Suomen talous vahvistumassa

Transkriptio

1 Suomen Pankki Suomen talous vahvistumassa Pardian seminaari

2 Suomen vuotuinen kasvuvauhti on nyt ohittanut euroalueen, mutta takamatka on huomattava 120 Bruttokansantuote Suomi Euroalue Ruotsi Saksa Määrän indeksi, 2008 = Lähde: Macrobond

3 Vuosien vahvuudet ja heikkoudet Heikkouksia ( Kansainvälinen talous ) ( Teollisuuden rakennemuutos ) ( Kustannusten nousu ) Työikäisen väestön määrä kääntynyt supistuvaksi ( Venäjän talousvaikeudet ) Vahvuuksia Ei voimakasta yksityistä tai julkista velkaantumista ennen kansainvälistä finanssikriisiä Pankkien tila hyvä Finanssi- ja rahapolitiikka voineet tukea 3

4 Talouskehitys alkanut tasapainottua, kun nyt myös vienti ja tuotannolliset investoinnit kasvavat 35 Käypähintainen, miljardia euroa Yksityinen kulutus ja asuinrakennusinvestoinnit Tuotannolliset investoinnit* (oikea asteikko) 20 8 Vienti *) Investoinnit pl. asuinrakennukset. Lähde: Tilastokeskus

5 Työllisyystilanne parantunut Työllisyysaste, vuotiaat, trendi Työttömyysaste, vuotiaat, trendi (oikea ast.) 72 % % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet) eurojatalous.fi 24515@Työllisyyden muutos trendi 5

6 Kehittyneiden maiden talouskasvu nopeutunut hieman 6 Euroalue Yhdysvallat Japani Iso-Britannia BKT:n prosenttimuutos edellisestä vuodesta Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Macrobond. patu32427@bkt

7 Kansainvälinen kauppa ja teollisuustuotanto kasvoivat viime vuodenvaihteessa; uusimmat tiedot lupaavia Ostopäälliköiden indeksi (PMI): teollisuus 62 Yhdysvallat Euroalue Kiina Japani Iso-Britannia Globaali Indeksi PMI Manufacturing. Lähde: Macrobond

8 Myös kustannuskilpailukyvyn paraneminen on nyt tukemassa vientiä ja työllisyyttä 8

9 Kustannuskilpailukyky parantunut, mutta työ vielä kesken Työn hinta yritystoiminnassa 2 Muutos vuotta aiemmasta vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla, % 40 Muutos edellisten 10 vuoden aikana, % Suomi Euroalue -20 Suomi Euroalue Työkustannusindeksi (Labour Cost Index, Business economy). Lähde: Eurostat

10 Kustannuskilpailukyky 1. Reaalinen kilpailukyky tai kasvukilpailukyky : Pitkän aikavälin kasvuedellytysten määrittäjä 2. Kustannuskilpailukyky: Kustannustaso avoimen sektorin tuotannon ja työllisyyden edellytysten näkökulmasta 10

11 Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen : Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa. Työkustannusten kehitys suhteessa yritysten palkanmaksuvaraan verrattuna kauppakumppanimaihin SP:n mittareissa 1. Kehittyneet kauppakumppanimaat laajasti (14 vertailumaata Suomen ulkomaankaupan painoilla) 2. Euroalue 12 11

12 Kustannuskilpailukyky paranee ennusteiden mukaan v Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset* Suomi Euroalue 12** Kauppakumppanimaat*** Indeksi, 2005 = Suomen Pankin ennuste, kesäkuu 2017 Paraneminen Kiky-sopimus Oletettu palkkamaltti 2018 Muualla kustannusten nousu kiihtyy Suomen tuottavuuskehitys elpyy *) Palkansaajakorvaukset suhteessa kansantulon määrään. **) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata. ***) 14 perinteistä teollisuusmaata. Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja Euroopan komissio (muut maat). Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Euroopan komissio

13 Työllisyys, tuotanto ja kustannuskilpailukyvyn mittarit Kustannuskilpailukyvyn paranemisen vaikutukset erilaiset eri tilanteissa Ulkomaisten välituotteiden hinnat Kotimaisten välituotteiden hinnat Työn hinta ja tuottavuus kotimarkkinasektorilla Avoimen sektorin kustannukset Työn hinta avoimella sektorilla Työn tuottavuus avoimella sektorilla (arvosta laskettu) Avoimen sektorin tuotanto ja työllisyys Tulonmuodostus avoimella sektorilla Muut tekijät, mm. finanssipolitiikka Tuotanto ja työllisyys kotimaisesta kysynnästä riippuvaisilla toimialoilla Kustannuskilpailukyvyn mittarit Eri maiden tuontikysyntä Yritys- ja alakohtaiset häiriöt 13

14 Talousennusteet kovin väärässä, kun kikystä päätettiin? Vienti Suomi Ennuste, valtiovarainministeriö, huhtikuu 2016 Euroalue (ml. alueen sisäinen kauppa) Tavarat ja palvelut, määrän muutos vuotta aiemmasta, % Vaihtotase Suomi Ennuste, valtiovarainministeriö, huhtikuu 2016 Euroalue Ylijäämä suhteessa BKT:hen, %, 4 vuosineljänneksen liukuva keskiarvo Ennusteet ovat vuosikeskiarvoja Lähteet: Eurostat, Tilastokeskus, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankin laskelmat Ennusteet ovat vuosikeskiarvoja. Lähteet: Eurostat, Tilastokeskus ja valtiovarainministeriö Teollisuuden työllisyys Suomi Ennuste, ETLA, maaliskuu 2016 Euroalue Työllisten määrä, indeksi, 2008 =100, 4 vuosineljänneksen liukuva keskiarvo Koko talouden työllisyys Suomi Ennuste, valtiovarainministeriö, huhtikuu 2016 Euroalue Työllisten määrä, kausipuhdistettu, indeksi, 2008 = Ennusteet ovat vuosikeskiarvoja Lähteet: Eurostat, Tilastokeskus, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankin laskelmat. Ennusteet ovat vuosikeskiarvoja Lähteet: OECD, Tilastokeskus, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankin laskelmat. 14

15 Julkisen talouden alijäämä pienentynyt, mutta pitkän aikavälin näkymät yhä heikot 15

16 Julkisen talouden alijäämä pienentynyt mutta tulot ja menot edelleen rakenteellisesti epätasapainossa Julkisen talouden menot ovat suuremmat kuin tulot Valtion ja kuntien tulot Valtion ja kuntien menot Miljardia euroa, 4 vuosineljänneksen liukuva summa Lähde: Tilastokeskus

17 Väestön ikääntyminen alkanut painaa julkista taloutta 8 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto Työeläkelaitosten nettoluotonanto Julkisyhteisöjen eläkemenot (käännetty oikea asteikko) % suhteessa bruttokansantuotteeseen Lähteet: TIlastokeskus ja Euroopan komissio

18 Työikäinen väestö vähenee 3,8 Työikäisen väestön määrä (15 64-vuotiaat) Miljoonaa henkeä 3,6 3,4 3,2 3 2,8 2, Lähde: Tilastokeskus

19 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 2020-luku Pitkän aikavälin ennuste: kasvu edellisiä vuosikymmeniä hitaampaa 6 BKT:n määrän vuotuinen muutos keskimäärin Ennusteet: Suomen Pankki, joulukuu Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus

20 SI LU MT PL RO LT FI BE NL UK CZ HU AT SK DE ES BG PT SE DK LV FR IE IT EE CY HR Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin näkymät verraten heikot Julkisen talouden kestävyysvaje, Euroopan komission arvio, tammikuu 2017 Suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttiyksikköä Lähde: Euroopan komissio

21 Nyt otettava velka lankeaa nuorten maksettavaksi Julkisen velan kasvu olisi pienempi ongelma, jos odotettavissa olisi vahvaa talouskasvua pidemmän aikaa Nykyisten nuorten maksettavaksi lankeamassa Vanhempien ikäluokkien hoitomenot Vanhempien ikäluokkien eläkkeistä suurin osa (rahastoimaton osa) Kasvavan julkisen velan hoitaminen Moni nuori nyt ilman työtä tai opiskelupaikkaa 21

22 Suomen taloutta vahvistavien toimien jatkaminen tärkeää Julkisen talouden tasapainottaminen Rakenneuudistukset Työn tarjonta Asunnot Kilpailu Innovaatiopolitiikka Tuottavuus julkisesti rahoitetuissa palveluissa Kustannuskilpailukyky Kaikilla kolmella saralla tehty tärkeitä ratkaisuja, mutta lisää tarvitaan 22

23 Kiitos! 23