#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin

Transkriptio

1 #foorumi140 #DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin EU:n DigCompOrg-viitekehyksen soveltaminen Hämeen ammattikorkeakoulussa ITK Jaana Lotta

2 Sisältö DigCompOrg-viitekehys Miksi tärkeä Miten otettu käyttöön Mitä hyötyä Mitä seuraavaksi

3 DigCompOrg Johtaminen ja hallinto Opetus ja opiskelu Ammatillinen kehittyminen Arviointi Oppisisällöt ja opetussuunnitelmat Yhteisöllinen työskentely ja verkostoituminen Infrastruktuuri Oma kohde esim. TKI bitstream/jrc98209/jrc98209_r_digcomporg_fi nal.pdf

4 Infrastruktuuri osa-alueen osatekijät

5 Osa-alueiden tarkempi kuvaus

6 Miksi DigCompOrg? HAMK on digikyvykäs korkeakoulu 2020 Suomennos ja soveltaminen Taulukko itsearvioinnin työkaluksi Toimintojen läpikäynti ja arviointi Toimenpidesuunnitelmat Seuranta Eurooppalainen viitekehys Taustalla tutkimus- ja kehitystyö Kokonaisvaltainen, kuvaa digioppimisen/opetuksen kompleksisuutta organisaation tasolla

7 Fyysiset ja virtuaaliset tilat on suunniteltu digiajan oppimiselle Fyysiset ja virtuaaliset oppimistilat heijastavat oppilaitoksen näkemystä opettamisesta ja oppimisesta ja vaikuttavat myös opetuksen ja oppimisen käytäntöihin. Tilojen tulee olla linjassa pedagogiikkaan, opetuksen ja oppimisen aktiviteetteihin. Fyysiset tilat mahdollistavat digiajan oppimisen ja teknologian käytön optimaalisesti. Virtuaaliset oppimistilat on optimoitu. Fyysiset oppimistilat on suunniteltu ja kalustettu joustaviksi ja muunneltaviksi ja mahdollistavat teknologian, erilaisten digitaalisten työkalujen, sisältöjen ja palveluiden käytön joustavasti erilaisissa oppimistilanteissa. (yksilö/ryhmä, missä ja milloin tahansa, erilaisilla laitteilla) Virtuaaliset oppimistilat (virtuaaliset oppimisympäristöt ja oppimisalustat) ovat linjassa pedagogisen paradigman kanssa ja tuottaa vastaavan kokemuksen kuin face-to-face kohtaaminen. Virtuaalisissa oppimistiloissa optimoidaan käytettävyys, saavutettavuus ja käyttäjäkokemus

8 Infra arviointia ja kehittämistä Digiajan fyysiset ja virtuaaliset oppimisen tilat Linjassa pedagogiikkaan, opetuksen ja oppimisen aktiviteetteihin: Toteutusmallit: 8-16, , 24/7 Ketterä korkeakouluoppiminen flipped learning, projektioppiminen, ilmiöt Moduulitiimit ecampustiimi + yksiköiden asiantuntijat, tietohallinto, kiinteistö Digitaalinen infrastruktuuri on suunniteltu ja hallittu Käyttösäännöt ja ohjeistukset Digiteknologian hankintojen (resurssit ja palvelut) suunnittelussa ja päätöksissä mukana sekä pedagoginen että teknologinen asiantuntijuus Oppimisteknologia (työkalut, ohjelmistot, palvelut, sisällöt) ovat käytössä ajasta ja paikasta riippumatta BYOD - tuki ja kannustus Käyttöohjeet tsekataan vastuuhenkilöiden kanssa yhteinen pohja Peruskonseptit erilaisista tiloista pedagoginen ratkaisu pohjalla: ensimmäiset versiot S- talon suunnittelun yhteydessä Peruskonsepti: Opettajan perusvälineistö, minimi esitys johtoryhmälle ecampustiimi tapaamiset, tietohallinto työryhmä, S-talon suunnitteluryhmä (opetus, tietohallinto, kiinteistö)

9 Kokemuksia käytöstä kehittämistyössä Joustava yksittäiset osa-alueet käsittelyyn tarpeen mukaan Missä olemme? Missä haluamme olla? Mitä toimenpiteitä? Virallinen selkänoja ja suurennuslasi omalle työlle Kokoaa oikeat roolit/henkilöt yhteisen asian ääreen Kehittämistyön, laadun ja päätöksenteon työkalu vertailukelpoisen, näkyvän aineiston tuottaminen itsearvointi vertais/ristiinarviointi

10 Seuraavaksi: faktaa ja visiota Organisaatioiden erilaisuus -> muokkaus amk-kentälle (esim. TKI) & testaus käytännössä Verkosto kokoaminen yhteistyöhön Mukana osana valtakunnallista eamk hanketta soveltuvin osin Ammatillisen koulutuksen järjestäjien digikyvykkyyden itsearviointi Verkkotyökalu oman toiminnan arvioimiseen (OKM) Tutkimuksellinen näkökulma mukaan työskentelyyn Kansainvälinen yhteistyö Teknologian kehitys -> viitekehyksen jatkuva kehitystyö

11 eamk:ssa supistettuna - jatkohanke? Luodaan korkeakoulun digikyvykkyyttä edistävät kriteerit Luodaan digikyvykkyyden kriteerit ja sen käyttötapoja, joilla edistetään korkeakoulujen digikyvykkyyden kehittymistä. Kriteeristöä päivitetään hankkeessa syntyvien kehittämistoimenpiteiden edetessä. Kartoitetaan erilaisia digikyvykkyyden/digitaalisen ekosysteemin viitekehyksiä Luodaan korkeakoulun digikyvykkyyden kriteeristön kuvaus Arvioidaan kriteeristön eri osioiden toimivuutta ja kehitetään arviointimenetelmiä osallistuvissa korkeakouluissa Tuotetaan yhteinen digikyvykkyyden kriteeristö käyttökuvauksineen/ arviointimenetelmineen käytettäväksi korkeakoulujen oman toiminnan kehittämistyössä

12 Mukaan verkostoon? Lähetä sähköposti Saat viitekehyksen suomennoksen eli työkalupohjan omalle organisaatiollesi Pääset mukaan rakentamaan suomalaisten korkeakoulujen digikyvykkyyden kehystä omasta näkökulmastasi Saat työsi tueksi verkoston samanmielisiä kollegoita, vertaistukea, näkökulmia, kontakteja, ratkaisuehdotuksia ja yhteistyötä