Työpaja 3: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaja 3: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet"

Transkriptio

1 Työpaja 3: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari

2 Työpajan teemat Projektiorganisaatio Mm. projektin hallinnoija, ohjausryhmä, projektipäällikön tehtävät Projektin taloushallinta Mm. kustannusarviointi, budjetointi, kassavirtalaskelma, kustannusvalvonta, jälkilaskenta

3 Projektiorganisaatio

4 Projektin hallinnoija Projektin hallinnoija on se organisaatio, joka on jättänyt allekirjoitetun projektihakemuksen saanut toimeksiannon tilaajalta. Hallinnoija on kokonaisvastuussa projektin toteutuksesta rahoittajan (tai tilaajan) hyväksymän projektisuunnitelman mukaisesti, kustannus- ja rahoitusosio mukaan lukien. Hallinnoija vastaa myös mahdollisten toteuttamiseen osallistuvien osatoteuttajien (alihankkijoiden) toiminnasta. Hallinnoija nimeää projektin ohjausryhmän tai johtoryhmän vastaa siitä, että projektilla on käytettävissä tarvittavat henkilö- ja tilaresurssit huolehtii siitä, että projektin asiakirjat allekirjoittaa toteuttajaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava tai valtuuttama henkilö.

5 Projektiorganisaatio Toteutuakseen projekti tarvitsee resursseja ja organisoitumista sekä tuotantoryhmältä että asiakkaan (tilaajan) puolelta. Projektiorganisaation keskeisiä toimijoita projektipäällikkö ohjausryhmä tai johtoryhmä työryhmät projektihenkilöstö

6 Projektiorganisaatio Projektijohtamisen tasot: strateginen taso projektin tavoitteiden määrittely, teknologia- tai teoriavalinnat, yhteistyöverkoston viitekehys- ja perusosien valinnat taktinen taso avainhenkilöiden valinnat, suunnittelun ja budjetoinnin peruskysymykset ja painopisteet operatiivinen taso projektin päivittäinen johtaminen, seuranta, verkostoituminen ja yhteistyö)

7 Projektin ohjausryhmä (johtoryhmä) Hyvä ohjausryhmä (johtoryhmä) on projektin vetäjän paras apu. Se voi edistää ratkaisevasti projektin tavoitteiden toteuttamista ja verkottumista. Hyvä ohjausryhmä (johtoryhmä) koostuu sellaisten organisaatioiden ja sidosryhmien edustajista, joille hankkeen toteutuminen on tärkeä ja mielenkiintoinen haaste (ei ylimääräinen velvollisuus ja vaivalloinen lisätyö). Ohjausryhmässä (johtoryhmässä) on hyvä olla myös toiminnan kohteena olevan ryhmän edustus. Ohjausryhmän (johtoryhmän) kolme tärkeintä kysymystä projektin vetäjälle: Miksi? Miten? Mitä hyötyä? Ohjausryhmän (johtoryhmän) tärkein kysymys itselleen: Mitä me voimme tehdä projektin edistämiseksi?

8 Projektin ohjausryhmä (johtoryhmä) Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmän (johtoryhmän) kokouksessa mm. ohjausryhmälle (johtoryhmälle) selvitetään sille annetut tehtävät, nimetään puheenjohtaja ja sihteeri sovitaan kokouskäytännöistä, kuten kokouskutsujen ja muistioiden lähettämisestä sovitaan maksetaanko ohjausryhmän (johtoryhmän) jäsenille kokouspalkkioita ja/tai korvauksia matkakuluista Ohjausryhmällä (johtoryhmällä) ei useinkaan ole päätösvaltaa projekti- tai rahoitussuunnitelman muutoksiin, vaan päätökset niistä tekee rahoittaja tai tilaaja hankkeen hallinnoijan esityksestä. Ohjausryhmän (johtoryhmän) tehtävänä on kuitenkin käsitellä mahdollisia projektisuunnitelman muutosesityksiä ennen niiden esittämistä rahoittajalle tai tilaajalle.

9 Projektin ohjausryhmä (johtoryhmä) Ohjausryhmän (johtoryhmän) yleisimpiä tehtäviä: projektin toteuttajan tarkentaman toimintasuunnitelman käsitteleminen projektin tavoitteiden ja toiminnan sekä yhteistyön pelisääntöjen käsitteleminen suunnitelmien muutosten käsitteleminen projektin edistymisen valvonta ja seuranta hankkeen etenemisen arvioiminen (esim. itsearvioinnin pohjalta) projektin tulosten levittäminen rahankäytön seuranta

10 Projektin ohjausryhmä (johtoryhmä) Lisäksi ohjausryhmän (johtoryhmän) tulee: Käsitellä ja hyväksyä projektin raportit ja niiden julkisuus antaa asiantuntemuksensa projektin käyttöön toimia linkkinä sidosryhmiin vastata osaltaan projektin vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta käydä viimeisessä kokouksessaan projektin tulokset ja palautteet läpi sopia tulosten levittämisestä myös hankkeen päättymisen jälkeen tukea projektipäällikköä hänen työssään suojella ja puolustaa projektia

11 Projektipäällikön tehtävät Projektipäällikkö vastaa projektisuunnitelman mukaisesta työskentelystä: tuloksista, aikatauluista, työmääristä, kustannuksista, laadusta sekä suunnitelmallisuudesta. Projektipäälliköllä on paljon vastuuta Vastaavasti hänellä tulee olla riittävästi resursseja ja valtuuksia tehtävän hoitamiseen. Projektin onnistuminen ja epäonnistuminen ovat suurelta osin kiinni projektipäälliköstä. Projektipäällikkö vastaa projektista johtoryhmälle (ohjausryhmälle).

12 Projektipäällikön tehtävät Projektipäällikön ei välttämättä tarvitse olla projektin sisällön asiantuntija kokonaisuus on kuitenkin hallittava. Hän pitää huolen siitä, että suunnitellut toiminnot toteutuvat ja työnjako ja muu organisointi tapahtuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Projektipäällikkö toimii yhteyshenkilönä eri sidosryhmien välillä myös rahoittajan suuntaan Hyvän projektipäällikön ominaisuuksia: rohkeus, aito innostuneisuus asiaan, avoimuus, ulospäin suuntautuneisuus, ahkeruus ja rehellisyys, organisointikyky ja kyky hallita kokonaisuutta, lojaalisuus toteuttajaorganisaatiota kohtaan, kyky innostaa muita, joustavuus ja pitkäjänteisyys, stressin sietokyky, jämäkkyys, kustannustietoisuus, kyky pitää asiat ja paperit järjestyksessä, johtamistaidot, kommunikointitaidot

13 Projektipäällikön tehtävät Projektipäällikkö on isäntäorganisaation eli hankkeen toteuttajaorganisaation edustaja, johtaa toimeenpanoa ja tehtävien antoa, informoi rahoittajaa projektin etenemisestä ja mahdollisista yhteystietojen muutoksista, vastaa viimekädessä dokumentoinnista ja arkistoinnista, valmistelee ohjausryhmän kokoukset, vastaa projektin tiedottamisesta, laatii raportit ja vastaa talouden seurannasta ja maksatushakemusten tekemisestä.

14 Projektipäällikön tehtävät Projektipäällikön tehtäviä ovat mm. : projektisuunnitelman teko, vaihe- ja tehtäväsuunnittelu ja aikataulut, resurssien suunnittelu ja kustannussuunnittelu, dokumentoinnin ja viestinnän suunnittelu työskentelyn valvonta ja laadun varmistaminen, edistymisen raportointi, muutosten ja riskien hallinta, kokouksien järjestäminen yhteishengen luominen ja asiakassuhteiden hoito. Projektipäällikön tehtävät kannattaa määritellä selkeästi. Ne on hyvä todeta myös kirjallisessa työsopimuksessa.

15 Projektin taloushallinta

16 Projektin taloushallinta Projektin taloushallintaan kuuluu mm. kustannusarviointi budjetointi kassavirtalaskelma kustannusvalvonta ja -raportti kirjanpito ohjauspäätökset jälkilaskenta. Kustannuksiin vaikuttavista ratkaisuista suurin osa tehdään projektin suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa, jolloin kustannukset allokoidaan Projektin taloudellisten tavoitteiden toteutumista tulee ohjata. Toteutusaikataulun, kustannusten ja tulojen vertailu kassavirtalaskelma. Tuotot realisoituvat usein vasta projektin valmistuttua (laskutusaikataulu).

17 Kustannusarviointi Ennen projektin aloitusta on syytä laskea projektin kustannuksia. Pieleen arvioidut kustannukset aiheuttavat ongelmia projektin läpiviennissä tai aiheuttavat välillisesti ongelmia muualla organisaatiossa: Liian alhaiseksi arvioidut kustannukset johtavat projektiin lasketun budjetin ylittämiseen. Pahimmassa tapauksessa projekti joudutaan keskeyttämään. Yläkanttiin arvioidut kustannukset johtavat usein siihen, että projektiin resursoidaan henkilötyövoimaa liikaa tarvittavaan määrään nähden (henkilöstön tyhjäkäynti ). Tarjouskilpailun aikaan yliarvioidut kustannukset aiheuttavat usein kilpailun häviämisen.

18 Kustannusarviointi Useimmat kustannusarviomenetelmät perustuvat työpanoksen arviointiin. Arvioimalla työnkesto ja kertomalla tämä keskimääräisellä palkalla saadaan arvio työn hinnasta. Lisäksi kustannusarvioon lasketaan mukaan kiinteät kulut ja projektiin liittyvät hankinnat. Kustannusarvioinnissa huomioitavaa: Varsinkin suurissa projekteissa tulee arviointimenetelmiä käyttää rinnakkain parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Jos eri menetelmien antamat tulokset eriävät merkittävästi toisistaan, tarvitaan projektista lisäinformaatiota.

19 Kustannusarviointi Kustannusten arviointimenetelmiä (Barry Boehm 2004) 1. Kustannusten mallintaminen (algorithmic cost modeling): Kustannusmalli saa syötteenä tiedot oleellisista kustannustekijöistä ja muodostaa niiden perusteella kustannusarvion käyttäen laskentaan valmiita algoritmeja. Syötteet ovat normaalisti arvioita, kuten oletettu toteutuksen laajuus. Aiemmista projekteista tarvitaan informaatiota, jotta mallille annettavat syötteet olisivat mahdollisimman lähellä toteutuvia arvoja. 2. Asiantuntija-arviointi (expert judgement): Arvioinnissa käytetään apuna projektin sisällöntuotannon, teknisen toteutuksen ja taloushallinnan asiantuntijoita.

20 Kustannusarviointi 3. Analogiaan perustuva arviointi (estimation by analogy). Analogioihin perustuvissa menetelmissä kustannusarvio muodostuu vertailemalla aiempien projektien kustannusrakennetta nykyiseen projektiin. Menetelmä vaatii aiemmista projekteista saatujen tietojen ylläpitoa. Projektien samanlaisia piirteitä käytetään kustannusarvion lähtökohtana. 4. Parkinsonin menetelmä (Parkinson's law). Kustannusarvio riippuu käytettävissä olevista resursseista.

21 Kustannusarviointi 5. Asiakkaan "varoihin" perustuva arviointi (pricing to win): Kustannusarvio riippuu asiakkaan budjetista. Kustannusarvio on hinta, jonka asiakas on valmis maksamaan toteutuksesta. 6. Ylhäältä alas - arviointi (top-down estimation). Kustannusarvio muodostetaan toteutuksen yleisen toiminnallisuuden perusteella. 7. Alhaalta ylös - arviointi (bottom-up estimation). Jokainen komponentti arvioidaan erikseen. Kustannusten summa on lopullinen kustannusarvio.

22 Budjetointi Rahaa budjetoidaan projekteissa yleensä yleiskustannuksiin (mm. vuokrat, sähkö, siivous, hallintokulut) palkkoihin ja henkilösivukuluihin alihankintaan tapahtumiin markkinointiin laitteisiin tarvikkeisiin matkoihin ja päivärahoihin rahoituskuluihin, pääomakuluihin katteisiin Hinnoittelussa on huomioitava arvonlisävero (alv.).

23 Budjetointi Tuntihintaan vaikuttaa yrityksen kulurakenne, yleinen markkinatilanne ja hintataso (yli- ja alihinnoittelu). Jos kyseessä on tukirahaprojekti, on otettava huomioon rahavirtojen hallinnointiin ja seurantaan tarvittava lisätyö sekä rahan tuloutumisen hitaus verrattuna kaupallisiin projekteihin.

24 Budjetointi Verkkopalveluprojekteissa budjetoidaan karkeasti 1/4 projektin hallintaan 1/4 suunnitteluun ja määrittelyyn 1/4 toteutukseen 1/4 palvelun tuotteistamiseen ja tulosten levittämiseen Lopuksi lisätään katteet.

25 Tukirahaprojektin budjetointi Tukirahaprojektin vaiheet: hakemuksen valmistelu hakemuksen käsittely ja arviointi rahoittajan taholla budjettineuvottelu rahoituspäätös tuotannon aloitus etenemisen seuranta ja väliraportointi rahoittajalle välimaksatukset arviointi tuotannon päättäminen ja loppuraportti maksatuspäätösten tarkistaminen

26 Tukirahaprojektin budjetointi Tukirahaprojekteihin kuuluu yleensä hankintojen kilpailuttaminen. Tukirahaprojekteissa kuluu hallinnointiin yleensä enemmän aikaa. Eri rahoittajilla on hyvinkin erilaiset käytännöt siitä, mitä he rahoittavat. Ehtoihin on syytä perehtyä jo hankehakemusvaiheessa. Tukirahaprojekteihin kuuluu yleensä kirjanpidon tarkistus ja tuntiseuranta. Tyypillisiä tukirahaprojektien rahoittajia ovat TEKES, EU, RAY, OPM, Sitra jne.

27 Projektin hallinnan kuluja Kuluja syntyy myös projektin hallinnasta Erilaiset kokoukset ja tapahtumat kuten aloitustapahtuma (kick-off), asiakaspalaverit, ohjausryhmän kokoukset, työryhmän sisäiset palaverit, hankkeen päätöstapahtumat. Budjetointi ja rahankäytön seuranta. Aikatauluttaminen ja ajankäytön seuranta Projektin sisällölliseen ja rakenteelliseen suunnitteluun osallistuminen (niissä allokoidaan projektin rahat, aika ja resurssit)

28 Toteutuksen suunnittelun ja määrittelyn kuluja Myös suunnittelu ja määrittelyvaiheeseen on varattava taloudellisia resursseja toiminnallisuuden suunnittelu ja määrittely teknisen toteutuksen suunnittelu ja määrittely käytettävyyden ja saavutettavuuden suunnittelu media-elementtien valinta ja mahdollinen suunnittelu (esim. videoiden käsikirjoitus) visuaalinen suunnittelu

29 Palvelun tuotteistamisen ja tulosten levittämisen kuluja Taloudellisia resursseja tarvitaan myös tuotteistamiseen ja markkinointiin myyntitoimenpiteet (henkilökohtainen, puhelin, sähköinen myynti) markkinointiviestintä (myyntikirjeet, paperiesitteet, ilmoittelu, suoramainonta) tapahtumamarkkinointi (myynti, messut, seminaari, ym. esiintymiset) tiedottaminen lehdistölle ja sidosryhmille yhteystoiminta eli asiakas- ja muiden keskeisten suhteiden ylläpito.

30 Kassavirtalaskelma Kassavirtalaskelma on raportti, joka kertoo mistä raha on tullut ja minne se on mennyt. Kassavirtalaskenta auttaa projektipäällikköä suuntaamaan katseensa keskeisimpään asiaan: rahan riittävyyteen. Kassavirtalaskennan logiikka on tuttu tavallisillekin ihmisille koulutuksesta ja elämänkokemuksesta riippumatta (vrt. pankkitili). Kassavirta on projektin suoriteprosessin peilikuva.

31 Kassavirtalaskelma Sen avulla on saatavissa tarkka kokonaiskuva projektin toiminnasta yhtä mittayksikköä, rahaa käyttäen. Kun laskentajakson alkukassaan lisätään kassatulot ja siitä vähennetään kassamenot, saadaan loppukassa, joka on seuraavan jakson alkukassa. Ketjussa ei ole epäjatkuvuuskohtaa.

32 Kirjanpito vs. kustannusvalvonta Kirjanpito taaksepäin katsovaa tarkkaa kustannusten kirjaus maksuhetkenmukaisesti projektien kirjanpito omana laskentakohteena Kustannusvalvonta ennakoivaa pienet epätarkkuudet sallitaan tieto kustannuksista mahdollisimman aikaisin

33 Kustannusvalvonta Kustannusvalvonnalla varmistetaan projektin taloudellinen tulos. Käytetään taloudellisten tavoitteiden ohjauksen tukena. Kustannusten valvonta, kohdistuu: työtehtäviin (tuntiseuranta) hankintoihin hyödynnetään osto- ja myyntireskontraa sekä palkkakirjanpitoa.

34 Kustannusvalvonta Pitää sisällään: kustannusten ennakkovalvonnan projektin aikaisten kustannuspoikkeamien valvonnan loppukustannusten ennustamisen lisä- ja muutostyökustannusten hallinta Kustannusseurannan tavoitteena on tavoitearvion mukainen toteutus. Valvonnan kohteena ovat hankkeen loppukustannukset (vrt. kustannusarvio). Edellyttää hyvin suunniteltua aikataulua ja yksilöityjä kustannustavoitteita.

35 Projektin taloushallinta Ohjauspäätökset perustuvat budjetoinnin ja kustannusseurannan tarkasteluihin. Taloudellisten tavoitteiden ohjausta on tapahduttava koko hankkeen ajan. Jälkilaskenta perustuu kirjanpitoon tarkoitus on varmistaa rahoituksen oikeellisuus ja selvittää lopullinen kate.

36 Lähteet Boehm, B Software Engineering Economics, IEEE Transactions on Software Engineering SE-10(1):4-21, Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Rissanen, T Projektilla tulokseen. Jyväskylä: Pohjantähti. ISBN Ruuska, K Pidä projekti hallinnassa. Suunnittelu, menetelmät ja vuorovaikutus. 5. uudistettu painos. Helsinki. Talentum media Oy.

Luento 3: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Luento 3: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Luento 3: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 11.9.2007 Luennon teemat Projektiorganisaatio Projektipäällikön tehtävät Projektin taloushallinta

Lisätiedot

Luento 2: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Luento 2: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Luento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 16.2.2006 Esseen aiheita Kurssin harjoitustyönä laaditaan essee hypermediaprojektin hallintaan

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Raija Wessman 2.2.2015 1 Yksinkertaistetut kustannusmallit Käytetään ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape

Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Kuva: J. Lehmonen Kiehtova maisema / Intriguing Landscape Rautalammin Konneveden luontomatkailun kehittämishanke OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1/2016 Rositsa Bliznakova ESITYSLISTA 1.Kokouksen avaus 2.Puheenjohtajan

Lisätiedot

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 SUOMEN SULKAPALLOLIITTO RY:N TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty SSuL:n hallituksen kokouksessa 6.5.2015 1. YLEISTÄ SSuL:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan yhdistyslain,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Strategisen huippuosaamisen keskittymät Strategisen huippuosaamisen keskittymät Tutkimusohjelmat, Tekesin rahoituksen hakeminen, raportointi ja kustannustilitykset Sisältö 1. Tekesin rahoituksen hakeminen tutkimusohjelman alku jaksohakemus ohjelman

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan Matti Toivonen Necom Oy WIKIPEDIA: Projekti on tarkkaan suunniteltu hanke tietyn päämäärän saavuttamiseksi Matti Toivonen Necom Oy Online Dynamics Oy Osta

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Rahoituksen seuranta - ohje. Ulkopuolisen rahoituksen tutkimukset

Rahoituksen seuranta - ohje. Ulkopuolisen rahoituksen tutkimukset Rahoituksen seuranta - ohje Ulkopuolisen rahoituksen tutkimukset 1.12.2016 1 Sisällys 1. Katelaskelma... 1 2. Rahoituksen toteumalaskelma... 3 3. Tutkimusten muu talouden raportointi... 4 2 1. Katelaskelma

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA

PROJEKTINHALLINTA 2900050 PROJEKTINHALLINTA Marko Seppänen marko.seppanen@tut.fi FB109, p. 3115 3655 2900050 PROJEKTINHALLINTA (2ov)! Luennot keskiviikkoisin klo 12-14 Pikku Sali 1 3.3. Kurssin tavoitteet, rakenne ja järjestelyt.

Lisätiedot

Luento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Luento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Luento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 9.2.2006 Kurssilla käsiteltäviä asioita Luento 1: Kurssin esittely ja aloitus Tuotantoprojektin

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Työsuunnitelma. Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Työsuunnitelma Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä 9.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Toiminnan tavoitteet 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun aikataulu

Lisätiedot

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen MIKSI PROJEKTI? On vaihtoehtoinen tai korvaava tapa toimia Vastaus tiukkoihin aika- ja kustannusvaatimuksiin Mahdollistaa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa ja DM

Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa ja DM Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa 9.9. ja 16.9.2014 DM 1321497 Yksinkertaisen kustannusarvion (flat rate) kokeilu Tekesin rahoittamissa hankkeissa Kokeiluun

Lisätiedot

Hankkeen hallinto ja raportointi - Ohjausryhmä - Hankkeen asiakirjat - Hankkeen raportointi

Hankkeen hallinto ja raportointi - Ohjausryhmä - Hankkeen asiakirjat - Hankkeen raportointi Maksatusprosessikoulutus ESR -hanketoimijoille Seinäjoki 24.5.2011 Hankkeen hallinto ja raportointi - Ohjausryhmä - Hankkeen asiakirjat - Hankkeen raportointi ESR - koordinaattori Terhi Pajumäki OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille. Kirsi Leino

Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille. Kirsi Leino Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille Kirsi Leino 28.1.2016 Perusasioiden tulee olla kunnossa Alfa rating Luottotiedot Verovelat Ennakkoperintärekisteri ja työnantajarekisteri (alv-rekisteri) Oma

Lisätiedot

Starttikoulutus ESR-hankkeiden toteuttajille Hämeen ELY-keskus

Starttikoulutus ESR-hankkeiden toteuttajille Hämeen ELY-keskus Starttikoulutus ESR-hankkeiden toteuttajille 2016 Hämeen ELY-keskus STARTTI aloittaville hankkeille 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Päätöksen ehdot (muutokset, ohjausryhmä, viestintä) Seuranta ja raportointi

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena RAKETTI tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Marja Kylämä 13.11.2008 1 Taustaa Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa -työryhmä 12/2005 11/2007 OPM:n hallinnonalan tietohallintostrategiatyö

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat

Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat 13.3.2013 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat 9.15 Projektipäällikön vaatimukset ja valmiudet tiimi motivointi & kuunteleminen viestintä

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Toiminnan kannattavuuden suunnittelu 15 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee tuotteen aiheuttamat kustannukset ja hinnoittelee tuotteen. Hän

Lisätiedot

1. KAUPUNGINJOHTAJAN TEHTÄVÄT JA TYÖN PAINOPISTEET

1. KAUPUNGINJOHTAJAN TEHTÄVÄT JA TYÖN PAINOPISTEET 1 Outokummun kaupunki Kaupunginhallitus JOHTAJASOPIMUS Tällä Outokummun kaupungin ja kaupunginjohtaja Pekka Hyvösen välisellä johtajasopimuksella selkiytetään poliittisen ja ammatillisen johdon vastuualueita,

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LINJAUKSET TUKIKELPOISISTA KUSTANNUKSISTA ESR-HANKKEISSA

LINJAUKSET TUKIKELPOISISTA KUSTANNUKSISTA ESR-HANKKEISSA Viite Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (501/2011) Muistio 12.5.2011 Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Tapahtumaprojektin taloushallinta. Petri Katajarinne 2009

Tapahtumaprojektin taloushallinta. Petri Katajarinne 2009 Tapahtumaprojektin taloushallinta 1 Tapahtumaprojektin taloushallinta taloudellisesti itsenäinen projekti tavoitteena toteuttaa tapahtuma mahdollisimman edullisesti ja laadukkaasti Osa-alueet kustannusarviointi

Lisätiedot

Maksatuksen hakeminen EUSAjärjestelmässä Elina Sillanpää

Maksatuksen hakeminen EUSAjärjestelmässä Elina Sillanpää Maksatuksen hakeminen EUSAjärjestelmässä 2.2.2017 Elina Sillanpää Yleistä Raportointi mahdollista, kun hanke on saanut tukipäätöksen Valmistautuminen raportointiin hyvissä ajoin Maksatushakemusluonnosta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019 Toimintasuunnitelma 1 (8) LAMPPU-hankkeen partnerin tarkennettu toimintasuunnitelmat Yhteistyökumppanin tiedot Koulutuksen järjestäjä: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen

Lisätiedot

HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN VALMISTELU

HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN VALMISTELU 1 HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN VALMISTELU 1. Tausta Opetushallitus on selvittänyt ammatillisten perustutkintojen muutostarpeita samalla huomioiden yksilöllisen oppimisen ja erityisopetuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen Organisaation

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä Työsuunnitelma Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Teemaryhmän yleiset tehtävät 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon (Kuntatieto ohjelma) hallintamalli (luonnos) 26.6.2013 Tommi Oikarinen Ohjauksen ja hallinnan tehtävät Johtoryhmä Ohjaus Tavoitteiden asettaminen

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Yhdistyskoulutus Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Yhdistyksen kokous hyväksyy talousarvion. Säännöt määräävät

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

muutokset on saatettava PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA

muutokset on saatettava PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA 1 PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA Projektiohjeita sovelletaan kaikkiin sellaisiin kehittämishankkeisiin ja projekteihin, joiden toteuttamisesta vastaa sitä varten erikseen perustettu organisaatio ja joille

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus koulutus ja keskustelutilaisuus Tampere 17.2.2010 Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot