Tarkkaavaisuus ja muisti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarkkaavaisuus ja muisti"

Transkriptio

1 Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen - Mitä se on? - Muistityypit, muistaminen ja unohtaminen - Johtopäätökset suunnitteluun 1 2 Mitä tarkkaavaisuus on? Tarkkaavaisuus on kognitiivinen prosessi, jonka avulla ihminen pystyy kiinnittämään huomiota oleellisiin asioihin - Tärkeän informaation valinta, kaikkea ei pystytä käsittelemään yhtä aikaa - Epäoleellisen tiedon poissulkeminen Tarkkaavaisuuden lajeja Valikoiva tarkkaavaisuus - Tarkkaavaisuuden kohdistaminen tiettyyn ärsykkeeseen tai ärsykkeisiin Jaettu tarkkaavaisuus - Tarkkaavaisuus kohdistetaan useaan tehtävään yhtä aikaa Valppaus - Tarkkaavaisuuden ylläpitäminen 3 4 1

2 Valikoiva tarkkaavaisuus Yleensä ihminen pystyy prosessoimaan vain yhden asian kerrallaan (Esim. Neisser & Becklen (1975) pallopeli ja käsien taputus) Pystymme kohdistamaan tarkkaavaisuutemme mihin tahansa vastaanotettavan informaation ominaisuuksiin (Esim. Cocktail party effect, Cherry, 1953) Poikkeuksellinen ja odottamaton ärsyke suuntaa tarkkaavaisuutemme tahattomasti ns. orientaatiorefleksi 5 Jaettu tarkkaavaisuus Joissakin tapauksissa on mahdollista jakaa tarkkaavaisuutta kahden viestin välillä - Jokin merkittävä toisessa asiaankuulumattomassa viestissä esim. oma nimi (Treisman, 1969) - Automaattinen prosessointi (Schneider ym., 1984) Viestit eivät käytä yhteisiä prosessointimekanismejä (eli käytetään eri aisteja) (Wickens, 1984) 6 Valppaus Vireystila - Vaihtelee syvän unen ja paniikin välillä - Optimaalinen vireystilan taso riippuu tehtävästä, mutta usein keskimääräinen taso paras suoritukselle Adaptaatio - Keskushermosto vaimentaa jatkuvan ärsykkeen, mikä heikentää valppautta - Muutokset jatkuvassa ärsykkeissä taas herättävät valppautta 7 Johtopäätökset suunnitteluun Älä kuormita ihmisen tarkkaavaisuutta liikaa - Ihminen pystyy tekemään parhaiten yhtä asiaa kerrallaan - Liiat yksityiskohdat saattavat ohjata ihmisen tarkkaavaisuuden epäoleelliseen - Usean aistikanavan käyttäminen auttaa samanaikaisissa viesteissä, mutta se voi olla ongelma erityisryhmille - Hälytyksissä ihmisen huomion saa suuntautumaan automaattisesti voimakkaalla aistiärsykkeellä, parhaiten äänellä 8 2

3 Mitä muisti on? Toimii menneisyyden, tämän hetken ja tulevaisuuden tallentajana ja jäsentäjänä Kyky palauttaa mieleen aiempia kokemuksia Muisti ja muistaminen liittyy havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, oppimiseen ja ajatteluun Prosessoinnista yleisesti Rekisteröinti Varastointi Mieleen palauttaminen 9 10 (Smith et al. 2003) Kolmitasoinen muistimalli muistin toimintajärjestelmät Atkinson & Shiffrin Ärsyke Sensorinen muisti Peittyminen Viive 11 Vaikutelmat, joihin ei kiinnitetä huomiota Säilömuisti Tarkkaavaisuusalue Työmuisti muisti Peittyminen Häirintä Viive Tallennus Haku Unohtaminen (Sinkkonen et al. 2002) Kolmitasoinen muistimalli muistin toimintajärjestelmät Muistin toiminnan jako: 1. Sensorinen muisti - vastaanottaa informaation 2. Työmuisti eli lyhytkestoinen muisti - aktiivisesti työskentelevä muisti 3. Säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti - tallettaa tiedon pitkäksi aikaa 12 3

4 Sensorinen muisti eli aistimuisti - Aisti-informaation vastaanotto - Ei valikoi informaatiota - Informaatio säilyy hyvin lyhyen aikaa - Tarkkaavaisuuden kohteen oleva informaatio siirtyy lyhytkestoiseen muistiin Työmuisti eli lyhytkestoinen muisti = TIEDONKÄSITTELYN PULLONKAULA!! Työmuisti eli lyhytkestoinen muisti Työmuisti on tiedon väliaikainen säiliö, jossa tietoa aktiivisesti työstetään - Käsitellään tehtävän suorittamiseen tarvittavaa informaatiota, joka on peräisin havaintomaailmasta ja muistista Käsittelee kerrallaan rajallisen määrän informaatiota kapasiteetti 7+- yksikköä Pitkäkestoinen työmuisti Mieltämisyksiköt kapasiteettirajoitusten kiertäjinä - Esim. shakissa pelitilanne vs. pelinappulat Taitava suoriutuminen

5 Säilömuisti eli pitkäkestoinen muisti Sisältää kaiken opitun aineksen, toimintamallit ja säännöt Tunnistaminen on helpompaa kuin palauttaminen Mitä enemmän tietoa prosessoidaan ja jäsennetään, sitä paremmin se muistetaan Muistaminen on luovaa toimintaa, ihminen rakentaa mielekkään kokonaisuuden Pohjana on hermostossa tapahtunut rakenteellinen muutos Säilömuistin eli pitkäkestoinen muistin rakenne Deklaratiiviseen muistiin tallennetaan tiedot ja tapahtumat - Episodinen (tapahtuma tai elämäkertamuisti) sisältää tietoa henkilökohtaisista, aikaan ja paikkaan sidonnaisista kokemuksista - Semanttinen eli merkityksiin perustuva muisti Proseduraalinen muisti huolehtii fyysisten ja motoristen taitojen muistamisesta Tarkennettu malli muistista Pitkäkestoinen muisti Pitkäkestoinen työmuisti Työmuisti Sensorinen muisti Muistiin tallettaminen eli varastointi Muistettavan tiedon organisointi edesauttaa tiedon tallettamista - Assosiaatiot - Mielikuvat - Skeemat (Saariluoma 2004)

6 Mieleen palauttaminen Rekisteröinti Tiedon hakua muistamalla tai tunnistamalla Mieleen palauttamiseen vaikuttavat tallennusvaiheet: - aineksen rekisteröintivaihe, jossa korostuvat havaintojen ja tarkkaavaisuuden osuus - varastointivaihe, jolloin tiedon muistiin tallettaminen tapahtuu - mieleen palauttaminen 21 Varastointi Tunnistaminen Muistaminen Mieleen palauttaminen Tunnistaminen on helpompaa ja tarkempaa kuin muistista haku Mieleen palauttamisen yhteydessä ihminen etsii vihjeitä: - ympäristöstään - muilta henkilöiltä - eri tilanteista 22 Konteksti ja mieleen palauttaminen Unohtaminen Häipymisteoria: muistijälki heikkenee ajan myötä Ehkäistymisteoria eli interferenssiteoria: muistissa olevat asiat häiritsevät toisiaan, mieleen palauttaminen hankaloituu Proaktiivinen eli eteenpäin suuntautunut ehkäisy vaikeuttaa uuden asian mieleen painamista (Smith et al. 2003)

7 Unohtaminen Retroaktiivinen häirintä: uusi informaatio häiritsee vanhaa, jo olemassa olevan tiedon hakua muistista Viuhkateoria: mitä enemmän asioita assosioituu yhteen käsitteeseen, sitä hitaampaa on hakea tietoa muistista Torjuntateoria: yksilö torjuu epämiellyttävät ja pelkoa herättävät seikat 25 Unohtaminen ja sarja-aseman vaikutus 26 (Smith et al. 2003) Johtopäätökset suunnitteluun (1/2) Muista työmuistin rajallisuus - Ei helppoa valita enemmän kuin 7 eri tietoyksikön tai toimintavaihtoehdon välillä - Jos ärsykkeet muodostavat mielekkäitä kokonaisuuksia, kapasiteetti on suurempi, yritä siis jäsentää tietoa ja hyödyntää käyttäjien aikaisempia tietoja ja taitoja hyväksi Johtopäätökset suunnitteluun (2/2) Tunnistaminen helpompaa kuin muistiin painaminen Muistaminen on luovaa toimintaa, ihminen rakentaa mielekkään kokonaisuuden - Hyvä käsitteellinen malli, metafora auttaa - Mielekkäät nimet ja ikonit on helpompia muistaa

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.

Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1. Työmuisti ja tarkkaavuus oppimisen pullonkauloina Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki 31.1.2014 Johanna Nukari, neuropsykologian erikoispsykologi, PsL 3.2.2014 1 Käsiteltäviä

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

Cog311 Resurssit ja monitehtäväsuoritus

Cog311 Resurssit ja monitehtäväsuoritus Cog311 Resurssit ja monitehtäväsuoritus Esko Lehtonen... @helsinki.fi Resursseja? Ihminen havaintokognitiivisena kokonaisuutena voi Keskittyä johonkin kerrallaan Yhteen asiaan keskittyminen sulkee pois

Lisätiedot

LUENTO 3. Toiminnan kehä

LUENTO 3. Toiminnan kehä LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia. Essee 14.1.2004. Mirja Lemmetty

T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia. Essee 14.1.2004. Mirja Lemmetty T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Essee 14.1.2004 Mirja Lemmetty Kognitiivisen psykologian soveltaminen tietokoneen käytön opettelussa Tämä essee käsittelee tietokoneen käytön opettelua ja opettamista

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento 4: Ihmisen toiminta Aloitustehtävä ryhmissä 1. Mitä laitteen käyttäjästä tulisi tietää suunnitteluvaiheessa? 2. Mieti esimerkkejä, joissa käyttäjä on

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6

Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6 Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia Laskari 6 Käytettävyyden psykologia Ihmisen psykologisen toiminnan periaatteet on otettava huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa Miten ihminen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MUISTIA NIIN MONENMOISTA: lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen työmuisti kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta

MUISTIA NIIN MONENMOISTA: lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen työmuisti kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta 1/7 Sinikka Hiltunen: MUISTIA NIIN MONENMOISTA: lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen työmuisti kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta Kääntäjä Översättaren, SKTL:n jäsenlehti, huhtikuu 2006 Tässä artikkelissa

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna 1 Behaviorismi -> Kognitivismi -> Situationaalinen kognitivismi 2 Behaviorismi (vrt. esim. Wilson&Meyers kirjassa Jonassen&Land

Lisätiedot

Multimedian käytettävyys wwwympäristössä

Multimedian käytettävyys wwwympäristössä HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY 13.1.2004 Tik-121.200 Käyttöliittymä psykologia Kevät 2004: ehotanen@cc.hut.fi Multimedian käytettävyys wwwympäristössä Esa Hotanen 54146T Esa Hotanen HUT, Tietoliikenne

Lisätiedot

Osastonsihteerin muistikoulu

Osastonsihteerin muistikoulu Osastonsihteerin muistikoulu FCG, Naantali, 22.5.2014, 11.4512.45 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt, FCG Planeko Oy Huhtikuu 2008 Humen giljotiini Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla David Hume 1711-1776 30.10.2008 Page

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.9.2011

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.9.2011 Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Muisti Aistijärjestelmät Toiminnan 7 vaihetta: Normanin vuorovaikutusmalli

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 23.-25.9.2013

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 23.-25.9.2013 Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Tarkkaavaisuus Muisti Aistijärjestelmät Ihminen teknologian käyttäjänä

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Psykologia. Opetuksen tavoitteet Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen

Lisätiedot

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

http://www.cs.tut.fi/ihte/ IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä

http://www.cs.tut.fi/ihte/ IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä 1 Kurssin rakenne Luennot - Per III: Keskiviikko 14-17, TB222 ja - Per III: Perjantai 10-12, TB223 - Luentomateriaali julkaistaan kotisivuilla Portfolio - Viikoittain palautettava

Lisätiedot

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet

PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet 1. Johdatus kognitiiviseen psykologiaan 2. Aivot ja hermosto 3. Havaitseminen - tiedon vastaanotto 4. Muisti - tiedon säilyttäminen 5. Unet ja nukkuminen 1. JOHDATUS

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

Mainonnan keinot ja kieli Äidinkielenopettajien talvipäivät 30.1.2010. Juha Pohjola

Mainonnan keinot ja kieli Äidinkielenopettajien talvipäivät 30.1.2010. Juha Pohjola Mainonnan keinot ja kieli Äidinkielenopettajien talvipäivät 30.1.2010 Juha Pohjola Agenda Mikä on mainontaa? Mainonnan muutos Suunnittelun lähtökohtia Esimerkkejä ja johtopäätöksiä Mitä on mainonta? Liiketoiminnan

Lisätiedot

Ihminen teknologian käyttäjänä. Aiheina

Ihminen teknologian käyttäjänä. Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheina Ihmisen informaation prosessointi

Lisätiedot

KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA. Käyttöohje

KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA. Käyttöohje KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA Sisällysluettelo Versio A 1. Johdanto... 1 Huomautus... 1 Turvallisuusohjeet... 1 2. Tekniset tiedot... 2 Ominaisuudet... 2 Tekniset tiedot... 3 Kapasiteetti ja tarkkuus...

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Aivot ja työhyvinvointi

Aivot ja työhyvinvointi Työhyvinvointi-ilta Tampere 17.3.2010 Aivot ja työhyvinvointi Juhani Juntunen professori, ylilääkäri, Etera Share of GDP Three phases of development of economic structures each with special type of enterprises

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmennusteorioista - Miten sovellan käytäntöön? Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

NEX-3/NEX-5/NEX-5C A-DTS-100-12(1) 2010 Sony Corporation

NEX-3/NEX-5/NEX-5C A-DTS-100-12(1) 2010 Sony Corporation NEX-3/NEX-5/NEX-5C Tämän laiteohjelmistopäivityksen uudet toiminnot ja niiden toiminta on kuvattu tässä. Käyttöopas ja mukana toimitetulla CD-ROM-levyllä oleva α-käsikirja sisältävät lisätietoja. 2010

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Autonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan

Autonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan Autonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan Esitän, että Salvuccin ja Taatgenin (2008) säie-kognitio-mallin (threaded cognition) avulla voidaan mallintaa autonavigaattoreiden

Lisätiedot

Human Information Processing theory

Human Information Processing theory Human Information Processing theory Suvi Mäkinen Tampereen teknillinen yliopisto e-mail suvi.makinen@tut.fi Hanna Sillanpää Tampereen teknillinen yliopisto e-mail hanna.sillanpaa@tut.fi TIIVISTELMÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 Pakollinen kurssi 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Tikon kassamaksujen käsittely

Tikon kassamaksujen käsittely Lokakuu 2012 1 (14) Käyttöohje Lokakuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Turvakoodisarjojen käsittely... 4 1.1. Turvakoodisarjan selausnäyttö... 4 1.2. Turvakoodisarjan ylläpitonäyttö... 4

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Baddeleyn työmuistimalli - yhä ajankohtainen?

Baddeleyn työmuistimalli - yhä ajankohtainen? Sinikka Hiltunen 3.12.2007 1/18 Baddeleyn työmuistimalli - yhä ajankohtainen? Työmuistin varastomallin arviointia uusimman muistintutkimuksen valossa 1. Baddeleyn työmuistimallin syntytausta... 2 2. Baddeleyn

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Esityksen tavoite. Video apuvälineenä koripalloilijan taitoharjoittelussa. 1.Kertoa miksi videota kannattaa käyttää apuvälineenä taitoharjoittelussa

Esityksen tavoite. Video apuvälineenä koripalloilijan taitoharjoittelussa. 1.Kertoa miksi videota kannattaa käyttää apuvälineenä taitoharjoittelussa 1/11/17 Video apuvälineenä koripalloilijan taitoharjoittelussa Nuorisovalmennusseminaari 2017 Petka Lehtinen Esityksen tavoite 1.Kertoa miksi videota kannattaa käyttää apuvälineenä taitoharjoittelussa

Lisätiedot

Työmuisti ja sen merkitys

Työmuisti ja sen merkitys Kielellisen ja visuaalis-spatiaalisen työmuistin spesifi varhainen harjoittaminen Kaisa Kanerva, HY Minna Kyttälä, TY Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Työmuisti ja sen merkitys LYHYTKESTOINEN MUISTI: VARASTOINTI

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen LIIKUNTA & KOGNITIO Pekka Hämäläinen Mistä puhutaan? KOGNITIO: tiedon prosessointia tiedon vastaanottaminen (havaitseminen, tarkkaavaisuus) + varastointi (muistaminen, oppiminen) + muokkaaminen (ajatteleminen,

Lisätiedot

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13

Muisti ja päihteet. Silja Runsten, psyk el 11/13 Muisti ja päihteet Silja Runsten, psyk el 11/13 päihdehäiriöt muisti ja ikääntyminen päihteet, kognitio ja muisti alkoholin käyttöön liittyvä muistisairaus Päihteiden käyttö Päihteet = alkoholi ja/tai

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 17.-19.9.2012

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 17.-19.9.2012 Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Tarkkaavaisuus Muisti Aistijärjestelmät Ihminen teknologian käyttäjänä

Lisätiedot

Tikon yksittäismaksujen käsittely

Tikon yksittäismaksujen käsittely Toukokuu 2015 1 (8) Käyttöohje Toukokuu 2015 2 (8) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Web-käyttöliittymä... 4 1.1. Yksittäismaksut... 5 1.2. Tulosta uusi turvakoodisarja... 6 1.3. Aktivoi turvakoodisarja...

Lisätiedot

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Automaattivaihteisen auton edut ikäkuljettajalla

Automaattivaihteisen auton edut ikäkuljettajalla AKEn tutkimusseminaari Ikääntymisestä ja liikkumisesta 10.12.2009 Automaattivaihteisen auton edut ikäkuljettajalla Heikki Summala, Esko Lehtonen, Isa Dahlström, Harri Hiltunen Helsingin yliopisto, liikennetutkimusyksikkö

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen: Ihminen laitteiden käyttäjänä Ihminen on...

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen: Ihminen laitteiden käyttäjänä Ihminen on... T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen: Ihminen laitteiden käyttäjänä 29.1.2008 petri.mannonen@soberit.hut.fi Ihminen on... biologinen, psykologinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen,...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä

Havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä Havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä Havaintotaidot Liikehallintataidot Taitojen luokittelu Päätöksentekotaidot Pelin havainnointi on vaativa tehtävä Suuren informaatiomäärän integrointi

Lisätiedot

Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia

Kognitiivinen kehitys. Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia Kognitiivinen kehitys Helena Sorsa Kasvun tukeminen ja ohjaus Kehityspsykologia Sisäiset mallit kokemusten pohjalta toimintakaaviot lapsi ymmärtää ympäristöään toimimalla siinä mielikuvat mielessä tapahtuva

Lisätiedot

Ihminen teknologian käyttäjänä. Aiheina

Ihminen teknologian käyttäjänä. Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Ihmisen informaation prosessointi Tarkkaavaisuus Muisti Aistijärjestelmät Ihminen teknologian käyttäjänä

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä

Lisätiedot

T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun

T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia Tarkkaavaisuuden suuntaaminen käyttöliittymissä - hahmolakien ja värien avulla parempaan suunnitteluun Anna Oikarinen 1 Tarkkaavaisuus ja sen määritelmät Vaikka tarkkaavaisuus

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot