Kielen prosessointi aivoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kielen prosessointi aivoissa"

Transkriptio

1 Kielen prosessointi aivoissa Alina Leinonen Luentorunko Aivokuvantamismenetelmät t lyhyesti Syntaksin ja semantiikan hermostolliset korrelaatit (herätevaste tevaste evidenssi) evidenssi) Leksikon rakenne ja morfologinen prosessointi: meillä ja maailmalla Suomen kielen morfologinen produktiivisuus 1

2 Aivokuvantamismenetelmät MRI fmri MEG EEG monia muita MRI Muodostaa tarkan kuvan aivojen rakenteesta mittaamalla vetyatomien ydinten resonanssia ja siten pystyy ilmaisemaan eri kudosten välisiä kontrasteja 2

3 fmri Funktionaalinen magneettiresonanssikuvaus Happea kuljettavat ja hapen hermosoluille luovuttaneet hemoglobiinimolekyylit ovat magneettisilta ominaisuuksilta erilaisia kontrasti näidenn vaikutukselle saadaan mitattua periaattessa samoin kuin kudosten välille v MRI:llä fmri Saadaan paikannettua ne aivojen alueet, joihin kuljetetaan lisähappea (hemodynaaminen vaste) epäsuora menetelmä aktivaation mittaamiseen Paikkaresoluutio muutamien millimetrien luokkaa, aikaresoluutio sekuntien 3

4 MEG Magnetoenkefalografiassa mitataan aivojen sähks hköisen toiminnan synnyttämi miä magneettikenttiä Sähkövirta synnyttää aina magneettikentän Lähteiden paikantamisessa EEG:tä parempi, koska kallo haittaa sähks hkö muttei magneettikentän n johtumista EEG 4

5 EEG elektroenkefalografia Mitataan suoraan aivojen sähks hköistä toimintaa pääp ään n pinnalle kiinnitetyillä elektrodeilla Raakasignaali syntyy kun iso joukko hermosoluja saa samanaikaisesti samankaltaista syötett tettä ERP event related potential Eristetää ään raakasignaalista ajallisesti tiettyyn ärsykkeeseen liittyvä vaste Keskiarvoistus vaimentaa satunnaista kohinaa Myös abstraktin säännön toisto Signaalin syntyehdot samat kuin EEG:lle, mutta nyt signaali voi olla niin heikko että se ei raakasignaalista erotu ilman kikkailua 5

6 ERD/ERS Ennen ärsykettä vallinneeseen oskillatoriseen toimintaan verrattuna ärsyke aiheuttaa aika, paikka ja taajuuskaistaspesifiä synkronisoitumista ja/tai epäsynkronisoitumista Synkronisaatio liittynee tiettyjen hermosolujoukkojen dynaamiseen yhdessätoimimiseen ja kommunikaatioon Kielen prosessointiin liittyvät herätevasteet Herätevasteet soveltuvat hyvin kielen prosessointiin erinomaisen ajallisen tarkkuutensa ansiosta Koeasetelmien suunnittelu vaatii kuitenkin nokkeluutta Useita eri herätevasteita jotka on yhdistetty kielen prosessointiin N400 (E)LAN P600 sekä mm. N280, N200, MMN tai PMN yms. 6

7 N400 N400 usein liitetty semanttiseen prosessointiin havaitaan usein myös s sanatasolla ja leksikaalisen prosessoinnin yhteydessä liittyy kaikenlaisiin potentiaalisesti merkityksellisiin ärsykkeisiin P600 kontrolli ei virhettä: The cat won t t eat the food that Mary leaves them. Syntaktinen virhe (verbin aikamuoto): The cat won t eating the food the Mary leaves them. Semanttinen virhe (käsitekategoriavirhe) The cat won t bake the food the Mary leaves them. 7

8 LAN Kieliopilliset virheet saavat aikaan tämän frontaalisen alueen negatiivisen vasteen Word category violations (disrupt the building of the phrase structure) early left anterior negativity (e.g. Friederici et al 1996) ~ ms Syntactic category category violation: The metal was refined by the goldsmith who was honored. The metal was for refined by the goldsmith who was honored. Syntactic category category ambiguity: The metal was for refining melted by the goldsmith who was honored. The metal was/became refining melted by the goldsmith who was honored. (L)AN Hagoort,, P. ym. (2003). Syntax related ERP effects in Dutc 8

9 LAN Morfosyntaktiset virheet (kongruenssivirheet, verbin taivutusvirheet) anterior negativity (e.g. Vos et al. 2001) ~ ms The tourist have a busy schedule and visit the theater that very famous is. The tourist have a busy schedule and visits the theater that very famous is. The tourist that a busy schedule have, visit the theater that very famous is. The tourist that a busy schedule have, visits the theater that very famous is. Liitetty myös työmuistin prosessointiin (Kutas & Kluender,, 1993) Friederici (2002): serial model of sentence processing: : 1) Alustava lausekerakenneanalyysi (ELAN), 2) Rinnakkainen mutta riippumaton morfosyntaktinen (LAN) ja leksikaalis semanttinen (N400) prosessointi ja myöhempi integraatiovaihe (P600) Mallille on esitetty vastaevidenssiä (Van den Brink & Hagoort, 2004; Palolahti ym., 2005) Lauseen prosessointi 9

10 Tauon paikka ja aivot narikkaan (tai laukkuun...) Morfologia Tarkastelee sanan sisäist istä rakennetta Miksi on kiinnostava? Suomen kielen morfologia: monet syntaktiset suhteet toteutetaan morfologisesti, eli pääp äätteiden avulla (vrt. germaaniset kielet) Morfologia maailmalla: sääs äännöllisten ja epäsää äännöllisten taivutettujen sääs ääntöjen tutkimus Suomen kielen psykolingvistiikka: morfologinen parserointi 10

11 Morfologinen prosessointi Hypoteesi: morfologinen parseri on olemassa jossain aivojen kohdassa Juurimorfeemeja vai kokonaisia sanoja? Yleisempiä morfologisesti kompleksisten sanojen prosessointimalleja: 1. Full listing listing model (Bybee, 1985; Butterworth, 1983) 2. Full parsing model (Taft, 1979; Taft & Forster, 1975) 3. MRM (Schreuder & Baayen, AAM Frekvenssin, semanttisen läpinl pinäkyvyyden, produktiivisuuden vaikutus Morfologinen prosessointi Säännöllisten ja epäsää äännöllisten rakenteiden tutkimus Englannin kielen taivutus: go vs. went Usein tutkittu violaatioparadigman avulla (grew *grewed) *grewed) Saavat aikaan erilaisia herätevasteita (LAN vs. N400) ja aktivoivat eri alueita 11

12 Morfologinen prosessointi Ullmanin (1997) proseduraalinen vs. deklaratiivinen malli Kielijärjestelm rjestelmä on jaettu sääs äännönmukaiseennmukaiseen kielioppiin (sovelletaan sääs ääntö 'Lisää pääte ed kantaan') ja leksikkoon säännölliset verbit käyttävät t proseduraalista muistijärjestelm rjestelmää (Brocan alue ja tyvitumakkeet) Morfologinen prosessointi Epäsää äännöllisiin sanoihin ei Ullmanin mukaan päde mikää ään n sääs ääntö (hmm...) Ne täytyy t säilytts ilyttää deklaratiivisessa (semanttisessa) muistissa Epäsää äännölliset sanat prosessoidaan posteriorisilla (temporaalisilla ja parietaalisilla alueilla Esim. ne potilaat joilla on posteriorisen alueen vaurio, eivät t pystyneet tuottamaan epäsää äännöllisiä verbejä ja he käyttivk yttivät t liikaa säännöllistä taivutusta 12

13 Ullmanin mallin testaus: ERP Newman ym. (2007) Kontrollilause: Yesterday I frowned at Billy Säännöllisen ja epäsäännöllisen taivuttuksen virhe Yesterday I *frown/frowened at Billy Yesterday I ground/*grindgrind up coffee Lausekerakennevirhe: Yesterday I drank Lisa's by brandy the fire Semanttinen virhe *Yesterday Daniel sipped his sarcasm for hours. Suomen kielen morfologinen prosessointi Psykolingvistiikka suomen kielessä Dekompositio kielen puhujat hajottavat sanat osiin ja sen jälkeen j yhdistävät t osia yhdeksi koherentiksi kokonaisuudeksi (mm. Bertram ym., 2000; Lehtonen ym., 2006). Jos kielen puhujat hajottavat sanat osiin, heillä täytyy olla jonkinlainen morfologinen jäsennysjärjestelmä (parseri) Core decompositional network (Marslen( Marslen Wilson & Tyler, 2007) 13

14 Taivutus Lukuisat reaktioaikakokeet ja afasia tutkimukset (katsaus Niemi ym. 1994) Jokainen nomini: 2000 eri muotoa Taivutetut sanat parseroidaan kantaan ja suffiksiin Yleisimmät t muodot (esim. kotona): sama RT kuin sanoissa kissa,, frekvenssi vaikuttaa Johdetut sanat (tutkija) haetaan leksikosta (sama RT kuin yksimorfeemisilla sanoilla kissa Taivutuksen prosessointia: fmri Lehtonen et al., (2006). Neural correlates of morphological decomposition in a morphologically rich language: An fmri study.. Brain Lang 98, sanaa (paketti), 85 taivutettua sanaa (uuni+ssa). 170 pseudosanaa: terukka, vama+ssa Visuaalisen pääp äätöksenteko Taivutetut sanat: aktivaatiota vasemmalla temporaalisella alueella sekä LIFG (alempi frontaalinen poimu, BA 44, 45 ja 47) Ks. Seuraava slaidi 14

15 Taivutuksen prosessointia: fmri Huippuaktivaatiot taivutetuille sanoille. (Top, right, back) The inflected words vs. monomorphemic words comparison. LOTC fusiform gyrus and inferior temporal gyrus (BA 37, BA 19); LPTA posterior parts of the middle and superior temporal gyri (BA 21, 22); LIFG inferior frontal gyrus (BA 44, 45, and 47). Taivutuksen prosessointia: fmri Ei taivutettujen ja taivutettujen aktivaatioero (BA 44, 45 ja 47) näyttn yttäisi liittyvän n morfologiseen parserointiin LIFG: BA 47: semanttinen prosessointi Vasen ohimoalue: BA 22/21/39: semanttinen (mutta myös s syntaktinen sekä fonologinen prosessointi on liitetty tähän t n alueeseen) Taivutettujen sanojen prosessointiin liittyy ainakin kannan ja pääp äätteen merkityksen integraatio Varhaisemmasta morfologisesta parseroinnista ei kuitenkaan saatu näyttn yttöä 15

16 Taivutuksen prosessointia: ERP Näkyisikö varhainen morfologinen parserointi herätevasteissa? Visuaalinen pääp äätöksenteko Sanat: Lusikka (ei taivutusta), hiha+ssa: taivutus Epäsanat: 1) ei taivutusta, lurkke,, 2) pseudokanta ja oikea suffiksi laspu+uun,, 3) oikea kanta ja pseudosuffiksi lasi+sso,, 4) kannan ja suffiksin virheellinen yhdistelmä kylpy+n Taivutuksen prosessointia: ERP Näkyisikö morfologinen parserointi online varhaisessa vaiheessa? Esim. ~ ms ärsykkeen esittämisen jälkeen j (vrt. MEG tutkimuksia) Parseroidaanko myös s pseudosanat ja jos kyllä,, niin miten? 16

17 Taivutuksen prosessointia: ERP Taivutetut sanat Taivutuksen prosessointia: ERP Taivutetut pseudosanat 17

18 Taivutuksen prosessointia: ERP Mitä tulokset kertovat? Ei evidenssiä varhaisesta morfologisesta prosessoinnista Kompleksisuusefekti alkaa näkyn kyä vasta n.~400 ms kohdalla Kyseessä on todennäköisesti semanttinen matching ja myöhemmin morfeemien integrointi n. 600 ms kohdalla) ja propositionaalisen sisäll llön n arvoiointi (sana/epäsana) sana) Modaliteetin vaikutus taivutettujen sanojen prosessointiin Auditiivisessa modaliteetissa sana prosessoidaan online Lexical decision: visuaalinen ja auditiivinen Taivutetut ja ei taivutetut sanat ja pseudosanat Pussi, pussi+ssa Vorsilo, vorsilo+ssa Mitä kertoo taivutuken prosessoinnista? Auditiivisessa modaliteetissa ei ole aikaisemmin tutkittu 18

19 Modaliteetin vaikitus taivutukseen Mitä tulosten perusteella voisi sanoa morfologisesti kompleksisten sanojen prosessoinnista? Mahdollinen malli siitä miten taivutettu sana prosessoidaan (vrt. osittain myös s Schreuder & Baayen, 1995) Taivutus vs. johtaminen Leinonen, A., Brattico, P. JärvenpJ rvenpää,, M., Krause, C.M. (in press). Event related potential (ERP) responses to violations of inflectional and > derivational rules of Finnish. Brain Research Taustalla pitkää ään jatkunut kiista taivutuksen ja johtamisen välisestä suhteesta Erottavatko aivot kahta eri sananmuodostustyyppiä? Taivutus (nukku+vat), määrittelee syntaktisia suhteista Johtaminen (nukku+ja), muodostaa uusia sanoja Onko morfologisten tyyppien ero illusorinen niinkuin jotkut lingvistit väittävät? Tätä lähdettiin testamaan herätevasteiden avulla 19

20 Taivutus vs. johtaminen Acceptability judgement task (Kieliopillinen( lause vai ei) Kaikki ärsykkeet uusia, testattu korpushaulla Kieliopillisia uusia sanoja: : Mies, joka omistaa basson, on basso+llinen mies Taivutusvirhe eli kongruenssivirhe: : Mies, joka omistaa basson, on *bassolli+set mies Johdosvirhe: Mies, joka juoksee,, on *juoksellinen* mies Molemmat virheet: Mies, joka juoksee,, on *juokselliset mies Taivutus vs. johtaminen 20

21 Taivutus vs. johtaminen Lineaarinen summaatio Mallinnettu käyrk yrä: (taivutus kontrolli)+ (johtaminen kontrolli) kontrolli) Suomen kielen morfologinen produktiivisuus Brattico, P., Leinonen, A., Krause, C.M. (2007) Suomen kielessä sanojen muodostus näyttn yttää olevan luova prosessi: esim. samaan vartaloon voidaan lisätä kolme kausatiivipää äätettä (tee tä ty tt ttä ä,, eli tee CAU CAU CAU CAU CAU V) V) Mutta sanojen muodostus on ei ole yhtä produktiivinen prosessi kuin lauseen muodostus, jossa voidaan muodostaa jopa 20 sanan lauseita 21

22 Suomen kielen morfologinen produktiivisuus Taustalla Bratticon (2005) kaksitasomalli, jossa oletetaan että sanan muodostus on kaksivaiheinen prosessi: 1) tee tä tt ttä (ilman kategoriaa), 2) tee tä tt ttä+v( +V( ä), tuloksena verbi tai +N ( ( minen), tee tä tt ttä minen (tuloksena nomini, riippuen lausekontekstista) Esim. minen pää äätteen jälkeen j johtaminen ei ole mahdollista Suomen kielen morfologinen produktiivisuus Ärsykkeet: sanat, joissa pääp äätteet lisätty satunnaisesti, sanan kompleksisuus kasvaa (1 5 pääp äätettä) 2 ryhmää ää: : kieliopillinen/epäkieliopillinen (Brattico, 2005) Semanttisuusarvio Kieliopillisuusarvio 22

23 Suomen kielen morfologinen produktiivisuus Kieliopilliset sanat: 1. Muuttaminen (kontrolli) 2. Antoinen 3. Kasvatetin 4. Apinallistattamassa 5. Mitatteuksellisuus Epäkieliopilliset sanat: Odottamava 3. Kuvatarustar 4. Ostatarusellike 5. Syketärellistar Suomen kielen morfologinen produktiivisuus Sanat tulkittiin epäsemanttisiksi ja epäkieliopillisiksi kun kyseessä oli kompleksisuustaso 5 (Mitatteuksellisuus) eli pisimmät t reaktioajat Epäkieliopilliset sanat: parseri pysähtyi htyi kahden pääp äätteen jälkeen j (odottamava) eli ei vaikutusta reaktioaikoihin Tärkein löydl ydös: Morfologinen parseri on produktiivinen, mutta rajallinen eli kompleksisuusefekti rajoittaa puhujien kykyä ymmärt rtää kompleksisia sanoja Ongelmana on semanttinen integraatio (l. vaikea yhdistää koherenttiin kokonaisuuteen) 23

24 Miten sana prosessoidaan aivoissa: yhteenveto Kirjoitetun kielen prosessoinnin ensimmäiset vaiheet: 1. Kielellisen aineksen tunnistus (kirjainjono eikä satunnaisia symboleja) 2. Kirjainjonon muuttaminen foneemeiksi 3. Leksikon aktivointi (mahdollisia vaihtoehtoja) 4. Oikean kohdesanan valinta Sanan prosessointi aivoissa: yhteenveto Kirjainjonon prosessointi Leksikon aktivointi ms (M170) ms (M250) ms (M350) ms 200 [ft] [msec] 24

25 Alustava malli sanan prosessoinnista Lexical semantic processing Decomposition of morphological constituents: roots rosvo and derivational morphemes sto ROSVOSTO N1, MMN Phonological processing Lexical matching N200 PMN N400/ (L)AN Lexical category NOUN Agreement features Inflectional closing suffixes Integrating the constituents Evaluating the propositional content of the word P600 25

Aivot kuulevat morfeemin

Aivot kuulevat morfeemin Aivot kuulevat morfeemin Morfologisesti kompleksisten sanojen käsittely aivoissa Alina Leminen Kognitiitisen aivotutkimuksen yksikkö, kognitiotieteen osasto, HY 20.9.2011 Aivot, kieli, käsitteet ja mieli

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

MORFOLOGINEN PROSESSOINTI YKSI- JA KAKSIKIELISILLÄ: NEUROKOGNITIIVISIA TUTKIMUKSIA SUOMEN JA RUOTSIN KIELESSÄ

MORFOLOGINEN PROSESSOINTI YKSI- JA KAKSIKIELISILLÄ: NEUROKOGNITIIVISIA TUTKIMUKSIA SUOMEN JA RUOTSIN KIELESSÄ Puhe ja kieli, 26:1,39 56 (2006) 39 MORFOLOGINEN PROSESSOINTI YKSI- JA KAKSIKIELISILLÄ: NEUROKOGNITIIVISIA TUTKIMUKSIA SUOMEN JA RUOTSIN KIELESSÄ Minna Lehtonen, Psykologian laitos, Åbo Akademi Kognitiivisen

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Leksikko ja kieli Taivutus Johtaminen Luento 8: Leksikko Mitä tiedämme sanasta? nukkua miten sana lausutaan sanan merkitys miten sanaa käytetään kielellisessä rakenteessa

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Morfologisesti monimutkaisten sanojen prosessointi varhaislapsuudessa: MMN-vastetutkimus

Morfologisesti monimutkaisten sanojen prosessointi varhaislapsuudessa: MMN-vastetutkimus Morfologisesti monimutkaisten sanojen prosessointi varhaislapsuudessa: MMN-vastetutkimus Juuso Oskari Ojaniemi Pro gradu -tutkielma (31 sivua) Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Huhtikuu 2015 Ohjaajat:

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä

Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä Miikka Silfverberg miikka piste silfverberg at helsinki piste fi Kieliteknologia Helsingin yliopisto Avoimen lähdekoodin kaksitasokielioppikääntäjä p.1/23

Lisätiedot

Kontekstittomat jäsennysmenetelmät

Kontekstittomat jäsennysmenetelmät Kontekstittomat jäsennysmenetelmät Yleistä, kontekstittomat kieliopit, kokoava ja osittava jäsentäminen Lili Aunimo lili.aunimo@helsinki.fi Helsingin yliopisto Kieliteknologia Lili Aunimo Kontekstittomat

Lisätiedot

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience

Lisätiedot

MONIMUTKAINEN TAPAUS: MORFOSYNTAKTINEN NÄKÖKULMA VARHAISEN LAPSENKIELEN KOMPLEKSISUUTEEN

MONIMUTKAINEN TAPAUS: MORFOSYNTAKTINEN NÄKÖKULMA VARHAISEN LAPSENKIELEN KOMPLEKSISUUTEEN lektiot MONIMUTKAINEN TAPAUS: MORFOSYNTAKTINEN NÄKÖKULMA VARHAISEN LAPSENKIELEN KOMPLEKSISUUTEEN LEA NIEMINEN VÄITÖKSENALKAJAISESITELMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA 21. KESÄKUUTA 2007 Lapsen kielen kehityksen

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Johdantoa ja taustaa Luento 1

Johdantoa ja taustaa Luento 1 Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Johdantoa ja taustaa Luento 1

Johdantoa ja taustaa Luento 1 Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1 Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa

Lisätiedot

Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1]

Yhteydettömät kieliopit [Sipser luku 2.1] Yhteydettömät kieliopit [ipser luku 2.1] Johdantoesimerkkinä tarkastelemme kieltä L = { a n b m a n n > 0, m > 0 }, joka on yhteydetön (mutta ei säännöllinen). Vastaavan kieliopin ytimenä on säännöt eli

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely. T-61.281 (3 ov) L. Kevät 2004. Luentokalvot: Krista Lagus ja Timo Honkela

Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely. T-61.281 (3 ov) L. Kevät 2004. Luentokalvot: Krista Lagus ja Timo Honkela Luonnollisen kielen tilastollinen käsittely T-61.281 (3 ov) L Kevät 2004 Luennot: Laskuharjoitukset: Timo Honkela Vesa Siivola Luentokalvot: Krista Lagus ja Timo Honkela 4. Yleisen kielitieteen perustietoja...............

Lisätiedot

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS) Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima

Lisätiedot

Englannin lausekerakenteita ja taulukkojäsentäminen

Englannin lausekerakenteita ja taulukkojäsentäminen Englannin lausekerakenteita ja taulukkojäsentäminen Kontekstittomat jäsennysmenetelmät Lili Aunimo lili.aunimo@helsinki.fi Helsingin yliopisto Kieliteknologia Lili Aunimo Englannin lausekerakenteita ja

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

semantiikan ja pragmatiikan pk / um Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata

Lisätiedot

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS

JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS LUONNOLLISEN KIELEN KÄSITTELY (NATURAL LANGUAGE PROCESSING, NLP) TEKOÄLYSOVELLUKSET, JOTKA LIITTYVÄT IHMISTEN KANSSA (TAI IHMISTEN VÄLISEEN) KOMMUNIKAATIOON, OVAT TEKEMISISSÄ

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,

Lisätiedot

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli

Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli Mitä on morfologia? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Suomalainen viittomakieli tommi.jantunen@campus.jyu.fi Sisältö: 1. Morfologian käsitteestä... 1 2. Morfologian määritelmiä... 1 3.

Lisätiedot

Apuverbit HPSG:ssa ja ProFITissa

Apuverbit HPSG:ssa ja ProFITissa Apuverbit HPSG:ssa ja ProFITissa Kontekstittomat jäsennysmenetelmät Lili Aunimo lili.aunimo@helsinki.fi Helsingin yliopisto Kieliteknologia Lili Aunimo Apuverbit HPSG:ssa ja ProFITissa p.1/15 2005-05-03

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010 Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Kielen oppimisen ongelma Kieltä koskeva tietomme on "hiljaista" tietoa (Tacit Knowledge). Voimme arvioida

Lisätiedot

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus

Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism

Systemaattinen synkretismi SIJASYNKRETISMI. Case Syncretism SIJASYNKRETISMI Case Syncretism Matthew Baerman Esitelmä Sijojen teoriaa-kurssilla Nina Valtavirta 25.3.2009 Yksi muoto edustamassa useampaa sijaa Baerman: muotoon perustuva määritelmä Sijat ja niiden

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Konstituentit, Lauseen derivaatio Luento 6: 107-115, Aivot ja luovuus 134-137 Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Kontekstiton kielioppi

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina KäTu-2015-symposium, 10.4.2015 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO KÄYTTÄYTYMISTIETEIDEN LAITOS KOGNITIOTIEDE www.muistikuisti.net Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, aineyhdistelmä historia yhteiskuntaoppi

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, aineyhdistelmä historia yhteiskuntaoppi Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, aineyhdistelmä historia yhteiskuntaoppi AVAIN Monitieteistä tutkimusyhteistyötä ssa: AVAIN - tutkimusryhmä: (www.oulu.fi/avain) Professorit Jouni Pursiainen

Lisätiedot

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, aineyhdistelmä fysiikka kemia

Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, aineyhdistelmä fysiikka kemia Lukion ainevalinnat ja opiskelijarekrytointi, aineyhdistelmä fysiikka kemia AVAIN Monitieteistä tutkimusyhteistyötä ssa: AVAIN - tutkimusryhmä: (www.oulu.fi/avain) Professorit Jouni Pursiainen (kemia,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF 64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF Osa I: EEG Osa II: Herätevasteet Jorvin kokemus: suurempi kanavamäärä sopii rutiiniin! 64 kanavainen rutiini EEG tehty yli

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 10 Kieli merkitys ja logiikka Predikaattilogiikka Kielen oppimisen ongelma Ärsykkeen heikkous Luento 10: Kielen oppimisen ongelma Merge Merge Kombinatorinen luovuus: symboleita yhdistelemällä voidaan

Lisätiedot

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä FT Lea Nieminen Jyväskylän yliopisto 3.10.2016 Lukemisen ja kirjoittamisen monitasoiset prosessit Lukemisen alemman tason prosessit Dekoodaaminen kirjainjono

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan

Lisätiedot

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS JY & KSSHP TIEDEPÄIVÄ 1. 11. 2017 KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS Simo Monto, yliopistotutkija, Monitieteinen aivotutkimuskeskus, JY IHMISAIVOT ~ 1011 hermosolua eli neuronia! harmaa aine = hermosolujen

Lisätiedot

YHDYSSANOJEN PSYKOLINGVISTIIKKAA

YHDYSSANOJEN PSYKOLINGVISTIIKKAA ja sivuuttaa teoreettiset pohdinnat. Aikaisempaa tutkimusta ja erityyppisiä kielen kiteytymiä ja niiden luokittelua esittelevä katsaus (s. 15 28) keskittyy pääosiltaan termiin klisee. Fraseologiaa, idiomatiikkaa

Lisätiedot

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1 HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri

Lisätiedot

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja?

Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? Kielen kärjestä ja juurista Riitta Salmelin Miten aikuisen aivot oppivat uusia sanoja? K ielen oppimisessa on monia eri tasoja. Usein tarkoitamme kielen oppimisella vieraan kielen opiskelua, mutta itse

Lisätiedot

Deri vaatio kielellisenä prosessina

Deri vaatio kielellisenä prosessina EEVA KANGASMAA-MINN Deri vaatio kielellisenä prosessina Unkarilaissyntyinen amerikkalainen kielentutkija John Lotz huomautti minulle kerran, nelisenkymmentä vuotta sitten, että suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

Työmuisti ja sen merkitys

Työmuisti ja sen merkitys Kielellisen ja visuaalis-spatiaalisen työmuistin spesifi varhainen harjoittaminen Kaisa Kanerva, HY Minna Kyttälä, TY Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Työmuisti ja sen merkitys LYHYTKESTOINEN MUISTI: VARASTOINTI

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän

Lisätiedot

Helsinki, Turku and WMT

Helsinki, Turku and WMT Helsinki, Turku and Uppsala @ WMT Jörg Tiedemann & Robert Östling, University of Helsinki Fabienne Cap & Sara Stymne, Uppsala University Filip Ginter & Jenna Kanerva, University of Turku Factored Phrase-Based

Lisätiedot

Vieraiden kirjain-äänneyhteyksien oppiminen sekä kielellisen työmuistin yhteys oppimistulokseen

Vieraiden kirjain-äänneyhteyksien oppiminen sekä kielellisen työmuistin yhteys oppimistulokseen Vieraiden kirjain-äänneyhteyksien oppiminen sekä kielellisen työmuistin yhteys oppimistulokseen Maisterintutkielma Aino Sorsa Jyväskylän yliopisto Kielten laitos Soveltava kielitiede Heinäkuu 2019 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla

uv n, v 1, ja uv i w A kaikilla 2.8 Säännöllisten kielten rajoituksista Kardinaliteettisyistä on oltava olemassa (paljon) ei-säännöllisiä kieliä: kieliä on ylinumeroituva määrä, säännöllisiä lausekkeita vain numeroituvasti. Voidaanko

Lisätiedot

Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti

Lisätiedot

Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 8, ratkaisuja

Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 8, ratkaisuja 582206 Laskennan mallit (syksy 2010) Harjoitus 8, ratkaisuja 1. Tarkastellaan yhteydetöntä kielioppia S SAB ε A aa a B bb ε Esitä merkkijonolle aa kaksi erilaista jäsennyspuuta ja kummallekin siitä vastaava

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!

Lisätiedot

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112,

Viittomisto. Tommi Jantunen, SVKS112, Viittomisto Tommi Jantunen, SVKS112, 19.3.2019 Aikaisempia näkemyksiä viittomiston rakenteesta Jantunen, T. (2010). Suomalaisen viittomakielen pääsanaluokat. In T. Jantunen (Ed.), Näkökulmia viittomaan

Lisätiedot

SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM

SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI. Semantiikan ja pragmatiikan pk UM SEMANTTISET ROOLIT ja VALENSSI Semantiikan ja pragmatiikan pk UM 1 Semanttisten roolien abstrahointi antaja/juoksija/tekijä > Agentti ajattelija /havaitsija/kokija (Emoter)> Kokija Agentti/Kokija (Experiencer)

Lisätiedot

Noam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen

Noam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen Noam Chomsky vaikutus tietojenkäsittelytieteeseen Kirsi Ylänne Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2003 20.2.2003 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos ii Sisältö 1 Johdanto...1

Lisätiedot

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa

Lisätiedot

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Tuija Niemi Turun normaalikoulu Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen. läsnäolo fyysinen läsnäolo ei riitä, silmät ja korvat on oltava selässäkin reagointi

Lisätiedot

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS

Pinoautomaatit. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 6. lokakuuta 2016 TIETOTEKNIIKAN LAITOS .. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 6. lokakuuta 2016 Sisällys. Harjoitustehtävätilastoja Tilanne 6.10.2016 klo 8:28 passed potential redo submitters

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.

Lisätiedot

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2

E. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2 2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto

Lisätiedot

MOLTO-konekäännösprojekti ja Grammatical Framework

MOLTO-konekäännösprojekti ja Grammatical Framework MOLTO-konekäännösprojekti ja Grammatical Framework monikielisissä sovelluksissa KITES-aamiaisseminaari 29. marraskuuta 2012 Seppo. Nyrkko (ät) helsinki.fi Grammatical Framework Haskell-pohjainen, funktionaalinen

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 7 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 7 Visuaalinen tarkkaavaisuus 2 Visuaalinen tarkkaavaisuus on tiedon valikointia Näköjärjestelmän tehtävänä on poimia henkilön

Lisätiedot

Tulkkien toiminnanohjauskokeet, alustavia tuloksia

Tulkkien toiminnanohjauskokeet, alustavia tuloksia sinikka.hiltunen@muistikuisti.net 14.6.2017 1/5 Tulkkien toiminnanohjauskokeet, alustavia tuloksia Käytin tulkkien toiminnanohjauskyvyn mittaamiseen kahta erilaista testiä, työmuistin päivityskoetta (Updating)

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Tilastotiede ottaa aivoon

Tilastotiede ottaa aivoon Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Seppo Vainion Turun yliopistossa tarkastettu

Seppo Vainion Turun yliopistossa tarkastettu SUOMEN KIELI LUKEMISEN KOHTEENA JA TUTKIMUSASETELMIEN LAAJENTAJANA Seppo Vainio Syntaktisen ja semanttisen ennustettavuuden rooli luetun lauseen prosessoinnissa. Yleisen kielitieteen julkaisuja 11. Turku:

Lisätiedot