintakulut tulevat heti alkuun, vaikka metsästä ei ole edes vielä saatu tuottoa. (Kiviniemi & Kärki 2005, ) Metsänomistajan kannattaa miettiä metsänsä tulevaa kohtaloa ja mahdollisia vaihtoehtoja tilan jatkamisen kannalta. Ensisijaisesti kannattaa miettiä mitä itse haluaa ja miten sen haluaa toteuttaa. (Kiviniemi & Kärki 2005, 11.) Tärkeää on ottaa huomioon mahdollisen jatkajan kiinnostus ja mahdollisuudet jatkaa metsätaloutta, metsätilan säilyttäminen jakamattomana, ja tietenkin oman tai puolison taloudellisen tilanteen turvaaminen. (Kärki & Kiviniemi 2000, 12.) Kannattaa myös miettiä aikooko sukupolvenvaihdoksen tehdä kerralla vai pienissä osissa. Pitkällä aikavälillä voidaan säästää veromenoissa, mutta siinä on myös omat riskinsä, kuten mahdolliset sairaus- ja kuolemantapaukset.(metsätilan sukupolvenvaihdos on iso päätös 2004) Yhtenä tärkeimmistä perusteista sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa pidetään verosuunnittelua. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi, kun metsätila siirtyy suvussa perintönä tai lahjana tai metsätilan myynti. Lahjassa ja perinnössä tulee huomioida saajan lahja- tai perintöverot, ja kaupassa myyjän tulee muistaa luovutusvoittovero, ja ostajan varainsiirtovero, mutta myös tuleva metsävähennys. (Jauhiainen ) Kun luopuja pääsee ratkaisuun, että hän haluaa tehdä jotain, kannattaa ensin kerätä mahdollisimman hyvät tiedot metsätilasta. Tällaisia tietoja ovat mm. kiinteistörekisteriote ja kartta, mahdolliset rasitustodistukset, lainhuutotodistus, jäljennös alueen kaavoitustiedoista ja tila-arvio ja/tai metsäsuunnitelma. Näiden tietojen pohjalta ammattilaiset osaavat paremmin auttaa sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa. (Kiviniemi & Kärki 2005, 19.) Metsätilan sukupolvenvaihdokseen saa apua monesta paikasta. Monet metsäalan yritykset antava yleisneuvoja ilmaiseksikin, mutta henkilökohtainen asiointi on usein

7 3 maksullista. Apua saa myös useista pankeista, maanmittaustoimistoilta ja tietenkin verotoimistosta. Verotoimistolta kannattaa myös pyytää virallinen ennakkotieto metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokohtelusta. Se on maksullinen, mutta siitä saa selville tulevat veroseuraamukset. (Kiviniemi & Kärki 2005, ) 2.2 Sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdot Perintö Yleisin metsänomistussuhteenmuutos on perintö. Perinnönjako tapahtuu perintökaaren säädösten mukaisesti, ellei elinaikana ei ole tehty muita omistusjärjestelyitä tai testamenttia ei löydy. (Kiviniemi & Kärki 2005, 73.) Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän osakkaat, mahdollisen testamentin olemassaolo ja perittävät varat ja velat, sekä aikaisemmat ennakkoperinnöt. Lisäksi perunkirjoituksessa otetaan selvää mahdollisesta avioehdosta ja lesken tahdosta jakaa pesä. (Koponen 2003, 21 22). Perunkirjoitus on tehtävä kolme kuukauden kuluessa kuolemasta (Perintökaari 40/1965.) Perunkirjoituksessa on myös selvitettävä vainajan metsätilan arvo. Tämä on todennäköinen tilan myyntihinta. Arvonmäärityskeinoina käytetään tila-arviota tai voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa. Jos kumpaakaan ei ole verottaja käyttää aluekohtaisesti laskettuja taulukkoarvioita, vaihteluväli on metsätilan sijaintikunnan mukaan euroa hehtaarilta.(kiviniemi & Kärki 2005, ) Ensimmäisenä perinnönjaossa suoritetaan ositus leskelle, mikäli perittävä on ollut naimisissa, eikä avioehtoa tai testamenttia ole. Leski saa näin ollen haltuunsa puolet yhteisestä omaisuudesta. Usein leski pitää myös puolisonsa osan hallinnassaan, jos rintaperilliset eivät vaadi jakoa. (Kiviniemi & Kärki 2005, 82) Vainajan oma osuus jaetaan ensiksi tasapuolisesti rintaperillisille eli lapsille. Jos joku lapsista on kuollut, hänen osansa perinnöstä siirtyy hänen lapsilleen eli perittävän lastenlapsille. Leski perii kaiken omaisuuden, jos perittävällä ei ole ollut lapsia. Vainajan omaiset voivat lesken kuoltua vaatia ensiksi kuolleen omaisuuden jakoa. (Kivelä & Nordell 2001, ) Jos perittävä ei ole ollut naimisissa tai hänellä ei ole lapsia siirtyy perintöoikeus vanhemmille. Mikäli vanhemmat tai toinen heistä on kuollut, tulee sijaisperimysoikeus

8 4 vainajan sisaruksille tai edelleen heidän lapsilleen. Jos vanhempia tai sisaruksia ei ole siirtyy perintö isovanhemmille tai edelleen heidän lapsilleen eli vainajan tädeille, enoille tai sedille. Perimysjärjestys katkeaa tähän, eivätkä serkut voi enää periä. Mikäli sukulaisia ei ole löytynyt, perintö siirtyy valtiolle. (Kivelä & Nordell 2001, 72.) Uuden voimaan tulleen perintöverotuksen mukaan perintöveroa on maksettava yli euron perinnöstä. Ensimmäisessä veroluokassa olevat maksavat perinnöstä kymmenen prosenttia veroa, perinnöstä kolmetoista prosenttia veroa ja yli euroa menevästä perinnöstä kuusitoista prosenttia veroa. Ensimmäiseen veroluokkaa kuuluvat rintaperilliset, aviopuoliso ja vanhemmat. Toiseen veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat. Toiseen veroluokkaan kuuluvat henkilöt maksavat verot kaksinkertaisena verrattuna ensimmäiseen veroluokkaan. (Perintöverotus 2008.) Testamentilla vainaja voi määrätä kuolemansa jälkeen kuka hänet perii. Testamentissa voidaan ilmoittaa koko omaisuuden kohtalo tai vain osan siitä. Testamentti pitää tehdä kirjallisena ja siinä täytyy olla vainajan allekirjoitus. Testamenttia tehdessä paikalla pitää olla kaksi todistajaa, jotka myös allekirjoittavat testamentin. Heidän pitää tietää, että kyseessä on henkilön testamentti. Vainaja ei kuitenkaan voi määrätä koko omaisuudestaan, jos hänellä on rintaperillisiä. Heillä on oikeus lakiosaan, joka on puolet perintöosasta. Rintaperillisten on kuitenkin vaadittava lakiosaansa. (Perheen lakiopas 2006, ) Omistusoikeuden siirtymisen lisäksi voidaan tehdä hallintaoikeustestamentti, joka antaa testamentin saajalle omaisuuden käyttöoikeuden. Avio- ja avoparit tekevät paljon myös keskinäisiä testamentteja, jolloin eloon jäävä puoliso saa omistus- tai hallintaoikeuden myös toisen avio-oikeus osaan osituksen jälkeen. Yleensä tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, koska lesken asema on turvattua avio-oikeuden kautta. Rintaperillisten lakiosaan avioparin keskinäinen testamenttikaan ei voi kuitenkaan vaikuttaa. (Kivelä & Nordell ,75.) Lahja Metsätila sukupolvenvaihdoksessa voidaan luovuttaa eteenpäin lahjana. Lahjasta pitää maksaa lahjavero, kun sen arvo on yli euroa, ja siitä on tehtävä myös lahjave-

9 5 roilmoitus. Lahjoista pitää maksaa myös veroa kun niiden yhteen laskettu arvo ylittää euroa kolmen vuoden ajalla. Lahjaveron veroluokat määräytyvät samalla lailla kuin perintöverotuksessa. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat maksavat euron suuruisesta lahjastaan kymmenen prosentin veron, suuruisesta lahjastaan kolmentoista prosentin veron ja yli suuruisesta lahjastaan kuudentoista prosentin veron. Toiseen veroluokkaan kuuluvat maksavat verot kaksinkertaisena kuten perintöverossakin.(lahjaverotus 2008) Kiinteistön lahjoituksesta on tehtävä aina lahjakirja, josta ilmenee lahjan antaja ja saaja, luovutettu kiinteistö tai sen osa, luovutustarkoitus ja mahdolliset ehdot. Lahja on myös vahvistettava Maakaaren 2 luvun 1 :n mukaan. Kiinteistöstä voi luovuttaa vain määräosuuden, kuten 1/5 tilasta tai 15 hehtaaria, ei rahallista osuutta, kuten euron osaa. Myös lahjan verotuksesta voi hakea viranomaisilta ennakkopäätöksen. (Maakaari 540/1995; Lahjaverotus 2008.) Lahjoituksena järjestettävissä sukupolvenvaihdoksissa käytetään usein hallintaoikeuden pidättämistä. Metsätilan hallintaoikeus voidaan pidättää itsellä, vaikka metsän omistus siirtyisikin seuraavalle sukupolvelle. Hallintaoikeuden voi tehdä joko määräaikaisena tai elinikäisenä. Tällöin uuden metsänomistajan lahjaverosta vähennetään erikseen laskettu hallintaoikeudenarvo. Metsänomistaja ei voi kuitenkaan nauttia metsän tuotosta, vaan hallintaoikeuden omistaja saa tuotot sekä vastaa kaikista metsätalouden menoista. Hallintaoikeuden siirto myöhemmin metsänomistajalle aiheuttaa hänelle lisää veromenoja. Eräs varteenotettava vaihtoehto on siirtää omistusoikeus yhden sukupolven yli lastenlapsille ja hallintaoikeus lapsille. Tällöin veroa maksavat vain lastenlapset. (Jauhiainen 2007, 65 66; Kiviniemi & Kärki 2005, ) Maatilaa kohdellaan verotuksessa hieman eritavalla kuin pelkkää metsätilaa. Jos maataloudenharjoittamista jatketaan tilalla, voidaan osa perintö- ja lahjaverosta jättää perimättä. Maatilaa arvioidaan varallisuusverolain mukaiseen arvoon, ja tästä arvosta 40 prosenttia on veronalaista. (Kiviniemi & Kärki 2005, 93.) Kauppa Metsätilan kauppa on niin ikään käytännöllinen vaihtoehto sukupolvenvaihdosta suunnitellessa. Jos tila myydään yhdelle perilliselle sopivasta hinnasta, saadaan usein myös

10 6 tasapuolinen kohtelu perinnönjaossa myös muiden perijöiden kesken. Veroseuraamukset ovat kaupassa yleensä pienemmät. Esimerkiksi lahjaverolta vältytään, jos on kyseessä lähisukulainen. Usein samasta syystä vältytään myös luovutusvoiton verotukselta. Luovutusvoittoveroa maksaa myyjä saamastaan myyntivoitosta. (Metsätilan omistajanvaihdos hyvä suunnitella etukäteen 2007.) Ostaja sijoittaa rahansa metsätilaan, ja maksaa neljän prosentin varainsiirtoveron. Tämän lisäksi metsänomistaja saa käyttöönsä metsävähennyksen, joka on puolet metsänhankintamenosta. Hankintamenoon kuuluvat kauppahinnan lisäksi varainsiirtovero ja muut tilan hankinnasta johtuneet kustannukset. Metsävähennyksiä voi tehdä tulevista puunmyyntitulosta, joiden verotus alenee näin huomattavasti.(metsätilan omistajanvaihdos on hyvä suunnitella etukäteen 2007.) Yhtenä verovuotena metsävähennys voi olla korkeintaan 40 prosenttia metsätilan pääomatuloista. Vähennys pitää olla kuitenkin yli euroa vuodelta. (Kiviniemi & Kärki 2005, ) Metsävähennyksen käytölle ei ole määräaikaa, vaan sitä voi käyttää niin kauan kun sitä riittää. (Kiviranta 2002, 178). Lisäksi on huomattava myös, että metsätilojen luovutukset ovat tietyille lähisukulaisille verovapaita, jolloin luovutusvoittoveroa ei tarvitse maksaa. Tilan on täytynyt olla luovuttajalla yli kymmenen vuotta. Luovuttajan on myös pitänyt harjoittaa tilalla metsätaloutta. (Metsätilan omistajanvaihdos hyvä suunnitella etukäteen 2007; Kiviniemi & Kärki 2005, 105) Luovutusvoiton verotusta laskettaessa vähennetään luovutusvoitosta tilan alkuperäinen hankintameno. Hankintameno voi olla esimerkiksi tilan ostohinta, johon lisätään käytetty metsävähennys ja tilan myynnistä tulleet menot, kuten asianajajien tai kiinteistövälittäjien palkkiot. Jos tila on peritty tai saatu lahjaksi käytetään laskuissa perintö- ja lahjaverotuksessa vahvistettua arvoa. Pääomaverotuksen veroprosentti on 28. Hankintamenon sijasta voi luonnollinen henkilö käyttää verotuksessa hankintamenoolettamaa. Hankintameno on 20 prosenttia alkuperäisestä luovutushinnasta, mikäli tila on ollut luovuttajalla vasta alle kymmenen vuotta. Jos taas tila on ollut luovuttajan omaisuudessa kauemmin, on hankintameno-olettama 40 prosenttia luovutushinnasta. Jos tila myydään valtiolle tai kunnalle yhteiskunnalliseen käyttöön kuten luonnonsuojelutarkoituksiin voidaan käyttää hankintameno-olettamana 80 prosenttia luovutushinnasta. (Kiviniemi & Kärki, 2005, )

11 Lahjaluonteinen kauppa Sukulaisten välisissä kaupoissa metsätilan ostohinta harvoin on täyttä markkinahintaa. Jos maksettu hinta on alle kolme neljäsosaa tilan käyvästä arvosta, puhutaan lahjaluonteisesta kaupasta. Tällöin kauppahinnan ja käyvän arvon erotusta verotetaan kuten lahjaa. Lisäksi tämä vaikuttaa maksettavaan luovutusvoiton veroon. Hankintameno lasketaan vain siitä osasta mistä on maksettu vastiketta. (Metsätilan omistajanvaihdos hyvä suunnitella etukäteen 2007; Kiviniemi & Kärki, 2005, 107) Maatilan sukupolvenvaihdoksissa kauppa on lahjan luonteinen, jos kauppahinta on korkeintaan puolet käyvästä arvosta. Lisäksi lahjaverossa on huojennussääntöjä, jotka otetaan erikseen huomioon. Tämä koskee kuitenkin vain tiloja, jossa harjoitetaan maataloutta. (Kiviniemi & Kärki 2005, 107.) 3 METSÄTILAN YHTEISOMISTUS 3.1 Kuolinpesä ja yhteishallintosopimus Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat ja leski, ellei ositusta hänelle ole suoritettu tai hänellä ei ole avio-oikeutta vainajan omaisuuteen. Kuolinpesässä päätökset on tehtävä yksimielisesti ja kaikki osakkaat ovat samanarvoisia huolimatta perintösuuruuden määrästä. Vain kiireelliset toimenpiteet voidaan suorittaa ilman yksimielistä päätöstä. Yleensä kuolinpesän hoito annetaan yhdelle pesän jäsenelle, joka hoitaa kuolinpesän metsäasiat. Valtuutukset kannattaa antaa kirjallisesti ja ennen sitä kannattaa myös sopia metsän hoidosta yhteisesti. Reilua on sopia myös palkkiosta kuolinpesän hoitajalle. Jokainen pesän jäsen voi myös vaatia pesän jakamista. Viimekädessä vaatimus esitetään käräjäoikeudelle. (Kiviniemi & Kärki 2005, ) Kuolinpesää itseään verotetaan sen ansio- ja pääomatuloista. Ansiotuloja ovat perittävän kuolinvuonna saama palkka ja pääomatuloja esimerkiksi puunmyyntitulot. Pesän osakkaan saama tulo kuolinpesästä ei ole hänen veronalaista tuloaan. (Koponen 2003, 64,66.)

12 8 Eräs kuolinpesän hallintatapa on tehdä kirjallinen yhteishallintosopimus. Perintökaaressa on säännöksiä kuolinpesän yhteishallintoon perustuvasta sopimuksista. Tilanteen mukaan tehtävät sopimukset kannattaa tehdä kirjallisina, joko määräaikaisina tai toistaiseksi voimassa olevina. Yhteishallintosopimuksessa määritellään esimerkiksi metsän suunnitelmallinen hoito, tuoton käyttö ja jakaminen ja päätöksentekotapa. Näin voidaan tehdä myös päätöksiä esimerkiksi enemmistön päätöksellä. (Kärki & Kiviniemi 2000, ) 3.2 Yhtymä Metsäyhtymä syntyy kun peritty metsä jaetaan osakkaille määräosiin rajoja määrittämättä. Säädökset yhtymän hallinnosta löytyy yhteisomistuslaista.(kärki & Kiviniemi 2000, 94.) Myös metsäyhtymässä päätökset pitää tehdä yksimielisesti, mutta kiireellisinä pidettyjen toimenpiteiden määrä on suurempi. Käräjäoikeudesta voi myös hakea erityistilanteessa lupaa tilan hoitamiseen kuten puukauppaan. Metsäyhtymän osakas voi myös käyttää omaisuuttaan esimerkiksi polttopuiden hankintaan, jos se ei loukkaa muiden omistajien oikeuksia. Metsäyhtymän jäsenten kannattaa myös sopia metsätilan hoidosta etukäteen ja kirjallisesti, vastaavalla tavalla kun kuolinpesä tekee yhteishallintosopimuksen. Tämä voi estää riitatilanteiden syntymisen myöhemmin. (Kiviniemi & Kärki 2005, 187.) Verotuksessa yhtymää kohdellaan eritavoin kuin kuolinpesää. Yhtymällä ei ole varallisuutta, vaan varallisuus on jaettu osakkaiden kesken osiin. Tulot tai menot jaetaan osakkaille henkilökohtaiseksi verotustuloksi osakkuuden mukaan. Verotusyhtymän on tehtävä tuloistaan erillinen veroilmoitus, jossa ilmoitetaan jokaisen osakkaan osuudet tuloista tai tappioista. (Koponen 2003,74 75.) 3.3 Yhteismetsä Eräs metsien yhteisomistusmuoto on yhteismetsä. Yhteismetsä on osakkaiden yhteisesti omistama alue, jossa harjoitetaan metsätaloutta metsäsuunnitelman mukaisesti osakkaiden hyväksi. Osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat yhdessä osakaskunnan, ja osakkaista ja heidän omistamansa osakaskiinteistöistä ja yhteismetsäosuuksista pidetään luetteloa. Osakaskunnan jäsenet eivät ole henkilö-

13 kohtaisesti vastuussa yhteismetsän asioista, vaan yhteismetsästä vastaa osakaskunta. (Yhteismetsälaki 2003.) 9 Osakaskunnan tehtävänä on järjestää yhteismetsän asioiden hoito. Tästä on määräyksiä yhteismetsälaissa. Päätösvaltaa yhteismetsässä käyttävät osakaskunnan kokous, hoitokunta ja toimitsija. Hoitokunta hoitaa yhteismetsän hallinnon ja käytännön toiminnan, kuten metsäsuunnitelman toteuttamisen, ellei muuten ole määrätty osakaskunnan kokouksessa. Yhteismetsällä voi olla yksi tai useampi toimitsija, joka hoitaa yhteismetsän asioita. Toimitsija voi toimia yhdessä hoitokunnan kanssa tai myös ilman sitä, mikäli näin on sovittu osakaskunnan ohjesäännössä. Toimitsija huolehtii hänelle ohjesäännössä määrätyissä tehtävissä. Yhteismetsälain noudattamista valvoo metsäkeskus, joka myös valitsee toisen osakaskunnan tilintarkastajista. (Kiviniemi ym ) Yhteismetsää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Tuloverolain mukaan yhteismetsä luetaan yhteisetuuden verotukseen. Veroprosentti on 26. Osakas ei joudu maksamaan henkilökohtaisessa verotuksessaan yhteismetsästä saamaansa tuloaan. (Kiviniemi ym. 2005, 33.) 4 KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS Kansallinen metsäohjelma 2010 (KMO) on nostanut metsäomistajien neuvonnan ja koulutuksen merkittävään rooliin. Koulutuksen tarkoituksena on antaa metsänomistajille laadukasta tietoa metsänhoidosta ja muista metsään liittyvistä asioista, jotta he voivat hoitaa metsiään parhaalla mahdollisella tavalla. Näin ollen tämä edistäisi myös puumarkkinoiden toimintaa, ekologista kestävyyttä ja uusien metsä-, puu- ja bioenergia-alan työpaikkojen syntyä maaseudulla. (Metsänomistajaneuvonnan strategia , 2001, 4). Metsäkeskus järjestää alueensa metsäomistajille niin henkilökohtaista kuin ryhmäneuvontaakin. Vuonna 2006 Kainuun metsäkeskus tavoitti henkilökohtaisella neuvonnalla metsäomistajaa. Ryhmäneuvonnalla, kuten mm. sukupolvenvaihdoskoulutuksella, tavoitettiin 455 metsänomistajaa ja joukkoneuvonnalla, kuten kilpailuilla 535 metsänomistajaa (Kainuun metsäkeskus 2006). Neuvonnan tarkoituksena on

14 10 antaa taloudellista, hallinnollista ja myös ekologista neuvontaa metsäasioista. Tämä edistäisi metsänomistajan tietoutta, ja hän pystyisi tekemään itsenäisesti päätöksiä liittyen oman metsänsä hoitoon. (Metsänomistajanneuvonnan strategia , 2001, 6 7). Metsäkeskuksilla on lakisääteinen tehtävä järjestää metsänomistajien neuvontaa. Metsäkeskus saa tähän varoja valtion apuina ja ulkopuolisella rahoituksella kuten EUhankkeiden kautta. Tämän lisäksi neuvonta on osana sertifiointijärjestelmissä. Erityisesti neuvonta on pyritty suuntaamaan passiivisiin metsänomistajiin, hyvän metsänhoidon edistämiseen ja luonnonhoidon osaamiseen. (Metsänomistajaneuvonnan strategia , 2001, 7 8). Metsänomistajien koulutus ja neuvonta eivät ole itsetarkoitus, vaan sitä käytetään muiden päämäärien saavuttamiseksi (Kajanto 1995, 83). Näitä päämääriä ovat esimerkiksi sukupolvenvaihdoskoulutuksessa sukupolvenvaihdosten määrän kasvaminen ja tilojen pirstoutumisen estäminen ja tavoitteellisen metsänhoidon jatkaminen. Koulutuksessa annetaan metsänomistajalle tarpeeksi tietoa metsätilan hallinnasta ja tilan jatkamisen vaihtoehdoista, jotta hän voi sitten tietoon pohjautuen tehdä päätöksiä oman metsän hallinnosta. Laadukas koulutus on sellainen, missä koulutuksen tavoitteet on saavutettu (Kajanto, 1995, 83). Laadukas koulutus on siis sellaista, jossa metsänomistaja saa tarvittavat tiedot asiasta, ja informaatiota paikoista, mistä voi kysyä asiasta enemmän. Tavoitteena on, että metsänomistaja pystyy toimimaan sukupolvenvaihdosasiassa itselleen edullisesti saamansa tiedon pohjalta. Koulutuksen tuloksia mitattaessa pitää ottaa huomioon monta eri asiaa ja näkökulmaa. Näistä yksi on tehokkuus eli kuinka paljon metsänomistajia on käynyt koulutustilaisuuksissa. Toinen on vaikuttavuus, jonka arvioi usein metsänomistaja itse. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että onko koulutuksesta saatu tieto riittävää, että toimenpiteisiin voi ryhtyä olipa sitten kyse taimikonhoidosta tai sukupolvenvaihdoksesta. Vaikuttavuuden mittaaminen voi olla kuitenkin varsin hankalaa, koska toimenpiteet voivat olla hyvinkin erilaisia ja niiden käytäntöön paneminen hidasta. Taloudellisuus on tärkeä ottaa myös huomioon eli kuinka tietynmääräisillä resursseilla saatiin tietynlainen tulos eli toimenpiteiden määrä. Tätä ketjua tarkastelemalla voidaan sitä verrata johonkin toiseen tapaan, ja näin arvioida sen paremmuutta. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, )

15 11 Koulutuksen merkitystä pitäisi tietenkin arvioida myös asiakastyytyväisyyden kannalta. Asiakkaan tavoitteet pitäisi ottaa selville ennen koulutusta, heti koulutuksen jälkeen ja tavoiteltujen toteutuneitten toimenpiteiden jälkeen. Näin saataisiin kattavaa tietoa koko prosessin ajalta ja huomattaisiin mahdolliset puutteet neuvonnassa, ja näin pystyttäisiin myös parantamaan neuvontaa jatkuvasti. Seuranta on siis tärkeää asiakkaiden säilyttämisen kannalta; tyytyväinen asiakas käyttää palveluja toistekin. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, ) Metsätaloudella on vahvat perusteet Suomessa ja tietotaitoa metsistä on paljon ainakin vanhemmalla sukupolvella. Metsäammattilaisten osaaminen on korkeatasoista ja heihin luotetaan. Lisäksi valtio tukee metsänomistajien neuvontaa. Uuden sukupolven myötä metsäosaaminen metsänomistajakunnassa saattaa vähentyä, joten koulutukselle ja neuvonnalle on tarvetta tulevaisuudessa. Vähäiset resurssit kuitenkin vaikuttavat varsinkin henkilökohtaisen neuvonnan määrään. Metsänomistajat ja osaltaan metsäammattilaisetkin ovat tottuneet ilmaisiin neuvontapalveluihin, joten maksullisia palveluja vierastetaan. Lisäksi laatu maksullisissa palveluissa vielä usein vaihtelee. Uusia neuvontamuotoja tulisi kuitenkin kehitellä ja tehostaa. Näitä tehostaisi asiakkaiden parempi segmentointi, jolloin voitaisiin suunnata tarkempaa tietoa pienemmälle ryhmälle, yhteistyön kehittäminen muiden toimijoiden kanssa kuten, esimerkiksi sukupolvenvaihdoskoulutuksissa, verotoimiston tai maanmittauslaitoksen kanssa. Myös verkkopalveluiden ja viestinnän kehittämisellä saataisiin saavuttaa uusia asiakkaita. Uhkana on tietenkin mahdollinen turha työ kokeiluvaiheessa, kun tiettyjä segmenttejä ei ole vielä saavutettu eikä varmuutta ole tulevaisuudestakaan. (Metsänomistajaneuvonnan strategia , 2001, 14 15). 5 AINEISTO JA MENETELMÄT Kainuun metsäkeskus on järjestänyt EU-rahoitteisia koulutuksia metsätilan sukupolvenvaihdosta ja metsätilan yhteishallinnasta vuodesta 2003 alkaen. Tavoitteena on ollut jakaa tietoa metsätilan hallinnasta ja edistää sukupolvenvaihdoksia. Koulutukset ovat järjestetty luentoina yleensä yhden päivän aikana.

16 12 Kyselylomakkeet lähettiin 198 koulutuksessa olleelle henkilölle. Kysymyslomake on liitteenä 2 työn lopussa. Vastauksia tuli takaisin 74 kappaletta. Vastausprosentti on näin 37,4. Naisia vastaajista oli 31 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 63 vuotta. Suurin osa oli vuotiaita, heitä oli yli 53 prosenttia. Seuraavaksi suurin ryhmä oli vuotiaat, joita oli 25 prosenttia, sitten yli 71-vuotiaat, joita oli 15 prosenttia, ja viimeisenä alle 51-vuotiaat, joita oli alle seitsemän prosenttia. Ikäjakauman voi nähdä myös alla olevasta kuvioista 1. KUVIO1. Metsänomistajat ikäluokittain n = 74 Yli puolet vastaajista eläkeläisiä, palkansaajat oli seuraavaksi suurin ryhmä, heitä oli yhdeksäntoista prosenttia. Maa- ja metsätalousyrittäjiä oli vain kolme prosenttia. Tämä johtunee siitä, että maatilalle tehdään yleensä sukupolvenvaihdos aiemmin ja se on huomattavasti yleisempää. Vastanneista melkein kolmekymmentä prosenttia asui tilalla ja lähes neljäkymmentä prosenttia muualla tilan sijaintikunnassa, joten he ovat tavoitettavissa oman kunnan alueella. Yli sadan kilometrin päässä tilastaan asui alle kymmenen prosenttia. Yksin tai puolison kanssa metsää omisti melkein puolet vastanneista 49 prosenttia. Yhtymäs-

17 13 sä metsää omisti 32 prosenttia ja kuolinpesässä 19 prosenttia. Osa vastaajista kertoi kommenttiosassa omistavansa metsää yksin tai puolison kanssa, mutta sen lisäksi myös yhtymässä tai kuolinpesässä. Metsätilan pinta-alan jakauma oli melko tasainen. Keskimääräinen metsäpinta-ala oli 120 hehtaaria. Alle 60 hehtaarin tilan omisti noin 27 prosenttia. Suurin ryhmä oli yli 60 mutta alle 101 hehtaarin omistavat metsänomistajat, heitä oli 38 prosenttia. Noin kaksikymmentä prosenttia omisti yli 101 mutta alle 140 hehtaaria metsää ja yli 140 noin viisitoista prosenttia. Metsäpinta-alajakauma on nähtävissä kuviossa 2. KUVIO 2. Kyselyyn vastanneiden metsäpinta-alat luokittain n= 74 Yli kolmenkymmenen vuoden ajan metsää omistaneita oli lähes 40 prosenttia. Yli 30 prosenttia oli omistanut metsää yli 16 mutta alle 30 vuoden ajan. Alle kolmekymmentä prosenttia oli omistanut metsää alle viidentoista vuoden ajan. Kyselylomakkeessa kysyttiin myös koulutusvuotta. Koulutukset ovat olleet käynnissä jo 2003 vuodesta. Suurin osa oli ollut koulutuksessa vuonna Muutamassa vasta-

18 uslomakkeessa puuttui koulutusvuosi. Syyksi kerrottiin, etteivät he muista mikä vuosi oli kyseessä. Koulutusvuosijakauman voi nähdä myös kuviosta KUVIO3. Vastaajat koulutusvuosittain n = 60 Kainuun metsäkeskus on järjestänyt kolmea eri koulutuspakettia. Nimeltään nämä ovat olleet Metsätilan sukupolvenvaihdoskoulutus, Metsä yhteisomistuksessa - koulutus ja näistä myöhemmin yhdistetty Metsätilan hallinta koulutus. Lomakkeessa kysyttiin myös missä näistä koulutuksessa vastaaja on ollut. Monet kertoivatkin vapaa sana -osiossa, etteivät muista mikä oli heidän käymänsä koulutuksen nimi. Melkein puolet vastaajista oli käynyt Metsätilan sukupolvenvaihdos -koulutuksen ja 40 prosenttia metsätilan yhteishallinta koulutuksen. Varsin ymmärrettävää, koska suurin osa vastaajista oli käynyt kurssin viime vuosina. Kyselylomake lähettiin kaikille kursseilla olleille, joten kaikki kurssilaiset saivat mahdollisuuden vastata. Kyselylomakkeen kanssa lähetettiin saatekirje, joka on liitteenä 1 työn lopussa. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin 100 euron lahjakortti Kainuun metsäkeskuksen palveluihin. Vastausprosentti jäi alle 40 prosenttiin. Prosentti on hyvä, mutta aiheuttaa kuitenkin kysymyksiä, miksi niin suuri osa jätti kuitenkin vastaa-

19 15 matta kyselyyn ja kuinka näiden vastaukset olisivat vaikuttaneet tuloksiin. Lomakkeita ei karhuttu toisella kirjeellä jälkeenpäin. Tällä keinoin olisi ehkä saanut vastausprosentin hieman nousemaan. Eräissä kysymyksissä vastausprosentti jäi huomattavasti pienemmäksi, jolloin näiden kysymysten tuloksia ei voi pitää luotettavina. Tämän vuoksi muun muassa koulutusvuoteen liittyvissä tulkinnoissa ei kannata vetää johtopäätöksiä, koska prosentit ensimmäisille koulutusvuosille on hyvin pienet. Luotettavuutta heikentää myös se, että kurssista on kulunut toisilla pidempi aika kuin toisilla, joten muistikuvat voivat olla hyvinkin erilaiset. Eräs henkilö sanoikin että Kyselyn ja koulutuksen välillä niin pitkä aika, etteivät yksityiskohdat ole oikein muistissa enää. Kysely tehtiin heti vuoden vaihteen jälkeen ja palautus oli tammikuun lopulla. Tämä oli hyvä ajankohta tehdä kysely juuri juhlapyhien jälkeen. (Heikkilä 2002, 29 32, 75 79). Lähes kaikki vastasivat kurssia arvioiviin kysymyksiin. Nämä kysymykset olivat yksiselitteisiä ja selkeitä, ja niissä oli myös selkeät vastausvaihtoehdot, kouluarvosanat nelosesta kymppiin. Myös kysymykseen omistussuhteen muutoksista ja sukupolvenvaihdoksen tekemisestä vastasivat useimmat. Myös kysymykseen aiotaanko sukupolvenvaihdos tilalla tehdä, vastasivat myös useimmat. Jatkokysymyksiin sukupolvenvaihdoksesta vastasi vain osa heistä, jotka olivat tehneet sukupolvenvaihdoksen. Näissä kysymyksissä vastausprosentti jäi todella pieneksi, joten johtopäätöksiin kannattaa suhtautua skeptisesti. Yhtä pieneksi jäi vastausprosentti kuolinpesää koskevissa kysymyksissä. Kirjekyselyyn sisältyy useita virhelähteitä. Virheiden mahdollisuutta lisää tässä tutkimuksessa se, että kysymykset voitiin ymmärtää myös eritavalla. (Heikkilä 2002, 29 32, ) Tällainen kysymys oli esimerkiksi kysymys kuolinpesän yhteishallintasopimus. Osa tähän kysymykseen vastanneista oli kertonut olevansa perikunnan jäsen ja osa metsäyhtymän, mutta kaikki perikunnan tai yhtymän jäsenet eivät olleet tähän vastanneet. Muita virheitä saattoi muodostua, koska tarkkaa metsäpinta-alaa ei muistettu tai sitä kuinka kauan on tarkalleen omistanut metsää. Muita virheitä voivat muodostaa tulosten taltiointivaiheessa tulevat näppäilyvirheet. Pienessä aineistossa nämä voivat vaikuttaa yllättävän paljon. Esimerkiksi kaksi henkilöä ilmoitti osallistuneensa koulutukseen vuonna Jos näppäilyvirhe olisi tapahtunut juuri näiden kohdalla, koko vuoden tulokset olisivat merkittävästi virheelliset.

20 16 Lisäksi tulosten tulkinnassa voi tulla virheitä. Siksi kannattaakin luottaa erityisesti tarkkoihin lukuihin, kuten keskiarvoihin, prosenttilukuihin ja kaavioihin, koska nämä ovat selkeämpiä, eikä niitä voi tulkita monella eri tavalla. (Heikkilä 2002, 29 32, 75 79). 6 TULOKSET Koko kurssin arvosana kokonaisuudessaan oli 8,3. Kaikkien kysymysten keskiarvot on esitetty kuviossa 4. Koulutus koettiin varsin tarpeelliseksi, keskiarvoksi se sai 8,6. Kirjallisissa kommenteissa monet sanoivat koulutuksen asian olevan todella tärkeää, mutta tietoa tuli kerralla liikaa. Ehdotettiinpa myös, että koulutuksen voisi jakaa parille päivälle, jolloin lisäaikaa oppimiseen ja pohtimiseen saataisiin. Eräs vastanneista kiteytti kurssin näin Paljon asiaa, jota täytyy pohtia vielä monelta kantilta. Ei mene kerralla täysin ymmärrykseen, mutta asia valkenee vähitellen. Huonoimman kouluarvosanan sai kysymys lisätietojen ja neuvonnan saamisesta koulutuksen jälkeen, sen kysymyksen keskiarvo oli vain 7,3. Ilmeisesti monelle oli jäänyt epäselväksi keneltä asiasta voi kysyä koulutuksen jälkeen ja kenelle voi soittaa, kun asiaa on tarpeeksi pohtinut ja muutokset tulevat ajankohtaiseksi omalle kohdalle. Eräs henkilö kertoi seuraavasti: Koulutustilaisuudessa kehotettiin tarvittaessa ottamaan yhteyttä Metsäkeskukseen. Siellä virkailija ei osannut neuvoa, vaikka soitteli Helsinkiä myöten. Verottajalle soittamalla asia ratkesi muutamassa minuutissa. Ehkä koulutusyhteistyö juuri verotoimiston kanssa olisi kannattavaa, onhan yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa ollut jo mm. alueen Osuuspankki. Hieman korkeamman pistemäärän, 8,0, sai myös kysymys, jossa kysyttiin tarvitseeko lisätietoja asiasta. Tämä siis osoittaa hyvin, että vaikka koulutusta pidettiin tarpeellisena ja hyvänä, ei koulutus korvaa henkilökohtaista neuvontaa. Siihen tulisi siis panostaa jatkossa enemmän. Suuria eroja kysymysten keskiarvoissa tai heikkouksia koulutuksessa ei tutkimuksessa ilmennyt. Keskiarvot olivat kaikki seitsemän ja yhdeksän välillä. Alhaisimmat arvosanat saivat kysymykset, jotka liittyivät siihen saivatko kurssilaiset riittävästi tietoa yhteishallinnosta, verotuksesta, lakiasioista ja rahoituksesta. Lyhyessä ajassa on hankala

21 17 antaa kaiken kattavaa tietoa yksityiskohtaisistakin asioista. Eräs kurssin käynyt henkilö kertoi: Jotkin kohdat mentiin sekavasti ja liian nopeasti. Selvyyttä olisin kaivannut. Luennoitsijoiden asiantuntemusta arvostettiin ja heidän esityksensä olivat olleet selkeitä. Molemmat saivat keskiarvosanakseen yli kahdeksan. Kurssi sai metsänomistajat pohtimaan oman tilansa tulevaisuutta. Keskiarvoksi tämä kysymys sai 8,3. KUVIO4. Koulutuksen arvosanat Koulutuksen jälkeen metsätilojen omistussuhteiden muutoksia oli tapahtunut 13. Se on vajaa 18 prosenttia kaikista kysymykseen vastanneista, joita oli 70 henkilöä. Muutoksissa oli mainittu mm. tilan myynti perillisille, osuuksien myyntejä tai ostoja, ja lahjoituksia. Eräs kurssilainen kertoi: En voinut hyödyntää saamaani oppia, sillä ostosuunnitelmani kariutui yhden osakkaan hintapyyntöön. Odotellaan. Varsinaisia sukupolvenvaihdoksia metsätiloilla oli tehty yhteensä 17 henkilön tilalla. Tämä on 27 prosenttia tähän kysymykseen vastanneista 64 henkilöstä. Vain kymmenen vastasi sukupolvenvaihdosvuoden, eniten niitä oli tehty vuonna 2007, neljä kappaletta. Yleisintä oli, että tila siirtyi useammalle perijälle yhdessä. Apua metsätilan su-

22 kupolvenvaihdokseen oli eniten saatu metsäkeskuksesta, verotoimistossa, metsänhoitoyhdistyksestä ja pankista. 18 Yli kuusikymmentä prosenttia kysymykseen vastanneista aikoi tehdä sukupolvenvaihdoksen tilallaan. Todennäköisemmin apua he aikoivat pyytävät verotoimistosta tai metsäkeskuksesta, myös pankista ja metsänhoitoyhdistyksestä monet aikoivat pyytää apua. Maanmittauslaitos mainittiin myös, erityisesti tilanteissa, joissa on tarkoituksena lohkota tilaa. Myös asianajajat ja muut lakiasiantuntijat mainittiin erikseen halutuksi avuiksi sukupolvenvaihdoksiin. Reilusti yli puolet alle 101 hehtaarin tiloista aikoivat lähiaikoina tehdä sukupolvenvaihdoksen. Suuremmilla tiloilla innostus metsätilan sukupolvenvaihdoksen tekemiseen ei ollut niin suuri, vaikka sielläkin kiinnostusta asiaan löytyi. Tämän selviää hyvin oheisesta taulukosta 1, jossa on eritelty metsätilat pinta-aloittain ja heidän aikomuksensa tehdä sukupolvenvaihdos. TAULUKKO 1. Aikomukset tehdä metsätilan sukupolvenvaihdos pintaalaluokittain Metsätilalla aiotaan tehdä sukupolvenvaihdos Metsätilalla ei aiota tehdä sukupolvenvaihdosta Yhteensä Metsäpinta-ala alle 60 hehtaaria Metsäpinta-ala Määrä % 75,0 % 25,0 % 100,0 % Määrä hehtaaria % 68,0 % 32,0 % 100,0 % Metsäpinta-ala hehtaaria Metsäpinta-ala yli 140 hehtaaria Yhteensä Määrä % 50,0 % 50,0 % 100,0 % Määrä % 50,0 % 50,0 % 100,0 % Määrä % 63,5 % 36,5 % 100,0 %

23 19 Suuremmat tilat olivat sen sijaan jo tehneet innokkaammin sukupolvenvaihdoksia. Yli 101 hehtaarin tiloista noin 40 prosentilla oli tehty metsätilan sukupolvenvaihdos. Pienemmillä tiloilla luku oli noin 20 prosenttia. Sukupuolten välillä ei ollut suuria eroja kun verrataan tehtyjä sukupolvenvaihdoksia. Eräs vastaajista oli kyllä sitä mieltä, että naisosapuolet ovat vielä nykyisinkin heikommalla, altavastaajan asemassa näissä asioissa. Katsotaan, että se perheen poika on automaattisesti tilan jatkaja. Vastauksissa löytyi kuitenkin vastineita tällekin väitteelle. Eräs kurssilainen kertoi, että tilan omistus on lahjoitettu tyttärille, hallinta- ja asumisoikeus pidätetty vielä lahjoittajilla. Miehet olivat jo tehneet sukupolvenvaihdoksen noin 28 prosentilla tiloista, ja naiset vajaalla 24 prosentilla tiloista. Sen sijaan naiset olivat tehneet koulutuksen jälkeen enemmän omistussuhteiden muutoksia. Tämän voi havaita taulukosta 2. Noin 26 prosentilla naisten omistamista tiloista oli tehty jotain muutoksia, kun taas miehillä prosentti jäi alle 15 prosenttiin. TAULUKKO 2. Koulutuksen jälkeiset muutokset tilan hallinnossa On tapahtunut omistusmuutoksia koulutuksen jälkeen Ei ole tapahtunut omistusmuutoksia koulutuksen jälkeen Yhteensä Sukupuoli Mies Nainen Yhteensä Määrä % Miehistä 14,9 % 85,1 % 100,0 % Määrä % Naisista 26,1 % 73,9 % 100,0 % Määrä % Molemmista 18,6 % 81,4 % 100,0 % Eniten muutoksia metsien omistuksessa koulutuksen jälkeen oli tapahtunut metsäyhtymissä, lähes 30 prosentissa. Muutoksiksi mainittiin erikseen osuuksien myynnit ja ostot sekä muutama kuolinpesä oli muutettu yhtymäksi. Seuraavaksi eniten oli yksin tai puolison kanssa omistavilla henkilöillä lähes 20 prosenttia ja vähiten kuolinpesissä vain noin seitsemässä prosentissa. Eniten muutoksia olivat tehneet eläkeläiset ja ne jotka asuvat tilalla.

24 20 Metsätilan sukupolvenvaihdoksia oli eniten tehnyt, yksin tai puolison kanssa metsää omistavat henkilöt, vajaa kolmekymmentä prosenttia. Lähelle pääsivät myös metsäyhtymän jäsenet. Heistä noin 27 prosenttia oli tehnyt tilallaan sukupolvenvaihdoksen. Kuolinpesän jäsenistä vain yksi kahdestatoista ilmoitti, että sukupolvenvaihdos tilalla oli tehty. Kysymykseen onko kuolinpesälle tehty yhteishallintasopimus vastasi yhteensä 37 henkilöä. Näistä 8 vastasi myöntävästi. Tämä on yli 20 prosenttia vastauksista. Tähän kysymykseen vastasivat myös monet metsäyhtymässä metsää omistavat henkilöt. KUVIO5. Kuolinpesien yhteishallintasopimusten määrät n = 37 Uusien metsätilan sukupolvenvaihdosten yhteydessä muodostetuissa metsäyhtymissä yhteishallintosopimuksen tekeminen oli yleisempää. Uusista metsäyhtymistä kaksi kolmasosaa oli tehnyt yhteishallintasopimuksen. Ero on huomattava, kun verrataan vanhoja metsäyhtymiä ja kuolinpesiä uusiin vasta perustettuihin metsäyhtymiin. Tämän näkee hyvin kuvioista 5 ja 6.

25 21 KUVIO 6. Uusien metsäyhtymien yhteishallintasopimusten määrät n = 9 Melkein 60 prosenttia kuolinpesän ja noin 30 prosenttia yhtymän jäsenistä aikoivat tehdä tilallaan jonkinlaisia omistussuhteen muutoksia lähiaikoina. Eräs kurssilaisista kirjoittikin että apuja kuolinpesän lopettamiseen tullaan kai kysymään neuvojilta metsäkeskuksesta, maanmittauslaitoksesta ja viimeisenä keinona lakimieheltä. 7 POHDINTA Suomessa metsätila vaihtaa omistajaa keskimäärin kolmenkymmenen vuoden välein. Nykyisestä metsänomistajakunnasta puolet on yli 60-vuotiaita, joten tulevaisuudessa on odotettavissa paljon sukupolvenvaihdoksia. Jos metsätila siirtyy lapsille normaalisti perintönä, on vaarana, että metsätilat pirstoutuvat pieniksi metsätiloiksi, joiden hoitoon ei haluta tai viitsitä panostaa. Toinen uhka on metsätilan siirtyminen sellaiselle henkilölle, joka ei ole kiinnostunut metsänhoidosta. Metsä voi jäädä myös kuolinpesän tai perikunnan hoitoon. Tällöin on myös vaarana, että metsänhoito vaikeutuu, vaikka osa olisikin halukkaita sitä tekemään. Näin siksi, että kuolinpesässä kaikki toimenpiteet pitää olla yksimielisesti päätettyjä lukuun ottamatta muutamaa kiireellistä poikkeusta. Lisäksi osa kuolinpesän jäsenistä voi asua kaukana tai he eivät ole muuten vain kiinnostuneita ottamaan kantaa asiaan.

26 22 Näiden ongelmien välttämiseksi hallittua sukupolvenvaihdosta kannattaa harkita jo omistajan ollessa elossa. Kannattaa miettiä muun muassa löytyykö tilalle yhtä tai useampaa kiinnostunutta jatkajaa, kuinka huomioida myös muut perilliset perinnönjaossa, millainen taloudellinen tilanne on nyt, kuinka ottaa huomioon oma tulevaisuus ja tutustua sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtoihin ja veroratkaisuihin. Ratkaisuun tarvitaan yleensä paljon aikaa, eikä naapurin ratkaisu ole välttämättä juuri oikea omalle tilalle. Asiasta kannattaa puhua paljon kaikkien osapuolten kanssa. Päätöstä kannattaa miettiä tarkoin ja ottaa selvää asiasta niin metsäammattilaisilta, verotoimistosta ja pankeistakin. Myös yhteisomistuksessa olevien metsäpalstojen hallinnointia ja hoitoa voidaan helpottaa. Voidaan tehdä ns. yhteishallintasopimus, jolla voidaan määrätä kuinka henkilöiden yhteisesti omistamaa metsää tulisi hoitaa ja kuinka päätökset voidaan tehdä. Välttämättä kaiken ei siis tarvitse olla yksimielisesti päätetty. Jos yhteishallintasopimuksella on määrätty, että enemmistön päätöksellä voidaan tehdä toimenpiteitä, tämä pätee jos kaikki osakkaat ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Metsätilan sukupolvenvaihdoksien edistämiseksi ja metsien yhteishallinnon kehittämiseksi Kainuun metsäkeskus alkoi vuonna 2003 järjestää koulutuksia aiheeseen liittyen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli siis herätellä metsänomistajia miettimään metsätilansa tulevaisuutta. Koulutukset ovat saaneet paljon hyvää palautetta aina koulutusten jälkeen ja hyvää palautetta ne saivat tässäkin tutkimuksessa. Koulutusta pidetään tarpeellisena ja koulutuksessa käsitellyt asiat ovat koettu tärkeiksi. Lisäksi koulutukset on järjestetty varsin onnistuneesti, ja luennoitsijoiden asiantuntemus on ollut hyvää. Lisää informaatiota ja neuvontaan kuitenkin toivottiin. Eräs kyselyyn vastannut sanoikin koulutuksen jatkosta syksyllä 2008 tuhti tietopaketti koulutuksena sukupolvenvaihdoksen vaihtoehdoista. Ennakointi ja verotus teemana? Metsäkeskukseen nimetty henkilö asioita hoitamaan. Ilmeisesti koulutusta kaivataan edelleen ja myös henkilökohtaisen neuvonnan kehittämiseen olisi aihetta. Merkittävää on huomioida että erityisesti pienempien alle 100 hehtaarin tilojen keskuudessa oli suurta kiinnostusta metsätilan sukupolven vaihdokseen. Tämä on tärkeää myös siksi, että juuri näitten kaikkein pieninten tilojen pirstoutuminen olisi estettävä, jotta metsätilojen taloudellinen käyttö pysyisi tehokkaana. Eräs vastaajista oli jo sitä

27 mieltä, että Näin pienen tilan hallintaan ja omistukseen ei kannata paljon aikaa tuhlata. 23 Eräs huomio tuloksissa oli se, että koulutuksen jälkeen erityisesti naiset olivat olleet aktiivisia tekemään omistussuhteen muutoksia tiloillaan. Tästä voi siis ajatella, että erityisesti naismetsänomistajat koulutusten sanoma on saavuttanut. Tulevaisuudessakin kannattaisi edelleen panostaa merkittävästi myös naismetsänomistajiin. Kyselyyn vastanneista oli yli 30 prosenttia naisia. Naismetsänomistajia on Suomessa noin neljännes, joten kyselyyn vastanneiden naisten osuus oli suurempi. Varsinaisia metsätilan sukupolvenvaihdoksia oli tapahtunut kyselyyn vastanneiden tiloilla noin vajaalla 30 prosentilla. Näistä osa oli tehty jo ennen kuin henkilöt olivat käyneet kurssin. Muutoksia omistussuhteisiin oli koulutuksen jälkeen tapahtunut vajaalla 20 prosentilla vastaajien tiloista. Luvut eivät ole erityisen suuret, mutta on tärkeää muistaa, että sukupolvenvaihdos on iso asia ja koskee monia ihmisiä, kuten mahdollista jatkajaa puolisoineen ja muita perillisiä, jotka täytyy myös huomioida omaisuutta jaettaessa. Vuosi on lyhyt aika miettiessä näin suuria päätöksiä. Helppoja ja yksinkertaisia neuvoja ja ratkaisuja ei ole, vaan kannattaa miettiä tarkasti oman tilan tulevaisuutta. Metsien yhteisomistusta on myös kehitettävä edelleen. Yksi keino on kertoa yhtymien ja kuolinpesien mahdollisuudesta tehdä yhteishallintasopimus. Tällä sopimuksella voitaisiin edistää yhtymien ja kuolinpesien metsien hoitamista. Tuloksista selvisi, että kaksi kolmasosaa uusista metsäyhtymistä oli tehnyt yhteishallintasopimuksen. Suunta on aivan oikea. Tämä olisi hyvä keino saada myös vanhat yhtymät ja kuolinpesät jälleen aktiiviseksi muun muassa metsänhoidossa, kun esimerkiksi kaikkien vastausta ei tarvitse välttämättä odottaa, koska täysin yksimielistä päätöstä ei enää tarvitsisi tehdä. Lisäksi uskon että sukupolvenvaihdoskoulutuksen ja metsätilan yhteishallinta koulutuksen yhdistäminen on ollut hyvä asia, vaikka käsiteltävien asioiden määrä on jonkin verran kasvanut. Näin siksi, että osa metsänomistajista omistaa metsää sekä yksin että yhtymässä, joten he tarvitsevat tietoa molemmista aihepiireistä. Lisäksi metsäyhtymäksi siirtyminen on yksi varteenotettava vaihtoehto myös sukupolvenvaihdoksissa. Ehkä koulutuksissa kannattaisi keskittyä enemmän herättelemään kurssilaisten mielenkiintoa asiaa kohtaan kuin kertoa eri vaihtoehtojen yksityiskohdat. Mielenkiintoa

28 24 voisi kenties herätellä elävillä esimerkeillä nykymaailmasta eli muutama sukupolvenvaihdoksen tehneistä kertoisi oman tarinansa. Toinen vaihtoehto olisi kehittää koulutusta vapaampaan muotoon pois yksipuolisesta luennoitsijan esityksestä tilanteeseen, jossa pääosassa olisivat kurssilaisten kysymykset. Koulutusta kannattaa jatkaa, koska tieto näistä asioista ei ole turhaa. Voi olla että vaihtoehtoja on mietitty ja on tultu päätökseen, ettei tilalle aiota tehdä mitään ja että perinteinen perinnönjako aikanaan on sittenkin paras vaihtoehto. Koulutusta on järkeä jatkaa vielä, koska Suomessa on vuonna 2008 tapahtunut perintö- ja lahjaverouudistus. Perintöveron veroton osuus nousi euroon ja lahjaveron euroon. Lisäksi tiedotusvälineissä on paljon puhuttu kesällä voimaantulevasta sukupolvenvaihdosten verohelpotuksista. Vielä ei ole varmaa miten tämä koskee metsätiloja, joten voi olla, että sukupolvenvaihdosta mietittäessä ja tulevaa koulutussisältöä pohtiessa kannattaisi lopulliset päätökset siirtää syksyyn, jolloin tilanne uuden lain osalta on paremmin selvillä. Metsänomistajien koulutuksilla voidaan saada metsänomistajat aktivoitua myös muihin metsäasioihin. Esimerkiksi monet voivat innostua hankkimaan metsäsuunnitelman, hoitamaan taimikon tai tekemään puukauppoja, koska niistä on puhuttu koulutuksessa. Tämän lisäksi koulutuksissa on hyvä esitellä erilaisia palveluja ja tehdä yritystä tutummaksi metsänomistajille, jotta näiden olisi helpompi ottaa yhteyttä tarvittaessa.

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsätilan sukupolvenvaihdos Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsäomaisuuden omistusjärjestelyt Esimerkkejä: Tilan luovutus perheen sisällä Tilan myynti ulkopuoliselle Omistusjärjestelyt

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)

Lisätiedot

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Luovutuksesta monenlaisia seuraamuksia 1. Kenellä on päätösvalta luovutuksen

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos Metsätilan sukupolvenvaihdos Arto Leppämäki 2015 Oppaan sisältö Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa sivu 2 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Metsäomaisuuden siirtämisen keinot Perintö

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Metsätilan myynti. Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus. Salon Osuuspankki. Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT

Metsätilan myynti. Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus. Salon Osuuspankki. Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT Metsätilan myynti Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT Salon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia

Lisätiedot

Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012

Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012 Metsätilan myynti Asiantuntijailtapäivä Hakkiluoto, 17.10.2012 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Minnamari Tuovinen 16.10.2012 1 Esityksen sisältö Sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen Eri vaihtoehdot

Lisätiedot

Metsätilan myynti 28.11.2012

Metsätilan myynti 28.11.2012 Metsätilan myynti 28.11.2012 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Minnamari Tuovinen 28.11.2012 1 Esityksen sisältö sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen eri vaihtoehdot ja niiden verotus (lyhyesti)

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Taustaa Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla j perikuntien ja yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta

Lisätiedot

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN SPV-metsäpäivä 9.11.2014 VT Miikka Autio Oma Säästöpankki Oy Metsätilan lahjoittaminen Käytännössä metsätilan siirtämisessä jälkipolville on useita vaihtoehtoja Lahja Normaali

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja 2 Yksin tai puolison kanssa Yksityismetsänomistuksen perusta Päätöksenteko helppoa Yhtymä

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta

Lisätiedot

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Ainutkertainen mahdollisuus tehdä hyviä ratkaisuja Jokainen tapaus on ainutkertainen ja ainutlaatuinen Ulkopuolinen taho voi

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Esityksen sisältö Yhteismetsän verotus Verotus yhteismetsää perustettaessa

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014

Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut 8.11.2014 Etelä Pohjanmaan Osuuspankki Suvi Katariina Kangastie Sisältö Perimysjärjestys Testamentti Edunvalvontavaltuutus Lakipalvelut 3 Perimysjärjestys Testamentti

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen

Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen OP-Pohjolan Maa- ja metsätalouden koulutus- ja asiantuntijapäivät 1.12.2011 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila Metsanomistus.fi Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen

Lisätiedot

Vantaa 10.2.2007 metsälakimies Tuomo Pesälä

Vantaa 10.2.2007 metsälakimies Tuomo Pesälä Metsätilan sukupolvenvaihdos lahjoitus, kauppa vai perintö? Vantaa 10.2.2007 metsälakimies Tuomo Pesälä Metsänomistaja päättää 2 Metsänomistajia lukuisia, esim. Pudasjärvellä 2690 mh-maksua maksavaa omistajia

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Timo Sipilä 19.3.2015 Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja Kauppa Lahjanluonteinen kauppa Lahja Toteuttamistapa vaikuttaa veroseuraamuksiin Keskeisiä

Lisätiedot

Maa- ja metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos

Maa- ja metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos Maa- ja metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Sukupolvenvaihdos Ennakkosuunnittelu, 2-5 v, valmistavat toimet Suunnittelu, 1-2 v. Luonnoskauppa tai -lahja

Lisätiedot

Katsaus alueellisiin hankkeisiin

Katsaus alueellisiin hankkeisiin Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous 27.10.2009 Marjut Vierimaa Katsaus alueellisiin hankkeisiin Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Metsätilan omistajanvaihdos. Minnamari Tuovinen Suomen metsäkeskus Lounais-Suomi

Metsätilan omistajanvaihdos. Minnamari Tuovinen Suomen metsäkeskus Lounais-Suomi Metsätilan omistajanvaihdos Minnamari Tuovinen Suomen metsäkeskus Lounais-Suomi Milloin kannattaa aloittaa suunnittelu? Metsätilan hoito ja veroasiat tuntuvat liian työläiltä Sopiva ja halukas jatkaja

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS

METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Jarmo Moilanen METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.4.2010 Tekijä Jarmo Moilanen Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus

Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus Polvelta Toiselle Seinäjoki 8.11.2014 Marjaana Mokkilan edellisen vuoden messujen aineisto päivitettynä Kalle Isotalo Pohjois-Savon verotoimisto NIMIPERIAATE Lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsätilan hallittu sukupolvenvaihdos esimerkkejä kentältä. Helsinki 12.10.2011 Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Metsätilan hallittu sukupolvenvaihdos esimerkkejä kentältä. Helsinki 12.10.2011 Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Metsätilan hallittu sukupolvenvaihdos esimerkkejä kentältä Helsinki 12.10.2011 Tuomo Pesälä metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy mhy-ketjun yhtiö

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VEROTUS

METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VEROTUS Eeva-Liisa Väisänen METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VEROTUS Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2007 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 4.4.2007 Tekijä Eeva-Liisa

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Liiketalouden koulutusohjelma Laskentatoimen suuntautumisvaihtoehto Anni Vaaljoki Metsätilan sukupolvenvaihdos Opinnäytetyö 2015 Tiivistelmä Anni Vaaljoki

Lisätiedot

Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla. Helsinki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla. Helsinki Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Varautuminen sukupolven vaihtumiseen metsätilalla Helsinki 24.9.2015 Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Ei-toivottua kehitystä Omistaja/luovuttaja aallon harjalla : koko

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014 SPV MAATILALLA Seinäjoki 8.11.2014 Sukupolvenvaihdos on henkinen ja taloudellinen prosessi Kyse maatilan omistuksesta ja perheyrittäjyydestä (toimeentulosta) Onnistunut spv edellyttää henkistä, tuotannollista

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki 21.3.2012

Metsätilan sukupolvenvaihdos. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki 21.3.2012 Metsätilan sukupolvenvaihdos VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki 21.3.2012 Milloin kannattaa aloittaa suunnittelu? Metsänomistus ei ole ilo vaan rasite Sopiva ja halukas jatkaja on tiedossa Haluat varmistaa

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yhteismetsäisännöinnin näkymät

Yhteismetsäisännöinnin näkymät Yhteismetsäisännöinnin näkymät Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman loppuseminaari 25.11.2014 Hämeenlinna Pirjo Havia 27.11.2014 1 Mitä on yhteismetsäisännöinti? Palvelutoimintaa ja yrittäjyyttä o Kirjanpitopalvelut

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Harri Hänninen Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Metsäkeskusten Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Talvikoulutuspäivä 2011, Kuninkaisten kulttuuri-

Lisätiedot

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE

TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE TEOSTON ASIAKKUUS TEKIJÄN KUOLTUA JA OIKEUDENOMISTAJATIETOJEN ILMOITTAMINEN TEOSTOLLE Tekijänoikeuden voimassaoloaika Teoston asiakkuus Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa

Lisätiedot

Maa ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset ja omistusjärjestelyt. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki

Maa ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset ja omistusjärjestelyt. VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki Maa ja metsätalouden sukupolvenvaihdokset ja omistusjärjestelyt VT Matti Kiviniemi Tmi Metsälaki Milloin kannattaa aloittaa suunnittelu? Metsänomistus ei ole ilo vaan rasite Sopiva ja halukas jatkaja on

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet

Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet Metsän yhteisomistusmuodot - ongelmat ja kehittämistarpeet Marjut Vierimaa Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishankkeen ohjausryhmän kokous 25.1.2010, MMM Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

Työkaluja metsätilan sukupolvenvaihdokseen

Työkaluja metsätilan sukupolvenvaihdokseen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin 12.10.2011 Työkaluja metsätilan sukupolvenvaihdokseen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE

OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE OHJEITA KUOLINPESÄN ASIOITA HOITAVALLE Läheisen menettäminen on tilanne, joka surun keskelläkin vaatii omaisilta paljon käytännön järjestelyitä. Tästä ohjeesta löytyvillä neuvoilla haluamme helpottaa kuolinpesään

Lisätiedot

Yhteismetsän perustaminen

Yhteismetsän perustaminen Yhteismetsän perustaminen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos / Tukipalvelut Yksityismetsänomistus Yli 5 ha:n yksityismetsien metsätilat: Omistusmuoto

Lisätiedot

Henkivakuutus osana perintösuunnittelua Mihin henkivakuutusta tarvitaan? VERO 2016. Paula Salonen toimitusjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Henkivakuutus osana perintösuunnittelua Mihin henkivakuutusta tarvitaan? VERO 2016. Paula Salonen toimitusjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva Henkivakuutus osana perintösuunnittelua Mihin henkivakuutusta tarvitaan? VERO 2016 Paula Salonen toimitusjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva Henkivakuutus pahan päivän varalle kattamaan äkillisen

Lisätiedot

Kauppaan ei kuulu osuuksia yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin.

Kauppaan ei kuulu osuuksia yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin. 1/6 Asianumero KAUPAN OSAPUOLET KAUPPAKIRJA Myyjä: Ostaja: Suomen valtio, Metsähallitus Kotipaikka Vantaa, Y-tunnus 0116726-7 Osoite: PL 94, 01301 VANTAA Keuruun kaupunki Multiantie 5 42700 Keuruu Y-tunnus

Lisätiedot

Kuinka puu saadaan liikkeelle?

Kuinka puu saadaan liikkeelle? Kuinka puu saadaan liikkeelle? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Lähipuun käytön huippuseminaari 18.10.2012 Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti Yksityismetsänomistajan muotokuva Metsänomistajat

Lisätiedot

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa

Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksessa huomioitavaa Testamenttilahjoituksella voit poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Voit halutessasi lahjoittaa testamentilla omaisuuttasi

Lisätiedot

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi. * Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä

Lisätiedot

Yhteismetsän perustaminen

Yhteismetsän perustaminen Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Tradenomi Yritysten ja taloushallinnon juridiikka Annika Viskari Yhteismetsän perustaminen Opinnäytetyö 2014 Tiivistelmä Annika Viskari Yhteismetsän

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS

METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Liiketoimintatiedon hallinta ja tietojohtaminen 2013 Rauno Junttila METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Liiketoimintatiedon

Lisätiedot

Uskonto 10, matikka 4?

Uskonto 10, matikka 4? Uskonto 10, matikka 4? - Kimpan hyvä taloudenhoito, tilinavaus ja kirjanpito Johanna Heinonen Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry Kimpan hyvä taloudenhallinta Kimpalle avataan tili, jonne osakkaat

Lisätiedot