VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA

Transkriptio

1 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, LAPPEENRANTA PL 17, LAPPEENRANTA No 621/16 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA Lappeenrannassa 1. päivänä huhtikuuta 2016 SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Niina Hätinen tutkija FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin T032, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC

2 2(15) VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA Yleistä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (KAS-2007-Y ), jossa velvoitetaan tarkkailemaan jätevedenpuhdistamoa sekä sen vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jätevesien määrää, laatua ja vaikutuksia purkuvesistössä tarkkaillaan Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n ja :n laatimien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Käsitellyt jätevedet johdetaan Vilajoen sivu-uomaan ja siitä edelleen Vilajoen pääuomaa pitkin Lahnajärveen ja Pukalusjärveen. Pukalusjärvestä vedet virtaavat Venäjän puolelle ja aina Suomenlahteen asti. Puhdistamoa ja vesistöä on tarkkailtu myös aikaisemmin ja tämä yhteenveto koskee vesistön osalta vuosia Puhdistamotarkkailun yhteenveto vuodelta 2015 Jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemän tarkkailuohjelman (No 117/07) mukaisesti. Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Lappeenrannan Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on vuonna 1978 valmistunut rinnakkaissaostukseen perustuva biologis-kemiallinen puhdistusprosessi, jossa saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Laitosta on uudistettu vuonna Puhdistamolle johdetaan noin 300 asukkaan jätevedet. Jätevedenpuhdistamolta otettiin kuormitustarkkailunäytteet noin vuorokauden kokoomanäytteinä vuoden 2015 aikana neljä (4) kertaa: 24.2, 7.5, 29.7 ja Näytteenotto kerätyistä kokoomanäytteistä sekä näytteiden analysointi tehtiin :n toimesta. Taulukossa 1 on esitetty puhdistamolta purkuvesistöön kohdistunut kuormitus vuosina

3 3(15) Taulukko 1. Puhdistamon vesistökuormitus (kg/d) on vuosina COD Cr BOD 7ATU kok.p kok.n kiintoaine ,4 1,0 0,26 5,1 1, ,6 0,7 0,025 4,6 1, ,4 0,5 0,019 4,5 1, ,7 1,6 0,080 8,5 4, ,5 1,0 0,035 4,6 1, ,4 0,8 0,022 7,2 1, ,4 0,8 0,021 4,1 1, ,5 2,4 0,140 3,9 6, ,4 2,3 0,100 4,1 1, ,0 0,9 0,290 6,4 1, ,5 1,3 0,310 9,6 3, ,8 1,0 0,065 6,8 3, ,9 1,3 0,140 6,6 3, ,2 0,8 0,078 3,9 2, ,4 0,5 0,043 4,9 1,6 keskim. 6,7 1,3 0,11 5,7 2,4 Vuonna 2015 laitos täytti valtioneuvoston yhdyskuntajätevesistä antaman asetuksen (888/2006) mukaiset vaatimukset. Puhdistamo toimi tulosten perusteella keskimäärin paremmin kuin vuonna Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimuksen toimesta on laadittu puhdistamotarkkailusta erillinen tarkempi yhteenveto (Raportti No 388/16). 3 Sää ja hydrologia vuonna 2015 Vuoden 2015 tammikuun ja huhtikuun välinen jakso oli vuosien keskiarvoon verrattuna lämpimämpi Kouvolan Anjalan havaintoasemalla (taulukko 2). Touko-heinäkuun keskilämpötilat pysyttelivät kuitenkin keskiarvojen alapuolella. Elo-syyskuu jakso oli jälleen keskiarvoa lämpimämpi, kun lokakuussa jäätiin jälleen keskiarvon alapuolelle. Anjalan havaintoasemalla keskimääräiset sademäärät ylittivät pidemmän aikavälin keskiarvot tammi-heinäkuun aikana poikkeuksetta. Elolokakuussa sademäärät jäivät kuitenkin huomattavasti keskiarvon alapuolelle. Huhtikuussa satoi keskiarvoa enemmän. Heinä-lokakuun jaksolla pidemmän aikavälin sademäärän keskiarvot alittuivat huomattavasti. Marraskuu ja joulukuu olivat keskiarvoon nähden selvästi lämpimämpiä ja sademäärät olivat pienempiä. Vuosi 2015 oli keskimääräistä lämpimämpi ja hieman kuivempi.

4 4(15) Taulukko 2. Kouvolan Anjalan havaintoaseman tammi-joulukuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 sekä vuosien keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkisto) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Anjala Anjala Tammikuu -3,2-6, Helmikuu -0,8-7, Maaliskuu 1,3-2, Huhtikuu 4,9 3, Toukokuu 9,6 10, Kesäkuu 13,5 14, Heinäkuu 15,7 17, Elokuu 16,3 15, Syyskuu 12,2 10, Lokakuu 4,5 5, Marraskuu 3,9-0, Joulukuu 1,6-4, Keskiarvo 6,6 4, Vuoden 2015 tammikuu oli lauha ja vähäluminen. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa ja näin ollen myös vedenpinnannousua ja virtaamien kasvua oli havaittavissa. Jääpeitteet olivat alkuvuodesta huomattavasti tavanomaista ohuempia ja roudan määrä vähäistä. Sadannan määrä oli keskimääräistä runsaampaa tai tavanomaista vuoden alusta aina heinäkuulle asti. Sadanta oli keskimääräistä niukempaa elokuussa ja erittäin vähäistä lokakuun aikana. Lumet sulivat tavallista aikaisemmin. Maaliskuun yöpakkaset hidastivat pitkälle edennyttä lumen sulamista osassa maata. Routamaksimi saavutettiin epätavallisesti jo helmikuussa ja huhtikuussa routaa esiintyikin enää paikoitellen. Jäät sulivat osasta Suomea jo maaliskuussa ja niiden paksuudet olivat huomattavasti keskimääräistä alhaisempia. Marras-joulukuu oli tavallista vähälumisempi ja maan etelä-osissa routaa oli vain paikoitellen hieman. Syksyllä vesistöt jäätyivät selvästi tavallista myöhemmin. Kevättulvahuippu saavutettiin harvinaisen aikaisin maaliskuussa. Tämä aiheutti vedenpintojen nousun normaalia aiemmin. Virtaamat puolestaan olivat keskimääräistä pienempiä. Huhtikuun vesisateet nostivat hetkellisesti virtaamia. Toukokuussa vedenpinnat ja virtaamat olivat suuressa osassa maata keskimääräisellä tasolla. Vedenpinnankorkeudet kääntyivät kuitenkin laskuun kesäkuun puolella, jolloin myös virtaamat pienenivät. Sama kehitys jatkui myös heinä-elokuussa. Syyskuun sateiden myötä vedenpinnat nousivat, mutta kääntyivät jälleen laskuun lokakuussa. Marraskuussa ja joulukuussa vedenpinnat nousivat jälleen. Pohjavesien pinnat olivat alkuvuodesta laskussa. Huhtikuussa pohjavesien pinnat olivat kuitenkin korkealla viileän ja kostean kevään vuoksi. Sama kehitys jatkui heinäkuun loppuun asti, jolloin mitattiin jopa ennätyslukemia. Elokuun lämmin jakso käänsi kuitenkin pohjaveden korkeuden laskuun. Marraskuussa pohjavesien pinnankorkeudet lähtivät jälleen nousuun. Pintavesien lämpötilat puolestaan olivat toukokuulle asti tyypillisellä tasolla. Viileän kesän vuoksi lämpötilat jäivät kuiten-

5 5(15) kin keskiarvojen alapuolelle kesä-heinäkuussa. Elokuun lämmin jakso lämmitti pintavesiä voimakkaasti ja niiden lämpötilat pysyivät keskimääräistä korkeammalla aina joulukuulle asti. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan havaintoaseman tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsauksiin. 4 Vesistötarkkailu vuonna 2015 haki sekä analysoi vuoden 2015 fysikaalis-kemialliset tarkkailunäytteet kahdeksalta eri näytepisteeltä. Näytteet haettiin 3.3, 7.5, 29.7 ja Näytepisteinä olivat Vilajoki Pentinkylässä (1B), Vilajoki Juopperissa (1), Vilajoki puhdistamon yläpuolella (2B), Vilajoki puhdistamon alapuolella (1), Vilajoki Vaalimaantien sillan kohdalla (3), Lahnajärvi (4), Vilajoki Harjulassa (5) sekä Pukalus-järvi (6). Jokipisteiden ja Lahnajärven pisteen näytteet otettiin 1 m syvyydestä. Pukaluksen näytepisteen näytesyvyydet olivat 1m, 4m, 7m ja 10 m. Lahnajärven ja Pukaluksen näytepisteillä (4 ja 6) mitataan kevään ja alkukesän näytteenoton yhteydessä pintavedestä 1m syvyydestä fosfaattifosfori sekä ammoniumtyppi. Lisäksi samoilta näytepisteiltä tehdään keväällä ja loppukesällä a-klorofyllimääritys 0-2 metrin syvyydestä otetusta kokoomanäytteestä. Taulukko 3. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet (kartta liitteenä 2). TUNNUS PISTE SIJAINTI KOORDINAATIT 1B Vilajoki Pentinkylä 012 Pentinkylä, Pentintie Vilajoki 010, Juopperi Juopperi, Juopperintie B Vilajoki 008, puhdistamon Jätevedenpuhdistamon yläpuoli yläpuoli 2 Vilajoki 008, Puhdistamon Jätevedenpuhdistamon alapuoli alapuoli 3 Vilajoki 007, Vaalimaantien Vaalimaantien silta silta 4 Lahnajärvi 072 Lahnajärvi Vilajoki pienrajav Harjula, Järventauksentie , Harjula 6 Pukalus 002 Pukalus Fysikaalis-kemiallisen tarkkailun tulokset 2015 Vuonna 2015 kaikilla näytepisteillä vedenlaatu oli keskimäärin melko samanlaista. Vesi oli erittäin tummaa, humuspitoista ja ravinnepitoisuuksiltaan (typpi ja fosfori) rehevää (taulukko 3.) Juopperin (1) ja Vaalimaantien sillan (3) havaintopaikoilla vesi oli sameaa kun taas Lahnajärvellä ja Pukaluksella vesi oli lievästi sameaa. Bakteerien määrät vaihtelivat jonkin verran. Eniten bakteereita oli Juopperin (1) havaintopaikalla. Myös jäteveden puhdistamon alapuolisella Vaalimaantien sillan (3)

6 6(15) havaintopaikalla oli runsaasti bakteereita. Hygieeniseltä laadultaan parasta vesi oli Pukaluksella (6). Taulukko 4. Vilajoen ja Pukalusjärven näytepisteiden vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuodelta 2015 havaintopisteittäin Lämpöti C 8 7,9 9,1 9,3 O 2 mg/l ,7 O 2 % % Sameus FTU 7,3 5,3 2,7 4,0 Sähkönj ms/m 4,4 4,3 4,0 4,0 ph 6,5 6,5 6,5 6,4 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l Kok.N µg/l Kok-P µg/l Fek.kol44 pmy/100ml ,8 0,38 Enter.al pmy/100ml ,3 1 PO 4 -P µg/l ,5 NH 4 -N µg/l - - 6,5 6 5 Veden laadun kehitys vuosina Vilajoen veden laadun pitkäaikaistarkastelussa keskitytään neljään näytepisteeseen: Ylämaan jätevedenpuhdistamon yläpuolella Vilajoessa olevaan Juopperin (1) näytepisteeseen, puhdistamon alapuolella olevaan Vilajoen Vaalimaantien sillan näytepisteeseen (3) sekä Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) järvipisteisiin. Vedenlaatutekijöistä tarkastelussa on sameus, väriluku, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori, hygieeninen laatu sekä Pukalusjärven osalta alusveden happikyllästyneisyyden muutokset. Sameus Vilajoen Juopperin (1) ja Vaalimaantien sillan (3) sekä Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden sameusarvot ovat olleet keskimäärin lievästi samealle vedelle ominaisella tasolla vuosien aikana (kuva 1). Jokivedet ovat keskimäärin hieman sameampia kuin järvivedet, sillä eroosio vaikuttaa enemmän niihin. Keskimäärin kirkkainta vesi on ollut Pukaluksen näytepisteellä (6). Jokipisteiden 1 ja 3 sameusarvojen välillä ei ole keskimäärin juurikaan eroa. Tulosten perusteella sameuden arvoissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa, ainoastaan Juopperin (1) havaintopaikalla vuoden keskimääräiset sameusarvot ovat kasvaneet kahtena viimeisimpänä vuotena.

7 7(15) Kuva 1. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden keskimääräiset veden sameusarvot vuosina Väri Veden väriarvo kuvaa veden ruskeutta eli lähinnä veden humusleimaa. Vilajoen Juopperin (1) ja Vaalimaantien sillan (3) sekä Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden värilukujen vuosikeskiarvot ovat vaihdelleet mg/l Pt välillä (kuva 2). Väriluvut ovat olleet keskimäärin erittäin tummalle vesialueelle ominaisella tasolla. Väriluvut ovat jonkin verran kohonneet kaikilla näytepisteillä vuosien aikana. Veden väriluvuissa havaitaan myös jonkin verran vaihtelua eri vuosina. Näytepisteiden välisissä väriarvoissa ei ole havaittavissa merkittäviä eroja.

8 8(15) Kuva 2. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden keskimääräiset veden väriluvut vuosina Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kemiallinen hapenkulutus kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä. Kemiallisen hapenkulutuksen keskimääräiset pitoisuudet ovat kohonneet hieman kaikilla näytepisteillä vuosien aikana (kuva 3). Näytepisteiden välisissä pitoisuuksissa ei ole kuitenkaan havaittavissa merkittäviä eroja. COD Mn -pitoisuudet ovat olleet humusvesille ominaisella tasolla.

9 9(15) Kuva 3. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden keskimääräiset veden kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet vuosina Kokonaistyppi (kok.n) Keskimäärin korkeimmat typpipitoisuudet ovat olleet puhdistamon alapuolisella Vilajoen Vaalimaantien sillan näytepisteellä (3). Vuonna 2006 joen virtaamat olivat hyvin pieniä, mistä johtuen jätevesien vaikutus vedenlaatuun oli voimakas. Tämä näkyi erityisesti suurina ravinnemäärinä (kuva 4) sekä kohonneina bakteeripitoisuuksina. Typpipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa tarkastelujakson aikana. Typpipitoisuudet ovat olleet keskimäärin rehevälle vedelle ominaisella tasolla.

10 10(15) Kuva 4. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden keskimääräiset veden kokonaistyppipitoisuudet vuosina Kokonaisfosfori (kok.p) Kokonaisfosfori on vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Kokonaisfosfori pitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaasti, erityisesti puhdistamon alapuolisella Vaalimaantien sillan näytepisteellä (3) (kuva 5). Keskimäärin alhaisimmat fosforipitoisuudet ovat olleet Pukaluksen näytepisteellä (6) ja korkeimmat pitoisuudet puhdistamon alapuolella (3). Kaikilla havaintopaikoilla fosforipitoisuudet ovat keskimäärin olleet rehevälle vedelle ominaisella tasolla.

11 11(15) Kuva 5. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden keskimääräiset veden kokonaisfosforipitoisuudet vuosina Bakteerien määrä Fekaaliset koliformiset bakteerit (44 C) osoittavat hygieenistä saastuneisuutta. Bakteerien määrät ovat vaihdelleet suuresti puhdistamon alapuolisella Vilajoen Vaalimaantien sillan näytepisteellä (3) vuosien aikana (kuva 6). Suuret vaihtelut johtuvat jätevedenpuhdistamon läheisyydestä. Tasaisimpana hygieeninen laatu on säilynyt Pukaluksen näytepisteellä (6). Vuonna 2015 Juopperin (1) havaintopaikalla bakteerien määrä oli selvästi korkeampi kuin tarkkailujaksolla aiemmin. Keskimäärin eniten bakteereita on ollut pisteellä 3 ja vähiten Pukaluksen pisteellä (6). Tuloksista voidaan selvästi nähdä Ylämaan jätevedenpuhdistamon vaikutus vedenlaatuun.

12 12(15) Kuva 6. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden veden keskimääräiset fekaalisten koliformisten bakteerien (44 C) määrät vuosina Hapen kyllästysaste Happi (O 2 ) on vesien kannalta tärkein kaasu. Vesien likaantuminen heijastuu herkemmin juuri vesien happipitoisuuteen. Alusveden hapen kyllästysaste on heikentynyt Pukalus-järvellä vuosien välisenä aikana (kuva 7). Erityisesti 2000-luvulla alusveden happitilanne on ollut huono. Kuva 7. Pukaluksen (6) näytepisteen keskimääräiset alusveden hapenkyllästysasteet (%) vuosina

13 13(15) 6 Vilajoen veden laatuluokituksen kehitys vuosina Vilajoen veden kokonaislaadun määrittämiseen on käytetty matemaattista vedenlaatumallia (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Vilajoen ja Lahnajärven osalta mallissa erinomaista (indeksiluku 1) veden laatua vastaavat seuraavat vedenlaatuarvot: kokonaisfosfori 10 µg/l, kokonaistyppi 400 µg/l, väriluku 60 mg/l Pt, COD Mn 9 mg/l, sähkönjohtavuus 4 ms/m ja bakteerit 0 kpl/100 ml. Pukaluksen osalta mallissa erinomaista (indeksiluku 1) veden laatua vastaavat seuraavat vedenlaatuarvot: kokonaisfosfori 10 µg/l, kokonaistyppi 400 µg/l, väriluku 60 mg/l Pt, COD Mn 9 mg/l, sähkönjohtavuus 4 ms/m, hapen kyllästysaste- % 90 % (lasketaan alusveden hapen perusteella) ja bakteerit 0 kpl/100 ml. Happi on mallissa mukana vain Pukalus-järvessä ja niiltä vuosilta, kun tietoja ei ole neljältä vuodenajalta (lopputalvi, kevätkierto, loppukesä, syyskierto) on käytetty muiden vuosien keskiarvoa. Samoin sameudesta, mistä mittauksia on aloitettu tekemään vasta vuonna 1999, on puuttuvilta vuosilta käytetty mallissa muiden vuosien keskiarvoa. Vilajoen vedenlaatu on ollut vedenlaatuindeksin mukaan keskimäärin huonointa jätevedenpuhdistamon alapuolisella Vaalimaantien sillan näytepisteellä (3) ja parasta Pukaluksen pisteellä (6) (kuva 8). Pukaluksen (6) vesi on ollut koko tarkastelujakson ajan keskimäärin tyydyttävällä tasolla. Puhdistamon alapuolella (3) vesi on ollut keksimäärin välttävää. Vedenlaadun vaihtelu on ollut vähäistä, eikä siinä ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Kuva 8. Vilajoen Juopperin (1), Vaalimaantien sillan (3), Lahnajärven (4) ja Pukaluksen (6) näytepisteiden veden laatuluokituksen vuosikeskiarvot vuosina = erittäin huono 5 = huono 4 = välttävä 3 = tyydyttävä 2 = hyvä 1 = erinomainen

14 14(15) 7 Ylämaan jätevesien vaikutus Vaalimaanjoen veden laatuun vuosina Puhdistamolta lähtevien jätevesien vaikutusta Vaalimaanjoen veden laatuun tarkastellaan puhdistamon purkupaikan ylä- ja alapuolisten näytepisteiden (1 ja 3) avulla (taulukko 5). Jätevesien vaikutus näkyy lähinnä ravinteissa ja hygieenisessä laadussa sekä mahdollisesti COD Mn - pitoisuuksissa. Muihin vedenlaatuparametreihin vaikutus on ollut hyvin pieni. Vuosien keskimääräisten tulosten perusteella selvemmin puhdistamon vaikutus näkyi Vilajoessa vuosina sekä vuosina (taulukko 5). Vuosina puhdistamon alapuolisen näytepisteen (3) keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus sekä bakteerien määrä oli noussut selvästi verrattuna puhdistamon yläpuoliseen näytepisteeseen (4). Näin ollen myös lasketun indeksin mukaan joen veden laatu heikkeni puhdistamon vaikutuksesta. Vuosina puhdistamon alapuolisen näytepisteen (3) keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli puolestaan noussut huomattavasti puhdistamon yläpuoliseen näytepisteeseen (3) verrattuna. Eniten jätevedet ovat vaikuttaneet veden hygieeniseen laatuun, joka on heikentynyt selvästi puhdistamon alapuolella. Keskimäärin vähiten puhdistamon vaikutus on näkynyt vedenlaadussa vuosien välisenä aikana. Tuolloin poikkeuksellisesti, jopa fosforin määrä oli keskimäärin pienempi puhdistamon alapuolella kuin yläpuolisella näytepisteellä. Taulukko 5. Veden laadun muutokset ennen (YLAM 1) ja jälkeen (YLAM 3) jätevedenpuhdistamon purkupaikan COD kokonaistyppi kokonaisfosfori hygieniabakteerit laatuluokitusindeksi mg/l µg/l µg/l kpl/100 ml ,4 59 4,2 81 0, ,8 86 9,0 34 0, , , , ,2 76,8 3, , , ,4 136,6 0, ,8 48,8-1,2 21,8 0,04 8 Yhteenveto on tarkkaillut Ylämaan kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja jätevesien kohteena olevan Vilajoen vesistön tilaa voimassa olevien tarkkailuohjelmien mukaan. Vuonna 2015 jokipisteiden vesi oli keskimäärin sameaa ja järvipisteiden vesi oli lievästi sameaa. Sekä joki- että järvipisteiden vesi oli keskimäärin erittäin tummaa, humuspitoista ja ravinnepitoisuuksilta (typpi ja fosfori) rehevää. Veden hygieeninen laatu on vaihdellut erinomaisesta melko huonoon, ollen huonointa jätevedenpuhdistamon yläpuolisella Juopperin näytepisteellä (1) ja parasta Pukaluksella (6). Vuosien aikana Vilajoen vesistö on tummentunut ja COD-pitoisuudet ovat kasvaneet. Ylämaan kunnan jätevesien vaikutus näkyy eniten veden hygieenisessä laadussa, mutta myös

15 15(15) ravinnepitoisuudet ovat jätevesien vuoksi Vilajoessa kasvaneet. Lahnajärven (4) näytepisteellä jätevesien vaikutus ei enää juurikaan näy. Pukaluksen vesi on ollut tummaa, runsaasti orgaanista ainetta sisältävää ja rehevää. Hygieenisesti vesi on ollut lähes moitteetonta. Tummuus ja COD-pitoisuus ovat 2000-luvulla kasvaneet. Eniten Pukaluksen vedenlaatua on heikentänyt sen huono alusveden happitilanne sekä runsas humuspitoisuus. Vedenlaadun vaihtelu vedenlaatuindeksin mukaan on ollut vähäistä eikä sen kehityksessä ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Paras vedenlaatu on ollut Pukaluksen (6) näytepisteellä, jossa se on ollut koko tarkastelujakson ajan keksimäärin tyydyttävän tasolla. Huonointa vedenlaatu on ollut puhdistamon alapuolella (3), jossa se on ollut keskimäärin välttävällä tasolla. LIITTEET vedenlaatukooste /5 havaintopaikkakartta JAKELU Lappeenrannan Lämpövoima Oy TIEDOKSI Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lahnajärven osakaskunta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

16 1B Jokitarkkailu: 1B Vilajoki Pentinkylä Vilajoki 010, Juopperi 2B Vilajoki 008, Puhdistamon yläpuoli 2 Vilajoki 008, Puhdistamon alapuoli 3 Vilajoki 007, Vaalimaantien silta 5 Vilajoki pienrajav 050, Harjula Järvitarkkailu: 4 Lahnajärvi Pukalus B VILAJOEN TARKKAILUPISTEET 6