VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

Transkriptio

1 Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, Käännä sivua vasta luvan saatuasi!

2 Tehtävä 3c: Kognitiotiede V astaa artikkelikokoelman perusteella seuraaviin väitteisiin / kysymyksiin. Vastausvaihtoehdot ovat A, B, C ja D. Väitteiden / k ysymysten kohdalla voi olla useampi kuin yksi vastausvaihtoehto oikein, mutta jokaisessa kohdassa on ainakin yksi vastausvaihtoehto oikein. Jokaisen väitteen / kysymyksen kohdalla on löydettävä kaikki ja vain kaikki oikeat vastausvaihtoehdot, jotta saisi täydet pisteet. Tummenna valitsemiasi vastausvaihtoehtoja vastaavat soikiot vastauslomakkeeseen 3. Ellet ole vastannut väitteeseen / kysymykseen mitään, tulkitaan vastaus vääräksi. VASTAA VASTAUSLOMAKKEESEEN Miten pelkoehdollistumisen seurauksena syntyneet ääneen liittyvät käyttäytymisvasteet riippuvat hermoratojen eheydestä? A) Vasteet voimistuvat talamuksen tumakkeiden vaurion seurauksena. B) Vasteet häviävät kuuloaivokuoren poistamisen seurauksena. C) Vasteet häviävät jos hermorata jota pitkin kuuloärsyke etenee aivokuorelle ja sieltä amygdalaan vaurioituu. D) Vasteet häviävät amygdalan poistamisen seurauksena. 37. Mikä tai mitkä seuraavista aivojen osista eivät kuulu pelkoehdollistumisen refleksikaareen? A) Periakveduktaalinen harmaa aine B) Pikkuaivot C) Talamus D) Hypotalamus 38. Säikähdysreaktiosta tiedetään että A) visuaalinen ärsyke tuottaa voimakkaimman reaktion. B) ääniärsykkeen aikaansaaman säikähdysreaktion voimakkuus on suurempi silloin kun koehenkilön tarkkaavaisuus on suunnattu ääniin, kuin silloin kun tarkkaavaisuus on suunnattu visuaaliseen tehtävään. C) ääniärsyke tuottaa maksimaalisen säikähdysreaktion jos sen yllätyksellisyyttä lisätään ohjaamalla koehenkilön huomio visuaaliseen kuvaan ennen säikähdysärsykkeen esittämistä. D) ääniärsyke aiheuttaa voimakkaamman säikähdysreaktion silloin kun se esitetään valenssiltaan positiivisen kuvan yhteydessä, kuin silloin kun se esitetään emotionaalisesti neutraalin kuvan yhteydessä. 2

3 39. Mihin kahteen luokkaan Keskeiset emootiomallit jaetaan? A) behavioraaliset ja tajunnalliset B) kognitiiviset ja affektiiviset C) kategoriset ja dimensionaaliset D) fysiologiset ja evolutiiviset luvulla ilo, pelko, suru, viha ja inho määriteltiin Ekmanin ym. tutkimusten mukaan "perustunteiksi" sillä perusteella että A) ne voidaan kuvata yksikäsitteisesti kolmella perusulottuvuudella jotka ovat valenssi (positiivinen/negatiivinen), virittävyys (aktivoiva/passivoiva) ja lähestymismotiivi (lähestyminen/välttäminen) B) niihin liittyvät kasvonilmeet tunnistetaan universaalisti kulttuurista riippumatta C) ne ovat synnynnäisiä hermostollis-behavioraalisia toimintakaavoja (ehdottomia reaktioita), joille löydettiin erilliset aivostolliset korrelaatit D) ne ovat emootioita jotka voidaan kokea suhteessa fysikaalisiin ärsykkeisiin, kun sen sijaan sosiaaliset emootiot syntyvät vain yksinomaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. 41. Apinoilla havaitun aivoalueen F5 vastine ihmisaivoissa sijaitsee lähinnä... A) ohimolohkolla. B) otsalohkolla. C) päälaenlohkolla. D) liikeaivokuorella. 42. Dysartriassa potilaan on ennen kaikkea vaikeata... A) niellä. B) kuulla. C) ääntää. D) lukea. 43. Motorinen ekvivalenssi puheen tuotossa A) rajoittuu kurkunpään toimintoihin. B) liittyy kurkunpään toimintaan äännettäessä. C) liittyy puhemotoristen liikkeiden oppimiseen. D) heikentää puheen ymmärrettävyyttä. 3

4 44. Brocan afasia A) voi johtaa puheen lauserakenteiden yksinkertaistumiseen. B) voi johtaa agrammatismiin. C) voi seurata otsalohkon taka-alaosan kudosvauriosta. D) voi olla yhteydessä lauserakenteiden ymmärtämiseen. 45. Puheen audiovisuaalisessa havaitsemisessa erityisen aktiivisiin alueisiin kuuluu A) ylemmän otsalohkonuurteen takaosa aivojen oikeassa puoliskossa. B) ylemmän ohimolohkonuurteen takaosa aivojen vasemmassa puoliskossa. C) ylemmän ohimolohkonuurteen takaosa aivojen oikeassa puoliskossa. D) ylemmän otsalohkonuurteen takaosa aivojen vasemmassa puoliskossa. 46. Hickokin ja Poeppelin mallissa puheen aivostollisista tiedonkäsittelyreiteistä dorsaalinen reitti kulkee... A) päälakilohkon yläosista päälakilohkon alaosiin ja sitten ohimolohkon alaosiin. B) ohimolohkon alaosista ohimolohkon yläosiin ja sitten päälakilohkon alaosiin. C) päälakilohkon alaosasta ohimolohkon yläosiin ja sitten otsalohkon alaosiin. D) otsalohkon alaosista ohimolohkon alaosiin ja sitten päälakilohkon alaosiin. 47. Hickokin ja Poeppelin mallissa vasemman päälakilohkon alaosien ajatellaan liittyvän... A) puheen motorisartikulatoristen edustumien käsittelyyn. B) äännetason edustumien liittämiseen merkitysedustumiin. C) äännetason edustumien liittämiseen puheen motorisiin edustumiin. D) puheen äännetason edustumien muodostamiseen ja käsittelyyn. 48. Marslen-Wilsonin puheen tunnistuksen kohorttimallin mukaan A) sana tunnistetaan suurelta osin sen loppuosan foneettisten piirteiden perusteella. B) sanan tunnistamisen pitäisi onnistua vaikka sen loppuosaa ei kuultaisi. C) sanan tunnistamisen pitäisi onnistua vaikka se olisi väärin äännetty. D) sanan yleisyydellä ei pitäisi olla vaikutusta sanan tunnistamiseen. 4

5 49. Merrill Garrettin puheen tuottamiseen liittyvän mallin mukaan A) toiminnallisella tasolla haetaan funktiosanojen merkitysedustumat. B) puhelipsahduksissa foneemit eivät vaihdu kahden sanan välillä jos toinen on verbi ja toinen substantiivi. C) puhetta tuotettaessa kahta sisältösanaa ei voi hakea rinnakkain. D) aiotun viestin keskeisten sisältösanojen merkitysedustumat haetaan toiminnallisella tasolla. 50. Willem Leveltin puheen tuottamiseen liittyvän mallin mukaan A) foneettinen koodaus tapahtuu rinnakkain ja samanaikaisesti leksikaalisen valinnan kanssa. B) morfeemitasolla lemma voi muuttua useammaksi kuin yhdeksi morfeemiksi. C) lemmojen aktivoitumisella tarkoitetaan foneettisen representaation aktivoitumista. D) viestitaso saa palautetta tasolta jossa fonologinen muoto käsitellään. 51. Willem Leveltin mallissa leksikaalisen valinnan ajatellaan kuvan nimeämiskokeessa tapahtuvan... A) ms kuvan esittämisen jälkeen ohimolohkolla. B) ms kuvan esittämisen jälkeen ohimolohkolla. C) ms kuvan esittämisen jälkeen ohimolohkolla. D) ms kuvan esittämisen jälkeen otsalohkolla. 52. Edward Sapirin mukaan kieli on... A) ihmismielen sisäinen ominaisuus. B) ihmisaivojen sisäänrakennettu ominaisuus. C) kulttuurievoluution tuote. D) puhevirran kuvaus. 53. Jos koehenkilölle esitetään tietokoneen näytöllä kasvot, jotka artikuloivat tavun /aga / ja samanaikaisesti kaiuttimista toistetaan tavu /aba/, useimmat koehenkilöt ilmoittavat kuulleensa... A) /aga/ B) /aba/ C) /ada/ D) /apa/ 5

6 54. Puhesignaalissa äänteet vastaavat... A) fooneja. B) morfeja. C) foneemeja. D) alleeleja. 55. Puhesignaalissa itsessään on A) sanoja. B) vokaaleja. C) konsonantteja. D) ei mitään edellisistä 56. Suomen kielessä on hyvin rikas morfologia. Tutkimukset osoittavat että taivutettujen sanojen käsittely aiheuttaa... A) oikean ohimolohkon aktivaation lisääntymistä. B) vasemman otsalohkon aktivaation lisääntymistä. C) vasemman ohimolohkon aktivaation lisääntymistä. D) oikean takaraivolohkon aktivaation lisääntymistä. 57. "Aamiaispaloja" voisi olla puhelipsahduksena... A) korvaus. B) poisto. C) ennakointi. D) perseveraatio. 58. Lukemishäiriössä eli puhtaassa aleksiassa vaurio sijaitsee tyypillisesti... A) oikean päälakilohkon alueella. B) vasemmassa fusiformipoimussa. C) vasemman päälakilohkon alueella. D) oikealla visuaalisella aivoalueella. 6

7 59. Aineistossa esitetyn piirretunnistimiin perustuvaan mallin mukaan lukemisen aikana A) kirjainten piirretunnistimet ja kirjaintunnistimet aktivoituvat samanaikaisesti. B) kirjainten piirretunnistimet aktivoituvat ennen kirjaintunnistimia. C) sanojen fonologiset piirteet aktivoituvat tunnistuksen varhaisessa vaiheessa. D) sanojen fonologiset piirteet aktivoituvat vasta sanojen merkityksen prosessoinnin jälkeen. 60. Kirjainten paikan vaikutusta lukemisen käsittelyssä on tutkittu esim. priming-kokeella. Tulosten mukaan tunnistus oli nopeinta kun tunnistettavaa sanaa "varoitus" edelsi lyhyesti kirjainjono A) aoiu B) vatus C) vrts D) vtrs 7