- PDF Ilmainen lataus

Transkriptio

1 Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti = semanttinen muisti: faktat, tiedot tiedät, t, missä isovanhempien kesämökki kki sijaitsee ja milloin olet siellä viimeksi käynytk Elämäntapahtumamuisti (episodinen muisti): muistot muistat jonkin tietyn käyntisi k isovanhempien kesämökill killä, mitä siellä tapahtui Sensorinen muisti Aistihavaintoon liittyvä hyvin lyhytkestoinen muistin osa: 1. ärsykkeen säilyminens ilyminen,, vaikka ärsyke ei enää ole läsnl snä kestää noin ms ilmeisesti alkuperäisen hermoaktiviteetin jatkumista 2. informaation säilyminen s tietoa voidaan saada ärsykkeestä,, vaikka se ei enää ole läsnä S.Hiltunen/ kestää jopa 30 s ilmeisesti selitettäviss vissä muilla pitempikestoisilla muistiprosesseilla siis ei tarvitse erillistä muistivarastoa, kuten aiemmin ajateltiin

2 Sensorinen muisti Aistihavaintoon liittyvä hyvin lyhytkestoinen muistin osa: 1. kaikumuisti kuulo 2. ikonimuisti näkö 3. kosketus/tunto 4. haju kahta jälkimmj lkimmäistä tutkittu vähemmv hemmän, mutta oletettavasti em. ajattelu ja tutkimustulokset koskevat myös s näitn itä sensorisen muistin osa-alueita alueita S.Hiltunen/ Muistin jaottelua Tietoisuusasteen (automatisoitumisen) mukaan Eksplisiittinen muisti - tietoista muistat oppimiasi asioita ja pystyt kertomaan muille Implisiittinen muisti tiedostamatonta osaat puhua ja kirjoittaa suomea hyvin, muttet välttv lttämättä tiedä kaikkia kielioppisää ääntöjä

3 Muisti mitä se on? Tarkkaavaisuus = tietoinen, kognitiivinen oppiminen Unohtaminen Muistissa säilyttäminen Assosiointi = Säilömuisti Hakuvihjeet Kielen päällä -tilanteet Mieleenpainaminen Mieleenpalauttaminen Työmuisti Työmuisti s Aistikanavat ja kieli S.Hiltunen/ Mieleenpainamistapa ja muistaminen Eysenckin koe (1974) 50 kh, v 27 sanaa, 3 opettelukertaa Ryhmät: laske kirjaimet keksi sana, joka rimmaa keksi sopiva adjektiivi kuvittele sana elävästi paina sana mieleesi M u iste ttu je n sa n o je n lu ku m ä ä rä (k a ) Opettelutavan vaikutus muistamiseen Montako kirjainta? Riimittely Sopiva adjektiivi Kuvittelu Tietoinen opettelu Opettelutavat /Sinikka Hiltunen

4 Muistiprosessit - mieleenpainaminen Pintaprosessointi ylläpitokertailu toisto, hokeminen Syväprosessointi - työst stäminen assosiaatioiden muodostaminen: erilaiset muististrategiat: ketjuttaminen, yhdyssanat, mielikuvat jne. = semanttisten verkkojen muodostaminen, ks. kuva s. 127, Persoona 3 Muistiprosessit - mieleenpalauttaminen Hakuvaihe hakuvihjeeseen sopiva asia haetaan säilömuistista (= siihen liittyvät t asiat aktivoituvat) Tunnistamisvaihe asia tunnistetaan juuri siksi asiaksi, jota tarvitaan, haettiin

5 Muistiprosessit - unohtaminen Mahdollisia syitä häipymisteoria kun aikaa on kulunut tarpeeksi, asia unohtuu ei selitä: : miksi tuoreet asiat voivat unohtua ennen kuin vanhat? esim. Alzheimer-muistisairaat muistisairaat Muistiprosessit - unohtaminen Mahdollisia syitä häirintäteoriateoria muut ärsykkeet häiritsevh iritsevät t muistamista (ulkoiset tai sisäiset iset ärsykkeet) eteenpäin suuntautuva (proaktiivinen): ensimmäinen inen sanaluettelo häiritsee h uuden muistamista taaksepäin suuntautuva (retroaktiivinen): monta käyntik yntiä isovanhempien kesämökill killä sekoittuvat toisiinsa - erottuvuus osattava valikoida oikea ja ehkäist istä vääriä

6 Muistiprosessit - unohtaminen Mahdollisia syitä hakuvihje puuttuu et ole koskaan oppinutkaan et ole kuunnellut tai kiinnittänyt nyt huomiota hakuvihje unohtunut sekoittunut muihin hakuvihje on, mutta heikot assosiaatiot et skarpannut tarpeeksi kielen pääp äällä -ilmiöt Kielen pää ääll llä - yleisyys Kielen päällä tilanteet, päiväkirjatutkimukset Ryhmät Yleisyys kertaa/viikko Ratkaisu löytyi % Nuoret (n v) 3,9-5, Keski-ikäiset (n. 38,7 v) Iäkkäät (n. 71 v) Iäkkäimmät S.Hiltunen/ ,4 6,6 9, Dementian merkki?

7 Ympärist ristö paikka hyödynn dynnä!! Muista paikkasolut! MISSÄ asia oli esillä? Kuka sanoi, millä äänell nellä? Missä luit/näit sen? Mitä muuta teit silloin? villakettu.blogspot.com/2009/09/kiertaakuin-kissa-kuumaa-puuroa.html Oliko mukana tuoksuja, makuja...? S.Hiltunen/ Kierrä kuin kissa kuumaa puuroa! Jätä sitten rauhaan... JOS NIMI KYSY! Työmuistin kapasiteetin mittaus Baddeley: termi TYÖMUISTI MUISTI: ylläpito prosessointi Muistisilta (memory( span) muistijänne 4±11 irrallista, toisistaan riippumatonta yksikköä (Cowan) Mieltämisyksikk misyksikkö (chunk) kun yksiköit itä yhdistellää ään, niistä syntyy 1 yksikkö esim. U, M, S, T, K, S, T, T UM, STK, STT puh.nrot työmuistiin mahtuu enemmän

8 Muistin varastomallit Baddeley 1986, 1990, 2000: termi TYÖMUISTI MUISTI: ylläpito prosessointi Miller 1956: maaginen luku: 7±22 irrallista yksikköä palautus missä järjestyksessä tahansa (vapaa palautusjärjestys, free recall) ei muita tehtävi viä samaan aikaan tai vuorotellen Visuaalisspatiaalinen varasto Keskusyksikkö Episodinen puskuri Fonologinen kehä Visuaalinen Episodinen PKM Kieli semantiikka Kuva 2: Baddeleyn uudistettu työmuistimalli (Baddeley, 2000, 421 mukaan) S.Hiltunen/ Muisti ja tarkkaavaisuus Muistin aktivaatiomalli malli: Cowan, 2001 TARKKAAVAISUUS Työmuistin kapasiteetti: maaginen luku onkin: 4±11 irrallista yksikköä tehtävän n tavoite vie yhden yksikön S.Hiltunen/ Pitkäkestoisen muistin aktivoitunut osa Tarkkaavaisuuden kohde Cowanin tarkkaavaisuusmalli Modifioitu: Cowan, 2001, 95, kuva 1

9 Tarkkaavaisuus tärke rkeää Kane ja Engle, 2000: sanoja palautettiin järjestyksessä, 3 listaa + naputustehtävä /Sinikka Hiltunen Parempimuistiset: naputus ei vaikuttanut muistamiseen ehkäisivät hyvin aik. listojen vaik. Heikompimuistiset Parempimuistiset: ongelmia vasta, kun piti naputtaa muististapalautuksen aikana Muisti ja tarkkaavaisuus Unsworth ja Engle,, 2007: Hyvä- ja heikompimuistiset eroavat toisistaan: 1.Kyky ylläpit pitää tietoa tarkkaavaisuuden kohteena 2.Kyky hakea tietoa aktivoituneesta muistista erotella olennainen tieto epäolennaisesta ehkäist istä häiriöitä (inhiboida) Pitkäkestoisen muistin aktivoitunut osa ehkä hyvämuistiset ovatkin vain hyviä keskittymää ään?! Tarkkaavaisuuden kohde Cowan, 2001 = Tarkkaavaisuus S.Hiltunen/

10 Työmuisti ja tarkkaavaisuus Tarkkaavaisuuden jakaminen ei vaikuta muistiin, JOS: tehtävät t aktivoivat ERI aivoalueita: näköaivokuori n tai kuuloaivokuori vs. liikeaivokuori sanojen mieleenpainaminen ja kynäll llä naputus tekstarin kirjoittaminen puheen kuuntelu ja muistiinpanojen teko (käsity sityöt) t) Tarkkaavaisuuden jakaminen vaikuttaa muistiin, JOS: tehtävät t aktivoivat SAMOJA aivoalueita: kielitehtävä sekä näköaivokuori JA kuuloaivokuori tekstin lukeminen ja puheen kuuntelu tekstarin kirjoittaminen ja puheen kuuntelu muista: : kielen havaitseminen/ymmärt rtäminen aktivoi myös puheentuottoalueen!! entäpä: : puheen ja musiikin kuuntelu yhtaikaa? Työmuisti ja tarkkaavaisuus LISÄKSI: TOIMINNANOHJAUKSEN JAKAMINEN! Mitä useampi tehtävä samaan aikaan, sitä vaikeampaa: PELKÄST STÄÄN tavoitteen ylläpito vie yhden yksikön työmuistista jos neljä tehtävää ää,, niin ei mieleenpainamiselle juuri jääj yksiköit itä!! Multi-tasking tasking-toiminnasta toiminnasta maksetaan aina kognitiivinen hinta vrt. peräkk kkäin keskittyneesti tekeminen: tehtävän n tekeminen (oppiminen) hidastuu oppiminen heikompaa pidemmäll llä aikavälill lillä: stressitaso nousee solujen ikä lyhenee ihminen ikää ääntyy nopeammin!! heikentää muistia ylipää äätään n (keski-iäst stä lähtien)

11 Aivojen alueita Liikeaivokuori Tuntoaivokuori Brocan alue Päälaenlohko - assosiaatioalueet Otsalohko - toiminnanohjaus S.Hiltunen/ Kuuloaivokuori Wernicken alue Näköaivokuori uro.html Muisti - missä? Korteksi eli (iso)aivokuori ihmisellä 1-44 mm paksu monikerroksinen hyvin poimuttunut 100 miljardia neuronia synapsia/neuroni Pikkuaivokuori sisält ltää enemmän hermosoluja kuin muu osa aivoja yhteensä mutta vain 10 % aivomassasta Aivojen paino vain 5 % ruumiin painosta Mutta kuluttaa energiaa 20 % levossa

12 Muisti - missä? Korteksi eli (iso)aivokuori Havaitseminen - aistialueet Toiminnan ohjaus - otsalohko Assosioimalla oppiminen: tiedon yhdistäminen aikaisempien yhdistelmien tuottaminen assosiaatioalueet päälaella Tiedon säilytys s = säilömuisti SAMA hermoverkko aktivoituu: oppimisvaiheessa JA mieleenpalautettaessa S.Hiltunen/ Pikkuaivokuori Liikkeiden ohjaus yhdessä liikeaivokuoren ja tyvitumakkeiden kanssa ei aloita liikkeitä myös s kogn. toimintoja, esim. tarkkaavaisuus kieli pelko ja mielihyvä Muisti - missä? Aivojen syvät osat Etuotsalohko (PFC) Aivokurkiainen Kuuloaivokuori Hippokampus Assosiaatioalueet Näköaivokuori Pikkuaivot Limbiset alueet = Tunnealueet - etenkin hippokampus - amygdala = mantelitumake -tunnemuistot S.Hiltunen/

13 Syvät t alueet - tunnealueet Tukiaktiviteetti aivokuorelle Hippokampus on tärkeä: tallentaa kontekstin piirteet paikkasolut tallentaa lyhytkestoisesti opitut asiat jyvässolut syntyy uusia päivittäin opitun kertaaminen seuraavana päivänä! pitkäkestoisen muistijäljen kiinnittyminen (lujitusteoria) unen aikana melatoniini edistää (valaistus estää melatoniinin syntyä) ei voi oppia uusia asioita, vain vanhoja S.Hiltunen/ Viestint Viestintä aivoalueiden välill v lillä Palva Satu & Matias, 2010: Lyhytkestoisen muistin ylläpidon aikana hermosolujen toiminta synkronoituu mahdollistaa aivoalueiden välisen v viestinnän - MEG- ja EEG -mittaus: esim. alfa-,, betarytmi onlinemedicinetips.com S.Hiltunen/

14 Limbiset alueet Aivot ovat aktiiviset AINA Signaalin kulku hermosolujen välillä voi hävitä taustakohinaan = synkronisaatio häviää, häipyy... muisto asia katoaa... mikä avuksi? - TUKIAKTIVITEETTI muilta aivoalueilta, mm. tunnealueilta (limbiset alueet) Tukiaktiviteetti esim. tunnealueilta S.Hiltunen/ Limbiset alueet Muista klassinen ehdollistuminen! Tukiaktiviteetti esim. tunnealueilta Kuvittele: minkä väristä on innostus? mitä äänt ntä liittyy innostukseen? mitä tuoksuja, makuja? OTA INNOSTUNUT ASENTO!! Tukiaktiviteettia antavat tärkeät asiat: kiinnostus motivaatio sinnikkyys tarkkaavaisuus (myönteinen) palaute HYÖDYNNÄ! Motivoiva taustamusiikki! = sosiaalinen oppimisen taso S.Hiltunen/