Opetustyön ja oppimisen kehittämisen suuntia

Transkriptio

1 Opetustyön ja oppimisen kehittämisen suuntia Petri Nokelainen Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto

2 Oppimisympäristöt Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat (OPH, 2004). FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN Rakennukset Ympäristö Varustus Kognitiiviset tekijät Affektiiviset tekijät Vuorovaikutus Ihmissuhteet

3 Oppimisympäristöt Pedagogiikka oppi kasvatuksesta Didaktiikka oppi opetuksesta

4 Oppimisympäristöt 1. Psykologinen perusta Yksilölliseen ja yhteisölliseen oppimiseen liittyvä teoria ja tutkimus 2. Pedagoginen perusta Psykologisen tietämyksen liittäminen pedagogiseen teoriaan ja tutkimukseen 3. Teknologinen perusta Eri fyysisten ja virtuaalisten medioiden tukeva/rajoittava/mahdollistava rooli oppimisessa 4. Kulttuurinen perusta Yhteisön arvot, asenteet ja odotukset 5. Pragmaattinen perusta Oppimisympäristön toteuttamisen taloudelliset ja tekniset realiteetit (Land & Hannafin, 2000.)

5 Oppimisympäristöjen perustyypit 1. Avoin < > suljettu opetussuunnitelma oppimistehtävät itseohjautuvuus aika/paikkasidonnaisuus 2. Institutionaalinen < > kontekstuaalinen autenttisuus (luokkahuone työpaikka) oppiainekeskeisyys ongelmakeskeisyys 3. Teknologiapohjainen TVT (ks. esim. Manninen et al., 2007.)

6 Oppimisympäristöjen luokittelua 1. Fyysinen arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu > tilaratkaisut 2. Sosiaalinen sosiaalipsykologia, ryhmäprosessit ja kommunikaatio > vuorovaikutus 3. Tekninen tieto ja viestintätekniikka opetuksessa > opetusteknologia 4. Paikallinen oppimisen tilat 5. Didaktinen oppimista tukeva psykologinen ja kasvatustieteellinen tieto, oppimiskäsitykset > tehtävät/ongelmat, oppimateriaalit, opetus/oppimismuodot/menetelmät (Manninen & Pesonen, 1997.)

7 Oppimisen eri muodot Formaali oppiminen on organisoitua ja tapahtuu koulutusjärjestelmän puitteissa. Non formaali oppiminen on koulutuksen ulkopuolella tapahtuvaa organisoitua koulutusta. Informaali oppiminen on jokapäiväisessä elämässä tapahtuvaa oppimista. Myös non formaalit ja informaalit ympäristöt voivat olla oppimisympäristöjä: 70/20/10 sääntö (Lombardo & Eichinger, 1996).

8 Oppimisen eri muodot Ihmiset ovat oppijoina erilaisia, oppiminen tapahtuu eri tavoin: Aistit: visuaalinen, auditiivinen, taktiilinen Mediat: offline, online Työmuodot: yksilö, ryhmä Tehtävät: valmiiksi jäsennelty, jäsentämätön Paikat: oppilaitos, työelämä, vapaa aika

9 Oppimisen eri muodot Onko työelämässä tarvittavan osaamisen ja elinikäisen oppimisen (=työllistymisen) kannalta optimaalisinta tunnistaa kunkin oppijan vahvin vastaanottokanava/oppimismoodi ja vahvistaa sitä? Yksi oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohta on tunnistaa oppimisen eri muodot ja tunnustaa se, että oppiminen on kompleksinen ilmiö > tämä luo hyvän pohjan rikkaiden/mahdollistavien/voimakkaiden oppimisympäristöjen suunnittelulle. (Ks. esim. De Corte, Verschaffel, Entwistle & Merriënboer, 2003.)

10 Opiskelu ja oppimisympäristöt ennen Antiikin ajoista lähtien opetus on ollut oppiainekohtaista ja tapahtunut siihen varatuissa paikoissa. Opettaja on pystynyt kontrollomaan oppilaiden opiskelun etenemistä ja pääsyä tiedon lähteille.

11 Auditorio Kirjasto Liikuntatilat Päivähoito Ruokala Kaupat Oppilaitos Kaupalliset palvelut Puistot, urheilukentät Päivähoito Ikäihmisten palvelut Oppilaitokset Kaupunkiympäristö Yhteiskunnan palvelut (Sulonen, 2009.)

12 Oppimiskäsitys Oppimiskäsityksessä on aikojen kuluessa tapahtunut muutoksia: Sokrates, Plato: Dialoginen oppiminen Watson, Pavlov, Thorndike, Skinner: Behaviorismi Miller, Bruner, Bartlett: Kognitivismi

13 Oppimiskäsitys Dewey, Vygotsky, Piaget, Kolb: Konstruktivismi sosiokognitiivinen konstruktivismi Oppiminen on yksilöllistä, vuorovaikutus edistää sitä Skeema > kognitiivinen konflikti > assimilaatio/akkomodaatio > uusi skeema sosiokulturaalinen konstruktivismi Vuorovaikutus on oppimisen edellytys (situated cognition), sen kautta omaksutaan tieto (noviisi ekspertti) Lähikehityksen vyöhyke scaffolding

14 Oppimiskäsitys Tällä hetkellä uskotaan yhteisölliseen tiedonrakenteluun: Bereiter, Scardamalia: Knowledge building communities. Engeström: Expansive learning communities. Nonaka, Takeuchi: Knowledge creating organizations.

15 Oppimiskäsitys Konstruktiivisuus Oppija rakentaa uutta tietoa aiemmin omaksutun tiedon pohjalta Kontekstuaalisuus Oppiminen on sidottu mielekkäisiin reaalimaailman tehtäviin/ilmiöihin Yhteistoiminnallisuus Oppijat rakentavat uutta tietoa yhteistyössä toistensa kanssa Intentionaalisuus Oppija haluaa tietoisesti oppia jonkin tietyn asian Reflektiivisyys Oppija arvioi oppimaansa ja tarkastelee oppimisprosessin edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä Aktiivisuus Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta Siirtovaikutus Oppija osaa siirtää oppimansa asiat uusiin tilanteisiin ja hyödyntää opittuja tietoja ja taitoja uuden oppimisessa

16 Oppimisen kolme metaforaa Monologinen Hankinnan metafora Dialoginen Osallistumisen metafora Trialoginen Tiedon luomisen metafora (Paavola & Hakkarainen, 2005, p. 539.)

17 Opiskelu ja oppimisympäristöt nyt Eri oppiaineita tarvitaan edelleen, mutta niiden käsittely toisistaan erillään ei vastaa nykypäivän asettamiin haasteisiin. Opiskelu nähdään oppimaan oppimiseen johtavana prosessina, etsien ratkaisuja/vastauksia mielekkäisiin ongelmiin/kysymyksiin.

18 Auditorio Kirjasto Liikuntatilat Päivähoito Ruokala Kaupat Opettajat ja opiskelijat Kaupalliset palvelut Puistot, urheilukentät Päivähoito Ikäihmisten palvelut Yritykset Kaupunkiympäristö Yhteiskunnan palvelut

19 Opiskelu eri asteilla Lukuisat lasten ja nuorten opetuksessa sovellettavat pedagogiset mallit (tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, projektioppiminen, ilmiöpohjainen oppiminen) mallintavat tieteellisen tutkimuksen prosesseja.

20 Opiskelu yliopistossa vs. ammatillisessa oppilaitoksessa Opiskelijoiden ryhmätyövalmiuksien kehittäminen ottamalla mukaan tutkijayhteisön toimintaan > omien ja yhteisten artefaktien tuottaminen > tutkimusryhmäperustainen opiskelu. Opiskelijoiden ryhmätyövalmiuksien kehittäminen ottamalla mukaan ammattialakohtaisen yhteisön toimintaan > omien ja yhteisten artefaktien tuottaminen > tiimiperustainen opiskelu.

21 Yliopisto Professorit ja tutkijat Opettajat Tohtoriopiskelijat ja tohtorikoulutettavat Opiskelijat Yritykset, rahoituslähteet, ym. Kollegat kotimaassa Kollegat ulkomailla

22 Ammatillinen koulutus Oppilaitoksen johto Yrityksen johto Opettajat Työnjohto ja työntekijät Opiskelijat Toimipisteet, tuotantolaitokset kotimaassa Toimipisteet, tuotantolaitokset ulkomailla

23 Ammatillinen oppilaitos oppimisympäristönä Fyysinen ympäristö (rakennus, sijainti, tietoverkot, TVT laitteet) vaikuttaa pedagogisiin ratkaisuihin. Kuka päättää rakennetusta ympäristöstä? Arkkitehdit, insinöörit, virkamiehet, opettajat, tutkijat, opiskelijat, Voidaanko alueellisella tasolla jakaa oppimisen tiloja? mobile.purot.net/

24 mobile.purot.net/levy _ja_hitsausalan_oppimisymparisto

25 Ammatillinen oppilaitos oppimisympäristönä Myös opiskelijoiden näkemys oppimisen kannalta optimaalisista tiloista on syytä ottaa huomioon > muoto, sisältö, sijainti ja saatavuus: Fyysiset oppimisen tilat Virtuaaliset oppimisen tilat

26 Ammatillinen oppilaitos oppimisympäristönä Tämän oven takana ei ole sinulle mitään Fyysisten tilojen erotteluun liittyy todellisia (esim. tietoturva), mutta myös ajattelutapoihin/tottumuksiin liittyviä rajoituksia. Tiedostaen tai tiedostamatta korostetaan eksperttien ja noviisien välistä eroa > estetään elintärkeän hiljaisen tiedon ja käytänteiden siirtymistä.

27 Ammatillinen oppilaitos oppimisympäristönä Tämän oven takana ei ole sinulle mitään Tietoturvariskit on tunnistettava, mutta silti opiskelija voi jo ennen työelämään siirtymistään osallistua kehitystyöhön opettajien ja yrityskumppaneiden kanssa.

28 Opetusteknologia ja oppimisympäristöt Opetusteknologia tarjoaa erilaisia oppimisalustoja (Toikkanen, 2012). Opiskelijoilla on yhä enenevässä määrin oppilaitoksen tarjoamia ja omia päätelaitteita (älypuhelimet, tietokoneet). FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN Rakennukset Ympäristö Varustus Kognitiiviset tekijät Affektiiviset tekijät < Opetusteknologia Vuorovaikutus Ihmissuhteet

29 Opetusteknologia osana oppimisympäristöä Suljetut virtuaaliset oppimisalustat (VLE, Virtual Learning Environments; CMS, Content Management Systems) > paluu opettajakeskeiseen malliin tapahtuu helposti.

30 1. Oppimisen itsearviointi Kehitysvaiheiden huomioiminen Formatiivinen arviointi Opettaja oppilas opetustuokiot Akseleraatio Tietokoneavusteinen opetus 0.37 NEGATIIVINEN VAIKUTUS KYPSYMI NEN OPETTAJA POSITIIVINEN VAIKUTUS (Hattie, 2009.)

31 Ammatillinen oppilaitos oppimisympäristönä Virtuaaliset tilat tarjoavat mahdollisuuksia yhteistoiminnalliseen tiedonrakenteluun. Formaalit ympäristöt, esim. (Finnish Practice Enterprises Centre) Non formaalit/informaalit ympäristöt > SOME

32 for constructing social learning environments/

33

34 OPINTOJAKSO PALAUTE ARVIOINTI OPPIMISEN EDISTYMISEN SEURANTA/TUKEMINEN OPPILAITOS TYÖPAIKKA TOTEUTUS YLLÄPITO OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMISALUSTA LÄHIOPETUS ETÄOPETUS OPETUS LOKALISOINTI (KULTTUURI, KIELI) JÄSENNYS (TEORIA, TEHTÄVÄT, TESTIT/KOKEET) DIDAKTIIKKA PEDAGOGIIKKA OPPIMATERIAALI TYÖELÄMÄ SISÄLTÖ TUTKIMUS

35 PSYYKKINEN FYYSINEN Kognitiiviset tekijät SOSIAALINEN Kognitiiviset tekijät Affektiiviset tekijät Pedagoginen näkemys OPETTAJA OPISKELIJAT Affektiiviset tekijät Pedagoginen näkemys Didaktinen näkemys Didaktinen näkemys TYÖELÄMÄ Kognitiiviset tekijät Affektiiviset tekijät Pedagoginen näkemys VIRTUAALINEN Didaktinen näkemys

36 Opetusteknologia osana oppimisprosessin itsearviointia FORMAALI OPPIMINEN NON FORMAALI OPPIMINEN SUMMATIIVINEN ARVIOINTI OPPIMISEN ITSEARVIOINTI INFORMAALI OPPIMINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN FYYSINEN OPPILAITOS Pitkäkestoinen altistuminen tuottaa hyviä oppimistuloksia (Dunlosky et al., 2013). Itsearviointi edistää oppimista (Hattie, 2009). VIRTUAALINEN PSYYKKINEN FYYSINEN TYÖPAIKKA 1 FYYSINEN TYÖPAIKKA 2 FYYSINEN TYÖPAIKKA 3 t 0 t 1 t 2 t 3 t 4 t 5 t 6 t 7 t 8

37 Oppimiselle asetetut haasteet Millaista tietoa/osaamista opiskelijoille halutaan opettaa? Tiedon puoliintumisaika Ammattialoja katoaa, uusia syntyy Työelämässä 70/20/10 sääntö tuntuu toimivan Millaisten oppimisprosessien (lyhyt ja pitkäkestoisia) kehittymistä tuetaan? Ketkä saavat olla mukana oppimisprosessien käsikirjoittajina?

38 Oppimiselle asetetut haasteet Milloin kannattaa kokoontua yhteen, minkä kokoisella ryhmällä ja millaiseen/millaisiin tiloihin? Mikä on fyysisten virtuaalisten oppimisen tilojen suhde? Miten nämä tilat mahdollistavat erilaisten pedagogisten lähestymistapojen toteuttamisen? Miten tämä kaikki tukee opettajien ammatillista kasvua ja oppimista?

39 Miten niihin vastataan? Oppimisprosessi on yhtä tärkeä kuin oppimistuotos > elinikäisen oppimisen avaintaidot. Ryhmässä tapahtuva oppiminen, jossa tarkastellaan merkityksellisiä ilmiöitä > sosiaalistuminen ammattikuntaan/työyhteisöön, motivaatio, sitoutuminen. Oppiminen ymmärretään ajasta ja paikasta riippumattomaksi > tuetaan myös non formaalia ja informaalia oppimista, sosiaalisen median mahdollisuudet.

40 Miten niihin vastataan? Fyysisen ympäristön tulee mahdollistaa ja tukea, ei rajoittaa yhteisöllistä tiedonrakentelua. Virtuaalinen ympäristö voi tarjota mahdollisuuden ohittaa fyysisen ympäristön rajoituksia > kaikkialla läsnä oleva oppiminen (ubiquitous learning)? Käänteinen opetus ( Flipped classrooms ) (itunes U, Apple) Opiskelijat ovat oman oppimisen ja siihen liittyvien tilojen parhaita asiantuntijoita > kartoitus tarpeista ja toiveista.

41 Ammattikasvatuksen ajankohtaisia tutkimussuuntia Viimeisen vuoden aikana Tampereen yliopistosta ammattikasvatuksen alalta väitelleet: 2014 Rita Ahvenniemi, Mental Management: NLP and Relaxation as a means of enhancing the work ability of teachers Jouni Suominen, WHERE IS THE TEAM ENTREPRENEURSHIP? A critical evaluation of philosophical roots of entrepreneurship and entrepreneur education Mirka Hintsanen, Individual and contextual factors predicting educational and occupational career success Mirjam Virtanen, Teachers Emotional Competency: a Research of In service and Pre service Teachers Emotional Intelligence Competencies and its Importance Raija Harri, Chanting, singing and reading Cultural contexts of Tibetan literacy Markku Ojaniemi, Changes in the Conceptualization of Leadership during an African College Course.

42 Ammattikasvatuksen ajankohtaisia tutkimussuuntia saatio.com/aikakauskirja

43 Ammattikasvatuksen ajankohtaisia tutkimussuuntia Oppimisen ja osaamisen johtaminen Muuttuvat/supistuvat resurssit X, Y, Z, sukupolvet, esim. suhtautuminen työhön, teknologiaan, peleihin Muuttuvat ammattitaitovaatimukset, ammatillinen kasvu Monikulttuurisuuden haasteet Uusi teknologia (virtuaaliset oppimisympäristöt, lisätty todellisuus, mobiililaitteet, ) Kestävä kehitys

44 Ammattikasvatuksen ajankohtaisia tutkimussuuntia Ammatin oppiminen Ammatti identiteetin rakentuminen Ammatillinen huippuosaaminen Oppimisympäristöt Oppilaitoksissa vs. työpaikalla tapahtuva oppiminen Oppisopimuskoulutus

45 Ammatillinen huippuosaaminen: Ammattitaitokilpailut Taitaja9 Yhdeksäsluokkalaiset Taitaja / TaitajaPlus Ammattitaidon SM EuroSkills Ammattitaidon EM WorldSkills Ammattitaidon MM (Nokelainen, 2010; Nokelainen et al., 2012.)

46 Ammatillisen huippuosaamisen kehittyminen

47 Oppisopimuskoulutus: Next Move (NeMo)

48

49

50 Kiitos!

51 Lähteet De Corte, E., Verschaffel, L., Entwistle, N., & Van Merriënboer, J. (2003). (Eds.) Powerful learning environments: Unravelling basic components and dimensions. Amsterdan: Pergamont. Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M., J., & Willingham, D. T. (2013). Improving Students Learning With Effective Learning Techniques: Promising Directions From Cognitive and Educational Psychology. Psychological Science in the Public Interest, 14(1), Hattie, J. (2009). Visible Learning: A Synthesis of Over 800 Meta Analyses Relating to Achievement. London & New York: Routledge. Kiilakoski, T. (2012). Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Muistiot 2012:6. Helsinki: Opetushallitus. Retrieved from Kumpulainen, K. (2012). Learning process tomorrow: Transforming the choronotopes of learning in 21st century education. Retrieved from CELE_Kristiina Kumpulainen.pdf Land, S., & Hannafin, M. (2000). Student Centered Learning Environments. In D. Jonassen and S. Land, (Eds.), Theoretical Foundations of Learning Environments (pp. 1 23). Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates.

52 Lähteet Lombardo, M. M., & Eichinger, R. W. (1996). The Career Architect Development Planner. Minneapolis: Lominger. Manninen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S., & Särkkä, H. (2007). Oppimista tukevat ympäristöt Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Helsinki: Opetushallitus. Nokelainen, P. (2010). Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty? Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 12(2), Nokelainen, P., Smith, H., Rahimi, M., Stasz, C., & James, S. (2012). What Contributes to Vocational Excellence? Characteristics and experiences of Competitors and Experts in WorldSkills London Madrid, Spain: WorldSkills Foundation. Retrieved from Nuikkinen, K. (2009). Koulurakennus ja hyvinvointi. Teoriaa ja käytännön kokemuksia peruskouluarkkitehtuurista. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampere University Press. OPH (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Retrieved from

53 Lähteet OPH (2011). The school of opportunities towards every learner s full potential. Helsinki: Finnish National Board of Education. Retrieved from Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2005). The Knowledge Creation Metaphor An Emergent Epistemological Approach to Learning. Science & Education, 14, Pirkkalainen, L. (2012). Lukion matematiikkaa kännykällä. Retrieved from Sulonen, J. (2009). The usability of contemporary finnish schools InnoSchool. Retrieved from usability of contemporary finnish schoolspieni.pdf