Suomen taloudellinen toimintaympäristö

Transkriptio

1 Suomen Pankki Suomen taloudellinen toimintaympäristö

2 Kansainvälisen talouden näkymät Kehittyneiden maiden kasvunäkymät kohentumassa Yhdysvallat jättänyt taantuman taakseen Euroaluekin saamassa kasvusta kiinni Japanissa reaalitalouden näkymät edelleen vaisut Nousevien talouksien asema aiempaa tukalampi Kiinassa kasvu jatkuu vahvana, joskin hidastuneena Öljyn hinnan lasku tukee Intian näkymiä Muiden ns. BRIC-maiden näkymät heikentyneet 2

3 Öljyn hinnan lasku 3

4 160 Öljyn hinnan lasku merkittävin yksittäinen muutos maailmantaloudessa Raakaöljyn hinta, Pohjanmeren brent, dollari/barreli (vasen asteikko) Teollisuuden raaka-aineet pl. energia, dollari (oikea asteikko) USD/barreli Indeksi, 2010 = Lähteet: Bloomberg ja HWWA rpr3(3) 4

5 Öljyn hinnan lasku etupäässä tarjonnan lisääntymisen seurausta Tukee maailmantalouden kasvua ja vaimentaa inflaatiota Reaalitulovaikutus Maailmantalouden kannalta merkittävin Tuottajamaissa kulutusalttius pienempi kuin kuluttajamaissa Rahastointi; tuottajamaiden sijoitusvirrat pienenevät Panoskustannukset Energia, kuljetus, lannoitteet, alumiini 5

6 Öljyn hinnan alenemisen vaikutukset erilaisia eri maissa Tuottajamaille yleensä huono asia, kuluttajamaille taas hyvä asia Maailmanpankki: jos öljyn hinta laskee 10 %, => Tuottajamaiden talouskasvu 0,8 2,5 %-yks. hitaampi => Kuluttajamaiden talouskasvu 0,1 0,5 %-yks. nopeampi Suorat ja epäsuorat markkinavaikutukset Osakkeet ja joukkolainat Johdannaiset Tasevaikutukset: velat ja varat 6

7 Geopoliittiset jännitteet 7

8 Geopoliittisia jännitteitä Ukraina/Venäjä Pohjois-Afrikka Lähi-Itä Etelä-Kiinan meri Ebola 8

9 Geopoliittisten jännitteiden vaikutuskanavat Suorat vaikutukset Sotatoimet, seurauksena tuotannon häiriintyminen Ulkomaankauppa vaikeutuu Epäsuorat vaikutukset: Riskilisien nousu => rahoituksen saatavuus ja hinta Varautumissäästäminen => kulutus Investointien jäädyttäminen => investoinnit 9

10 Ukraina/Venäjä 10

11 Ukrainan/Venäjän kriisin vaikutukset Pakotteet ja vastapakotteet Suorat kauppavaikutukset EU/Venäjä varsin pieniä Venäjän vastapakotteiden piiriin kuuluvat tuotteet 0,5% Suomen tavaraviennistä Rahoitusmarkkinoita koskevat EU pakotteet vaikeuttavat merkittävästi venäläisyritysten rahoituksen hankintaa Epäsuorat vaikutukset Venäjällä: epävarmuus heikentää muutoinkin heikkoa talouskehitystä, investoinnit lykkääntyvät Myös Euroopassa: epävarmuus, Venäjän-viennin supistuminen 11

12 Venäjän taloudessa pitkäaikaisia ongelmia Vuosien kasvu perustui pitkälti öljyn hinnan nousuun Talouden kasvu hidastui ratkaisevasti jo ennen Ukrainan kriisiä Syyt hidastumiseen pääosin talouden sisäisiä Esim. Kudrin-Gurvich (2015), BOFIT Discussion Paper 1/2015 Öljyn hinnan lasku ja pakotteet heikentävät kasvun mahdollisuuksia entisestään 12

13 Venäjän talous supistuu Epävarmuus kutistaa investointeja Nopea inflaatio syö kuluttajien ostovoimaa Ruplan devalvoituminen supistaa tuontia Talous supistuu noin 4 % tänä vuonna, hidas elpyminen alkaa vasta vuonna 2017 (SP:n arvio) Vaikutukset tuntuvat taloudessa pitkään 13

14 Pohjois-Afrikka ja Lähi-Itä 14

15 Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kriisien vaikutukset Alueen paino maailmantaloudessa Bruttokansantuotannosta 6,9% Väestöstä 5,8% Öljyntuotannosta (OPEC) noin 40% Kestävätkö I maailmansodan jälkeiset rajat? Syyria, Irak, Libya ym. Suuret inhimilliset kärsimykset Syyrian sisällissodassa kuollut yli ihmistä 15

16 Etelä-Kiinan meri Kauppavirrat Etelä-Kiinan merellä 16

17 Viimeaikainen kansainvälinen talouskehitys 17

18 115 Yhdysvaltain talous vahvistunut, euroalueella hidasta, mutta piristyvää kasvua BKT Euroalue Yhdysvallat Japani Indeksi, 2008=100 Indeksi, 2008 = Lähteet: Kansalliset tilastoviranomaiset, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat. patu30307@chart2 18

19 5 Energiahinnat laskeneet, kokonaisinflaatio kääntynyt euroalueella negatiiviseksi Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue %-muutos edellisestä vuodesta * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat @Infl3 19

20 Euroalueen näkymät vuoden 2014 lopulla 20

21 Markkinoiden inflaatio-odotukset laskivat jyrkästi viime vuoden lopulla 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 % 10 vuoden inflaatioswap 2 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatioswap Lähde: Bloomberg. 21

22 Inflaatio-odotusten jakaumaan pohjautuva deflaation todennäköisyys oli kasvanut tammikuun puolivälissä Todennäköisyys, % Odotettu 5 vuoden inflaatio, % EAPP = laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (expanded asset purchase programme) Lähde: Suomen Pankin laskelmat. eurojatalous.fi

23 Miten rahapolitiikka reagoi vuosina 2014 ja 2015? uusia välineitä, hintavakaustavoite muuttumaton korkopolitiikkaa, luototuksen tukemista, laajamittaisia arvopaperiostoja ja odotusten ohjausta 23

24 Korkopolitiikka vuonna 2014 Keskuspankkikorot laskettu alarajalle perusrahoitusoperaatioiden korko 0,05 % (syyskuu 2014) talletuskorko -0,20 % (syyskuu 2014) Pankkien keskuspankkirahoituksen turvaavaa täydenjaon menettelyä jatketaan vähintään vuoden 2016 loppuun 24

25 Luotonantoa tukevat toimet vuonna 2014 Pankeille tarjotaan pitkäkestoista (2018 erääntyvää) keskuspankkirahoitusta reaalitalouden (pl. asunnot) luototukseen 0,05 prosentin kiinteällä korolla Kolmas pankkien liikkeeseen laskemien katettujen joukkolainojen osto-ohjelma (CBPP3) lokakuusta 2014 lukien ostettu 60 mrd. euron edestä Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostoohjelma (ABSPP) marraskuusta 2014 lukien ostettu 4 mrd. euron edestä 25

26 Uusien päätösten keskeinen sisältö tammikuussa 2015 Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma uutena ostokohteena euroalueen valtioiden ja yhteiseurooppalaisten laitosten joukkolainat kolmen ohjelman yhteenlasketut ostot yhteensä 60 mrd. euroa kuukaudessa maaliskuusta 2015 vähintään syyskuuhun 2016 (yhteensä 1140 mrd. euroa) Ennakoiva viestintä Suomen Pankki ostaa ensisijaisesti Suomen valtion lainoja, joihin liittyvän luottoriskin se kantaa itse, sekä yhteiseurooppalaisten laitosten arvopapereita, joihin liittyvä luottoriski jaetaan eurojärjestelmän keskuspankkien kesken. Ostoja jatketaan tarvittaessa syyskuun 2016 jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi 26

27 Keventyneen rahapolitiikan vaikutuskanavat Alentaa reaalikorkoja ja keventää rahoitusoloja yhä pidemmät korot laskevat, yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot kevenevät, arvopapereiden hinnat nousevat inflaatio-odotusten nousu alentaa reaalikorkoja yritysten ja kotitalouksien luottamus vahvistuu Kasvattaa kysyntää ja helpottaa hintavakaustavoitteen saavuttamista kulutusmahdollisuudet ja investointien kannattavuus kasvavat euron ulkoinen arvo laskee 27

28 Rahapolitiikkatoimien alkumetrien vaikutuksista 28

29 EKP:n ekonomistiennuste maaliskuussa 2015: talouskasvu vauhdittuu (muutos eurojärjestelmän joulukuun 2014 ennusteesta) BKT: 2015: 1,5 % (+0,5) 2016: 1,9 % (+0,4) 2017: 2,1 % Inflaatio: 2015: 0,0 % (-0,8) 2016: 1,5 % (+0,2) 2017: 1,8 29

30 Markkinoiden inflaatio-odotukset toipuneet rahapolitiikkatoimien jälkeen 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 % 10 vuoden inflaatioswap 2 vuoden inflaatioswap 5 vuoden inflaatioswap Lähteet: Bloomberg @swaps(3) 30

31 Rahapolitiikka pienentänyt deflaation todennäköisyyttä Ennen EAPP-päätöstä, EAPP-päätöksen jälkeen, Todennäköisyys, % Odotettu inflaatio, % EAPP = laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (expanded asset purchase programme) Lähde: Suomen Pankin laskelmat. eurojatalous.fi

32 Pitkät korkotuotot pienentyneet voimakkaasti viimeisen vuoden aikana Saksa painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa) 6 % / / / / / / / /2015 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 32

33 Lyhyet valtionlainakorot painuneet laajasti negatiivisiksi Saksa 2v painotettu keskikorko (ilman Kreikkaa) 5,0 % 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 01/ / / / / /2015 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankin laskelmat. 33

34 Euron dollarikurssi laskenut voimakkaasti korkonäkemysten erkaantumisen myötä 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 Euron Yhdysvaltain dollarikurssi Kun käyrä laskee, euro heikkenee dollaria vastaan Lähde: Bloomberg. 34

35 Datajulkistukset olleet euroalueella alkuvuonna odotuksia parempia 35

36 Luottamusindikaattoreissa käänne parempaan maaliskuussa 36

37 Etenkin kuluttajien ja vähittäiskaupan luottamus parantunut 37

38 Euroalueen kasvunäkymät kohentuneet, mutta jääkö Suomen talous kyydistä? 38

39 Suomen BKT pienentynyt Bruttokansantuote Indeksi, 2007 = 100 Euroalueen korkean luottoluokituksen maat pl. Suomi* Suomi GIIPS-maat** * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia ja Itävalta. ** Kreikka, Italia, Irlanti, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat

40 Viennin kehitys historiallisen heikkoa 40 Suomi Portugali Heikoin muista OECD-maista Tavaroiden ja palveluiden viennin määrä, muutos 6 vuotta aiemmasta, % Suomen vienti supistunut poikkeuksellisen paljon Nykyiset 34 OECD-maata. Tiedot alkavat vuoden 1994 jälkeen: CZ, PL, EE, HU, SK, SI, Israel ja Chile. Vuosikeskiarvoja: DK, EL, CZ, HU, SK ja Turkki. Lähteet: OECD, Euroopan komissio ja Tilastokeskus

41 Teollisuuden tuotanto supistunut Arvonlisäyksen muutos vuodesta Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muu tehdasteollisuus Prosenttia vuoden 2007 BKT:n arvosta Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon supistumisen suora vaikutus BKT:hen -4,5 % Lähde: Tilastokeskus. 41

42 Kustannuskilpailukyky heikentynyt, heikkeneminen pysähtymässä Suhteelliset yksikkötyökustannukset Toteutunut Ennuste Indeksi, 1999 = 100 Koko talous, Suomi suhteessa kauppakumppanimaiden* keskiarvoon Suomen ulkomaankaupan painoilla *) 21 keskeistä kauppakumppanimaata samassa valuutassa. Ennuste: Euroopan komissio, tammikuu Lähteet: Euroopan komissio, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 42

43 Työikäinen väestö supistuu 108 Työikäisen väestön määrä (15 64-vuotiaat) Suomi EU27 Indeksi, 1990 = Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki

44 120 Suomen Pankin ennuste joulukuussa 2014: kasvu käynnistyy vasta vuonna 2016 BKT, ennuste ja suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi SP:n ennuste, joulukuu 2014 Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja (nv-tasolla)* Indeksi, 2005 = * Viimeinen neljännes on Suomen Pankin arvio jos 1-2 kk-havaintoa saatavilla. Kausipuhdistettuja lukuja. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennuste). 44

45 Joulukuun 2014 jälkeen Suomen ulkoinen toimintaympäristö parantunut Maailmantalouden, erityisesti Euroopan talouksien kasvunäkymät parantuneet viime kuukausina Euro heikentynyt ja raaka-aineiden hinnat alentuneet Korot laskeneet ja osakekurssit nousseet osin EKP:n osto-ohjelman vaikutuksesta Toisaalta geopoliittiset jännitteet edelleen suuria 45

46 Dollarin vahvistumisesta tukea viennille, ruplan heikkenemisestä jarrutusta Suomen kauppapainoiset valuuttaindeksit ja euron dollarikurssi maata (ml. Venäjä) ja euroalueen maat 12 maata ja euroalueen maat Euron Yhdysvaltain dollarin kurssi Indeksi, 1999 = 100 Kun käyrä nousee, euro vahvistuu Lähde: EKP

47 Tammikuun tilastot kuitenkin viittaavat vielä heikkoon alkuvuoteen Teollisuustuotannon volyymi-indeksi väheni 3,9% vuodentakaisesta Tavaraviennin arvo oli tammikuussa 11 % alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin Kaupan luvut tammi-helmikuulta myös alavireisiä Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja silti kasvoi tammikuussa 0,7 % vuodentakaisesta Kotimaassa talouden perustekijöissä ei merkittävää muutosta 47

48 Jääkö Suomi jälkeen? Euroalue Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 = 100 Ennusteet: Euroopan komissio, tammikuu Lähteet: Macrobond ja Euroopan komissio

49 Korjaavat toimenpiteet Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen Rakenneuudistukset Julkisen velan kasvun pysäyttäminen Kansantalouden ja julkisen talouden ongelmat suurelta osin pitkäaikaisia, rakenteellisia 49

50 Ulkoinen tasapaino ja teollisuuden työllisyys edellyttävät parempaa kustannuskilpailukykyä Vaihtotase (vasen asteikko) Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin (käännetty oikea asteikko) 12 % suhteessa BKT:hen Indeksi, 1999 = Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat

51 Talouteen kasvumahdollisuuksia rakenneuudistuksilla Rakenneuudistusten avulla voidaan parantaa talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia Tuntuva parannus edellyttää merkittäviä rakenneuudistuksia jo linjattujen lisäksi Rakenneuudistusten keskeisiä alueita Kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen Asuntojen tarjonnan edellytysten parantaminen Työvoiman tarjonnan lisääminen Tuottavuuden parantaminen julkisissa palveluissa Myös innovaatiopolitiikkaa on mahdollista kehittää ja yritystoiminnan edellytyksiä parantaa 51

52 Julkisen velan kasvu pysäytettävä Tarvittavien rakenneuudistusten vaikutukset tuntuvat suurelta osin vasta vuosien kuluttua ja vaikutusten koko on tänään epävarma Julkisen talouden sopeuttamista on siksi välttämätöntä jatkaa tästä eteenpäin Koska tulopohjan heikkous on pitkäaikaista ja veroaste poikkeuksellisen korkea, menosäästöiltä ei voida välttyä Julkiset menot sopeutettava siihen kokoon, jonka kansantalouden tulonmuodostus pystyy kantamaan 52

53 Faktat ja talouspolitiikka 53

54 Taloustieteen ja politiikan välinen suhde Jan Tinbergen (1952): On the Theory of Economic policy Tinbergenin politiikkaprosessi: 1. Tilannearvio 2. Ennuste, jos ei tehdä mitään 3. Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen 4. Poliittinen päätöksenteko 5. Toimeenpano 54

55 Suomen Pankin rooli keskustelussa kotimaisesta talouspolitiikasta Analysoi monipuolisesti talouden kehitystä Erityisesti talouden tasapainoon ja rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvia uhkia Kannanotot pohjautuvat tutkimukseen ja kansainvälisiin kokemuksiin Ei ole osapuoli, vaan riippumaton kaikista ryhmistä Yksi syy kannanottoihin kohdistuvaan kiinnostukseen Suomen Pankki ei tee poliittisia arvovalintoja sisältäviä suosituksia 55

56 Virkamiesvalmistelun ja päätöksenteon suhde Poliittinen valmistelu tehtiin pitkään puolueiden piirissä, virkamiesvalmistelu ministeriöissä Vuosien mittaan puolueiden resurssit supistuneet kun taas ministerien poliittisten avustajien määrä kasvanut Yksi mahdollisen seuraus: Virkamies- ja poliittisen valmistelun raja hämärtynyt Onko se heikentänyt puolueiden kansanliikeluonnetta ja itsenäisyyttä suhteessa valtioon heikentynyt? 56

57 Suomen talouden vaikeaan tilanteeseen reagoiminen Talouden vaikeudet niin suuria, että ne koettelevat päätöksentekokykyä Yhteisen tilannekuvan muodostaminen tärkeää Uudistusesitysten valmistelussa syytä pitää erillään yhtäältä virkavastuulla tehtävä valmistelu ja toisaalta poliittinen ohjaus ja päätöksenteko 57

58 Kiitos! 58