Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus"

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN VESI Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21707P001

2 Selvitys 1 (29) Kamppi Kari Sisällysluettelo Liitteet Selvityksen tarkoitus Johtopäätökset ja tiivistelmä Vesistöalue ja virtaama Puhdistamoiden vesistökuormitus Jätevesien vaikutus joen veden laatuun ja luokituksiin jokiveden seurantatulosten perusteella Vaikutus ympäristöhallinnon toimesta tehtyihin vesialueiden luokituksiin Saaren kartanon puhdistamon vaikutus jokiveden pitoisuuksiin ja vertailu luokituksen rajaarvoihin Mäntsälän kirkonkylän puhdistamon vaikutus jokiveden pitoisuuksiin ja vertailu luokituksen raja-arvoihin Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) vaikutus jokiveden pitoisuuksiin ja vertailu luokituksen raja-arvoihin Porvoon Hinthaaran puhdistamon vaikutus jokiveden pitoisuuksiin ja vertailu luokituksen raja-arvoihin Jätevesien osuus joen fosfori- ja typpikuormituksesta jokiveden pitoisuushavaintojen perusteella arvioituna Mäntsälän puhdistamon kuormitusosuus Saaren kartanon puhdistamon kuormitusosuus Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) kuormitusosuus Hinthaaran puhdistamon kuormitusosuus Jätevesien osuus joen fosfori- ja typpikuormituksesta VEMALA-mallin päivittäisten kuormituslukujen perusteella arvioituna Mäntsälän puhdistamon kuormitusosuus Saaren kartanon puhdistamon kuormitusosuus Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) kuormitusosuus Hinthaaran puhdistamon kuormitusosuus Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden ja joen vedessä havaitun fosfori- ja typpipitoisuuden välinen yhteys Mäntsälänjoki Mustijoki Mustijoen vesistöalueelle kohdistuvan fosfori- ja typpikuormituksen lähteiden osuudet VEMALAmallin antamien vuosikeskiarvojen perusteella arvioituna Viitteet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Selvitys 2 (29) Kamppi Kari Liitteet Liite 1. Kartta: joen veden laadun seurantapisteet ja jätevesien purkupaikat. Kuvia joen pitkäaikaisista tarkkailutuloksista Liite 2. Kuvat: Saaren kartanon puhdistamon vesistötarkkailu: veden laatu jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolella. Liite 3. Kuvat: Mäntsälän puhdistamon vesistötarkkailu: veden laatu jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolella. Liite 4. Kuvat: Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) vesistötarkkailu: veden laatu jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolella. Liite 5. Kuvat: Hinthaaran puhdistamon vesistötarkkailu: veden laatu jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolella. Puhdistamojen osuudet joen kuormituksesta VEMALA-mallilla laskettuna (kertymäkuvaajat) Liite 6. Kuvat: näytepiste Saarenjoki 0,4, puhdistamon osuus joen kuormituksesta VEMALA-mallilla laskettuna (kertymäkuvaaja). Liite 7. Kuvat: näytepiste Mäntsälänjoki 1,5, puhdistamojen osuus joen kuormituksesta VEMALA-mallilla laskettuna (kertymäkuvaaja). Liite 8. Kuvat: näytepiste Mustijoki 46,9, puhdistamojen osuus joen kuormituksesta VEMALA-mallilla laskettuna (kertymäkuvaaja). Liite 9. Kuvat: näytepiste Mustijoki 28,4, puhdistamojen osuus joen kuormituksesta VEMALA-mallilla laskettuna (kertymäkuvaaja). Liite 10. Kuvat: näytepiste Mustijoki 10,7, puhdistamojen osuus joen kuormituksesta VEMALA-mallilla laskettuna (kertymäkuvaaja). Laskennan kuvaukset Liite 11. Laskennan kuvaus: puhdistamoiden kuormitusosuuden laskenta jokiveden pitoisuushavaintojen perusteella. Liite 12. Laskennan kuvaus: puhdistamoiden kuormitusosuuden laskenta VEMALA-mallilla saatujen joen päivittäisten ainevirtaamien perusteella. Puhdistamoiden vesistökuormitus Liite 13. Puhdistamoiden vesistökuormitus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 3 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus 1 Selvityksen tarkoitus Selvityksessä arvioidaan Mustijokeen kohdistuvaa fosfori- ja typpikuormitusta ja yhdyskuntajätevesien osuutta kuormituksessa erilaisissa virtaamaolosuhteissa. Lisäksi tarkastellaan yhdyskuntajätevesien vaikutusta joen veden laatuun. Johtopäätökset ja tiivistelmä on esitetty luvussa 2. Tausta-aineisto ja tulosten yksityiskohtaisempi tarkastelu on esitetty luvuissa 3-9 sekä liitteissä. 2 Johtopäätökset ja tiivistelmä tuloksista Johtopäätökset Jätevedenpuhdistamoiden vesistökuormitus ei ole heikentänyt joen ekologista luokitusta. Ekologinen luokitus tehdään ympäristöhallinnon toimesta (luokka on sama joessa puhdistamoiden ylä- ja alapuolella). Yleisesti voidaan todeta, että suurimmilla virtaamilla jätevedenpuhdistamon vaikutus vesistön tilaan on pieni kun taas pienillä virtaamilla vaikutus on suuri. Jätevesien kuormitusosuuden ajallinen vaihtelu on Mustijoessa ja Mäntsälänjoessa suurta. Vaihtelu johtuu hajakuormituksen määrän suuresta vaihtelusta, koska hajakuormitus riippuu sääoloista (lähinnä sateisuudesta ja joen virtaamasta). Kun joen virtaama on suuri, jätevesien osuus kuormituksesta on pieni. Vastaavasti pienen jokivirtaaman aikana jätevesien kuormitusosuus on suuri. Puhdistamoilta lähtevän veden fosfori- ja typpipitoisuus on suurempi kuin jokivedessä, joten puhdistamoiden kuormitus nostaa joen fosfori- ja typpipitoisuutta. Tarkkailutulosten perusteella jokiveden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat keskimääräistä alempia niinä aikoina jolloin Mäntsälän puhdistamon laskennallinen kuormitusosuus on keskimääräistä suurempi. Tämä tarkoittaa, että fosforin ja typen osalta hajakuormitus on koko Mustijoen vesistöaluetta tarkastellen merkittävämpi veden laatuun vaikuttava tekijä kuin alueen jätevedenpuhdistamot. On huomioitava, että Mäntsälän puhdistamon mahdollinen lakkauttaminen alentaisi Mäntsälänjoessa fosforipitoisuutta jonkin verran ja typpi- ja bakteeripitoisuuksia selvästi. Tämä ei kuitenkaan koske suurten jokivirtaamien aikoja, jolloin vaikutus oli pieni tai ei havaittava. Mustijoen pääuomassa lakkauttamisen vaikutus näkyisi pienen virtaaman aikoina pieninä tai kohtalaisina bakteeri- ja typpipitoisuuksien laskuina ja pieninä tai ei havaittavina fosforipitoisuuden laskuina. Keskitasoisten tai suurten virtaamien aikoina lakkauttamisen vaikutus olisi pieni tai ei havaittava. Mustijoen pääuoman veden laatua määrää eniten hajakuormituksen ja virtaaman vaihtelu. Mäntsälän puhdistamon mahdollinen lakkauttaminen ei poistaisi jätevesiverkostosta vesistöön tapahtuvien ylivuotojen riskejä. Toisin kuin puhdistamolta vesistöön johdettu käsitelty vesi, verkostoylivuoto on käsittelemätöntä jätevettä. Ylivuotoja saattaa aiheutua esim. pumppaamojen laitehäiriöiden seurauksena, sähkökatkojen seurauksena tai vesimäärien ylittäessä verkoston johtokyvyn. Mäntsälänjoessa vuosikeskiarvoja tarkastellen suurin fosfori- ja typpikuormittaja on maatalous noin kahden kolmasosan osuudella. Vuosikeskiarvona Mäntsälänjoessa jätevesikuormituksen (käytännössä Mäntsälän puhdistamon) osuus fosforikuormituksesta on 4 % ja typpikuormituksesta 11 %. Kun osuuksien laskennan pohjana ovat vuorokausikohtaiset kuormitusosuudet, jätevesikuormituksen (käytännössä Mäntsälän puhdistamon) osuus Mäntsälänjoen fosforikuormituksesta on

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 4 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus ympärivuotisena mediaaniarvona 20 % ja kasvukaudella 29 %. Vastaava osuus Mäntsälänjoen typpikuormituksesta on ympärivuotisena mediaaniarvona 61 % ja kasvukaudella noin 100 %. Koko Mustijoen vesistöalueella vuosikeskiarvoja tarkastellen suurin fosfori- ja typpikuormittaja on maatalous noin kahden kolmasosan osuudella. Vuosikeskiarvona Mustijoessa jätevesikuormituksen osuus fosforikuormituksesta on 1 % ja typpikuormituksesta 3 %. Kun osuuksien laskennan pohjana ovat vuorokausikohtaiset kuormitusosuudet, osuus koko Mustijoen vesistöalueen fosforikuormituksesta on ympärivuotisena mediaaniarvona 4 % ja kasvukaudella 6 % (ilman Pornaisten v lakkautettua puhdistamoa). Vastaava osuus koko Mustijoen vesistöalueen typpikuormituksesta on ympärivuotisena keskiarvona 13 % ja kasvukaudella noin 27 % (ilman Pornaisten v lakkautettua puhdistamoa). Joen veden laadun tarkkailun perusteella Mäntsälän puhdistamon jätevesien vaikutus näkyy lähimmällä alapuolisella Mäntsälänjoen näytepisteellä mediaani- ja keskiarvoja tarkastellen merkittävinä bakteeri-, typpi- ja fosforipitoisuuksien nousuna. Saaren kartanon puhdistamon vaikutus näkyy tarkkailun tulosten perusteella lähimmällä alapuolisella Saarenjoen näytepisteellä mediaaniarvoja tarkastellen pieninä tai kohtalaisina bakteeri-, fosfori- ja typpipitoisuuksien nousuna. Keskiarvoja tarkastellen vaikutus bakteeripitoisuuksissa on merkittävä. Hinthaaran puhdistamon vaikutus jokiveden laatuun on tarkkailun tulosten perusteella pieni. Kauemmaksi alavirtaan siirryttäessä yksittäisten puhdistamoiden tai niiden yhteisvaikutusten suuruutta ei voida selkeästi päätellä pelkkien jokiveden pitoisuushavaintojen pohjalta, koska joen virtaama sekä hajakuormituksen määrä kasvavat alavirtaan päin. Lisäksi varsinkin pienen virtaaman aikoina jokiuomassa voi tapahtua pitoisuuksia muuttavia prosesseja kuten ravinteiden pidättymistä vesikasveihin tai päällysleviin, typen denitrifikaatiota (typen muuntumista kaasumaiseen muotoon), sedimentaatiota ja/tai bakteerien kuolemista. Tiivistelmä tuloksista Fosforin ja typen vesistökuormituksen lähteiden keskinäiset osuudet vuosikeskiarvoina VEMALA-mallilla laskettuna (Taulukko 8 s. 28) ovat seuraavia: Mäntsälänjoki: - Suurin kuormittaja on maatalous noin % osuudella. - Jätevesien osuus on fosforista 4 % ja typestä 11 %. Koko Mustijoen vesistöalue: - Suurin kuormittaja on maatalous noin % osuudella. - Jätevesien osuus on fosforista 1 % ja typestä 3 %. Mäntsälän puhdistamo: Puhdistamon kuormitus ei heikennä joen virallista tilaluokitusta (Kuva 1 s. 6). Joen seurannan perusteella kuormitus nostaa selvästi suolistoperäisten bakteerien, kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuuksia välittömästi puhdistamon alapuolella Mäntsälänjoessa (Taulukko 3 s. 8). Osuus Mäntsälänjoen kuormituksesta (päiväkohtaiset mediaaniarvot Taulukko 7 s. 14): osuus fosforikuormituksesta melko suuri (20-30 %), ja osuus typpikuormituksesta erittäin suuri ( %). Osuus Mustijoen pääuoman kuormituksesta (päiväkohtaiset mediaaniarvot Taulukko 7 s. 14): osuus fosforikuormituksesta melko pieni (4-6 %), ja osuus typpikuormituksesta ympärivuotisessa tarkastelussa kohtalainen (12-19 %) ja kasvukaudella melko suuri (24-34 %). Mäntsälänjoessa puhdistamon alapuolella ajoittaiset keskimääräistä korkeammat fosforipitoisuudet ovat pääosin hajakuormituksen aiheuttamia. Sen sijaan

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 5 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus ajoittaisten keskimääräistä korkeampien typpipitoisuuksien syy jakautuu melko tasaisesti puhdistamon ja hajakuormituksen välille (kohta 8.1 s. 21). Mustijoen pääuomassa veden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat tavallista alempia silloin kun Mäntsälän puhdistamon laskennallinen kuormitusosuus on tavallista korkeampi (kohta 8.2 s. 23). Tämä tarkoittaa, että pääuomassa hajakuormitus on määräävä fosfori- ja typpipitoisuuksiin vaikuttava tekijä huolimatta ajoittain suuresta puhdistamon kuormitusosuudesta. Saaren kartanon puhdistamo: Puhdistamon kuormitus ei heikennä joen virallista tilaluokitusta (Kuva 1 s. 6). Joen seurannan perusteella kuormitus nostaa välittömästi puhdistamon alapuolella Saarenjoessa selvästi suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksia, ja vähän kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuuksia (Taulukko 2 s. 7). Osuus Saarenjoen kuormituksesta (päiväkohtaiset mediaaniarvot Taulukko 7 s. 14): osuus fosforikuormituksesta erittäin pieni (alle 1 %), ja osuus typpikuormituksesta pieni (2-5 %). Osuus Mäntsälänjoen kuormituksesta (päiväkohtaiset mediaaniarvot Taulukko 7 s. 14): osuus fosforikuormituksesta merkityksetön (alle 0,5 %), ja osuus typpikuormituksesta pieni (1-3 %). Osuus Mustijoen pääuoman kuormituksesta (päiväkohtaiset mediaaniarvot Taulukko 7 s. 14) on merkityksetön (alle 1 %). Hinthaaran puhdistamo: Puhdistamon kuormitus ei heikennä joen virallista tilaluokitusta (Kuva 1 s. 6). Joen seurannan perusteella kuormitus nostaa välittömästi puhdistamon alapuolella Mustijoessa vähän tai kohtalaisesti suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksia (Taulukko 5 s. 10). Osuus Mustijoen pääuoman kuormituksesta (päiväkohtaiset mediaaniarvot Taulukko 7 s. 14): osuus fosforikuormituksesta erittäin pieni (alle 1 %), ja osuus typpikuormituksesta pieni tai erittäin pieni (1-2 %). 3 Vesistöalue ja virtaama Mustijoki (Suomen vesistöalue nro 19; Ekholm 1993) laskee Suomenlahteen Porvoon edustan merialueelle Tolkkisten länsipuolella. Mustijoki saa alkunsa Hausjärven Pursijärvestä ja Mäntsälän Sulkavanjärvestä. Joen pääuoman pituus on noin 80 km. Välillä joen nimi muuttuu Kaanaanjoeksi ja Hirvihaaranjoeksi. Hirvihaarassa pääuomaan yhtyy Mäntsälänjoki, jonka jälkeen joki taas tunnetaan Mustijoki -nimisenä. Mustijoen valuma-alueen ala on 783 km 2, josta järvien osuus on 1,5 % (Ekholm 1993). Mustijoelle, Hirvihaaranjoelle tai Mäntsälänjoelle ei ole tehty ympäristöhallinnon toimesta ekologista luokittelua, mutta ympäristöhallinnon asiantuntija-arvion mukaan joen tila on yleisesti tyydyttävä. Fysikaalis-kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi (Oiva 2013). Ympäristöhallinnon lokakuussa 2013 julkaisemassa pintavesien ekologinen tila kartassa (ks. Kuva 1) koko Mustijoen vesistöalueen jokiosuudet Mustijoen pääuoma, Mäntsälänjoki, Hirvihaaranjoki ja Saarenjoki on luokitettu tyydyttäväksi.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 6 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Saarenjoki Hirvihaaranjoki Mäntsälänjoki Mustijoen pääuoma (alkaa Mäntsälänjoen ja Hirvihaaranjoen yhtymäkohdasta) Kuva 1. Pintavesien tila (ote kartasta, joka kattaa koko Suomen). Tila-arvio perustuu v tietoihin. Lähdeviite: Syke Ympäristöhallinnossa Mustijoen, Hirvihaaranjoen ja Mäntsälänjoen pintavesityyppi on keskisuuri savimaiden joki (Oiva 2013). Joen virtaaman tunnuslukuja on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1. Virtaaman tunnuslukuja Mustijoen Vekkosken mittauspisteestä ajalta (Hydrologinen vuosikirja ). Valuma-alueen pinta-ala on Vekkosken kohdalla 665 km 2, joka on 85 % koko joen valuma-alueesta. Ylivirtaama HQ 104 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 53,3 m 3 /s Keskivirtaama MQ 5,58 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 0,35 m 3 /s Alivirtaama NQ 0,07 m 3 /s Valuma-alueen yläosalla Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän Mäntsälän ammattiopiston eli Saaren kartanon, puhdistetut jätevedet lasketaan pieneen Saarenjokeen. Saarenjoki yhtyy Mäntsälänjokeen, johon johdetaan seuraavaksi Mäntsälän jätevedenpuhdistamon vedet. Pornaisen kirkonkylän puhdistetut jätevedet johdettiin v saakka Mustijokeen noin 28 km jokisuusta ylävirtaan. Pornaisten puhdistamo lakkautettiin huhtikuussa Porvoon Hinthaaran puhdistamon vedet johdetaan noin 10 km jokisuusta ylävirtaan. 4 Puhdistamoiden vesistökuormitus Puhdistamoiden vesistökuormitus on esitetty liitteessä (Liite 13).

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 7 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus 5 Jätevesien vaikutus joen veden laatuun ja luokituksiin jokiveden seurantatulosten perusteella 5.1 Vaikutus ympäristöhallinnon toimesta tehtyihin vesialueiden luokituksiin Saarenjoki, Mäntsälänjoki, Hirvihaaranjoki ja Mustijoen pääuoma (eli koko Mustijoen vesistöalue) on ympäristöhallinnon tekemässä luokituksessa puhdistamoiden ylä- ja alapuolella tyydyttävässä tilassa (ks. Kuva 1 s. 6), joten jätevedet eivät ole vaikuttaneet viralliseen luokitukseen. 5.2 Saaren kartanon puhdistamon vaikutus jokiveden pitoisuuksiin ja vertailu luokituksen raja-arvoihin Tarkkailun perusteella Saaren kartanon puhdistamon kuormitus näkyy Saarenjoen veden laadussa suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksien sekä kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuden nousuina, jotka ovat yleensä suhteellisen pieniä (Taulukko 2, kuvat Liite 2). Ajoittain, käytännössä joen pienen virtaaman aikana, pitoisuusnousut voivat olla suuria. Joen happitilanne on ollut hyvä. Vertailu fosforipitoisuuden luokituksen raja-arvoihin: puhdistamon ylä- ja alapuolella fosforipitoisuus vastaa luokkaa tyydyttävä. Taulukko 2. Veden laatu Saaren kartanon jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolisella jokinäytepisteellä Lähdeviite: Oiva Vedenlaatutekijä Vaihteluväli Mediaani Keskiarvo Havaintojen Yläp. Alap. Yläp. Alap. Yläp. Alap. lkm 2 Lämpökestoiset koliformiset kpl/ bakteerit ml Alustavat suolistoperäiset kpl/ enterokokkibakteerit ml Varmistetut suolistoperäiset kpl/ enterokokkibakteerit ml 170 E. coli -bakteerit kpl/ ml 770 Ammoniumtyppi µg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Vertailuarvot keskiarvoille (kemiallisen tilan luokkarajat 3 ): <40 erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä >130 huono Happikyllästys % Värien selitys: Näytepisteiden välillä ei näy merkittävää vaikutusta Pieni tai kohtalainen vaikutus Merkittävä vaikutus Saaren kartanon puhdistamon vesistötarkkailun näytepisteiden nimet Oiva-tietopalvelussa: yläpuolinen piste: Saarenjoki 1,0, alapuolinen piste: Saarenjoki 0,4. 2 Havaintojen lkm yhtä näytepistettä kohti. 3 Lähdeviite: kemiallisen tilan luokkien rajat: Aroviita ym s. 50, pintavesityyppi keskisuuret savimaiden joet. Tälle vesityypille on annettu kemialliset luokkarajat vain kokonaisfosforille (ei kokonaistypelle).

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 8 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus 5.3 Mäntsälän kirkonkylän puhdistamon vaikutus jokiveden pitoisuuksiin ja vertailu luokituksen raja-arvoihin Tarkkailun perusteella Mäntsälän puhdistamon kuormitus näkyy Mäntsälänjoen veden laadussa selvästi suolistoperäisten bakteerien, kokonaistypen ja ammoniumtypen sekä selvästi tai kohtalaisesti kokonaisfosforin pitoisuuden nousuna. Joen happitilanteeseen jätevesikuormitus ei ole vaikuttanut (Taulukko 3, kuvat Liite 3). Vertailu fosforipitoisuuden luokituksen raja-arvoihin: puhdistamon yläpuolella pitoisuus vastaa luokkaa tyydyttävä ja alapuolella (näytepiste Mäntsälänjoki 1,5) pitoisuus vastaa luokkaa välttävä. Huom! Virallisessa pintavesiluokituksessa, joka tehdään ympäristöhallinnon toimesta kokonaisarvion perusteella, luokka on tyydyttävä puhdistamon ylä- ja alapuolella (vrt. Kuva 1 s. 6). Taulukko 3. Veden laatu Mäntsälän puhdistamon jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolisella jokinäytepisteellä Lähdeviite: Oiva Vedenlaatutekijä Vaihteluväli Mediaani Keskiarvo Havaintojen Yläp. Alap. Yläp. Alap. Yläp. Alap. lkm 2 Lämpökestoiset koliformiset kpl/ bakteerit ml Alustavat suolistoperäiset kpl/ enterokokkibakteerit ml Varmistetut suolistoperäiset kpl/ enterokokkibakteerit ml 260 E. coli -bakteerit kpl/ ml 1600 Ammoniumtyppi µg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Vertailuarvot keskiarvoille (kemiallisen tilan luokkarajat 3 ): <40 erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä >130 huono Happikyllästys % Värien selitys: Näytepisteiden välillä ei näy merkittävää vaikutusta Pieni tai kohtalainen vaikutus Merkittävä vaikutus Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) vaikutus jokiveden pitoisuuksiin ja vertailu luokituksen raja-arvoihin Tarkkailun perusteella Pornaisten puhdistamon kuormitus näkyi Mustijoen veden laadussa vain pieninä ajoittaisina suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksien nousuna, kun oletetaan, että puhdistamon ylä- ja alapuolisten näytepisteiden välisellä 4,6 km 4 Mäntsälän puhdistamon vesistötarkkailun näytepisteiden nimet Oiva-tietopalvelussa: yläpuolinen piste: Mäntsälänjoki 4,0, alapuolinen piste: Mäntsälänjoki 1,5.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 9 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus pituisella jokiosuudella puhdistamo oli ainoa veden laatuun vaikuttanut tekijä (Taulukko 4, kuvat Liite 4). Em. pitkähköllä jokiosuudella saattoi olla lisäksi muitakin veden laatuun vaikuttavia kuormittajia, joten bakteerit saattoivat osittain olla peräisin myös muualta ympäristöstä. Vertailu fosforipitoisuuden luokituksen raja-arvoihin: puhdistamon ylä- ja alapuolella pitoisuus vastaa luokkaa välttävä. Huom! Virallisessa pintavesiluokituksessa, joka tehdään ympäristöhallinnon toimesta kokonaisarvion perusteella, joen luokka on tyydyttävä (vrt. Kuva 1 s. 6). Taulukko 4. Veden laatu Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolisella jokinäytepisteellä Lähdeviite: Oiva Vedenlaatutekijä Vaihteluväli Mediaani Keskiarvo Havaintojen Yläp. Alap. Yläp. Alap. Yläp. Alap. lkm 2 Lämpökestoiset koliformiset kpl/ bakteerit ml Alustavat suolistoperäiset kpl/ enterokokkibakteerit ml Varmistetut suolistoperäiset kpl/ enterokokkibakteerit ml E. coli -bakteerit kpl/ ml Ammoniumtyppi µg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Vertailuarvot keskiarvoille (kemiallisen tilan luokkarajat 3 ): <40 erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä >130 huono Happikyllästys % Värien selitys: Näytepisteiden välillä ei näy merkittävää vaikutusta Pieni tai kohtalainen vaikutus Merkittävä vaikutus Porvoon Hinthaaran puhdistamon vaikutus jokiveden pitoisuuksiin ja vertailu luokituksen raja-arvoihin Tarkkailun perusteella Hinthaaran puhdistamon kuormitus näkyy Mustijoen veden laadussa pieninä suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksien nousuna, kun oletetaan, että puhdistamon ylä- ja alapuolisten näytepisteiden välisellä 4,8 km pituisella jokiosuudella puhdistamo oli ainoa veden laatuun vaikuttanut tekijä (Taulukko 5, kuvat Liite 5). Em. pitkähköllä jokiosuudella saattaa olla lisäksi muitakin veden laatuun vaikuttavia kuormittajia, joten bakteerit saattoivat osittain olla peräisin myös muualta ympäristöstä. 5 Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) vesistötarkkailun näytepisteiden nimet Oiva-tietopalvelussa: yläpuolinen piste: Mustijoki 28,4, alapuolinen piste: Mustijoki 23,8.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 10 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Vertailu fosforipitoisuuden luokituksen raja-arvoihin: puhdistamon ylä- ja alapuolella pitoisuus vastaa luokkaa välttävä. Huom! Virallisessa pintavesiluokituksessa, joka tehdään ympäristöhallinnon toimesta kokonaisarvion perusteella, joen luokka on tyydyttävä (vrt. Kuva 1 s. 6). Taulukko 5. Veden laatu Hinthaaran puhdistamon jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolisella jokinäytepisteellä Lähdeviite: Oiva Vedenlaatutekijä Vaihteluväli Mediaani Keskiarvo Havaintojen Yläp. Alap. Yläp. Alap. Yläp. Alap. lkm 2 Lämpökestoiset koliformiset kpl/ bakteerit ml Alustavat suolistoperäiset kpl/ enterokokkibakteerit ml Varmistetut suolistoperäiset kpl/ enterokokkibakteerit ml 500 E. coli -bakteerit kpl/ ml Ammoniumtyppi µg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Vertailuarvot keskiarvoille (kemiallisen tilan luokkarajat 3 ): <40 erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä >130 huono Happikyllästys % Värien selitys: Näytepisteiden välillä ei näy merkittävää vaikutusta Pieni tai kohtalainen vaikutus Merkittävä vaikutus Jätevesien osuus joen fosfori- ja typpikuormituksesta jokiveden pitoisuushavaintojen perusteella arvioituna Puhdistamoiden laskennalliset osuudet joen kuormasta on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 6). Laskennan kuvaus: ks. Liite Hinthaaran puhdistamon vesistötarkkailun näytepisteiden nimet Oiva-tietopalvelussa: yläpuolinen piste: Mustijoki 15,5, alapuolinen piste: Mustijoki 10,7.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 11 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Taulukko 6. Puhdistamoiden laskennalliset osuudet joen kuormasta v jokiveden pitoisuushavaintojen ja Vekkoskessa mitattujen virtaamien perusteella arvioituna. Kok-P = kokonaisfosfori, Kok-N = kokonaistyppi. Puhdistamo Tarkastelupiste joessa Saarenjoki 0,4 Mäntsälänjoki 1,5 Mustijoki 46,9 Mustijoki 28,4 7 Mustijoki 15,5 Mustijoki 10,7 Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N SAAREN KARTANON PUHDISTAMO Vaihteluväli 25 % 61 % 8 % 12 % 4 % 9 % 3 % 13 % 5 % 12 % 3 % 10 % Mediaani 1 % 2 % 0,7 % 0,8 % 0,1 % 0,3 % 0,1 % 0,2 % 0,1 % 0,2 % 0,1 % 0,2 % Keskiarvo 2 % 6 % 0,7 % 2 % 0,3 % 0,9 % 0,3 % 0,9 % 0,3 % 0,9 % 0,2 % 0,8% Hav. lkm MÄNTSÄLÄN PUHDISTAMO Vaihteluväli ,4.. >100 % 0,6.. >100 % 0,1.. >100 % 0,2.. >100 % 0,2.. >100 >100 % % 0,2.. >100 >100 % % >100 % 0,1.. >100 % Mediaani % 34 % 6 % 13 % 4 % 10 % 4 % 10 % 4 % 9 % Keskiarvo % 60 % 14 % 32 % 12 % 34 % 13 % 35 % 10 % 30 % Hav. lkm PORNAISTEN PUHDISTAMO 7 (lakkautettu 2008) Vaihteluväli % 67 % 21 % 57 % Mediaani % 1 % 0,9 % 1 % Keskiarvo % 5 % 2 % 5 % Hav. lkm HINTHAARAN PUHDISTAMO Vaihteluväli % 16 % Mediaani ,3 % 0,4 % Keskiarvo % 2 % Hav. lkm Taustavärillä korostettuihin lukuihin liittyvät kommentit: Sininen: puhdistamon laskennallinen osuus kuormituksesta hieman kasvaa alavirtaan päin siirryttäessä. Käytännössä tämä ei ole mahdollista, vaan osuuden laskennallinen kasvu johtuu laskennan lähtötietoihin (puhdistamon vesistökuormitus, jokiveden pitoisuus ja joen virtaama) liittyvästä epävarmuudesta sekä pienen virtaaman aikana jokiuomassa tapahtuvasta fosforin ja typen pidättymisestä. Vihreä: todellisuudessa yli 100 % kuormitusosuus on mahdoton, ja tason 100 % ylittävä lukuarvo kuvaa merkittävän osuuden lisäksi laskentaan varsinkin pienen jokivirtaaman aikana liittyvää epävarmuutta (ks. myös sininen kommentti yllä). 6.1 Mäntsälän puhdistamon kuormitusosuus Mäntsälän puhdistamon kuormitusosuuksien tarkastelu (ks. Taulukko 6): Osuus fosforikuormituksesta: mediaaneja tarkastellen osuus on Mäntsälänjoessa kohtalainen (13 %) ja alempana vesistössä melko pieni (4..6 %). Keskiarvoja 8 tarkastellen puhdistamon osuus fosforista on Mäntsälänjoessa suuri (34 %) ja alempana vesistössä kohtalainen ( %). 7 Näytepisteen Mustijoki 28,4 osalta tarkastelujakso on (tämän pisteen tarkkailu loppui 2008). Myös Pornaisten puhdistamon kohdalla tarkastelujakso on Keskiarvo kuvaa todennäköisesti puhdistamon vaikutusta huonommin kuin mediaani, koska suuret lukuarvot (havaitut suuret kuormitusosuudet) vaikuttavat keskiarvoon paljon suuremmalla painolla kuin vastaava kappalemäärä pieniä lukuarvoja (havaitut pienet kuormitusosuudet).

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 12 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Osuus typpikuormituksesta: mediaaneja tarkastellen osuus on Mäntsälänjoessa suuri (34 %) ja alempana vesistössä kohtalainen (9..13 %). Keskiarvoja 8 tarkastellen puhdistamon osuus typestä on Mäntsälänjoessa erittäin suuri (60 %) ja alempana vesistössä suuri (30-35 %). Joen pienimpien virtaamien aikana, jota osuuden vaihteluvälin yläraja kuvaa, puhdistamon laskennallinen osuus fosforista ja typestä on Mäntsälänjoessa sekä Mustijoessa alajuoksulle saakka erittäin suuri (yli 100 %) (tulokset yli 100 % kuvaavat suuren osuuden lisäksi sitä, että pienen virtaaman aikana kuormitusosuuksien laskentaan liittyy suuria epävarmuustekijöitä, vrt. Taulukko 6 alapuolella olevat kommentit). 6.2 Saaren kartanon puhdistamon kuormitusosuus Saaren kartanon puhdistamon kuormitusosuuksien tarkastelu (ks. Taulukko 6): Mediaaneja tarkastellen puhdistamon osuus joen kuormasta on Saarenjoessa erittäin pieni, 1-2 %, ja alempana vesistössä merkityksetön (0,1..0,3 %). Keskiarvoja 8 tarkastellen puhdistamon osuus joen kuormasta on Saarenjoessa pieni, 2-6 %, Mäntsälänjoessa erittäin pieni (<1..2 %) ja alempana vesistössä merkityksetön (0,2..0,9 %). Joen pienimpien virtaamien aikana, jota osuuden vaihteluvälin yläraja kuvaa, laskennallinen osuus Saarenjoen kuormasta on suuri ( %) ja alempana vesistössä kohtalainen tai pieni (3-13 %). 6.3 Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) kuormitusosuus Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) kuormitusosuuksien tarkastelu (ks. Taulukko 6): Mediaaneja tarkastellen puhdistamon osuus joen kuormasta oli Mustijoessa erittäin pieni (noin 1 %). Keskiarvoja 8 tarkastellen puhdistamon osuus joen kuormasta oli Mustijoessa pieni, 2-5 %. Joen pienimpien virtaamien aikana, jota osuuden vaihteluvälin yläraja kuvaa, laskennallinen osuus Mustijoen kuormasta on suuri, fosforikuormasta n % ja typpikuormasta %. 6.4 Hinthaaran puhdistamon kuormitusosuus Hinthaaran puhdistamon kuormitusosuuksien tarkastelu (ks. Taulukko 6): Mediaaneja tarkastellen puhdistamon osuus joen kuormasta on Mustijoessa merkityksetön (noin 0,4 %). Keskiarvoja 8 tarkastellen puhdistamon osuus joen kuormasta on Mustijoessa erittäin pieni, 1-2 %. Joen pienimpien virtaamien aikana, jota osuuden vaihteluvälin yläraja kuvaa, laskennallinen osuus Mustijoen kuormasta on kohtalainen (12-16 %).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 13 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus 7 Jätevesien osuus joen fosfori- ja typpikuormituksesta VEMALA-mallin päivittäisten kuormituslukujen perusteella arvioituna Kuormitusosuudet on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 7). Laskennan kuvaus: ks. Liite 12. Tässä luvussa tarkastellut VEMALA-mallilla lasketut kuormitusosuudet kuvaavat puhdistamojen osuuksia tarkemmin kuin jokiveden pitoisuuksiin pohjautuvat ainevirtaamatarkastelut (vrt. edellinen luku 6), koska mallin avulla saadaan arviot jokeen kohdistuvalle fosfori- ja typpikuormitukselle tarkastelupisteittäin erikseen jokaiselle laskentajakson päivälle.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 14 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Taulukko 7. Puhdistamoiden laskennalliset osuudet joen kuormasta v Laskenta-aineistona on ollut jokaiselle tarkasteluvuosijakson päivälle erikseen lasketut puhdistamokuormien prosenttiosuudet. Joen päivittäinen kuormitus on arvioitu VEMALA-mallin avulla. Kok-P = kokonaisfosfori, Kok-N = kokonaistyppi. Puhdistamo Tarkastelupiste joessa Saarenjoki 0,4 Mäntsälänjoki 1,5 Mustijoki 46,9 Mustijoki 28,4 Mustijoki 10,7 Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N SAAREN KARTANON PUHDISTAMO Vaihteluväli koko vuosi 8 % 28 % 4 % 9 % 0,7 % 2 % 0,6 % 2 % 0,6 % 3 % touko-syyskuu 8 % 28 % <0,1 4 % 9 % 0,5 % 2 % 0,5 % 2 % 0,5 % 3 % Mediaani koko vuosi 0,6 % 2 % 0,3 % 1 % 0,1 % 0,4 % 0,1 % 0,3 % 0,1 % 0,3 % touko-syyskuu 0,9 % 5 % 0,4 % 2 % 0,1 % 0,7 % 0,1 % 0,6 % 0,1 % 0,5 % Keskiarvo koko vuosi 1 % 5 % 0,6 % 2 % 0,1 % 0,5 % 0,1 % 0,5 % 0,1 % 0,4 % touko-syyskuu 2 % 8 % 0,8 % 3 % 0,1 % 0,7 % 0,1 % 0,6 % 0,1 % 0,7 % Hav. lkm koko vuosi touko-syyskuu MÄNTSÄLÄN PUHDISTAMO Vaihteluväli koko vuosi ,1.. >100 % touko-syyskuu ,1.. >100 % 0,3.. >100 % 0,8.. >100 % 24 % 21 % 0, % 0, % 19 % 18 % 0, % 0, % 22 % 22 % >100 % 0,2.. >100 % Mediaani koko vuosi % 61 % 6 % 19 % 4 % 16 % 4 % 12 % touko-syyskuu % 100 % 6 % 34 % 5 % 27 % 5 % 24 % Keskiarvo koko vuosi % 94 % 6 % 24 % 5 % 21 % 5 % 20 % touko-syyskuu 35 % >100 % 7 % 35 % 6 % 29 % 6 % 30 % Hav. lkm koko vuosi touko-syyskuu Kommentti taulukossa punaisella merkittyihin lukuarvoihin: todellisuudessa yli 100 % kuormitusosuus on mahdoton, ja tason 100 % ylittävä lukuarvo kuvaa merkittävän osuuden lisäksi laskentaan varsinkin pienen jokivirtaaman aikana liittyvää epävarmuutta. Epävarmuustekijät liittyvät ainakin puhdistamon hetkelliseen vesistökuormitukseen, jokiveden pitoisuuksiin ja joen virtaamaan sekä pienen virtaaman aikana jokiuomassa tapahtuvasta fosforin ja typen pidättymisestä. - Kommentti taulukossa sinisellä merkittyihin lukuarvoihin: puhdistamon laskennallinen osuus kuormituksesta hieman kasvaa alavirtaan päin siirryttäessä. Käytännössä tämä ei ole mahdollista, vaan osuuden laskennallinen kasvu alavirtaan päin johtuu laskennan lähtötietoihin liittyvästä epävarmuudesta (vrt. myös edellä oleva punainen kommentti). 9 Pornaisten puhdistamon kohdalla tarkastelujakso on (lakkautettiin 2008).

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 15 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Taulukko 7 (jatkoa). Puhdistamoiden laskennalliset osuudet joen kuormasta v VEMALA-mallin avulla arvioituna. Kok-P = kokonaisfosfori, Kok-N = kokonaistyppi. Puhdistamo Tarkastelupiste joessa Saarenjoki 0,4 Mäntsälänjoki 1,5 Mustijoki 46,9 Mustijoki 28,4 Mustijoki 10,7 Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N Kok-P Kok-N PORNAISTEN PUHDISTAMO 7 (lakkautettu 2008) Vaihteluväli koko vuosi % 19 % < % 22 % touko-syyskuu % 19 % 5 % 22 % Mediaani koko vuosi % 3 % 1 % 2 % touko-syyskuu % 4 % 1 % 4 % Keskiarvo koko vuosi % 5 % 1 % 4 % touko-syyskuu 2 % 6 % 2 % 6 % Hav. lkm koko vuosi touko-syyskuu HINTHAARAN PUHDISTAMO Vaihteluväli koko vuosi % 15 % touko-syyskuu % 15 % Mediaani koko vuosi ,3 % 0,9 % touko-syyskuu ,5 % 2 % Keskiarvo koko vuosi ,7 % 2 % touko-syyskuu 0,8 % 3 % Hav. lkm koko vuosi touko-syyskuu Kommentti taulukossa punaisella merkittyihin lukuarvoihin: todellisuudessa yli 100 % kuormitusosuus on mahdoton, ja tason 100 % ylittävä lukuarvo kuvaa merkittävän osuuden lisäksi laskentaan varsinkin pienen jokivirtaaman aikana liittyvää epävarmuutta. Epävarmuustekijät liittyvät ainakin puhdistamon hetkelliseen vesistökuormitukseen, jokiveden pitoisuuksiin ja joen virtaamaan sekä pienen virtaaman aikana jokiuomassa tapahtuvasta fosforin ja typen pidättymisestä. - Kommentti taulukossa sinisellä merkittyihin lukuarvoihin: puhdistamon laskennallinen osuus kuormituksesta hieman kasvaa alavirtaan päin siirryttäessä. Käytännössä tämä ei ole mahdollista, vaan osuuden laskennallinen kasvu alavirtaan päin johtuu laskennan lähtötietoihin liittyvästä epävarmuudesta (vrt. myös edellä oleva punainen kommentti). 10 Pornaisten puhdistamon kohdalla tarkastelujakso on (lakkautettiin 2008).

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 16 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus 7.1 Mäntsälän puhdistamon kuormitusosuus Mäntsälän puhdistamon kuormitusosuuksien tarkastelu (vrt. Taulukko 7): Osuus fosforikuormituksesta mediaaneja tarkastellen: - Osuus on Mäntsälänjoessa melko suuri (ympärivuotisesti n. 20 %, kasvukaudella n. 30 %) - Alempana vesistössä osuus on melko pieni (ympärivuotisesti ja kasvukaudella noin 4-6 %). - Keskiarvoja 8 tarkastellen osuus on hieman suurempi kuin mediaaneissa. Osuus typpikuormituksesta mediaaneja tarkastellen: - Osuus on Mäntsälänjoessa suuri (ympärivuotisesti n. 60 %, kasvukaudella n. 100 %). - Alempana vesistössä osuus on ympärivuotisesti kohtalainen (12-19 %) ja kasvukaudella melko suuri (24-34 %). - Keskiarvoja 8 tarkastellen osuus on samaa tasoa tai hieman suurempi kuin mediaaneissa. Osuus joen pienimpien virtaamien aikana (jota osuuden vaihteluvälin yläraja kuvaa): - Osuus fosforista ja typestä on Mäntsälänjoessa erittäin suuri (yli 100 %). - Alempana vesistössä kuivimpina aikoina puhdistamon laskennallinen kuormitusosuus typestä on lähes 100 %, ja osuus fosforista on noin 20 %. - Kuivimpina aikoina jokivedessä havaitut typpi- ja fosforipitoisuudet ovat kuitenkin alimmillaan, koska kuivina aikoina hajakuormitus on pienimmillään (ks. luku 8 jäljempänä). Puhdistamon kuormitusosuuksien ajalliset jakaumat (vrt. kertymäkuvaajat Liite 7-Liite 10): o Mäntsälänjoki 1,5 (välittömästi puhdistamon alapuolella): - Fosfori, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 20 % 75 % ajasta osuus on alle 40 % 10 % ajasta osuus on yli 70 % Kasvukaudella osuudet ovat hieman suurempia. - Typpi, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 60 % 60 % ajasta osuus ylittää 100 % Kasvukaudella osuudet ovat hieman suurempia.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 17 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus o Mustijoki 46,9 (pääuoman yläosa vähän Mäntsälänjoen ja Hirvihaaranjoen liittymäkohdasta alavirtaan): - Fosfori, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 6 % (edellisellä tarkastelupisteellä osuus alle 20 %) 75 % ajasta osuus on alle 9 % (alle 40 %) 10 % ajasta osuus on yli 13 % (yli 70 %) Kasvukaudella osuudet ovat samaa tasoa. - Typpi, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 20 % (edellisellä tarkastelupisteellä osuus alle 60 %) 75 % ajasta osuus on alle 40 % (>100 %) 10 % ajasta osuus on yli 55 % (>100 %) Kasvukaudella osuudet ovat hieman suurempia. o Mustijoki 28,4 (pääuoman keskiosa Pornaisten kohdalla): - Fosfori, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 4 % (edellisellä tarkastelupisteellä osuus alle 6 %) 75 % ajasta osuus on alle 7 % (alle 9 %) 10 % ajasta osuus on yli 10 % (alle 13 %) Kasvukaudella osuudet ovat samaa tasoa. - Typpi, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 15 % (edellisellä tarkastelupisteellä osuus alle 20 %) 75 % ajasta osuus on alle 35 % (40 %) 10 % ajasta osuus on yli 45 % (55 %) Kasvukaudella osuudet ovat hieman suurempia. o Mustijoki 10,7 (pääuoman alaosa): - Fosfori, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 4 % (edellisellä tarkastelupisteellä osuus sama) 75 % ajasta osuus on alle 7 % (sama) 10 % ajasta osuus on yli 10 % (sama) Kasvukaudella osuudet ovat samaa tasoa. - Typpi, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 12 % (edellisellä tarkastelupisteellä osuus alle 15 %) 75 % ajasta osuus on alle 30 % (35 %) 10 % ajasta osuus on yli 45 % (sama) Kasvukaudella osuudet ovat hieman suurempia.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 18 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus 7.2 Saaren kartanon puhdistamon kuormitusosuus Saaren kartanon puhdistamon kuormitusosuuksien tarkastelu (vrt. Taulukko 7): Osuus fosforikuormituksesta mediaaneja tarkastellen: - Osuus on Saarenjoessa erittäin pieni (ympärivuotisesti ja kasvukaudella alle 1 %) - Alempana vesistössä merkityksetön (ympärivuotisesti ja kasvukaudella alle 0,5 %). - Keskiarvoja 8 tarkastellen osuus on samaa luokkaa kuin mediaaneissa. Osuus typpikuormituksesta mediaaneja tarkastellen: - Osuus on Saarenjoessa pieni (ympärivuotisesti 2 %, kasvukaudella 5 %). - Alempana vesistössä Mäntsälänjoessa osuus on noin puolet pienempi, ja Mustijoessa osuus on merkityksetön (<1 %). - Keskiarvoja 8 tarkastellen osuus on samaa tasoa tai hieman suurempi kuin mediaaneissa. Osuus joen pienimpien virtaamien aikana, jota osuuden vaihteluvälin yläraja kuvaa: - Osuus fosforista on Saarenjoessa pieni (8 %) ja typen osalta melko suuri (28 %). - Kuivimpina aikoina alempana vesistössä puhdistamon laskennallinen kuormitusosuus on Mäntsälänjoessa puolet tai kolmasosa Saarenjoen vastaavasta osuudesta, ja osuus Mustijoen kuormasta on kuivimpinakin aikoina pieni (0,5-3 %). Puhdistamon kuormitusosuuksien ajalliset jakaumat (vrt. kertymäkuvaajat Liite 6-Liite 10): o Saarenjoki 0,4 (välittömästi puhdistamon alapuolella): - Fosfori, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 1 % 75 % ajasta osuus on alle 2 % 10 % ajasta osuus on yli 3 % Kasvukaudella osuudet ovat vähän suurempia. - Typpi, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 3 % 75 % ajasta osuus on alle 7 % 10 % ajasta osuus on yli 13 % Kasvukaudella osuudet ovat hieman suurempia.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 19 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus o Mäntsälänjoki 1,5: - Fosfori, ympärivuotisesti ja kasvukaudella: 90 % ajasta osuus on alle 3 % - Typpi, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 2 % 75 % ajasta osuus on alle 3 % 10 % ajasta osuus on yli 5 % Kasvukaudella osuudet ovat vähän suurempia. o Mustijoen pääuoma (pisteet 46,9, 28,4 ja 10,7): - Fosfori, ympärivuotisesti ja kasvukaudella: osuus merkityksetön (alle 1 %) - Typpi, ympärivuotisesti ja kasvukaudella: osuus pieni tai merkityksetön (alle 3 %) 7.3 Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) kuormitusosuus Pornaisten puhdistamon (lakkautettu 2008) kuormitusosuuksien tarkastelu (vrt. Taulukko 7): Osuus fosforikuormituksesta mediaaneja tarkastellen: - Osuus oli Mustijoessa erittäin pieni (ympärivuotisesti ja kasvukaudella 1 %) - Keskiarvoja 8 tarkastellen osuus oli vähän suurempi mutta edelleen erittäin pieni (1-2 %) Osuus typpikuormituksesta mediaaneja tarkastellen: - Osuus oli Mustijoessa pieni (ympärivuotisesti 2-3 %, kasvukaudella 4 %). - Keskiarvoja 8 tarkastellen osuus oli vähän suurempi mutta edelleen varsin pieni (4-6 %) Osuus joen pienimpien virtaamien aikana, jota osuuden vaihteluvälin yläraja kuvaa: - Osuus fosforista oli Mustijoessa pieni (6 %) ja typen osalta kohtalainen (n. 20 %). Puhdistamon kuormitusosuuksien ajalliset jakaumat (vrt. kertymäkuvaaja Liite 9-Liite 10): o Mustijoen pääuoma (pisteet 28,4 ja 10,7): - Fosfori, ympärivuotisesti ja kasvukaudella: osuus merkityksetön (alle 0,5 %) - Typpi, ympärivuotisesti ja kasvukaudella: osuus pieni tai merkityksetön (alle 2 %)

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 20 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus 7.4 Hinthaaran puhdistamon kuormitusosuus Hinthaaran puhdistamon kuormitusosuuksien tarkastelu (vrt. Taulukko 7): Osuus fosforikuormituksesta mediaaneja tarkastellen: - Osuus on Mustijoessa erittäin pieni (ympärivuotisesti ja kasvukaudella alle 1 %) - Keskiarvoja 8 tarkastellen osuus oli vähän suurempi mutta edelleen erittäin pieni (alle 1 %) Osuus typpikuormituksesta mediaaneja tarkastellen: - Osuus on Mustijoessa pieni tai erittäin pieni (ympärivuotisesti 1 %, kasvukaudella 2 %). - Keskiarvoja 8 tarkastellen osuus oli vähän suurempi mutta edelleen pieni pieni (2-3 %) Osuus joen pienimpien virtaamien aikana, jota osuuden vaihteluvälin yläraja kuvaa: - Osuus fosforista on Mustijoessa pieni (4 %) ja typen osalta kohtalainen (15 %). Puhdistamon kuormitusosuuksien ajalliset jakaumat (vrt. kertymäkuvaajat Liite 10): o Mustijoen pääuoma (piste 10,7): - Fosfori, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 0,5 % 75 % ajasta osuus on alle 1 % 10 % ajasta osuus on yli 2 % Kasvukaudella osuudet ovat samaa luokkaa. - Typpi, ympärivuotinen tarkastelu: 50 % ajasta osuus on alle 1 % 75 % ajasta osuus on alle 2 % 10 % ajasta osuus on yli 5 % Kasvukaudella osuudet ovat samaa luokkaa. 8 Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden ja joen vedessä havaitun fosfori- ja typpipitoisuuden välinen yhteys Puhdistamojen laskennallinen osuus joen kuormituksesta ei vielä kerro jokiveden pitoisuuksista. Tässä selvityksessä tarkasteltiin Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden ja jokivedestä mitattujen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien välistä riippuvuutta pisteillä Mäntsälänjoki 1,5 ja Mustijoki 46,9, 15,5 ja 10,7. Tarkastelupäivät olivat jokiveden näytteenottopäiviä. Kuormitusosuuksien laskennassa joen ainevirtaama (fosforivirtaama ja typpivirtaama) näytteenottopäivälle laskettiin jokivedessä havaitun pitoisuuden ja laskennallisen virtaaman tulona. Joen virtaama arvioitiin Vekkosken päivittäisistä virtaamista valumaalueiden pinta-alojen suhteessa (samanlainen joen ainevirtaaman laskentatapa kuin edellä luvussa 6). Puhdistamon vesistökuormituksena käytettiin ko. vuoden keskiarvoa.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 21 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus 8.1 Mäntsälänjoki Osa puhdistamon yksittäisistä laskennallisista kuormitusosuuksista ylittää 100 % (aina % saakka). Todellisuudessa osuus ei luonnollisesti voi ylittää tasoa 100 %, mutta käytännössä kuormitusosuuslaskentaan liittyvät epävarmuustekijät ajoittain tuottavat yli 100 % tuloksia. Laskennan epävarmuustekijöitä lueteltu edellä kuormitusosuustaulukoiden (Taulukko 6 s. 11 ja Taulukko 7 s. 14) alapuolella olevissa kommenteissa. Suurimmat tason 100 % ylitykset tapahtuvat kuivimpina aikoina, jolloin fosforin ja typen pidättyminen joessa on suurimmillaan. Kuormitusosuuslaskennassa puolestaan oletetaan, että mitään pidättymistä ei uomassa tapahdu. Jokiveden pitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon kuormitusosuuden välisen riippuvuuden tarkastelu pisteellä Mäntsälänjoki 1,5: Kokonaisfosfori (ks. Kuva 2): - Keskimääräistä korkeammat fosforipitoisuudet ovat esiintyneet silloin kun Mäntsälän puhdistamon kuormitusosuus on pieni. - Johtopäätös: ympäristöstä tuleva kuormitus vaikuttaa jokiveden fosforipitoisuuteen enemmän kuin Mäntsälän puhdistamon jätevesikuormitus. Kun puhdistamon osuus joen kuormasta on suuri (käytännössä kuivina aikoina, jolloin joen virtaama on pieni), ympäristöstä tulee vähemmän kuormitusta jokeen. Ympäristön kuorman väheneminen vaikuttaa veden laatuun enemmän kuin samaan aikaan tapahtuva puhdistamon kuormitusosuuden kasvu, joten puhdistamon suuren kuormitusosuuden aikana jokiveden fosforipitoisuudet ovat keskimääräistä pienempiä.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 22 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Kuva 2. Tarkastelupiste Mäntsälänjoki 1,5: jokiveden kokonaisfosforipitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden välinen riippuvuus Kokonaistyppi (ks. Kuva 3): - Jokiveden typpipitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon kuormitusosuuden välillä ei ole selkeää yhteyttä. - Johtopäätös: Mäntsälän puhdistamon ja ympäristöstä tulevan kuormituksen merkitys on samaa suuruusluokkaa tällä tarkastelupisteellä. Pienen jokivirtaaman aikana ympäristöstä tuleva typpikuorma on pieni, ja tällöin puhdistamon kuormitus kasvattaa jokiveden typpipitoisuutta. Suuren virtaaman aikana puhdistamon vaikutus on pieni, mutta ympäristöstä tuleva kuorma on suuri, mikä kasvattaa jokiveden typpipitoisuutta.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 23 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Kuva 3. Tarkastelupiste Mäntsälänjoki 1,5: jokiveden kokonaistyppipitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden välinen riippuvuus Mustijoki Jokiveden pitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon kuormitusosuuden välisen riippuvuuden tarkastelu pisteillä Mustijoki 46,9, 15,5 ja 10,7: Kokonaisfosfori ja kokonaistyppi (ks. Kuva 4-Kuva 9): - Jokiveden fosfori- ja typpipitoisuus on keskimäärin pienempi silloin kun puhdistamon kuormitusosuus on suurempi. - Johtopäätös: ympäristöstä tuleva kuormitus vaikuttaa Mustijoen veden fosfori- ja pitoisuuteen enemmän kuin Mäntsälän puhdistamon jätevesikuormitus. Kun puhdistamon osuus joen kuormasta on suuri (käytännössä kuivina aikoina, jolloin joen virtaama on pieni), ympäristöstä tulee vähemmän kuormitusta jokeen. Ympäristön kuorman väheneminen vaikuttaa veden laatuun enemmän kuin samaan aikaan tapahtuva puhdistamon kuormitusosuuden kasvu, joten puhdistamon suuren kuormitusosuuden aikana jokiveden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat keskimääräistä pienempiä.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 24 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Kuva 4. Tarkastelupiste Mustijoki 46,9: jokiveden kokonaisfosforipitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden välinen riippuvuus Kuva 5. Tarkastelupiste Mustijoki 46,9: jokiveden kokonaistyppipitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden välinen riippuvuus

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 25 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Kuva 6. Tarkastelupiste Mustijoki 15,5: jokiveden kokonaisfosforipitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden välinen riippuvuus Kuva 7. Tarkastelupiste Mustijoki 15,5: jokiveden kokonaistyppipitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden välinen riippuvuus

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selvitys 26 (29) Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus Kuva 8. Tarkastelupiste Mustijoki 10,7: jokiveden kokonaisfosforipitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden välinen riippuvuus Kuva 9. Tarkastelupiste Mustijoki 10,7: jokiveden kokonaistyppipitoisuuden ja Mäntsälän puhdistamon laskennallisen kuormitusosuuden välinen riippuvuus

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Mustijoen varren asukkaat eivät halua Mäntsäläjoesta likaviemäriä.

Mustijoen varren asukkaat eivät halua Mäntsäläjoesta likaviemäriä. Tekninen lautakunta 22 18.02.2014 Mäntsälän jätevedenpuhdistamon jätevesien johtaminen meriviemäriin 99/11/2014 173/01/019/2012 Tekninen lautakunta 06.11.2012 162 Tenho Vilander on toimittanut Mustijoen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 279/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 268/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 25.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 274/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS 2009-2010 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 21, JÄTEVESIKUORMITUS 29-21 JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA Mirva Levomäki prosessi-insinööri, DI Lounais-Suomen vesi- ja

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU

Lisätiedot

Porvoonjoen. ainevirtaamat ja kuormitus. Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f.

Porvoonjoen. ainevirtaamat ja kuormitus. Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 61 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 61 BORGÅ Porvoonjoen

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA

HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 14 2014 1 Yleistä Hiitolanjoki, josta käytetään myös nimeä Kokkolanjoki, on Etelä-Karjalassa sijaitseva

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016

Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016 JULKAISU 109 28.9.2016 Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016 Lounais-Suomen Osoite Puhelin Sähköposti / www-sivu ALV rek. vesiensuojeluyhdistys ry Telekatu 16 vesiensuojeluyhdistys@lsvsy.fi

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012

LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 16WWE1992 27.5.2013 LESTIJOEN YHTEISTARKKAILU V. 2012 VESISTÖTARKKAILU LUONNOS Lestijoen yhteistarkkailun vesistötarkkailu vuonna 2012 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖALUEIDEN

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin

Lisätiedot

Somerojoen lasku-uoman ennallistamisen esiselvitys

Somerojoen lasku-uoman ennallistamisen esiselvitys S U U N N IT T E L U JA T EK N IIK K A PRO PITKÄJÄRVI RY Somerojoen lasku-uoman ennallistamisen esiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1262013 P20215P001 Selvitys 1 (10) K Kamppi, E Puuronen, T Puustinen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014

Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014 Mäntsälänjoen vuollejokisimpukkaselvitys Mäntsälän vanhalta myllypadolta Hirvihaaranjoen yhtymäkohtaan 2014 Rami Laaksonen 29.7.2014 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä

Lisätiedot

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN 20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 257/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M6090005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KIRKKONUMMEN KUNTA. Kaljärven tarkkailu. Vuosiyhteenveto 2013

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KIRKKONUMMEN KUNTA. Kaljärven tarkkailu. Vuosiyhteenveto 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KIRKKONUMMEN KUNTA Kaljärven tarkkailu Vuosiyhteenveto 213 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17426P5 Vuosiyhteenveto 213 1 (15) Eronen Sanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 2(13) VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 1985 2014 1 Ylesitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 26.6.2008 Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan

Lisätiedot

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA

VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 621/16 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA 1985-2015

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet

Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Airiston-Velkuan kalastusalueen joet Tekijä: Oskari Pöntinen 2 Vehmaa Laajoki 7 Mynämäki Puttanjoki 8 Mietoinen Mynäjoki 6 Taivassalo Askainen 5 Lemu Kuuvajoki Hirvijoki 4 Masku Maskunjoki 3 Rusko RAISIO

Lisätiedot

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Tarkasteltavat taudinaiheuttajat Giardia-ja alkueläimet Noro- ja adenovirukset Campylobacterja Salmonella - bakteerit Giardian

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU

Lisätiedot

KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA

KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

ARRAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS ARRAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 263/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA. Kaljärven tarkkailu. Vuosiyhteenveto

KIRKKONUMMEN KUNTA. Kaljärven tarkkailu. Vuosiyhteenveto KIRKKONUMMEN KUNTA Kaljärven tarkkailu Vuosiyhteenveto 2014-2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17426P005 Vuosiyhteenveto 2014-2015 1 (17) Eronen Sanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 2 2 TARKKAILUN

Lisätiedot