Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Transkriptio

1 Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

2 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys - hyvinvointipalvelujen rahoitusongelmat Ruotsi Suomi Saksa Lähde: Eurostat /kokn35/jka/EKI Talousgraafit Menetetty vuosikymmen - BKT vuoden 2006 tasolla

3 Bruttokansantuote 2015 Malta Vuosimuutos, % Irlanti Luxemburg Puola Slovakia Espanja Liettua Unkari Romania Iso-Britannia Ruotsi Tsekki Slovenia Viro Latvia Saksa EU28 Tanska Portugali Alankomaat Belgia Ranska Bulgaria Itävalta Italia Kreikka Suomi Kypros Lähde: Euroopan komission talousennuste (05/2015) /ennu2/jka/EKI Talousgraafit

4 Bruttokansantuote-ennuste vuodelle 2016 Irlanti Vuosimuutos, % Romania Malta Puola Luxemburg Latvia Liettua Slovakia Ruotsi Espanja Viro Iso-Britannia Tsekki Unkari Alankomaat EU28 Tanska Saksa Slovenia Portugali Bulgaria Itävalta Italia Ranska Kypros Belgia Suomi Kreikka Lähde: Euroopan komission talousennuste (11/2015) /ennu2/jka/EKI Talousgraafit

5 Tavaravienti Arvoindeksi 2002=100, kausitas. Saksa 140 Ruotsi Suomi Lähde: Eurostat /vien5/jka/EKI Talousgraafit

6 Miksi vienti sakkaa? Elektroniikkateollisuuden ja paperiteollisuuden vaikeudet, Investointien vähäisyys maailmalla, Viennin alueellinen jakauma (Venäjä, EU) ja Heikentynyt hintakilpailukyky 6 Simo Pinomaa

7 Tuottavuuden kasvu hidasta, työvoimakustannukset nousseet nopeasti Pinomaa Simo 7

8 OECD:n mukaan Suomi tarvitsee parempaa kilpailukykyä Vaikka merkittävä osa viennin pudotuksesta on johtunut muista kuin kustannustekijöistä - Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa heikentyneet, koska palkat ovat nousseet nopeammin kuin tuottavuus. - Vahvempi kustannuskilpailukyky olisi lieventänyt talouden shokkien vaikutusta On myönteistä, että palkat nousevat Suomessa maltillisesti - mutta myös Suomen kilpailijamaissa palkat nousevat hitaasti. - Siksi hallituksen arvioiman prosentin kilpailukyky vajeen umpeen kuromiseen tarvitaan myös muita toimia Lähde: OECD Econmic Surveys Finland, Jan Simo Pinomaa

9 Suomen kustannuskilpailukykyhaaste Hallituksen arvion mukaan Suomen kilpailukyky on viime vuosina heikentynyt prosenttia Kilpailukykyä parannetaan toimilla, joilla jokaisella on noin 5 prosentin vaikutus - Työvoimakustannusten alennus yhteiskuntasopimus vs hallituksen kilpailukykypaketti - Palkkamaltti tulevina vuosina SP: ½ prosenttia vuodessa - Tuottavuuden parannus Paikallinen sopiminen 9 Simo Pinomaa

10 Hallituksen kilpailukykypaketti Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaiksi työaikaa lyhentämättä Sairausajan palkkaan yksi karenssipäivä ja 80 %:n korvaustaso lopuilta omavastuupäiviltä Vuosilomien enimmäispituudeksi kuusi viikkoa Kaikille työntekijöille oikeus lomarahaan, mutta sitä leikataan 30 %:lla Yksityisen työnantajan sotu-maksun alennus 1,72 %-yksiköllä Muutosturvaa parannetaan - 1 kk:n palkkaa vastaava koulutusvelvollisuus työnantajalle - Työterveyshuoltopalvelut 6 kk työsuhteen päättymisestä Perhevapaakustannuksia tasataan

11 EK:n työmarkkinalinjaus EK:n tavoitteena lisätä paikallista sopimista Yritystason päätökset - mahdollistavat nopeamman reagoinnin muutoksiin, - lisäävät tuottavuutta ja - parantavat työllisyyttä EK:n edustajiston päätös : Järjestö ei tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja huhtikuun lopun 2016 jälkeen 11

12 Taloudellinen tilanne

13 Tuotanto ja myynti kasvavat hitaasti alkuvuonna 2016

14 Henkilöstön määrä laskee hieman

15 Rakentaminen elpynyt jonkin verran, mutta tilanne silti alle normaalin Teollisuuden ja palveluiden suhdannetilanne vaatimaton

16 Suhdanteiden yleiskuva jatkuu heikkona vuoden 2016 alkupuoliskon Elpymisodotukset vain hentoja

17 Keskeiset ennusteet (VM) Määrän muutos tai taso ** 2016** 2017** BKT, vol. muutos, % -0,4 0,2 1,2 1,2 Vienti, % -0,7-1,1 1,8 2,9 Tuonti, % 0,0-2,0 2,4 3,0 Yksityinen kulutus, % 0,5 1,3 0,8 0,8 Yksit. investoinnit, % -3,9-2,2 5,8 4,2 Inflaatio, % 1,0-0,1 0,9 1,4 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,4 9,0 Vaihtotase, suhteessa BKT:een, % -0,9 0,4 0,5 0,6 Julkisyht. rahoitusjäämä, suht. BKT:een, % -3,3-3,3-2,9-2,6 Julkisyht. bruttovelka, suht. BKT:een, % 59,3 62,8 64,9 66,6 Lähteet: Tilastokeskus ja Valtiovarainministeriö ( ) /ennu11/jka/EKI Talousgraafit

18 Julkinen talous

19 Vuodesta 2009 alkaen julkisia menoja enemmän kuin tuloja Julkisen talouden tulot ja menot neljännesvuosittain 31 Mrd. euroa, kausitasoitus 29 Menot Tulot Lähde: Tilastokeskus /julk1/jka/EKI Talousgraafit

20 Julkiset menot EU-maissa 2016 Suhteessa BKT:seen, % Suomi Ranska Tanska Belgia Ruotsi Itävalta Kreikka Italia Portugali EU28 Unkari Slovenia Saksa Luxemburg Alankomaat Espanja Tsekki Malta Puola Iso-Britannia Slovakia Viro Kypros Bulgaria Latvia Liettua Irlanti Romania Lähde: Euroopan komission talousennuste (11/2015) /ennu8/jka/EKI Talousgraafit

21 Menosuhde noussut yli 8 %-yksikköä viime vuosikymmenen keskiarvoa korkeammalle 21

22 Kokonaisveroaste EU-maissa 2016 Suhteessa bkt:seen, % Ranska Tanska Belgia Suomi Ruotsi Itävalta Italia EU28 Luxemburg Saksa Unkari Kreikka Slovenia Alankomaat Tsekki Malta Portugali Iso-Britannia Espanja Kypros Viro Puola Slovakia Liettua Irlanti Latvia Bulgaria Romania Lähde: Euroopan komission talousennuste (11/2015) /tal51/jka/EKI Talousgraafit

23 Sopeutustoimet vakauttavat velkasuhteen kasvun lähivuosiksi Suomen hallitus aikoo vähentää kuluvalla vaalikaudella julkisia menoja noin 4 mrd eurolla - Kun huomioidaan päätetyt menolisäykset ja veronkevennykset, välittömät sopeutustoimet ovat nettomääräisesti noin 3,4 mrd euroa - Sopeutustoimien kokonaiskysyntää pienentävää vaikutusta kompensoivat kertaluonteiset 1 mrd euron kärkihankkeet ja 0,6 mrd korjaushankkeet Lisäksi hallitus pyrkii parantamaan julkisen talouden tehokkuutta sote-uudistuksen ja muiden pitkävaikutteisten toimien avulla. 23

24 Julkisen velan näkymät huolestuttavat Julkinen velka suhteessa bkt:seen, % Lähteet: VM ja EK Jos säästöjä ja muita toimenpiteitä ei tehdä ja talous kasvaa ennustetusti Velkasuhde 120 % vuonna 2030 (kriisiskenaario) Hallituskaudelle sovitut noin 4 mrd euron menoleikkaukset toteutuvat (perusura) Velkasuhde 88 % vuonna 2030 Soteuudistus alentaa menoja 3 mrd euroa vuoden 2030 tasolla Uudistuksen suurin säästövaikutus ajoittuu ensi vuosikymmenen puoleen väliin Velkasuhde 81 % vuonna 2030 Jotta velkasuhde saadaan kääntymään laskuun 70 % tasolla ensi vuosikymmenen lopulla Kilpailukyky parannusten ym. pitäisi kiihdyttää kasvua noin ½ % vuosittain

25 Kiitos!