Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä"

Transkriptio

1 Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä FT Lea Nieminen Jyväskylän yliopisto

2 Lukemisen ja kirjoittamisen monitasoiset prosessit

3 Lukemisen alemman tason prosessit Dekoodaaminen kirjainjono sanaksi Fonologinen tietoisuus: kognitiiviset kyvyt vastaanottaa, luokitella, tuottaa ja manipuloida fonologista informaatiota Lukeminen Fonologinen tietoisuus

4 Ortografia Transparentti Opaakki Sama äänne eri kirjain: /f/ - fish, philosophy, enough Sama kirjain eri äänne: C /k/ cat, /s/ century GH /f/ enough, Ø although (Aro & Wimmer, 2003)

5 Sanantunnistus Dekoodaaminen Ennakointi: semanttiset, morfologiset ja syntaktiset vihjeet yhdessä sanojen alkukirjainten tai -tavujen kanssa Kuvituksen hyväksikäyttö Sanaston laajuus, sananhaun nopeus Ortografian vaikutus: mm. riimianalogiat englannin lukemisessa (f-ight, l-ight, s-ight, n-ight)

6 Lukemisen ylemmät prosessit Luetunymmärtäminen Hoover & Gough, 1990: simple view of reading Dekoodaaminen + kielenymmärtäminen Kintsch & Rawson, 2005: tekstilähtöinen näkemys luetunymmärtämisestä Tekstin syvätulkinta: Propositioiden välisten suhteiden havaitseminen Päätelmien tekeminen Merkitysten yhdistäminen aikaisempaan tietoon

7 Luetunymmärtämisen syklit Monitorointi Tekstin tulkinta (Perfetti, Landi & Oakhill, 2005)

8 Työmuisti (Baddeley, 2003)

9 Kirjoittamisen prosessit Kirjoittamisen alemman taso prosessit: Motoriset prosessit: kirjaimet paperille Näppäimistö käyttö Kyky koodata kieltä kirjoitusjärjestelmän ja ortografian mukaisesti - fonologiset prosessit Kirjoittamisen ylemmän tason prosessit Kyky rakentaa lauseita ja tekstejä Työmuisti Päättelykyky, looginen ajattelu, asioiden järjestäminen/ryhmittely Tekstilajitietoisuus, ilmaisun valinta

10 Kirjoittaminen prosessina Suunnittelu 1. versio muokkaus lopullinen editointi Non-lineaarinen tapahtuma Opettaja/ohjaaja: opastaa prosessin läpi Ei konsensusta siitä, miten opitaan kirjoittamaan hyvin

11 Lukeminen ja kirjoittaminen toisella kielellä oppijan haasteita

12 Opettajien näkemyksiä lukemisen opettamisesta vieraalla kielellä En mä sitä ole tuolla tavoin oikeastaan ajatellut, se [lukutaito] tulee vähän niinkun sivutuotteena Lukeminen ei erillinen taito Kielenopettajia, ei lukemaan opettajia Sanasto Lukeminen kuuluu kotitehtäviin (DIALUKI-hanke , Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto)

13 Opettajan näkemyksiä: kirjoittaminen (alakoulun englannin opettajat) Kirjoittaminen on erillinen taito Kirjoittamista opetellaan tietoisesti esimerkiksi tarkkaan ohjatuilla kirjoitustehtävillä, joissa lähtökohtana on sanalista tai miellekartta (alakoulu) Kirjoittamisen opettamisessa hyödynnetään myös uudempia välineitä (älytaulut, ohjelmat Rohkaistaan käyttämään äidinkielen tietoa hyväksi vieraan kielen kirjoittamisessa

14 Lukitaitojen oppija Äidinkieli Mittava äidinkielen taito, jonka pohjalle luku- ja kirjoitustaitoa voi rakentaa Vieras kieli Kielen alkeiden oppiminen ja lukitaitojen oppiminen samanaikaista Äidinkielessä hankitut lukitaidot: kokemusta lukemisesta ja kirjoittamisesta sekä niiden hyödyistä ja myös hankaluuksista

15 Lukitaitojen oppija Toinen kieli Osalla kosketus toiseen kieleen jo ennen lukemaan oppimista esim. päiväkodissa Osalla oman äidinkielen lukutaito, hankittu koulussa kotimaassa Lukutaidottomat aikuiset Ei koulutusta Äidinkielellä ei kirjoitusjärjestelmää Lukeminen ja kirjoitus käsitteinä vieraita

16 Uusi fonologinen systeemi suomi venäjä

17 pööpl

18 Lukeminen: sanantunnistus Dekoodauksen oppiminen Sanaston laajuus Määrällisesti Laadullisesti: polysemia, kollokaatiot, käyttökonteksti, vivahteet, tyyli Sanantunnistuksen automaattistuminen Sanojen frekvenssi Laaja lukukokemus edistää sanantunnistusta Sanantunnistuksen ja ortografian haasteet, kielitaidon puutteet lukunopeus

19 Näkökulmia kirjoittamiseen: kirjoittaja Aloittelija - tiedon välittäminen Suunnittelee tekstiään vähemmän Muokkaa tekstiään vähemmän Tavoitteet hyvin rajalliset Sisällöntuotanto Edistynyt tiedon muokkaaminen Analysoi ongelmia ja reflektoi tehtävää Asettaa tavoitteita Työstää ja muokkaa aktiivisesti sekä tekstiään että omia ajatuksiaan Kuinka aloittelijasta kehitytään edistyneeksi?

20 Näkökulmia kirjoittamiseen: teksti Objektina Formaali osaaminen Opettajan rooli antaa tietoa ja korjata virheet Kontekstittomuus (sekä teksti että kirjoitustaito) (Huom! Virheettömyys hyvä teksti!) Diskurssina Miten kieltä käytetty tavoitteen saavuttamiseksi Tekstissä tavoite, kirjoittajalla intentio ja suhde lukijoihin + informaatio välitettävänä; tekstin muodot ovat resursseja tehtävän toteuttamisessa Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa, kielen käyttöä erilaisissa konteksteissa

21 Näkökulmia kirjoittamiseen: vastaanottaja Miten teksti kohdennetaan vastaanottajalle Kirjoittaminen on kommunikointia, lukijan ja kirjoittajan välistä interaktiota Kun kirjoitetaan toisella kielellä, lukijan odotusten tietäminen on vaikeaa, koska se mikä koetaan loogisena, humoristisena, koherenttina, sopivana jne., on kulttuurisidonnaista

22 Transfer - siirtovaikutus Lisäresurssi kielen prosessoinnissa; myös kaksisuuntaista transferia Lingvistiset rakenteet, muodot, sanat; kognitiivinen osaaminen Lukemaanoppiminen: fonologisen prosessoinnin transfer (esim. Koda 2008) Luetunymmärtäminen: tekstirakenteen koontitaitojen transfer (Walter 2004) Lukukokemus: lukuasenteen transfer Lukutaito äidinkielellä: positiivinen yhteys vieraalla kielellä lukemiseen Kirjoittaminen: tekstin rakentamisessa voidaan tukeutua muiden kielten konventioihin

23 Holistinen näkemys oppijasta Kognitiiviset taidot Elämäntilanne Omien resurssien käyttö Motivaatio Persoona Identiteetti Oppimishistoria Eri kielten arvostus Kieliympäristöt Asenteet

24 Kiitos! Lea Nieminen Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista

Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi DIAgnosointi LUkeminen Kirjoittaminen

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa

Lisätiedot

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki Anu Arvonen

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki Anu Arvonen Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki 26.10.2017 Anu Arvonen Mitä oppimisvaikeudet ovat Oppimisvaikeuden määritelmä: taidot kehittyvät erityisen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia Outi Kallionpää

Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia Outi Kallionpää Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia 6.2.2017 Outi Kallionpää Mitä on kirjoittaminen? Miten kirjoittamista voi oppia ja opettaa? Uusi kirjoittaminen tekniset taidot

Lisätiedot

Toisella ja vieraalla kielellä lukemisen diagnosointi DIALUKI-hankkeen teoreettisia ja käytännöllisiä lähtökohtia

Toisella ja vieraalla kielellä lukemisen diagnosointi DIALUKI-hankkeen teoreettisia ja käytännöllisiä lähtökohtia Lehtinen, E., S. Aaltonen, M. Koskela, E. Nevasaari & M. Skog-Södersved (toim.) 2011. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2011 / n:o 3. 102 115. Lea Nieminen, Ari Huhta, Riikka Ullakonoja & Charles

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Tiina Jaakkola ja Elina Stordell 11.4.2013

Tiina Jaakkola ja Elina Stordell 11.4.2013 Tiina Jaakkola ja Elina Stordell 11.4.2013 Testipisteen malli osana alkukartoitusta ja lähtötason arviointia Laki: alkukartoitus työllistymisvalmiudet opiskeluvalmiudet muut kotoutumisvalmiudet kielikoulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Monikielinen oppilas

Monikielinen oppilas Monikielinen oppilas Annele Laaksonen, KT, EO Daut Gerxhalija, omankielinen opettaja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu A. Laaksonen & D. Gerxhalija, TY, TNK 1 Kielitietoinen koulu Turun normaalikoulu

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Mervi Havukainen & Lotta Salmi OPPILAIDEN TUOTTAVAN KIRJOITTAMISEN TASO TOISELLA LUOKALLA

Mervi Havukainen & Lotta Salmi OPPILAIDEN TUOTTAVAN KIRJOITTAMISEN TASO TOISELLA LUOKALLA Mervi Havukainen & Lotta Salmi OPPILAIDEN TUOTTAVAN KIRJOITTAMISEN TASO TOISELLA LUOKALLA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Filosofinen tiedekunta Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevät 2011 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN Kirjoittaminen tavoitteellisena työtapana ja toimintana Otetaan tuntumaa. Sinä ja kirjoittaminen? Valitse fiiliksen mukaan kortti, joka kertoo sinusta ja suhteestasi kirjoittamiseen.

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

1.8.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. 4.8.2008 Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2 Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 2 Tv-maailma nro 30, s. 2-3 1 4 Matematiikkakuva (View of Mathematics) koostuu kolmesta komponentista: 1) Uskomukset itsestä matematiikan

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen

Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen FT Jenni Vartiainen Lämmittely Keskustelu vieruskavereiden kanssa; 5 minuuttia aikaa Keskustelkaa, mitä tuntemuksia luonnontieteiden opettaminen lapsille sinussa

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja

Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja Marita Mäkinen Tampereen yliopisto marita.makinen@uta.fi Huomisen tekstitaidot 8.11.2008 Pitkittäistutkimus Lukitaitojen aikaan Aki 6v Aki

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Hannele Dufva, Jyväskylän yliopisto Heidi Vaarala & Teija Kangasvieri, Kieliverkosto Kielikasvatusfoorumi, 28.10.2014 Helsinki Perinteinen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Taina Tammelin-Laine Rauno Laine. S2-opetuksen kehittämispäivät, Helsinki

Taina Tammelin-Laine Rauno Laine. S2-opetuksen kehittämispäivät, Helsinki Taina Tammelin-Laine Rauno Laine S2-opetuksen kehittämispäivät, Helsinki 9.10.2012 Uusi ops oletko valmis? Uusi kotoutumislaki Alkukartoitus Lähtötason arviointi Laajuus, moduulit, tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

TAITO hakuinfo Axxell Monikulttuurisuuskeskus puh , s posti:

TAITO hakuinfo Axxell Monikulttuurisuuskeskus puh , s posti: TAITO hakuinfo 7.9.2016 Axxell Monikulttuurisuuskeskus puh. 044 7397838, s posti: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintoje n_perusteet/maahanmuuttajien_koulutus Vastaanottokeskuksissa

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Aapisten opettajan oppaat kielellisen tietoisuuden kehittäjinä

Aapisten opettajan oppaat kielellisen tietoisuuden kehittäjinä TAMPEREEN YLIOPISTO Aapisten opettajan oppaat kielellisen tietoisuuden kehittäjinä Kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Hämeenlinna Pro gradu tutkielma Helmikuu 2007 Nieminen Laura Tanhuamäki

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta

Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta OPOTUNNIN TEHTÄVÄT Tehtäviä on kaksi kappaletta. Palauta tehtävät omalla nimellä varustettuna perjantaihin 9.9. mennessä opolle sähköpostilla mirkka.nieminen-hirvela@sasky.fi tai paperille tulostettuna

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5. S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa

Lisätiedot

Kirjavinkkaussuunnitelmat ja -pohdinnat!

Kirjavinkkaussuunnitelmat ja -pohdinnat! Merja Kauppinen Kehitystehtäväryhmät & aiheet Katja & Liisa: kirjoitustaidot Eeva-Maija & Saara-Sofia: vuorovaikutustaidot/tunnetaidot Tapani & Marianne: lukutaito Mira Hu & Annika: tiedonhallintataidot

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Noudatat hyviä tapoja. Annat työrauhan toisille. Osaat työskennellä itsenäisesti. Osaat työskennellä toisten kanssa. Teet tehtäväsi huolellisesti

Noudatat hyviä tapoja. Annat työrauhan toisille. Osaat työskennellä itsenäisesti. Osaat työskennellä toisten kanssa. Teet tehtäväsi huolellisesti IIN KUNTA Haminan koulu VÄLITODISTUS XX.XX.XXXX Kiltti, poika-tyttö Syntymäaika XX.XX.XXXX Lukuvuosi XXXX-XXXX 1. vuosiluokka KÄYTTÄYTYMINEN JA TYÖSKENTELYTAIDOT Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä Noudatat

Lisätiedot