Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Transkriptio

1 Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä käymiini keskusteluihin. Tulkinnat ovat omiani.

2 Alemman tutkinnon tavoitteet asetusluonnos Sovellus asetuksesta TKK:n tarpeisiin Oppiaineiden perusteiden tuntemus Valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edell. tiedolliset ja taidolliset valmiudet Edell ylempään KK tutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen Edell tiedon soveltamiseen työelämässä Riittävät viestintätaidot ja riittävä kielitaito: kotimaiset Valmiudet päämäärätietoiseen ryhmätyöhön Tekniikan hyödyllisyys? ymmärtää konteksti, jossa tekniikka toimii ja jossa sitä kehitetään.

3 Ylemmän tutkinnon tavoitteet Asetuksen sovellus TKK:n tarpeisiin Pääaineen hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus Valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön Valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä ja Valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutkseen - oman alansa state-of-the artin tuntemus, kyky ja halu säilyttää se - oppia uutta ja joustavasti omaksua uusia menetelmiä ja toimintatapoja - Kielitaito: oman alansa luonteen määräämä kielitaito: alalla globaali markkina ÿ englanti. asetusluonnos terävöitys

4 Syventävä moduuli A Tutkinnon rakenne DI-työ (30p) Jatkomoduuli B Vapaasti valittavat opinnot Perusmoduuli C Tieteen metodiikan opinnot (10p) aika Perusopinnot (80p) Kandidaatintyö (8p) + metodiosuus (2p) Jatkomoduuli A Perusmoduuli A Perusmoduuli B Vapaasti valittavat (10p) Ammattialan Yleisopinnot

5 Moduulirakenne Moduulit = aineopinnot DI-tutkinnon pääaine = perus + jatko + syventävä moduuli Kandin tutkinnon pääaine = perus + jatkomoduuli DI tutkinnon sivuaine = perus + jatko-moduuli Tavoitteena on mahdollistaa sekä syvälle erikoistunut tutkinto, että laaja-alaista osaamista tavoitteleva generalistin tutkinto. Moduulien koko poikkeaa nykyisistä suunnista ja pää-/sivuaineista ÿ Pakottaa miettimään kokonaisuudet uudestaan.

6 Moduulien määrittely Moduulin koko on vakio moduulit muodostavat osan 300p tutkintokehystä. Niitä voi verrata suuntiin ja pää-/sivuaineisiin. Myös nämä ovat vakiokokoisia. Sisältö = vakio-osa + vaihtoehtoisia osia Rakenteen testaamiseksi nykyiset kurssit olisi sijoiteltava moduulirakenteeseen samalla kun ov:t muunnetaan pisteiksi.

7 Vanhojen ja uusien osien vastaavuus? Perusosa Suunnat Syventävät Perusopinnot Ammattialan yleisopinnot DI: Tieteen metodiset opinnot Perusmoduuli: suuntien yhteiset Jatko-moduuli: suuntakohtaiset Perus-/jatkomoduuli: suuntien valinnaiset Jatko-/syventävä moduuli

8 Kandidaatin työ Suoritetaan ryhmänä kolmannen vuoden keväällä. Sisältää pakollisen metodiosuuden, jossa opetellaan akateemista kirjoittamista ja pidetään esitelmä omasta työstä. Oma osuus sisältää tutoroinnin samaan tapaan kuin E-työ. Äidinkielellä. Toimii samalla äidin kielen kypsyysnäytteenä.

9 Pohdittavaa Yrittäjyys ja johtaminen tavoitteissa? Kandityö labrakohtainen vs koulutusohjelmakohtainen? Kuinka paljon nykyistä syventävää voi olla jo jatkomoduulissa, jotta mahdollistetaan mielekäs kandin työ jatko-moduulin alasta? Lisää valinnaisuutta jo kandivaiheessa: moduulit A ja B voivat olla eri aloja! Viekö valinnaisuus tilan syventymiseltä tiettyyn alaan? Kun siirrymme pisteisiin, pidämmekö yllä vanhan tutkintorakenteen kurssien mitoitusta kahdella desimaalilla vai käytämmekö vaihtelevaa kerrointa k: n pinnaa = k * n ov? Tämä lista syntyi S-osaston tieteellisen neuvoston keskustelun pohjalta.