Miksi työelämäyhteistyötä tarvitaan yliopistoopetuksessa?

Transkriptio

1 Miksi työelämäyhteistyötä tarvitaan yliopistoopetuksessa? Asiantuntijuuden ja työelämätaitojen kehittyminen koulutuksen ja työelämän yhteistyössä ja autenttisissa oppimisympäristössä Professori Petri Nokelainen

2 Johdanto Ammatillinen kasvu (professional growth) on jatkuva oppimisprosessi, jonka kautta yksilö omaksuu elämänuransa aikana niitä valmiuksia, joita hyödyntämällä hän voi vastata muuttuviin ammattitaitovaatimuksiin. (Ruohotie, 2002, 9.)

3 Johdanto Työelämä muuttuu jatkuvasti, tällä hetkellä erityisesti digitalisaation ja kansainvälistymisen vaikutus on voimakas. Automaatio korvaa yhä enemmän rutiininomaista manuaalista ja analyyttista sekä ei-rutiininomaista manuaalista työtä Interkulttuurisille taidoille on kasvava kysyntä

4 Johdanto Työhön liittyvät käsitteet saavat uusia merkityksiä: työyhteisö, työaika, työsuoritteet, abstraktisuus Muuttuvat kompetenssivaatimukset edellyttävät koulutuksen kehittämistä, alakohtaisen tietämyksen lisäksi tarvitaan

5 Johdanto Use digital devices and services Develop new ideas and solutions to problems Acquire new knowledge Intercultural communication and collaboration Subjectbased skills Question and challenge ideas and solutions Coordinate activities Alertness to opportunities Communication and presentation of ideas

6 Johdanto Regulatory skills Motivation Volition Self-reflection Social skills Leadership Collaboration Communication Subject-based skills Know-what (facts) Know-how (skills) Know-why (theory) Higher-order thinking skills Analyze Evaluate Create

7 Changing work: Digitalization, Automatization, Interculturalization, Learning at work: Formal, non-formal and informal forms of learning Challenge the traditional concept of learning environment - Learning takes place everywhere!

8 Oppimisympäristöt Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat (OPH, 2004). FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN Rakennukset Ympäristö Varustus Kognitiiviset tekijät Affektiiviset tekijät Vuorovaikutus Ihmissuhteet

9 Oppimisympäristöjen perustyypit 1. Avoin tai suljettu opetussuunnitelma oppimistehtävät itseohjautuvuus aika/paikkasidonnaisuus 2. Institutionaalinen/kontekstuaalinen autenttisuus (luokkahuone työpaikka) oppiainekeskeisyys ongelmakeskeisyys 3. Teknologiapohjainen TVT (Manninen et al., 2007.)

10 Autenttinen oppimisympäristö Autenttinen fyysinen tai virtuaalinen (tai blended) oppimisympäristö: oppimistilanteet voidaan toteuttaa niin että opiskelijat ajattelevat ja toimivat alan ammattilaisten tavoin. Autenttiset oppimistehtävät: Oikean työelämän tilanteita mallintavat tehtävät (ilmiö/ongelmaperustaisuus, tutkiva oppiminen).

11 Oppimisen eri muodot Formaali oppiminen on organisoitua ja tapahtuu koulutusjärjestelmän puitteissa. Non-formaali oppiminen on koulutuksen ulkopuolella tapahtuvaa organisoitua koulutusta. Informaali oppiminen on jokapäiväisessä elämässä tapahtuvaa oppimista. Myös non-formaalit ja informaalit ympäristöt voivat olla oppimisympäristöjä: 70/20/10 sääntö (Lombardo & Eichinger, 1996). Menestyneitä johtajia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että 70% oppimisesta tapahtui työn, 20% toisten ihmisten (pääasiassa esimieheltä), ja 10% koulutuksen ja itseopiskelun kautta.

12 Oppimisen eri muodot Ihmiset ovat oppijoina erilaisia, oppiminen tapahtuu eri tavoin: Aistit: visuaalinen, auditiivinen, taktiilinen Mediat: offline, online Työmuodot: yksilö, ryhmä Tehtävät: valmiiksi jäsennelty, jäsentämätön Paikat: oppilaitos, työelämä, vapaa-aika

13 Oppimisen eri muodot Onko työelämässä tarvittavan osaamisen ja elinikäisen oppimisen (=työllistymisen) kannalta optimaalisinta tunnistaa kunkin oppijan vahvin vastaanottokanava/oppimismoodi ja vahvistaa sitä? Yksi oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohta on tunnistaa oppimisen eri muodot ja tunnustaa se, että oppiminen on kompleksinen ilmiö -> tämä luo hyvän pohjan rikkaiden/mahdollistavien/voimakkaiden oppimisympäristöjen suunnittelulle. (De Corte, Verschaffel, Entwistle & Merriënboer, 2003.)

14 Oppimiskäsitys Oppimiskäsityksessä on aikojen kuluessa tapahtunut muutoksia: Sokrates, Plato: Dialoginen oppiminen Watson, Pavlov, Thorndike, Skinner: Behaviorismi Miller, Bruner, Bartlett: Kognitivismi

15 Oppimiskäsitys Dewey, Vygotsky, Piaget, Kolb: Konstruktivismi sosiokognitiivinen konstruktivismi Oppiminen on yksilöllistä, vuorovaikutus edistää sitä Skeema -> kognitiivinen konflikti -> assimilaatio/akkomodaatio -> uusi skeema sosiokulturaalinen konstruktivismi Vuorovaikutus on oppimisen edellytys (situated cognition), sen kautta omaksutaan tieto (noviisi ekspertti) Lähikehityksen vyöhyke - scaffolding

16 Oppimiskäsitys Tällä hetkellä uskotaan yhteisölliseen tiedonrakenteluun: Bereiter, Scardamalia: Knowledge-building communities. Engeström: Expansive-learning communities. Nonaka, Takeuchi: Knowledge-creating organizations.

17 Behaviorism Cognitivism Constructivism Design-Based Humanism Meta theories Conditioning (Pavlov, Skinner, Watson) Teacher Social Learning (Bandura) Gestalt (von Ehrenfels) Development stages (Piaget) Attributions (Weiner) Expertise (Ericsson) Social Development (Vygotsky) Discovery Learning (Bruner) Self-regulated Learning (Dweck, Pintrich, Winne, Zimmerman) PBL (Barrows et al.) Communities of Practice (Lave, Wenger) Situated Learning (Lave) Cognitive Design Science Situated Cognition Laboratories (Brown et al.) -> real-life contexts Apprenticeship of Education Multimedia and E-Learning (Mayer, Sweller, Moreno) (Collins et al.) Connectivism (Siemens, Downes) Elaboration Theory (Reigeluth et al.) Learner-centered Design -> student-centered (Soloway et al.) Multimodality (Kress) Individually -> socially-oriented (Collins et al.) Motivational Design (Keller) Online Collaborative Learning (Harasim) Hierachy of Needs (Maslow) Experiental Learning (Kolb) Self-determination Theory (Deci, Ryan) Self-Theories and Mindset (Dweck) Multiple Intelligences (Gardner) Activity Theory (Leontjev, Luria, Vygotsky, Engeström) Expansive Learning (Engeström) Informal Learning (Billett, Eraut, Fuller, Unwin) Actor-Network Theory (Callon, Latour, Law) Knowledge-building (Bereiter, Scardamalia)

18 Expansive learning communities Books, articles, video recorders, analysis tools, / Kirjat, artikkelit, nauhoittimet, analyysiohjelmistot, Researcher / tutkija PRODUCTION TUOTANTO CONSUMPTION KULUTUS Research question -> Scientific / practical relevance -> Published resu Tutkimusongelma -> Tieteellinen/käytännöllinen merkitys -> Julkaistu t Research ethics / tutkimuksen teon etiikka EXCHANGE VAIHTO Research group / tutkimusryhmä DISTRIBUTION JAKO Research tasks: literature review, data collection, analysis, / Tutkimustehtävät: kirjallisuuskatsaus, aineiston keruu, analysoint

19 Expansive learning communities Books, articles, video recorders, analysis tools, / Kirjat, artikkelit, nauhoittimet, analyysiohjelmistot, Researcher / tutkija PRODUCTION TUOTANTO CONSUMPTION KULUTUS Research question -> Scientific / practical relevance -> Published resu Tutkimusongelma -> Tieteellinen/käytännöllinen merkitys -> Julkaistu t Research ethics / tutkimuksen teon etiikka EXCHANGE VAIHTO Research group / tutkimusryhmä DISTRIBUTION JAKO Research tasks: literature review, data collection, analysis, / Tutkimustehtävät: kirjallisuuskatsaus, aineiston keruu, analysoint

20 Expansive learning communities Books, articles, video recorders, analysis tools, / Kirjat, artikkelit, nauhoittimet, analyysiohjelmistot, Researcher / tutkija PRODUCTION TUOTANTO CONSUMPTION KULUTUS Research question -> Scientific / practical relevance -> Published resu Tutkimusongelma -> Tieteellinen/käytännöllinen merkitys -> Julkaistu t Research ethics / tutkimuksen teon etiikka EXCHANGE VAIHTO Research unit / tutkimusyksikkö DISTRIBUTION JAKO Research tasks: literature review, data collection, analysis, / Tutkimustehtävät: kirjallisuuskatsaus, aineiston keruu, analysoint

21 Expansive learning communities 7. Consolidating the new practice / uuden käytännön vakiinnuttaminen Fourth order contradiction (conflicts with neighbours) 1. Questioning / kyseenalaistaminen First order contradiction (needs) 6. Reflection on the process / prosessin arviointi 2. Analysis / analyysi Second order contradiction (double bond) 5. Implementing the new model / mallin käyttöönotto Third order contradiction (resistance) 3. Modeling / mallintaminen 4. Examining the new model / mallin koettelu

22 Oppimiskäsitys Yhteiskunnallinen muutos (ylirajaisuus, tiedon puoliintuminen, työn luonteen ja ammattien muuttuminen) asettaa haasteita oppimiselle. Koulutus ja opetus -> oppiminen ja kompetenssit -> ammatillinen kasvu ja elinikäinen oppiminen. Työpaikalla tapahtuva oppiminen -> situationaalinen ja tilannesidonnainen oppiminen, jossa siirrytään kohti ammattiyhteisön täysivaltaista jäsenyyttä.

23 Yliopisto oppimisympäristönä Yliopistopedagogiikkaa ja opiskelijoiden itsesäätelyyn liittyviä prosesseja tutkitaan monipuolisesti ja aktiivisesti, esim. Opiskelijoiden ryhmätyövalmiuksien kehittäminen ja ottaminen mukaan tutkijayhteisön toimintaan -> omien ja yhteisten artefaktien tuottaminen -> tutkimusryhmäperustainen opiskelu.

24 Yliopisto oppimisympäristönä Professorit ja tutkijat Opettajat Tohtoriopiskelijat ja tohtorikoulutettavat Opiskelijat Muut tutkimusyhteisöt Yritykset

25 (Hattie, 2009.) 1. Oppimisen itsearviointi Kehitysvaiheiden huomioiminen Formatiivinen arviointi Opettaja-oppilas opetustuokiot Akseleraatio Tietokoneavusteinen opetus 0.37 NEGATIIVINEN VAIKUTUS KYPSYMINEN OPETTAJA POSITIIVINEN VAIKUTUS

26 Yliopisto oppimisympäristönä This is a designated area for learning/teaching/research Fyysiset ja virtuaaliset tilat tarjoavat mahdollisuuksia yhteistoiminnalliseen tiedonrakenteluun tutkimusryhmien ja yritysten välillä.

27 (Fuller & Unwin, 2003; James & Holmes, 20 Työpaikka oppimisympäristönä Työpaikka voi olla oppimisympäristönä mahdollistava tai rajoittava (Fuller & Unwin, 2003) Mahdollistava ympäristö tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kehittää laajempi ja syvällisempi ammatillinen osaaminen Työpaikkojen arviointiin on kehitetty mittaristo (James & Holmes, 2012)

28 (James & Holmes, Mittariston osa-alueet 1. Työpaikan toiminnan ymmärtäminen ja siihen osallistuminen 2. Työssä suoriutuminen 3. Resurssit työssä kehittymiseen 4. Arvostelukyky, päätöksenteko, ongelmanratkaisu ja reflektointi 5. Työkokemus, työtehtävät ja urakehitys 6. Työntekijän vs. harjoittelijan asema 7. Organisaation kehittyminen (vs. yksilön tavoitteet)

29 Rajoittava Opiskelijan osaaminen vastaa organisaation välittömiin tarpeisiin ja tavoitteisiin Visiona pysyvä ja muuttumaton työ Asema työntekijänä vallitseva; nopea siirtyminen tuottavaksi työntekijäksi Oppisopimusopiskelija = avustaja Osallistuminen rajoitettu tiettyyn työtehtävään ja paikkaan Tietopuolisella koulutuksella vähäinen merkitys Tutkinnon vaatimukset ja työ eivät kohtaa Aiempaa osaamista ei huomioida Korostunut työn valvonta, vähäinen palaute Koulutuksen järjestäjällä muodollinen rooli (Fuller & Unwin, 2003, 2011.)

30 (Fuller & Unwin, 2003, 2011.) Mahdollistava Opiskelijan tavoitteet ja organisaation tarjoamat mahdollisuudet samansuuntaisia Visiona urakehitys Asema oppijana ja työntekijänä vallitseva; siirtyminen vähitellen tuottavaksi työntekijäksi Oppisopimusopiskelija = ammatti- ja työyhteisön jäsen Osallistuminen eri yhteisöjen toimintaan työpaikalla ja sen ulkopuolella Tutkinnon vaatimukset huomioitu työtehtävissä Tietopuolisella koulutuksella tärkeä merkitys; laajempi näkökulma työhön Aiemman osaamisen tunnistaminen; pohjana uuden tiedon rakentumiselle Osaamisen seuranta, säännöllinen ja rakentava palaute Koulutuksen järjestäjällä kokonaisvaltainen rooli

31 OPINTOJAKSO PALAUTE ARVIOINTI OPPIMISEN EDISTYMISEN SEURANTA/TUKEMINEN OPPILAITOS TYÖPAIKKA TOTEUTUS YLLÄPITO OPPIMISYMPÄRISTÖ OPPIMISALUSTA LÄHIOPETUS ETÄOPETUS LOKALISOINTI (KULTTUURI, KIELI) JÄSENNYS (TEORIA, TEHTÄVÄT, TESTIT/KOKEET) DIDAKTIIKKA PEDAGOGIIKKA OPPIMATERIAALI TYÖELÄMÄ OPETUS SISÄLTÖ TUTKIMUS

32 PSYYKKINEN Kognitiiviset tekijät FYYSINEN SOSIAALINEN Kognitiiviset tekijät Affektiiviset tekijät Pedagoginen näkemys Didaktinen näkemys OPETTAJA OPISKELIJAT Affektiiviset tekijät Pedagoginen näkemys Didaktinen näkemys TYÖELÄMÄ VIRTUAALINEN Kognitiiviset tekijät Affektiiviset tekijät Pedagoginen näkemys Didaktinen näkemys

33 FORMAALI OPPIMINEN NON-FORMAALI OPPIMINEN SUMMATIIVINEN ARVIOINTI OPPIMISEN ITSEARVIOINTI INFORMAALI OPPIMINEN PSYYKKINEN SOSIAALINEN FYYSINEN - OPPILAITOS Pitkäkestoinen altistuminen tuottaa hyviä oppimistuloksia (Dunlosky et al., 2013). Itsearviointi edistää oppimista (Hattie, 2009). VIRTUAALINEN PSYYKKINEN FYYSINEN TYÖPAIKKA 1 FYYSINEN TYÖPAIKKA 2 FYYSINEN TYÖPAIKKA 3

34 (Kumpulainen, 2012.)

35 Oppimiselle asetetut haasteet Millaista tietoa/osaamista opiskelijoille halutaan opettaa? Tiedon puoliintumisaika Ammattialoja katoaa, uusia syntyy Työelämässä 70/20/10 sääntö tuntuu toimivan Millaisten oppimisprosessien (lyhyt- ja pitkäkestoisia) kehittymistä tuetaan? Ketkä saavat olla mukana oppimisprosessien käsikirjoittajina?

36 Oppimiselle asetetut haasteet Milloin kannattaa kokoontua yhteen, minkä kokoisella ryhmällä ja millaiseen/millaisiin tiloihin? Mikä on fyysisten virtuaalisten oppimisen tilojen suhde? Miten nämä tilat mahdollistavat erilaisten pedagogisten lähestymistapojen toteuttamisen? Miten tämä kaikki tukee opettajien/tutkijoiden ammatillista kasvua ja oppimista?

37 Miten niihin vastataan? Oppimisprosessi on yhtä tärkeä kuin oppimistuotos -> elinikäisen oppimisen avaintaidot. Ryhmässä tapahtuva oppiminen, jossa tarkastellaan merkityksellisiä ilmiöitä -> sosiaalistuminen tutkijayhteisöön, motivaatio, sitoutuminen. Oppiminen ymmärretään ajasta ja paikasta riippumattomaksi -> tuetaan myös non-formaalia ja informaalia oppimista, sosiaalisen median mahdollisuudet.

38 Miten niihin vastataan? Fyysisen ympäristön tulee mahdollistaa ja tukea, ei rajoittaa yhteisöllistä tiedonrakentelua. Virtuaalinen ympäristö voi tarjota mahdollisuuden ohittaa fyysisen ympäristön rajoituksia -> kaikkialla läsnä oleva oppiminen (ubiquitous learning)? Käänteinen opetus ( Flipped classrooms ) (itunes U, Apple) Opiskelijat ovat oman oppimisen ja siihen liittyvien tilojen parhaita asiantuntijoita -> kartoitus tarpeista ja toiveista.

39 Osaamisen kehittyminen Käsitys omista kyvyistä ja usko niihin vaikuttavat pitkäjänteisyyteen ja ajan/resurssienhallintaan -> uusien haastavien asioiden oppiminen

40

41 Behaviorism Cognitivism Constructivism Design-Based Humanism Meta theories Conditioning (Pavlov, Skinner, Watson) Social Learning (Bandura) Gestalt (von Ehrenfels) Development stages (Piaget) Attributions (Weiner) Expertise (Ericsson) Situated Cognition (Brown et al.) Multimedia and E-Learning (Mayer, Sweller, Moreno) Social Development (Vygotsky) Discovery Learning (Bruner) Self-regulated Learning (Dweck, Pintrich, Winne, Zimmerman) PBL (Barrows et al.) Communities of Practice (Lave, Wenger) Situated Learning (Lave) Cognitive Apprenticeship (Collins et al.) Connectivism (Siemens, Downes) Elaboration Theory (Reigeluth et al.) Learner-centered Design (Soloway et al.) Multimodality (Kress) Design Science of Education (Collins et al.) Motivational Design (Keller) Online Collaborative Learning (Harasim) Hierachy of Needs (Maslow) Experiental Learning (Kolb) Self-determination Theory (Deci, Ryan) Self-Theories and Mindset (Dweck) Multiple Intelligences (Gardner) Activity Theory (Leontjev, Luria, Vygotsky, Engeström) Expansive Learning (Engeström) Informal Learning (Billett, Eraut, Fuller, Unwin) Actor-Network Theory (Callon, Latour, Law) Knowledge-building (Bereiter, Scardamalia)

42 (Nokelainen, 2010, 2015: Pylväs, Nokelainen, & Roisko, 2015.)

43

44 Tekniikan pedagogiikan tutkimus Ammatillisen kasvun tukeminen Oppimaan oppiminen Oppimisen säätely Asiantuntijayhteisön jäsenyys Aktiivisen oppimisen menetelmät Fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt Design-based tutkimus sosio-konstruktivistisessa viitekehyksessä

45 Petri Nokelainen