Oppimisen ja uuden tiedon luomisen tilat - Nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Petri Nokelainen Kasvatustieteiden yksikkö

Transkriptio

1 Oppimisen ja uuden tiedon luomisen tilat - Nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Petri Nokelainen Kasvatustieteiden yksikkö

2 Oppimisympäristöt Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat (OPH, 2004). FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN Rakennukset Ympäristö Varustus Kognitiiviset tekijät Affektiiviset tekijät Vuorovaikutus Ihmissuhteet

3 Oppimisympäristöt Pedagogiikka oppi kasvatuksesta Didaktiikka oppi opetuksesta

4 Oppimisen eri muodot Formaali oppiminen on organisoitua ja tapahtuu koulutusjärjestelmän puitteissa. Non-formaali oppiminen on koulutuksen ulkopuolella tapahtuvaa organisoitua koulutusta. Informaali oppiminen on jokapäiväisessä elämässä tapahtuvaa oppimista. Myös non-formaalit ja informaalit ympäristöt voivat olla oppimisympäristöjä.

5 Opiskelu ja oppimisympäristöt ennen Antiikin ajoista lähtien opetus on ollut oppiainekohtaista ja tapahtunut siihen varatuissa paikoissa. Opettaja on pystynyt kontrollomaan oppilaiden opiskelun etenemistä ja pääsyä tiedon lähteille.

6 Auditorio Kirjasto Liikuntatilat Päivähoito Ruokala Kaupat Koulurakennus Kaupalliset palvelut Puistot, urheilukentät Päivähoito Ikäihmisten palvelut Koulut Kaupunkiympäristö Yhteiskunnan palvelut (Sulonen, 2009.)

7 Oppimiskäsitys Oppimiskäsityksessä on aikojen kuluessa tapahtunut muutoksia: Sokrates, Plato: Dialoginen oppiminen Watson, Pavlov, Thorndike, Skinner: Behaviorismi Miller, Bruner, Bartlett: Kognitivismi

8 Oppimiskäsitys Dewey, Vygotsky, Piaget, Kolb: Konstruktivismi sosiokognitiivinen konstruktivismi Oppiminen on yksilöllistä, vuorovaikutus edistää sitä Skeema -> kognitiivinen konflikti -> assimilaatio/akkomodaatio -> uusi skeema sosiokulturaalinen konstruktivismi Vuorovaikutus on oppimisen edellytys (situated cognition), sen kautta omaksutaan tieto (noviisi ekspertti) Lähikehityksen vyöhyke - scaffolding

9 Oppimiskäsitys Tällä hetkellä uskotaan yhteisölliseen tiedonrakenteluun: Bereiter, Scardamalia: Knowledge-building communities. Engeström: Expansive-learning communities. Nonaka, Takeuchi: Knowledge-creating organizations.

10 Oppimisen kolme metaforaa Monologic The acquisition metaphor Dialogic The participation metaphor Trialogic The knowledgecreation metaphor (Paavola & Hakkarainen, 2005, p. 539.)

11 Opiskelu ja oppimisympäristöt nyt MENTAL PHYSICAL Cognitive factors SOCIAL Cognitive factors Affective factors TEACHER STUDENTS Affective factors Pedagogical view Pedagogical view Didactic view Didactic view Cognitive factors Affective factors Pedagogical view VIRTUAL Didactic view

12 Opiskelu ja oppimisympäristöt nyt Eri oppiaineita tarvitaan edelleen, mutta niiden käsittely toisistaan erillään ei vastaa nykypäivän asettamiin haasteisiin. Opiskelu nähdään oppimaan oppimiseen johtavana prosessina, etsien ratkaisuja/vastauksia mielekkäisiin ongelmiin/kysymyksiin.

13 Oppimisympäristöjen kokonaisvaltainen suunnittelu TopSchool (Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto) ( User Profiling and self-assessment in Computersupported Collaborative Learning Pedagogical Usability of Digital Learning Materials

14 Auditorio Kirjasto Liikuntatilat Päivähoito Ruokala Kaupat Opettajat ja oppilaat Kaupalliset palvelut Puistot, urheilukentät Päivähoito Ikäihmisten palvelut Koulut Kaupunkiympäristö Yhteiskunnan palvelut

15 Fiskarin malli

16 SkillsFinland ja OKM: Ammattitaitokilpailut Taitaja9 Yhdeksäsluokkalaiset Taitaja / TaitajaPlus Ammattitaidon SM EuroSkills Ammattitaidon EM WorldSkills Ammattitaidon MM (Nokelainen, 2010; Nokelainen et al., 2012.)

17 TAMK Proakatemia: Tiimioppiminen (

18 Yliopisto-opiskelu Lukuisat lasten ja nuorten opetuksessa sovellettavat pedagogiset mallit (tutkiva oppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, projektioppiminen, ilmiöpohjainen oppiminen) mallintavat tieteellisen tutkimuksen prosesseja.

19 Yliopisto-opiskelu Yliopistopedagogiikkaa ja opiskelijoiden itsesäätelyyn liittyviä prosesseja tutkitaan monipuolisesti ja aktiivisesti, esim. Campus Conexus hanke (EDU/TaY). Opiskelijoiden ryhmätyövalmiuksien kehittäminen ja ottaminen mukaan tutkijayhteisön toimintaan -> omien ja yhteisten artefaktien tuottaminen -> tutkimusryhmäperustainen opiskelu.

20 Yliopisto-opiskelu Professorit ja tutkijat Opettajat Tohtoriopiskelijat ja tohtorikoulutettavat Opiskelijat TaY:n muut yksiköt Kollegat kotimaassa Kollegat ulkomailla

21 Yliopisto oppimisympäristönä Fyysinen ympäristö (rakennus, sijainti, tietoverkot, TVT-laitteet) vaikuttaa pedagogisiin ratkaisuihin. Kuka päättää rakennetusta ympäristöstä? Arkkitehdit, insinöörit, virkamiehet, opettajat, tutkijat, opiskelijat,

22 MIT: Studio-opiskelu (

23 Yliopisto oppimisympäristönä Sisäympäristö ohjelma -> Oppimisen ja uuden tiedon luomisen tilat Aktiiviset oppimisen tilat (SIS, EDU, HES, /TaY). PALM - Participatory Learning Model and Environments in Life-cycle Services for Children and Adolescents (EDU/TaY). Myös opiskelijoiden näkemys oppimisen kannalta optimaalisista tiloista on syytä ottaa huomioon -> muoto, sisältö, sijainti ja saatavuus: Fyysiset oppimisen tilat Virtuaaliset oppimisen tilat

24 Yliopisto oppimisympäristönä VIRALLINEN EPÄVIRALLINEN FYYSINEN (Kiilakoski, 2012.)

25 Yliopisto oppimisympäristönä This is a designated area for learning/teaching/research Fyysisten tilojen erotteluun liittyy todellisia (esim. tietoturva), mutta myös ajattelutapoihin/tottumuksiin liittyviä rajoituksia. Tiedostaen tai tiedostamatta korostetaan eksperttien ja noviisien välistä eroa -> estetään elintärkeän hiljaisen tiedon ja käytänteiden siirtymistä.

26 Yliopisto oppimisympäristönä This is a designated area for learning/teaching/research Tutkimustyöhön liittyy tietoturvariskien hallinta, mutta silti opiskelija voi jo ennen jatko-opintovaihetta tuottaa tutkimustyöhön liittyvää lisäarvoa opettajalle/tutkijalle (esim. projektiopinnot).

27 Opetusteknologia ja oppimisympäristöt Opetusteknologia tarjoaa erilaisia oppimisalustoja (Toikkanen, 2012). Opiskelijoilla on yhä enenevässä määrin omia päätelaitteita (älypuhelimet, tietokoneet). FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN Rakennukset Ympäristö Varustus Kognitiiviset tekijät Affektiiviset tekijät <- Opetusteknologia Vuorovaikutus Ihmissuhteet

28 Yliopisto oppimisympäristönä This is a designated area for learning/teaching/research Virtuaaliset tilat voivat tarjota mahdollisuuksia yhteistoiminnalliseen tiedonrakenteluun tutkimusryhmissä.

29

30

31 (Kumpulainen, 2012.)

32 Mathematics with smartphones

33 Mathematiikan opiskelua älypuhelimilla (NOKIA MoMath, Pirkkalainen, 2012.)

34 Mathematiikan opiskelua älypuhelimilla

35 Oppimiselle asetetut haasteet Tämän päivän nopeasti kehittyvät, dynaamiset ja kompleksiset ongelmat eivät ole ratkaistavissa todellisuudesta eristetyillä tai sitä yksinkertaistavilla lähestymistavoilla. Millaista tietoa/osaamista opiskelijoille halutaan opettaa? Millaisten oppimisprosessien (lyhyt- ja pitkäkestoisia) kehittymistä tuetaan? Ketkä saavat olla mukana käsikirjoittajina?

36 Oppimiselle asetetut haasteet Milloin kannattaa kokoontua yhteen, minkä kokoisella ryhmällä ja millaiseen/millaisiin tiloihin? Mikä on fyysisten virtuaalisten oppimisen tilojen suhde? Miten nämä tilat mahdollistavat erilaisten pedagogisten lähestymistapojen toteuttamisen? Miten tämä kaikki tukee yliopiston opettajien ja tutkijoiden ammatillista kasvua ja oppimista?

37 Miten niihin vastataan? Oppimisprosessi on yhtä tärkeä kuin oppimistuotos -> elinikäisen oppimisen avaintaidot. Ryhmässä tapahtuva oppiminen, jossa tarkastellaan merkityksellisiä ilmiöitä -> sosiaalistuminen tutkijayhteisöön, motivaatio, sitoutuminen. Oppiminen ymmärretään ajasta ja paikasta riippumattomaksi -> tuetaan myös non-formaalia ja informaalia oppimista, sosiaalisen median mahdollisuudet.

38 Miten niihin vastataan? Fyysisen ympäristön tulee mahdollistaa ja tukea, ei rajoittaa yhteisöllistä tiedonrakentelua. Virtuaalinen ympäristö voi tarjota mahdollisuuden ohittaa fyysisen ympäristön rajoituksia. Kaikkialla läsnä oleva oppiminen (ubiquitous learning)? Pitkäkestoinen altistuminen tuottaa hyviä oppimistuloksia (Dunlosky et al., 2013). Opiskelijat ovat oman oppimisensa parhaita asiantuntijoita -> kartoitus tarpeista ja toiveista.

39

40 Lähteet Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M., J., & Willingham, D. T. (2013). Improving Students Learning With Effective Learning Techniques: Promising Directions From Cognitive and Educational Psychology. Psychological Science in the Public Interest, 14(1), Kiilakoski, T. (2012). Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Muistiot 2012:6. Helsinki: Opetushallitus. Retrieved from Kumpulainen, K. (2012). Learning process tomorrow: Transforming the choronotopes of learning in 21st century education. Retrieved from -CELE_Kristiina Kumpulainen.pdf Nokelainen, P. (2010). Mistä on ammatilliset huippuosaajat tehty? Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 12(2), 4-12.

41 Lähteet Nokelainen, P., Smith, H., Rahimi, M., Stasz, C., & James, S. (2012). What Contributes to Vocational Excellence? Characteristics and experiences of Competitors and Experts in WorldSkills London Madrid, Spain: WorldSkills Foundation. Retrieved from C2011.pdf Nuikkinen, K. (2009). Koulurakennus ja hyvinvointi. Teoriaa ja käytännön kokemuksia peruskouluarkkitehtuurista. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampere University Press. OPH (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Retrieved from OPH (2011). The school of opportunities towards every learner s full potential. Helsinki: Finnish National Board of Education. Retrieved from

42 Lähteet Paavola, S., & Hakkarainen, K. (2005). The Knowledge Creation Metaphor An Emergent Epistemological Approach to Learning. Science & Education, 14, Pirkkalainen, L. (2012). Lukion matematiikkaa kännykällä. Retrieved from Sulonen, J. (2009). The usability of contemporary finnish schools - InnoSchool. Retrieved from usability of contemporary finnish schoolspieni.pdf