Luento 2: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
|
|
- Marja Aho
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luento 2: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari Esseen aiheita Kurssin harjoitustyönä laaditaan essee hypermediaprojektin hallintaan liittyvästä aiheesta. Aiheen saa valita oman mielenkiinnon mukaan, kunhan se liittyy kurssin aihepiiriin. Muutamia ehdotuksia aiheeksi (otsikoita saa muokata) Riskianalyysin merkitys hypermediaprojektin toteutumiselle Hypermediaprojektin arviointi Tietosuojakysymykset verkkopalveluprojektissa Avoimet lisenssit verkkopalveluprojektissa (avoimet ohjelmistolisenssit ja avoimet materiaalilisenssit) Tekijänoikeuskysymykset ja niistä sopiminen verkkopalveluprojektissa Hypermediaprojektityöskentelyn ongelmat Laadun varmistaminen hypermediaprojektissa Sidosryhmien sitouttaminen Projektipäällikön tehtävät Hypermediaprojektin elinkaari jne. jne. 1
2 Edellisellä luennolla jäi käsittelemättä. Dokumentoinnin suunnittelu Erilaisten dokumenttien tarkoitus palvella projektin hallinnon, projektiryhmän ja tilaajan tarpeita. toimivat tuottajan ja tilaajan välisen keskustelun tukena Suunnittelun tavoitteena määritellä dokumentoinnin taso suunnitella dokumenttien hallinnan periaatteet Kaikkea tietoa ei tarvitse jakaa kaikille olennaista on tietää mistä ajan tasalla oleva tiedon saa nopeasti 2
3 Dokumentoinnin suunnittelu Erilaiset dokumentit voidaan jakaa karkealla tasolla kahteen eri ryhmään: Projektin hallintaan liittyvät dokumentit: tarjoukset, tuotantosopimukset, projektisuunnitelmat, tekijänoikeussopimukset, salassapitosopimukset, palaverimuistiot, työpäiväkirjat jne. Projektin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä dokumentointi: esimerkiksi käsikirjoitusvaiheen dokumentit, synopsis, konseptisuunnitelma, asiakäsikirjoitus ja tuotantokäsikirjoitus sekä teknisen määrittelyn dokumentit jne. Projektin alkuvaiheessa sovitaan dokumentoinnin taso. Mitä dokumentteja suunnittelu- ja toteutustyöstä tässä projektissa laaditaan. Huomioitava projektin taloussuunnittelussa, koska dokumentointi vaatii resursseja. Dokumentoinnin suunnittelu Hypermediaprojektissa kuten verkkopalveluprojektissa on kahden tyyppisiä dokumentteja Projektin hallintaan liittyvät dokumentit: tarjoukset, tuotantosopimukset, projektisuunnitelmat, tekijänoikeussopimukset, salassapitosopimukset, palaverimuistiot, työpäiväkirjat jne. Projektin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä dokumentointi: esimerkiksi käsikirjoitusvaiheen dokumentit, synopsis, konseptisuunnitelma, asiakäsikirjoitus ja tuotantokäsikirjoitus sekä teknisen määrittelyn dokumentit jne. Esimerkiksi verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen jokaiseen vaiheeseen liittyy oma dokumentaationsa. Vaadittavien dokumenttien tyypit ja niiden määrä riippuu tuotantoprojektin laajuudesta ja suunniteltavasta verkkopalvelutyypistä. 3
4 Dokumentoinnin suunnittelu Projektin alkuvaiheessa sovitaan dokumentoinnin taso. Mitä dokumentteja suunnittelu- ja toteutustyöstä tässä projektissa laaditaan. Huomioitava projektin taloussuunnittelussa, koska dokumentointi vaatii resursseja. Huomioitavaa: Dokumenttien nimet voivat vaihdella riippuen esimerkiksi yrityksestä (nimityksiä käytetään myös ristiin). Ei ole vakiintuneita formaaleja dokumenttimalleja tai pohjia. Käsikirjoitus- ja dokumenttimalleja on yhtä monta kuin on tuotantoryhmääkin. Tärkeätä sopia jokaisessa projektissa yhteistyökumppanin kanssa mitä milläkin asiakirjalla ja dokumentilla kulloinkin tarkoitetaan. Dokumentoinnin hallinta Projektin dokumentit löytyvät aina samasta paikasta Hakemistorakenne on selkeä ja johdonmukainen Viittaukset kohdistuvat aina dokumentin viimeisimpään versioon Samaa dokumenttia ylläpidetään ainoastaan yhdessä paikassa Ylläpitovastuut ja suojaukset on määritelty Vanhentuneiden asiakirjojen arkistoinnista on sovittu Kaikki tietävät em. asiat. (Ruuska 2005 ) 4
5 Dokumentti Palaverimuistio Tarjous Projektisuunnitelma Konseptisuunnitelma Tarkoitus Dokumentti siitä, mistä projektipalaverissa on puhuttu, mitä päätetty ja miten työskentelyä jatketaan. Juridisesti sitova myynnin väline, väline organisaation ulkoisessa viestinnässä. Kuvaus projektin tavoitteista ja toimet niiden saavuttamiseksi: kuka, mitä, miksi, koska, kenelle, miten, millä riskillä? Tarkennus projektisuunnitelmaan ja erittely sisällöstä, tuotteesta, käyttäjistä, aikataulusta, resursseista ja alustavasta budjetista. Synopsis Tiivistelmä projektin sisällöstä, tavoitteista, laajuudesta: mitä, kenelle, miksi ja miten? Toimii pohjana asiakäsikirjoitukselle. Asiakäsikirjoitus Kuvaus työryhmälle ja tilaajalle tuotteen sisällöstä, rakenteesta, toiminnallisuudesta, ulkoasusta, mediaelementeistä jne. Toimii pohjana tuotantokäsikirjoitukselle. Tuotantokäsikirjoitus Ohjeistus työryhmälle tuotannon toteuttamiseksi. Sisältää tekniset ja visuaaliset määrittelyt, mediamuodot, toiminnallisuuden, tarkan rakenteen, aineistot jne. Työpäiväkirja Työryhmän dokumentti, joka sisältää selitykset mitä on tehty ja miksi. Poikkeamat sekä perustelut ratkasiui8lle. Lähde: Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Projektin seuranta ja arviointi Sovitaan, miten projektin seuranta tapahtuu, milloin ja millä mittareilla. esimerkiksi kerran kuukaudessa käydään johtoryhmässä läpi projektin tavoitteet ja nykytila talousseurannan suunnitteleminen Projektisuunnitelmassa on asetettava välitavoitteita sovittava arviointi- ja testausmenettelyistä jokaisen työvaiheen jälkeen testaus ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä arvioidaan projektin toteutumaa suhteessa suunnitelmiin Sovitaan katselmoinneista tilaajan tai sidosryhmän kanssa 5
6 Aikatauluttamisen merkitys projektityössä - ajan arviointi toimii projektin budjetin ja resursoinnin pohjana Projektin resurssit vs. organisaation resurssit Projektilla on aina selkeä elinkaari eli alkamis- ja päättymisajankohta Projektin elinkaari jakautuu vaiheisiin, joiden työskentelytavat ja ominaisuudet poikkeavat toisistaan vaiheiden määrästä erilaisia näkemyksiä, mutta yleisimmin mainittu perustaminen, suunnittelu, toteutus ja päättäminen Projektin aikataulun kuten koko projektin resursoinnin suunnittelussa on huomioitava koko organisaation toiminta. Esimerkiksi yksittäiseen projektiin voi kuulua henkilöitä yrityksen eri osastoilta (myynti, markkinointi, tuotekehitys, toteutus jne.) yksi ja sama henkilö voi työskennellä samanaikaisesti useissa eri projekteissa (Ruuska 2005, ) 6
7 Projektien luokittelua ajankäytön mukaan Normaaliprojekti: aikaa riittävästi suunnitelmissa on huomioitu käytettävissä olevat resurssit tavoiteltava laatutaso realistinen aikataulu Pikaprojekti: ostetaan aikaa aikataulua pyritään nopeuttamaan ostamalla projektiin resursseja (lisätään pääomaa) tarvittaessa laatuvaatimuksista voidaan tinkiä Katastrofiprojekti: kaiken piti olla valmiina eilen mikä tahansa on sallittua ajan säästämiseksi tehdään ylitöitä tingitään laatuvaatimuksista jne. rahaa palaa ts. pääomakustannukset nousevat jyrkästi (Ruuska 2005, 24. ) Projektilla tulee olla realistiset tavoitteet myös aikataulun suhteen Projektilla pitää olla toimintaedellytykset aikataulutavoitteet kuten muutkin vaatimukset pitää suhteuttaa käytettävissä oleviin resursseihin Yleisin syy aikataulujen lipsumiseen on se, ettei projektin tehtävien tekemiseen ole varattu riittävästi aikaa organisaation johto vaatii liian nopeita tuloksia (ulkoinen paine, sisäiset kehittämistavoitteet) organisaatiolla on vaikeuksia osoittaa projektille riittävästi resursseja pakko totella esimiestä (tai halu miellyttää) johtaa sitoutumiseen epärealistisiin aikatauluihin projektille laaditaan tarkkoja ja sitovia suunnitelmia ennen toimeksiannon yhteydessä sovittavasta rajauksesta Pyritään usein ratkaisemaan lisäämällä henkilöstöä seuraa omat ongelmansa uusien henkilöiden sisäänajoon menee aikaa ja resursseja viestintä ja vuorovaikutussuhteet mutkistuvat, kun henkilömäärä kasvaa saatava hyöty ei aina kasva samassa suhteessa kuin henkilömäärä (Ruuska 2005, ) 7
8 Puutteelliset aikataulut Aikataulu on keskeisin työväline projektin kulun ennakoimisen ja etenemisen seurantaan Yleisimmin esiintyviä heikkouksia liian karkeat ja epämääräiset tehtäväerittelyt aikataulusta puuttuu tehtäviä ei käytetä varmuusmarginaaleja aikatauluja ei ylläpidetä toimitaan vanhentuneen tiedon pohjalta aikataulua on vaikea lukea Epäselvä elinkaari ja epäselvät välitavoitteet projektin aloitusvaiheen viivästyminen eri vaiheita ei osata päättää selkeästi ja siirtyä seuraavaan vaiheeseen projekti ei päätyy selkeästi (Ruuska 2005, ) Puutteelliset aikataulut Lipsuminen alkaa huomaamattomasti suunnittelukokous siirtyy muutamalla päivällä ennakoimattomat rutiinityöt vievät henkilöstön aikaa tunnin silloin toisen tällöin toteutus käynnistyy alun perin viikon pari myöhässä mukaan tulee pari pientä lisätehtävää ilmaantuu jokin tärkeä tilaisuus (esim. koulutustilaisuus), jota ei suunnitelmissa ole huomioitu Pieniä lipsumisia vähätellään ja koetaan, ettei yksi pieni viivästyminen vaikuta kokonaisaikatauluun Pahimmillaan jossakin vaiheessa todetaan, että projekti on usean viikon myöhässä tilanteen korjaaminen tilapäisjärjestelyin tai syömällä aikaa projektin seuraavasta vaiheesta johtaa yleisimmin tilanteen heikkenemiseen entisestään (Ruuska 2005, ) 8
9 Aikataulun suunnittelu Projektin aloitusvaiheessa projektille laaditaan karkea tavoitetaikataulu joka on viitteellinen Projektin edetessä aikataulua tarkennetaan ideaalitapauksessa tarkka aikataulu on tiedossa seuraaville kahdelle kuukaudelle Projektin alkuvaiheessa on vaikea määritellä tarkkaa valmistumisaikaa - +/- 10 % on jo hyvä arvaus Mikäli valmistumisen takaraja on ehdoton, on tavoiteaikataulu ja arviointimarginaalit tarvittaessa sopeutettava joko karsimalla tehtäviä tai lisäämällä resursseja (Ruuska 2005, ) Aikataulusuunnittelun keskeisiä asioita Tuotantoprojektin aikatauluttamisen keskeisiä asioita ovat työnositus ja osatehtävien resurssitarpeet projektin eri vaiheiden tunnistaminen ja pilkkominen helpommin hallittaviin työkokonaisuuksiin työmäärän arviointi edellyttää työkokonaisuuden riittävän tarkkaa rajausta mitä kokonaisuuteen kuuluu ja mitä siihen ei kuulu tehtävien väliset riippuvuudet jotkut asiat on pakko tehdä ennen kuin seuraavaa voidaan aloittaa kriittiset pisteet projektin keskeiset työvaiheet pelivara (Lukkari 2004; 53 63; Ruuska 2005, ) 9
10 Työmäärien arviointi tärkeä osa aikataulun suunnittelua Arvio on aina myös arvaus! Työmäärien arvioimiseen ei ole olemassa patenttiratkaisua. Tuotantoprojekti sisältää yleisellä tasolla kolme päävaihetta 1. ideointivaihe: mm. aiheen ja kohderyhmän määrittely, synopsiksen laatiminen 2. suunnitteluvaihe 3. toteutusvaihe Tehtävän kestoon tekemiseen vaadittava vaikuttaa absoluuttinen työmäärä sekä tekijän kokemus käytössä olevat työvälineet: tietokoneet ja oheislaitteet, sovellukset, palvelintila jne. jne. Tehollinen työpanos arvioidaan yleensä aina liian suureksi. normaaliolosuhteissa henkilön realistinen tehollinen työpanos on noin 4 päivää viikossa vain lyhytkestoisissa projekteissa tehollinen työpanos on lähellä 100 % On olemassa erilaisia menetelmiä esim. PERT-menetelmä* t= (a + 4c + b)/6 a= optimistinen työmäärä arvio b= pessimistinen työmäärä arvio c= todennäköisin työmäärä arvio * (program evaluation and review technique) (Lukkari 2004; 53 63; Ruuska 2005, ) Työmäärien arviointi tärkeä osa aikataulun suunnittelua Työmäärien arvioimisessa on muistettava ottaa huomioon myös seuraavat asiat: projektin ohjausprosessiin kuuluvat tehtävät (suunnittelu, seuranta raportointi palaverit ja kokoukset sopimusneuvottelut yhteydenpito tilaajaan, käyttäjiin ym. sidosryhmiin ohjeistusten laatiminen dokumentointi koulutukset ja sen valmistelu koulutukseen osallistuminen ennakoimattomat ad hoc tehtävät vievät helposti 2-3 päivää kuukaudessa (Ruuska 2005, 173. ) 10
11 Tehtävien väliset riippuvuudet tehtävä T1. Tutustuminen asiakasyritykseen T2 Yrityksen graafisen ohjeistuksen saaminen T3. Tuotannon graafisen suunnitelman laatiminen T4. Graafisen suunnitelman hyväksyntä T5. Kuvankäsittely valituille tuotekuville Tn Kesto päiviä 0,5 0,5 2 0,5 5 n Edeltävät tehtävät T2 T2, T3, T4 P1. Tarkistuspiste 1 0,5 T1 - Tn Muokattu Lukkari 2004 pohjalta Projektitehtävien sitominen kalenteriin Vietäessä tehtäviä kalenteriin on otettava huomioon lomat työviikkojen pituudet henkilöiden tehollinen työpanos ja lukumäärä tehtävään nimettyjen henkilöiden kokemus ja osaaminen tehtävän luonne (vaikeusaste, riippuvuudet muista tehtävistä tai henkilöistä) Yleensä tämän jälkeen huomataan, että kestää aivan liian kauan! 11
12 Kriittiset pisteet ja kriittinen polku Määritellään edellä mainitut asiat huomioiden projektin kriittinen polku ja kriittiset tehtävät kriittinen polku määrittää projektin lyhyimmän mahdollisen läpimenoajan kriittiset tehtävät ovat projektin keskeisiä tehtäviä Kalenteriajan lyhentämiseksi voidaan hyödyntää seuraavia keinoja tarkistetaan voidaanko kriittisiä tehtäviä limittää (huomioidaan riippuvuudet) tai lyhentää järkevästi karsitaan tehtäviä hankitaan lisää henkilöstöä Yleensä kriittisen polun lyhentäminen on hankalaa Pelivara Realistinen aikataulu ei tarkoita löysää aikataulua! Jos kaikki aikataulun suunnitteluparametrit (teholliset työpanokset, työmäärät ja kalenteriin vienti) on kiristetty äärimmilleen ilman joustovaraa, projekti ei varmasti pysy aikataulussa. Pienessä projektissa, missä tehtävät ovat hyvin tunnettuja ja käytössä riittävästi sopivaa henkilöstöä, voi marginaali on suhteellisen pieni. Mitä enemmän projekti sisältää riskejä, sitä väljempiä marginaaleja on käytettävä. Kun projektin tehtävät sekä niiden todelliset työmäärät on arvioitu niin realistisesti kuin mahdollista harkitaan marginaalin osuus vasta kokonaistyömäärän pohjalta. esim. 20% marginaali tarkoittaa 1500 työtunnin osalta 300 tunnin marginaalia 12
13 Lisätietoa Silius, K. & Tervakari, A-M Suunnittelutyön dokumentointi käsikirjoitustyyppejä [online]. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto/dmi/hypermedialaboratorio, 2005 [viitattu ]. Luentomateriaali. Verkkopalvelun sisällöntuotanto. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: pdf > Projektin hallinnoija Projektin hallinnoija on se organisaatio, joka on jättänyt allekirjoitetun projektihakemuksen Hallinnoija on kokonaisvastuussa hankkeen toteutuksesta rahoittajan hyväksymän projektisuunnitelman mukaisesti, kustannus- ja rahoitusosio mukaan lukien Hallinnoija vastaa suhteessa rahoittajaan myös mahdollisten toteuttamiseen osallistuvien osatoteuttajien toiminnasta kannattaa neuvotella ja varmistaa jo etukäteen, mitä tämä yhteistyö osapuolilta vaatii ja tehdä kirjallinen sopimus asiasta 13
14 Projektin hallinnoija Hallinnoija nimeää projektin ohjausryhmän/johtoryhmän vastaa siitä, että projektilla on käytettävissä tarvittavat henkilö- ja tilaresurssit huolehtii siitä, että projektin asiakirjat allekirjoittaa toteuttajaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava tai valtuuttama henkilö Projektiorganisaatio Toteutuakseen projekti tarvitsee resursseja ja organisoitumista sekä tuotantoryhmältä että asiakkaan/tilaajan puolelta Projektiorganisaation keskeisiä toimijoita Projektipäällikkö Ohjausryhmä/johtoryhmä Työryhmät Projektihenkilöstö 14
15 Projektiorganisaatio Projektijohtamisen tasot: strateginen (projektin tavoitteiden määrittely, teknologia- tai teoriavalinnat, yhteistyöverkoston viitekehys- ja perusosien valinnat) taktinen (avainhenkilöiden valinnat, suunnittelun ja budjetoinnin peruskysymykset ja painopisteet) operatiivinen (projektin päivittäinen johtaminen, seuranta, verkostoituminen ja yhteistyö) Projektin ohjausryhmä/johtoryhmä Hyvä ohjausryhmä/johtoryhmä on projektin vetäjän paras apu Se voi edistää ratkaisevasti projektin tavoitteiden toteuttamista ja verkottumista Hyvä ohjausryhmä/johtoryhmä koostuu sellaisten organisaatioiden ja sidosryhmien edustajista, joille hankkeen toteutuminen on tärkeä ja mielenkiintoinen haaste (ei ylimääräinen velvollisuus ja vaivalloinen lisätyö) Ohjausryhmässä/johtoryhmässä on hyvä olla myös toiminnan kohteena olevan ryhmän edustus 15
16 Projektin ohjausryhmä/johtoryhmä Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmän/johtoryhmän kokouksessa mm. ohjausryhmälle/johtoryhmälle selvitetään sille annetut tehtävät, nimetään puheenjohtaja ja sihteeri sovitaan kokouskäytännöistä, kuten kokouskutsujen ja muistioiden lähettämisestä sovitaan maksetaanko ohjausryhmän/johtoryhmän jäsenille kokouspalkkioita ja/tai korvauksia matkakuluista Ohjausryhmällä/johtoryhmällä ei useinkaan ole päätösvaltaa projekti- tai rahoitussuunnitelman muutoksiin, vaan päätökset niistä tekee rahoittaja hankkeen hallinnoijan esityksestä Ohjausryhmän/johtoryhmän tehtävänä on kuitenkin käsitellä mahdollisia projektisuunnitelman muutosesityksiä ennen niiden esittämistä rahoittajalle Projektin ohjausryhmä/johtoryhmä Ohjausryhmä/johtoryhmä: käsittelee projektin toteuttajan tarkentaman toimintasuunnitelman käsittelee projektin tavoitteet ja toiminnan/ yhteistyön pelisäännöt käsittelee suunnitelmiin tulevat muutokset valvoo ja seuraa projektin edistymistä arvioi hankkeen etenemistä mahdollisen itsearvioinnin pohjalta levittää projektin tuloksia seuraa rahankäyttöä 16
17 Projektin ohjausryhmä/johtoryhmä Lisäksi ohjausryhmän/johtoryhmän tulee: käsitellä/hyväksyä projektin raportit ja niiden julkisuus antaa asiantuntemuksensa projektin käyttöön toimia linkkinä sidosryhmiin vastata osaltaan projektin vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta käydä viimeisessä kokouksessaan projektin tulokset ja palautteet läpi sopia tulosten levittämisestä myös hankkeen päättymisen jälkeen tukea projektipäällikköä hänen työssään suojella ja puolustaa projektia Projektin ohjausryhmä/johtoryhmä Ohjausryhmän/johtoryhmän kolme tärkeintä kysymystä projektin vetäjälle: Miksi? Miten? Mitä hyötyä? Ohjausryhmän/johtoryhmän tärkein kysymys itselleen: Mitä me voimme tehdä projektin edistämiseksi? 17
18 Projektin ohjausryhmä/johtoryhmä Ohjausryhmän/johtoryhmän jäsenen ei tule kävellä projektipäällikön yli Ohjausryhmän/ johtoryhmän jäseneltä odotetaan: yhteistyötaitoja kiinnostusta projektiin taitoa erottaa päälinjat yksityiskohdista projektin merkityksen ymmärtämistä vastuullisuutta budjettiymmärrystä kykyä kannustaa projektia tuloksiin Sidosryhmien sitouttaminen Projektin sidosryhmiä ovat mm. projektin tilaaja toimeksiantaja tutkimusyhteistyökumppani tutkimuskohteen edustajat alihankkijat tavarantoimittaja/erilaiset asiantuntijat Sidosryhmiin kuuluminen ei ole sidottu projektin alkamis- ja loppumispäivämääriin 18
19 Sidosryhmien sitouttaminen Todellisen lisäarvon tuottaminen osallistujille Pyrkimys luoda enemmän arvoa kilpailijoiden luomaan arvoon verrattuna Kaikki sidosryhmät eivät ole samanarvoisia Arvokkaiden sidosryhmien tunnistaminen ja yhteyksien kehittäminen on tärkeää projektin onnistumisen kannalta Sidosryhmien sitouttaminen Sidosryhmät muotoutuvat tarkasti projektin sisällön ja tavoitteiden mukaan Sidosryhmät arvostavat usein projektin tulosten tuotteistamista ja siitä heille koituvaa hyötyä Projektin sidosryhmät muovautuvat erilaisista näkökulmista, kuten taloudellisista, teknisistä, sosiaalisista tai oikeudellisista asioista 19
20 Sidosryhmien sitouttaminen Sidosryhmien sitouttamiseen vaikuttavat: lakisääteisyys viranpuolesta toimiminen huomion kiinnittäminen asiakkuuteen aikaisempi luotettava yhteistyö resursoinnin jakaminen ym. synergiaedut osaamisen jakaminen Sidosryhmien sitouttaminen Sitouttamista auttaa, jos projektihenkilöstö tuntee sidosryhmän toimintakentän osaa erottaa erilaisten sidosryhmien tarpeet osaa erottaa erilaisten sidosryhmien väliset erot pystyy itsenäisesti hoitamaan asiakkuussuhteita informoi järjestelmällisesti sidosryhmiä sovituista asioista osaa antaa arvoa sidosryhmien osaamiselle ja panostukselle 20
21 Sidosryhmien sitouttaminen Lisäksi sitouttamiseen vaikuttavat projektista vastaavan organisaation viestintäilmapiiri näkyvä ja koettu laatu projektityöskentelystä tekijöiden ammattitaito ja asenne Sidosryhmiin kuuluvat myös sisäiset asiakkaat (oman organisaatiossa olevat henkilöt, joiden työhön projektin prosessi tai tulokset olennaisesti liittyy) Sidosryhmien sitouttaminen Sidosryhmän edustajat ovat projektille myös osaamisen lähde Sidosryhmiä mietittäessä on otettava huomioon heidän kauttaan syntyvä osaaminen Sidosryhmän edustajia pidetään resurssina, jota ei kannata menettää Yhteistyötä on kehitettävä ja jalostettava niin pitkälle kuin mahdollista 21
22 Sidosryhmien sitouttaminen Projektinsuunnittelijan ja sidosryhmien edustajien kannattaa yhdessä selvittää ja määrittää tarpeet, joihin projekti voi vastata kyseisen sidosryhmän osalta Olisi hyvä myös määrittää yksilöllinen ratkaisu kunkin sidosryhmän tarpeisiin Kantava voima on jatkuva kaksisuuntainen vuorovaikutus sidosryhmän ja projektin suunnittelijan välillä Jokaisen sidosryhmän kautta projektiorganisaatio oppii tuntemaan toimintakenttänsä entistä paremmin Projektipäällikön tehtävät Projektipäällikkö vastaa projektisuunnitelman mukaisesta työskentelystä: tuloksista, aikatauluista, työmääristä, kustannuksista, laadusta sekä suunnitelmallisuudesta Projektipäälliköllä on paljon vastuuta vastaavasti hänellä tulee olla riittävästi resursseja ja valtuuksia tehtävän hoitamiseen Projektin onnistuminen ja epäonnistuminen ovat suurelta osin kiinni projektipäälliköstä Projektipäällikkö vastaa projektista johtoryhmälle/ohjausryhmälle 22
23 Projektipäällikön tehtävät Projekti tarvitsee onnistuakseen hyvän vetäjän Projektinvetäjän ominaisuuksiin kuuluvat ainakin seuraavat seikat: rohkeus aito innostuneisuus asiaan avoimuus, ulospäin suuntautuneisuus ahkeruus rehellisyys organisointikyky ja kyky hallita kokonaisuutta lojaalisuus toteuttajaorganisaatiota kohtaan kyky innostaa muita joustavuus pitkäjänteisyys stressin sietokyky jämäkkyys kustannustietoisuus kyky pitää asiat ja paperit järjestyksessä Projektipäällikön tehtävät Projektipäällikön ei välttämättä tarvitse olla projektin sisällön asiantuntija Projektin vetäjä on yhteistyön virittäjä ja siltojen rakentaja myös rahoittajan suuntaan Projektipäällikkö toimii yhteyshenkilönä myös sidosryhmien välillä Projektin vetäjä on se henkilö, jonka käsissä projektikokonaisuus lopulta on Hän pitää huolen siitä, että suunnitellut toiminnot toteutuvat ja työnjako ja muu organisointi tapahtuu tarkoituksenmukaisella tavalla 23
24 Projektipäällikön tehtävät Projektipäällikkö: on isäntäorganisaation eli hankkeen toteuttajaorganisaation edustaja johtaa toimeenpanoa ja tehtävien antoa informoi rahoittajaa projektin etenemisestä ja mahdollisista yhteystietojen muutoksista huolehtii dokumentoinnista ja arkistoinnista valmistelee ohjausryhmän kokoukset vastaa projektin tiedottamisesta laatii raportit vastaa talouden seurannasta ja maksatushakemusten tekemisestä Projektipäällikön tehtävät kannattaa määritellä selkeästi Ne on hyvä todeta myös kirjallisessa työsopimuksessa Projektipäällikön tehtävät Projektipäällikön tehtäviä mm. : projektisuunnitelman teko vaihe- ja tehtäväsuunnittelu aikataulut resurssien suunnittelu dokumentoinnin suunnittelu työskentelyn valvonta edistymisen raportointi laadun varmistaminen kustannussuunnittelu riskien hallinta muutosten hallinta kokouksien järjestäminen yhteishengen luominen asiakassuhteiden hoito 24
25 Lähteet Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Rissanen, T Projektilla tulokseen. Jyväskylä: Pohjantähti. ISBN Ruuska, K Pidä projektihallinnassa. Suunnittelu, menetelmät ja vuorovaikutus. 5. uudistettu painos. Helsinki. Talentum media Oy. Lähteet Jansson, R. & Juselius, P Projektiopas pienten ja keskisuurten yritysten yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Ideasta liiketoimintaan [online]. Helsinki: Tekes, 2004 [viitattu ]. Saatavissa pdfmuodossa <URL: ISBN Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Rissanen, T Projektilla tulokseen. Jyväskylä: Pohjantähti. ISBN Ruuska, K Pidä projektihallinnassa. Suunnittelu, menetelmät ja vuorovaikutus. 5. uudistettu painos. Helsinki. Talentum media Oy. Silverberg, P Ideasta projektiksi. Projektisuunnittelun käsikirja [online].helsinki: Ympäristöministeriö, 2004, julkaistu [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: 25
Luento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 4.9.2007 Kriittisiä tekijöitä - syksy 2007 (viikkoharjoituksissa mainittuja) Projektin
LisätiedotTyöpaja 3: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Työpaja 3: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 23.9.2009 Työpajan teemat Projektiorganisaatio Mm. projektin hallinnoija, ohjausryhmä,
LisätiedotLuento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 9.2.2006 Kurssilla käsiteltäviä asioita Luento 1: Kurssin esittely ja aloitus Tuotantoprojektin
LisätiedotLuento 3: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 3: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 23.2.2006 Luennon teemat Luento: Projektipäällikön tehtävät Projektin taloushallinta
LisätiedotVerkkopalvelun sisällöntuotanto
Verkkopalvelun sisällöntuotanto 3. luento 2.11.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Teemat
LisätiedotMS Project 2016 perusteet projektiarkkitehdeille ja -insinööreille ver Hannu Hirsi 2018
MS Project 2016 perusteet projektiarkkitehdeille ja -insinööreille ver. 7.2 Hannu Hirsi 2018 1 Yleistä : 1. Yksi käytetyimmistä projektien hallintaohjelmista on Microsoft Project, joka on tehokas ja joustava
LisätiedotHYVE -JOHTAMISEN KARTTA -HANKE 1.3.2012-31.10.2014 Kainuun osahankkeen riskienarviointi Pvm:30.7.2013 Laatijat: PirjoJokelainen Niina Komulainen Riskin vaikutus Vähäinen (1) Vakava (2) Erittäin vakava
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotProjektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
LisätiedotJokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)
1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotKulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne
Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus
LisätiedotOHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta
OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi
LisätiedotLuento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 28.8.2007 Kurssilla käsiteltäviä asioita Luento 1: Kurssin esittely ja aloitus Tuotantoprojektin
LisätiedotProjektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki
KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,
LisätiedotPROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY
PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia
LisätiedotPROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009
PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 POHDINTAA Mitä asioita projektissa seurataan? Kuka vastaa ohjauksesta? Millä tavoin projektia seurataan ja ohjataan? Mitä asioita ohjaukseen kuuluu?
LisätiedotJHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja
JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotLiite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä
Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö
LisätiedotKONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)
YHTEINEN KEITTIÖ HANKKEEN OSAPROJEKTI: KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) PROJEKTISUUNNITELMA 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT... 3 2. YHTEINEN KEITTIÖ-HANKE
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
LisätiedotOhjausryhmä. EAKR-hankkeiden starttikoulutus ja
Ohjausryhmä EAKR-hankkeiden starttikoulutus 2.10. ja 4.10.2018 Ohjausryhmä Pääsääntöisesti rahoittaja edellyttää hankkeelle ohjausryhmää Tarkista hankepäätöksestä edellytetäänkö hankkeeltasi ohjausryhmää
LisätiedotProjekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus
Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät
LisätiedotProjektinhallinta SFS-ISO mukaan
Projektinhallinta SFS-ISO 21500 mukaan (Ohjeita projektinhallinnasta, 2012) 13.4.2017 Panu Kiviluoma Osaamistavoitteet Luennon jälkeen osaat selittää, mitä tarkoitetaan Projektilla Projektinhallinnalla
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
Lisätiedot5. luento: Suunnittelutyön dokumentointi - käsikirjoitustyypit
5. luento: Suunnittelutyön dokumentointi - käsikirjoitustyypit Käsikirjoitus- ja dokumenttityypit Verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen jokaiseen vaiheeseen liittyy oma dokumentaationsa. Dokumenttien
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotSähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno
Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan
LisätiedotIPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja
LisätiedotPROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA
RISTO PELIN PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA (seitsemäs painos) PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän kirjan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla,
LisätiedotPROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso <jaksonumero, alkupäivä - päättymispäivä>
PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso -projekti PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTIN
LisätiedotTyöpaja 5: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Työpaja 5: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 7.10.2009 Luennon teemat Projektin päättäminen Oppiva organisaatio Projektin päättäminen
LisätiedotYLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN PROJEKTIOHJE
YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN PROJEKTIOHJE Yhtymähallitus 14.6.2017 106 Sisällys 1 Yleistä...1 2 Kehittämisehdotusten käsittelyprosessi kuntayhtymässä...2 3 Kehittämistyön toteutus, seuranta ja arviointi...3
LisätiedotT Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän
LisätiedotTIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS
TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET TENTTI 18.2.2002 Tonja Molin-Juustila Tentissä vastataan 24 kysymykseen, joista kustakin oikeasta vastauksesta saa yhden (1) pisteen. Vastausvaihtoehdoista
LisätiedotOhjausryhmä. Petri Veijalainen
Ohjausryhmä Petri Veijalainen 1 Ohjausryhmä Ohjausryhmä asetetaan, jos tuensaaja tai rahoittaja katsoo sen tarpeelliseksi Edellytetään esim. kun toiminta ulottuu useammalle alueelle tai on muuten laaja-alaista,
LisätiedotOsaaminen ja vastuut
Resurssointi Mitä osaamista projektin suunnittelu ja toteuttaminen vaatii? Oma henkilöstö, ulkopuoliset asiantuntijat, asiakkaat? Mitä välineitä, tarvikkeita, ohjelmia projektin suunnittelu ja toteuttaminen
LisätiedotRakentamisen prosessi ja energiatehokkuus
Rakentamisen prosessi ja energiatehokkuus 1 Hankeselvitysvaiheessa rakentamisen prosessissa Lähtötietojen varmistaminen Varmistetaan että kaikki mahdollinen projektin onnistumiseen välttämättömät tiedot
LisätiedotBig Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy
? Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta Sari Koskelo, Vison Oy 16.3.2018 Sisältö Big Room konseptin moniulotteisuus Tavoitteet Johtaminen Big Room toiminta kehitys- ja toteutusvaiheissa Big Room
LisätiedotPRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011
PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu
LisätiedotEsittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta
Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU
LisätiedotProjektityö
Projektityö 21.10.2005 Projektisuunnitelma Työn ositus Projektisuunnitelman sisältö Kurssin luennoitsija ja projektiryhmien ohjaaja: Timo Poranen (email: tp@cs.uta.fi, työhuone: B1042) Kurssin kotisivut:
LisätiedotPJU osuuden projektisuunnitelma -malli
Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET
LisätiedotTietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013
Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin
LisätiedotHarjoitus 1: Projektin aikataulu- ja resurssisuunnittelu
Harjoitus 1: Projektin aikataulu- ja resurssisuunnittelu Yleiset ohjeet: Lue huolellisesti ohjeet ja tutustu annettuun materiaaliin ennen harjoituksen aloittamista. Harjoitus tehdään pareittain. Kunkin
LisätiedotPPS nykyiset versiot Taito-osiot ja mallipohjat/esimerkit
Ohjeet versioiden hallintaan Dokumentti kuvaa PPS:n taito-osioiden ja mallipohjien/esimerkkien eri painosten versionumeroinnin. Kaikki dokumentit on sarjanumeroitu kolminumeroisella versionumerolla, esim.
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
LisätiedotHankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.
Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät
LisätiedotTilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun
Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto
LisätiedotAsiakkaille palveluja, tietoa ja osallistumismahdollisuuksia
Kymenlaakson sivusto Asiakkaille palveluja, tietoa ja osallistumismahdollisuuksia Esitys Vatelle 9.5.2018 25.4.2018 Esityksen valmistelleet (Matti Ahola, Sami Ahokas, Anni Björklund, Tarja Nousiainen,
LisätiedotSuurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005
Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen
LisätiedotENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti. B-kori
ENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti B-kori 11.4.2017 Innovatiivinen kuljetin B-korissa pyritään löytämään: uusi tai paranneltu tuotekonsepti kappaletavaroiden tai materiaalien käsittelyyn, siirtelyyn tai kuljetukseen.
LisätiedotKäyttövaltuushallinnan hyödyt tehokkaasti käyttöön. Johanna Lampikoski, RM5 Software Juha Arjonranta, TeliaSonera Finland
Käyttövaltuushallinnan hyödyt tehokkaasti käyttöön Johanna Lampikoski, RM5 Software Juha Arjonranta, TeliaSonera Finland 1 Sisältö Skaalautuva pilvipalvelu Käyttövaltuushallinnan käyttöönotto palveluna
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä
LisätiedotLiite 1 Dnro Ympäristötoimiala, seudullinen joukkoliikenne (065,633) Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu
Liite Dnro 898-0 Ympäristötoimiala, seudullinen joukkoliikenne 8.5.0 (065,6) Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu. Hinnoittelu Saatujen tarjousten pohjalta vertailuhinnat ja niistä saatavat
LisätiedotHanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi
Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotEsteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen
Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.
LisätiedotIIZT4020 Projektitoiminta
IIZT4020 Projektitoiminta Jouni Huotari S2010 http://student.labranet.jamk.fi/~huojo/opetus/iizt4020/ Tutustumiskierros Kuka minä olen miksi minä opetan projektitoimintaa Keitä te olette mitä te haluatte
LisätiedotMikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg
Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä
LisätiedotKT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)
KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotOhjelmajohtamisen kehittäminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia
LisätiedotOhjelmistotuotanto, projektinhallinta Kevät 2005
3. Projektinhallinta Ohjelmistoprojektien koon kasvaessa on törmätty projektinhallinnan ongelmiin, kuten jatkuva, osin huonosti hallittu kasvu, myöhästymiset, huono laatu, budjettien ylitykset, projektien
LisätiedotKorjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy
Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot
LisätiedotOrientaatio ICT-alaan. Projekti
Orientaatio ICT-alaan Projekti Projekti Ajallisesti rajoitettu, kertaluonteinen tehtävä määrätyt resurssit sekä oma (linjaorganisaatiosta poikkeava) organisaatio Toteutus tapahtuu suunnitelmallisesti ennalta
LisätiedotLuento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 3.9.2008 Kriittisiä tekijöitä - syksy 2008 (viikkoharjoituksissa mainittuja) Organisaatio
LisätiedotTORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014
TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu
LisätiedotYrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu
Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotPROJEKTI- OSAAMISELLA HANKKEET HALTUUN!
PROJEKTIVALMENNUSTEN HYÖDYT Antaa ymmärrystä projektityön kokonaisuudesta ja sen onnistuneen läpiviennin edellyttämästä osaamisesta Luo systematiikan ja antaa S-ryhmän työvälineet osallistujien käyttöön,
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 Projektisuunnitelma 1. Projektitiimi 2. Projektin tausta 3. Projektin tavoitteet 4. Tiimin roolit 5. Sisäinen viestintä 6. Riskianalyysi 7. Aikataulutus Projektisuunnitelman
LisätiedotTIETOSUOJATYÖN ORGANISOINTI
TIETOSUOJATYÖN ORGANISOINTI 2016 Nosta tietosuoja koko johdon agendalle! Ota tietosuoja mukaan organisaation kokonaisarkkitehtuuriin Varaudu riskeihin sopimuksilla ja vakuutuksilla Panosta henkilöstön
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 PESTLE-malli Poliittinen - mitä poliittisia riskejä projektiin voi liittyä? (verotus, hallinto ) Ekonominen - mitä taloudellisia riskejä projektiin liittyy? (työvoiman saatavuus,
LisätiedotGreen Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen
LisätiedotCT60A4600 Projektinhallinta. Luentorunko. Luento 1:Yleistä ja organisaatiot. Projektinhallinta Osa 1: yleistä. Kurssin tavoitteet
CT60A4600 Projektinhallinta Luentorunko Luento 1:Yleistä ja organisaatiot Projektinhallinta Osa 1: yleistä Kurssin tavoitteet Kurssin keskeisin sisältö Kurssin rakenne Luennot Harjoitukset Harjoitusajat
LisätiedotIdeasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotEsimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä
Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden
LisätiedotHarjoitus 2: Projektin etenemisen seuranta ja päätöksenteko
PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU 1(5) Harjoitus 2: Projektin etenemisen seuranta ja päätöksenteko Yleiset ohjeet: Lue ohjeet huolellisesti ennen harjoituksen aloittamista. Harjoitus tulee tehdä samassa ryhmässä
LisätiedotVIESTINTÄ PROJEKTISSA
VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä
LisätiedotLaatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut
Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotTuotekehitys ja yrityksen laatujärjestelmä
Tuotekehitys ja yrityksen laatujärjestelmä Torstai 9.11.2017 Marika Kilpivuori Toimintajärjestelmä vs. käytännön tuotekehitys Suunnitelmallista Dokumentoitu näyttö Vastuut ja valtuudet kuvattu Riskit ja
LisätiedotIDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto
IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto 3.12.2012 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Suomen Verkko-Opisto -hanke Suomen Verkko-Opisto 1 19.05.2011-31.12.2012 Taustojen selvitys,
LisätiedotTYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ
TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen
LisätiedotKorkean rakentamisen haasteita case Kalasatama
Korkean rakentamisen haasteita case Kalasatama RAKENTAVASTI ERILAINEN 17.11.2011 / RIL Reijo Harmaajärvi 1 Rakennushankkeen toteutuksen organisointi, vastuunjako ja tiedonkulku 2 Liiketoiminta-alueet Hankekehittäminen
LisätiedotMAASEUDUN KULJETUSPALVELUJEN DIGIPILOTTI LOPPURAPORTTI
MAASEUDUN KULJETUSPALVELUJEN DIGIPILOTTI LOPPURAPORTTI 1 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Toimenpiteet hankkeen aikana 3 Verkottuminen ja sopimukset hankkeen aikana 5 Sisältö sekä hankkeen aikana esille
LisätiedotLaadunhallinta - tarttisko tehdä jotain? ITE itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä
Laadunhallinta - tarttisko tehdä jotain? ITE itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä Elisa Snicker ITE-menetelmän projektipäällikkö FCG Konsultointi Oy Camilla Söderström Hallintopäällikkö Kauniaisten
LisätiedotHallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely
Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.
LisätiedotDigipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo
Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema
LisätiedotMinna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa
Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA ICT Standard Forum PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTIN PERUSTIEDOT
PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTIN PERUSTIEDOT Hankkeen nimi: Hankkeen omistajat Pääkaupunkiseudun seurakuntien Seppo Simola, Urpu Sarlin, Pauli Juusela viestintäyhteistyö Hankepäällikkö Seppo Simola Projektin
Lisätiedot06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta
06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija
LisätiedotTYÖPAJA S6: Hankkeiden toteuttaminen ja viestintä
Liikenne ja maankäyttö 2019 8.10. - 9.10. Kuntatalo, Helsinki TYÖPAJA S6: Hankkeiden toteuttaminen ja viestintä Tilapäiset liikennejärjestelyt isoissa kaupunkihankkeissa Katja Tuomola Sitowise Oy Liikennejärjestelyissä
Lisätiedot