Luento 2: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
|
|
- Juha Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luento 2: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari
2 Kriittisiä tekijöitä - syksy 2008 (viikkoharjoituksissa mainittuja) Organisaatio Projektiorganisaation määrittely Projektiorganisaation jäsenten roolit Monitieteisyys Projektin tavoitteet Projektin laajuus Tavoitteiden määrittely Yhteinen tavoite Tavoitteiden realistisuus Laatukriteereiden määrittely Suunnittelun tarkkuus vs. epävarmuus Projektin toimintatavat Dokumentointi: helppous ja yksinkertaisuus Informaatio ja sen tarkoituksenmukainen jakaminen viestintä Projektipäällikkö ja avainhenkilöt -johtamiskulttuuri ja tavat Toimintatavoista sopiminen Riskianalyysi riskien ehkäiseminen Päätöksentekoprosessi Työnjako: oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin, motivointi allokoinnin oikea-aikaisuus Vastuualueiden määrittely Projektin seuranta ja raportointi reagoiminen muuttuvaan tilanteeseen
3 Kriittisiä tekijöitä - syksy 2008 (viikkoharjoituksissa mainittuja) Aikataulu Realistisuus Rinnakkaiset projektit Erityyppiset projektit Erilaisten tehtävien kattava huomiointi Henkilöresurssit Riittävyys Ulkopuolinen työvoima Tietoturvaan liittyvät haasteet Osaaminen, työn laatu Henkilöstön motivointi Sosiaalinen kanssakäyminen Henkilökemia, työilmapiiri Henkilöstön projektin ulkopuoliset kiireet, työtehtävät Osaaminen Uusien asioiden opiskelu vaatii aikaa Uusien henkilöiden perehdyttäminen Muut resurssit Laitteistot ja ohjelmistot Taloudelliset resurssit ja budjetin realistisuus
4 Teemat Usein vähemmälle huomiolle jäävät asiat (aiheen käsittelyä jatketaan edelliseltä luennolta) Riskianalyysi Viestinnän suunnittelu Dokumentointijärjestelmän suunnittelu Tuotantoprojektin aikatauluttaminen Projektin arvioinnin ja seurannan suunnittelu Projektin sidosryhmien sitouttaminen
5 Viestintäsuunnitelma Viestintä yleensä epäonnistuu paitsi sattumalta. Wiion viestinnän ensimmäinen laki.
6 Viestintä Projektiryhmä on yleensä koottu määräaikaisesti toteuttamaan tiettyä hanketta onnistuminen edellyttää yhteistyö- ja viestintäkykyä Hypermediaprojektissa tyypillisesti eri (tieteen)alojen osaajia sidosryhmiä eri aloilta (esim. alihankinta) dynaaminen ja muuttuva toimintaympäristö Viestinnän merkitys kasvaa sitä suuremmaksi mitä laajempi projekti on kysymyksessä ja mitä vähemmän projektiryhmän jäsenillä on tilaisuuksia kasvokkain tapaamiseen. Viestintä on väline/keino ohjata ja kontrolloida projektityötä sekä hyödyntää muita resursseja ( työkaluna ) välittää ja varastoida informaatiota (resurssi) Projektiviestinnän onnistuminen edellyttää huolellista suunnittelua ja olennaiseen keskittymistä. (Rissanen 2002; Ruuska 1996; Ruuska 2005 )
7 Projektiviestinnän tavoitteet Tuetaan projektin toimintaa tavoitteen saavuttamisessa Sisäinen ja ulkoinen viestintä Tuetaan työyhteisön johtamista ja sisäisiä rutiineja. Tuetaan projektiryhmän jäsenten keskinäistä viestintää sitoutuminen, motivointi ja innovatiivisuuden kehittäminen. Tiedotetaan projektin rahoittajalle, ohjausryhmälle ja eri sidosryhmille projektin etenemisestä. Valmistetaan ja motivoidaan asiakasta ottamaan vastaan projektin tulokset. Projektiviestinnän merkitys korostuu kriisivaiheissa Avoin ja ajallaan tapahtuva viestintä auttaa rakentamaan luottamusta rahoittajaan, tilaajaan, edunsaajaan tai projektiryhmän jäseniin. (Rissanen 2002; Ruuska 2005 )
8 Projektiviestintä Viestinnän muodot vaihtelevat työryhmätoiminnasta dokumenttien käsittelyyn Viestinnän painopiste muuttuu projektin elinkaaren aikana Projektin alkuvaihe sisäinen ja ulkoinen viestintä tavoitteiden selkiyttäminen projektisuunnitelman muovaaminen ja tiedottaminen vastuiden määritteleminen kokousten ja työryhmien aikataulujen muovaaminen ohjeiden muovaaminen Projektin toiminnan aikana painopiste sisäisessä viestinnässä projektitilanteet, muutokset ja ajankohtaiset asiat budjettitilanne Projektin päättyminen sisäinen ja ulkoinen viestintä talousseuranta projektin kulku > oppiminen kiitokset (Rissanen 2002; Ruuska 2005 )
9 Sisäinen viestintä projektin tukena Sisäinen viestintä keskeinen osa projektin perustoimintaa työviestintä epävirallinen työviestintä (networking) esim. kahvipöytäkeskustelut virallinen viestintä jakelu tarkan suunnitelman mukaan kokouspöytäkirjat muistiot, tiedotteet yms. projektin tiedolliseen sisältöön liittyvät dokumentit Sovitut käytännöt, standardit, määrämuotoisuus ja säännöllisyys ovat olennainen osa viestintäsuunnitelmaa. Esim. s-postin viestien tuottaminen ja lukeminen vie paljon työaikaa suunnittelematon käyttö kuluttaa projektin resursseja. (Rissanen 2002 )
10 Ulkoinen viestintä projektin tukena Ulkoinen viestinnän tavoitteena Projektin tavoitteen määrittely Hypermediaprojektissa haasteena abstraktisuus sekä käsitteiden ja termien vakiintumattomuus (alan ammattikieli) Markkinaviestit ja myyntipuheet epärealistiset odotukset Sitouttaminen Puutteellinen viestintä negatiivinen asenne, huhut Tarvittavan informaation saaminen Kontaktihenkilöt sekä tilaaja- että tuotanto-organisaatiossa
11 Viestintä ja tietoturva Viestintäsuunnitelmassa huomioitava myös tietoturvaan liittyvät asiat laiton tiedonhankinta ja teollisuusvakoilu tietojen vuotaminen salassapito-ohjeiden puutteellisuus tai puuttuminen: tärkeitä dokumentteja lojuu pöydillä tai projektihenkilöt puhuvat sivu suunsa. tietoverkkojen välityksellä tapahtuva viestintä > tietoja joutuu vääriin käsiin (tietomurto). projektihenkilö(t) vuotavat tietoja ulkopuoliselle maksua vastaan. (Rissanen 2002 )
12 Viestintäsuunnitelma Tavoitteena tukea oikean tiedon oikea-aikaista saamista. Suunnittelukohteita: viestintätehtävien tarkoituksenmukainen organisointi vastuuhenkilöt sopivien viestintämenettelyjen ja välineiden valinta ja käyttöönotto viestintäjärjestelmän ja työkalujen rutinoitu käyttö määrämuotoinen raportointi- ja kokouskäytäntö (riittävä ja täsmällinen raportointi sisäisen ja ulkoisen projektitiedotuksen järjestäminen, kriisiviestintä projektiseurannan järjestäminen yhteiskäyttöisten dokumenttien ja tiedotuksen jakelulistat asiakirjojen säilyttäminen, arkistointi ja suojaus viestintää edistävän ilmapiirin luominen (Ruuska 2005 )
13 Dokumentointi
14 Dokumentoinnin suunnittelu Erilaisten dokumenttien tarkoitus palvella projektin hallinnon, projektiryhmän ja tilaajan tarpeita. toimivat tuottajan ja tilaajan välisen keskustelun tukena Suunnittelun tavoitteena määritellä dokumentoinnin taso suunnitella dokumenttien hallinnan periaatteet Kaikkea tietoa ei tarvitse jakaa kaikille olennaista on tietää mistä ajan tasalla oleva tiedon saa nopeasti
15 Dokumentoinnin suunnittelu Hypermediaprojektissa kuten verkkopalveluprojektissa on kahden tyyppisiä dokumentteja Projektin hallintaan liittyvät dokumentit: tarjoukset, tuotantosopimukset, projektisuunnitelmat, tekijänoikeussopimukset, salassapitosopimukset, palaverimuistiot, työpäiväkirjat jne. Projektin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä dokumentointi: esimerkiksi käsikirjoitusvaiheen dokumentit, synopsis, konseptisuunnitelma, asiakäsikirjoitus ja tuotantokäsikirjoitus sekä teknisen määrittelyn dokumentit jne. Esimerkiksi verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen jokaiseen vaiheeseen liittyy oma dokumentaationsa. Vaadittavien dokumenttien tyypit ja niiden määrä riippuu tuotantoprojektin laajuudesta ja suunniteltavasta verkkopalvelutyypistä.
16 Dokumentoinnin suunnittelu Projektin alkuvaiheessa sovitaan dokumentoinnin taso. Mitä dokumentteja suunnittelu- ja toteutustyöstä tässä projektissa laaditaan? Huomioitava projektin taloussuunnittelussa, koska dokumentointi vaatii resursseja. Mitä dokumentteja eri sidosryhmät tarvitsevat? Huomioitavaa: Dokumenttien nimet voivat vaihdella riippuen esimerkiksi yrityksestä (nimityksiä käytetään myös ristiin). Ei ole vakiintuneita formaaleja dokumenttimalleja tai - pohjia. Käsikirjoitus- ja dokumenttimalleja on yhtä monta kuin on tuotantoryhmääkin. On tärkeätä sopia jokaisessa projektissa yhteistyökumppanin kanssa mitä milläkin asiakirjalla ja dokumentilla kulloinkin tarkoitetaan.
17 Lähde: Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Dokumentti Palaverimuistio Tarjous Projektisuunnitelma Konseptisuunnitelma Synopsis Asiakäsikirjoitus Tuotantokäsikirjoitus Työpäiväkirja Tarkoitus Dokumentti siitä, mistä projektipalaverissa on puhuttu, mitä päätetty ja miten työskentelyä jatketaan. Juridisesti sitova myynnin väline, väline organisaation ulkoisessa viestinnässä. Kuvaus projektin tavoitteista ja toimet niiden saavuttamiseksi: kuka, mitä, miksi, koska, kenelle, miten, millä riskillä? Tarkennus projektisuunnitelmaan ja erittely sisällöstä, tuotteesta, käyttäjistä, aikataulusta, resursseista ja alustavasta budjetista. Tiivistelmä projektin sisällöstä, tavoitteista, laajuudesta: mitä, kenelle, miksi ja miten? Toimii pohjana asiakäsikirjoitukselle. Kuvaus työryhmälle ja tilaajalle tuotteen sisällöstä, rakenteesta, toiminnallisuudesta, ulkoasusta, mediaelementeistä jne. Toimii pohjana tuotantokäsikirjoitukselle. Ohjeistus työryhmälle tuotannon toteuttamiseksi. Sisältää tekniset ja visuaaliset määrittelyt, mediamuodot, toiminnallisuuden, tarkan rakenteen, aineistot jne. Työryhmän dokumentti, joka sisältää selitykset mitä on tehty ja miksi. Poikkeamat sekä perustelut ratkasiui8lle.
18 Dokumentoinnin hallinta Projektin dokumentit löytyvät aina samasta paikasta. Hakemistorakenne on selkeä ja johdonmukainen. Viittaukset kohdistuvat aina dokumentin viimeisimpään versioon. Samaa dokumenttia ylläpidetään ainoastaan yhdessä paikassa. Ylläpitovastuut ja suojaukset on määritelty. Vanhentuneiden asiakirjojen arkistoinnista on sovittu. Kaikki tietävät em. asiat. (Ruuska 2005 )
19 Dokumentointivälineenä wiki Esimerkiksi ilmoitustaulu: ajankohtaisia tiedotteita projektiin liittyen poimintoja AATU-blogista active tickets toteuttajakohtaiset TODO:t Aatu työryhmä/tty:n
20 Aikatauluttamisen merkitys projektityössä - Ajan arviointi toimii projektin budjetin ja resursoinnin pohjana.
21 Projektin resurssit vs. organisaation resurssit Projektilla on aina selkeä elinkaari eli alkamis- ja päättymisajankohta. Projektin elinkaari jakautuu vaiheisiin, joiden työskentelytavat ja ominaisuudet poikkeavat toisistaan. vaiheiden määrästä erilaisia näkemyksiä, mutta yleisimmin mainittu perustaminen, suunnittelu, toteutus ja päättäminen Projektin aikataulun kuten koko projektin resursoinnin suunnittelussa on huomioitava koko organisaation toiminta. Esimerkiksi: yksittäiseen projektiin voi kuulua henkilöitä yrityksen eri osastoilta (myynti, markkinointi, tuotekehitys, toteutus jne.) yksi ja sama henkilö voi työskennellä samanaikaisesti useissa eri projekteissa (Ruuska 2005, )
22 Projektien luokittelua ajankäytön mukaan Normaaliprojekti: aikaa riittävästi suunnitelmissa on huomioitu käytettävissä olevat resurssit tavoiteltava laatutaso realistinen aikataulu Pikaprojekti: ostetaan aikaa aikataulua pyritään nopeuttamaan ostamalla projektiin resursseja (lisätään pääomaa) tarvittaessa laatuvaatimuksista voidaan tinkiä Katastrofiprojekti: kaiken piti olla valmiina eilen mikä tahansa on sallittua ajan säästämiseksi tehdään ylitöitä tingitään laatuvaatimuksista jne. rahaa palaa ts. pääomakustannukset nousevat jyrkästi (Ruuska 2005, 24. )
23 Projektilla tulee olla realistiset tavoitteet myös aikataulun suhteen Projektilla pitää olla toimintaedellytykset aikataulutavoitteet kuten muutkin vaatimukset pitää suhteuttaa käytettävissä oleviin resursseihin Yleisin syy aikataulujen lipsumiseen on se, ettei projektin tehtävien tekemiseen ole varattu riittävästi aikaa. Organisaation johto vaatii liian nopeita tuloksia (ulkoinen paine, sisäiset kehittämistavoitteet). Organisaatiolla on vaikeuksia osoittaa projektille riittävästi resursseja. Pakko totella esimiestä (tai halu miellyttää) johtaa sitoutumiseen epärealistisiin aikatauluihin. Projektille laaditaan tarkkoja ja sitovia suunnitelmia ennen toimeksiannon yhteydessä sovittavasta rajauksesta. Pyritään usein ratkaisemaan lisäämällä henkilöstöä seuraa omat ongelmansa Uusien henkilöiden sisäänajoon menee aikaa ja resursseja Viestintä ja vuorovaikutussuhteet mutkistuvat, kun henkilömäärä kasvaa. Saatava hyöty ei aina kasva samassa suhteessa kuin henkilömäärä. (Ruuska 2005, )
24 Puutteelliset aikataulut Aikataulu on keskeisin työväline projektin kulun ennakoimisen ja etenemisen seurantaan. Yleisimmin esiintyviä heikkouksia liian karkeat ja epämääräiset tehtäväerittelyt aikataulusta puuttuu tehtäviä ei käytetä varmuusmarginaaleja aikatauluja ei ylläpidetä toimitaan vanhentuneen tiedon pohjalta aikataulua on vaikea lukea Epäselvä elinkaari ja epäselvät välitavoitteet projektin aloitusvaiheen viivästyminen eri vaiheita ei osata päättää selkeästi ja siirtyä seuraavaan vaiheeseen projekti ei päätyy selkeästi (Ruuska 2005, )
25 Puutteelliset aikataulut Lipsuminen alkaa huomaamattomasti. Suunnittelukokous siirtyy muutamalla päivällä. Ennakoimattomat rutiinityöt vievät henkilöstön aikaa tunnin silloin toisen tällöin. Toteutus käynnistyy alun perin viikon pari myöhässä. Mukaan tulee pari pientä lisätehtävää. Ilmaantuu jokin tärkeä tilaisuus (esim. koulutustilaisuus), jota ei suunnitelmissa ole huomioitu. Pieniä lipsumisia vähätellään ja koetaan, ettei yksi pieni viivästyminen vaikuta kokonaisaikatauluun. Pahimmillaan jossakin vaiheessa todetaan, että projekti on usean viikon myöhässä. Tilanteen korjaaminen tilapäisjärjestelyin tai syömällä aikaa projektin seuraavasta vaiheesta johtaa yleisimmin tilanteen heikkenemiseen entisestään. (Ruuska 2005, )
26 Aikataulun suunnittelu Projektin aloitusvaiheessa projektille laaditaan karkea tavoitetaikataulu. joka on viitteellinen Projektin edetessä aikataulua tarkennetaan. Ideaalitapauksessa tarkka aikataulu on tiedossa seuraaville kahdelle kuukaudelle. Projektin alkuvaiheessa on vaikea määritellä tarkkaa valmistumisaikaa - +/- 10 % on jo hyvä arvaus. Mikäli valmistumisen takaraja on ehdoton, on tavoiteaikataulu ja arviointimarginaalit tarvittaessa sopeutettava joko karsimalla tehtäviä tai lisäämällä resursseja. (Ruuska 2005, )
27 Aikataulusuunnittelun keskeisiä asioita Tuotantoprojektin aikatauluttamisen keskeisiä asioita ovat: työnositus ja osatehtävien resurssitarpeet Projektin eri vaiheiden tunnistaminen ja pilkkominen helpommin hallittaviin työkokonaisuuksiin. Työmäärän arviointi edellyttää työkokonaisuuden riittävän tarkkaa rajausta mitä kokonaisuuteen kuuluu ja mitä siihen ei kuulu. tehtävien väliset riippuvuudet Jotkut asiat on pakko tehdä ennen kuin seuraavaa voidaan aloittaa. kriittiset pisteet projektin keskeiset työvaiheet pelivara (Lukkari 2004; 53 63; Ruuska 2005, )
28 Työmäärien arviointi tärkeä osa aikataulun suunnittelua Arvio on aina myös arvaus! Työmäärien arvioimiseen ei ole olemassa patenttiratkaisua. Tuotantoprojekti sisältää yleisellä tasolla kolme päävaihetta. 1. ideointivaihe: mm. aiheen ja kohderyhmän määrittely, synopsiksen laatiminen 2. suunnitteluvaihe 3. toteutusvaihe Tehtävän kestoon tekemiseen vaadittava vaikuttaa absoluuttinen työmäärä sekä tekijän kokemus käytössä olevat työvälineet: tietokoneet ja oheislaitteet, sovellukset, palvelintila jne. jne. Tehollinen työpanos arvioidaan yleensä aina liian suureksi. normaaliolosuhteissa henkilön realistinen tehollinen työpanos on noin 4 päivää viikossa vain lyhytkestoisissa projekteissa tehollinen työpanos on lähellä 100 % On olemassa erilaisia menetelmiä. esim. PERT-menetelmä* t= (a + 4c + b)/6 a= optimistinen työmäärä arvio b= pessimistinen työmäärä arvio c= todennäköisin työmäärä arvio * (program evaluation and review technique) (Lukkari 2004; 53 63; Ruuska 2005, )
29 Työmäärien arviointi tärkeä osa aikataulun suunnittelua Työmäärien arvioimisessa on muistettava ottaa huomioon myös seuraavat asiat: projektin ohjausprosessiin kuuluvat tehtävät (suunnittelu, seuranta raportointi palaverit ja kokoukset sopimusneuvottelut yhteydenpito tilaajaan, käyttäjiin ym. sidosryhmiin ohjeistusten laatiminen dokumentointi koulutukset ja sen valmistelu koulutukseen osallistuminen ennakoimattomat ad hoc tehtävät vievät helposti 2-3 päivää kuukaudessa (Ruuska 2005, 173. )
30 Tehtävien väliset riippuvuudet tehtävä Kesto päiviä Edeltävät tehtävät T1. Tutustuminen asiakasyritykseen 0,5 T2 Yrityksen graafisen ohjeistuksen saaminen T3. Tuotannon graafisen suunnitelman laatiminen T4. Graafisen suunnitelman hyväksyntä T5. Kuvankäsittely valituille tuotekuville Tn 0,5 2 0,5 5 n T2 T2, T3, T4 P1. Tarkistuspiste 1 0,5 T1 - Tn Muokattu Lukkari 2004 pohjalta
31 Projektitehtävien sitominen kalenteriin Vietäessä tehtäviä kalenteriin on otettava huomioon lomat työviikkojen pituudet henkilöiden tehollinen työpanos ja lukumäärä tehtävään nimettyjen henkilöiden kokemus ja osaaminen tehtävän luonne (vaikeusaste, riippuvuudet muista tehtävistä tai henkilöistä) Yleensä tämän jälkeen huomataan, että kestää aivan liian kauan!
32 Kriittiset pisteet ja kriittinen polku Määritellään edellä mainitut asiat huomioiden projektin kriittinen polku ja kriittiset tehtävät. Kriittinen polku määrittää projektin lyhyimmän mahdollisen läpimenoajan. Kriittiset tehtävät ovat projektin keskeisiä tehtäviä Kalenteriajan lyhentämiseksi voidaan hyödyntää seuraavia keinoja: Tarkistetaan voidaanko kriittisiä tehtäviä limittää (huomioidaan riippuvuudet) tai lyhentää järkevästi. Karsitaan tehtäviä. Hankitaan lisää henkilöstöä. Yleensä kriittisen polun lyhentäminen on hankalaa.
33 Pelivara Realistinen aikataulu ei tarkoita löysää aikataulua! Jos kaikki aikataulun suunnitteluparametrit (teholliset työpanokset, työmäärät ja kalenteriin vienti) on kiristetty äärimmilleen ilman joustovaraa, projekti ei varmasti pysy aikataulussa. Pienessä projektissa, missä tehtävät ovat hyvin tunnettuja ja käytössä riittävästi sopivaa henkilöstöä, marginaali on suhteellisen pieni. Mitä enemmän projekti sisältää riskejä, sitä väljempiä marginaaleja on käytettävä. Kun projektin tehtävät sekä niiden todelliset työmäärät on arvioitu niin realistisesti kuin mahdollista, harkitaan marginaalin osuus vasta kokonaistyömäärän pohjalta. Esim. 20% marginaali tarkoittaa 1500 työtunnin osalta 300 tunnin marginaalia.
34 Projektin sidosryhmien sitouttaminen
35 Sidosryhmien sitouttaminen Projektin sidosryhmiä ovat mm. Päätöksentekijät kuten projektin tilaaja, toimeksiantaja Ohjaavat tahot kuten laadunvalvonta, viranomaiset yms. Mahdollinen tutkimusyhteistyökumppani Käyttäjät, tutkimuskohteen edustajat Alihankkijat, tavarantoimittajat, sisällöntuottajat yms. Erilaiset asiantuntijat, järjestelmän kehittäjät Sidosryhmiin kuuluminen ei ole sidottu projektin alkamis- ja loppumispäivämääriin. Sidosryhmät muotoutuvat tarkasti projektin sisällön ja tavoitteiden mukaan. Sidosryhmiin kuuluvat myös sisäiset asiakkaat (oman organisaatiossa olevat henkilöt, joiden työhön projektin prosessi tai tulokset olennaisesti liittyy).
36 Sidosryhmien sitouttaminen Projektin sidosryhmät muovautuvat erilaisista näkökulmista, kuten taloudellisista, teknisistä, sosiaalisista tai oikeudellisista asioista. Sidosryhmien sitouttamiseen vaikuttavat: lakisääteisyys viranpuolesta toimiminen huomion kiinnittäminen asiakkuuteen aikaisempi luotettava yhteistyö resursoinnin jakaminen ym. synergiaedut osaamisen jakaminen
37 Sidosryhmien sitouttaminen Todellisen lisäarvon tuottaminen osallistujille. Pyrkimys luoda enemmän arvoa kilpailijoiden luomaan arvoon verrattuna. Sidosryhmät arvostavat usein projektin tulosten tuotteistamista ja siitä heille koituvaa hyötyä. Kaikki sidosryhmät eivät ole samanarvoisia. Arvokkaiden sidosryhmien tunnistaminen ja yhteyksien kehittäminen on tärkeää projektin onnistumisen kannalta.
38 Sidosryhmien sitouttaminen Sitouttamista auttaa, jos projektihenkilöstö: tuntee sidosryhmän toimintakentän osaa erottaa erilaisten sidosryhmien tarpeet osaa erottaa erilaisten sidosryhmien väliset erot pystyy itsenäisesti hoitamaan asiakkuussuhteita informoi järjestelmällisesti sidosryhmiä sovituista asioista osaa antaa arvoa sidosryhmien osaamiselle ja panostukselle Lisäksi sitouttamiseen vaikuttavat: projektista vastaavan organisaation viestintäilmapiiri näkyvä ja koettu laatu projektityöskentelystä tekijöiden ammattitaito ja asenne
39 Sidosryhmien sitouttaminen Sidosryhmän edustajat ovat projektille myös osaamisen lähde. Sidosryhmiä mietittäessä on otettava huomioon heidän kauttaan syntyvä osaaminen hyöty projektille, organisaatiolle. Sidosryhmän edustajia pidetään resursseina, jota ei kannata menettää. Yhteistyötä on kehitettävä ja jalostettava niin pitkälle kuin mahdollista.
40 Sidosryhmien sitouttaminen Projektinsuunnittelijan ja sidosryhmien edustajien kannattaa yhdessä selvittää ja määrittää tarpeet, joihin projekti voi vastata kyseisen sidosryhmän osalta. Olisi hyvä myös määrittää yksilöllinen ratkaisu kunkin sidosryhmän tarpeisiin. Kantava voima on jatkuva kaksisuuntainen vuorovaikutus sidosryhmän ja projektin suunnittelijan välillä. Jokaisen sidosryhmän kautta projektiorganisaatio oppii tuntemaan toimintakenttänsä entistä paremmin.
41 Sidosryhmät Lisätietoa sidosryhmistä Sharp, H., Finkelstein, A. & Galal, G. Stakeholder identification in the requirements engineering process [online] [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa <URL: >. Proceedings of the 10th International Workshop on Database & Expert Systems Applications on the 1-3 September 1999 in Florence. Italy, ISBN: Bryson, J. M. What to do when stakeholders matter. Stakeholder Identification and Analysis Techniques [online]. 2004, [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: er%20id%20and%20analysis%20pmr%20article.pdf >. Saatavissa painettuna Public Management Review, Volume 6, Number 1, March 2004,
42 Projektin seuranta ja arviointi
43 Projektin seuranta ja arviointi Sovitaan, miten projektin seuranta tapahtuu, milloin ja millä mittareilla. Esimerkiksi kerran kuukaudessa käydään johtoryhmässä läpi projektin tavoitteet ja nykytila. Talousseurannan suunnitteleminen Projektisuunnitelmassa on asetettava välitavoitteita. sovittava arviointi- ja testausmenettelyistä jokaisen työvaiheen jälkeen testaus ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä arvioidaan projektin toteutumaa suhteessa suunnitelmiin Sovitaan katselmoinneista tilaajan tai sidosryhmän kanssa Milloin katselmoinnit pidetään (kuka päättää?) Tiedotus, kokoon kutsuminen (kenen vastuulla?) Kuka osallistuu? (laajuus) Kuka hyväksyy? (oikeus ja vastuu)
44 Lähteet Jansson, R. & Juselius, P Projektiopas pienten ja keskisuurten yritysten yritysten tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Ideasta liiketoimintaan [online]. Helsinki: Tekes, 2004 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa <URL: > ISBN Lukkari, U Digitaalisen sisältötuotantoprojektin hallinta. Helsinki: Edita Publishing Oy. Rissanen, T Projektilla tulokseen. Jyväskylä: Pohjantähti. ISBN Ruuska, K Pidä projektihallinnassa. Suunnittelu, menetelmät ja vuorovaikutus. 5. uudistettu painos. Helsinki. Talentum media Oy. Ruuska, K Project communication. Teoksessa Challenge of the 21 st Century: Balancing Team & Task. Proceedings of the IPMA 96 World Congress on Project Management, s , Pariisi Saatavissa myös pdf-muodossa [viitattu ]: Silverberg, P Ideasta projektiksi. Projektisuunnittelun käsikirja [online].helsinki: Ympäristöministeriö, 2004, julkaistu [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: >.
Luento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 4.9.2007 Kriittisiä tekijöitä - syksy 2007 (viikkoharjoituksissa mainittuja) Projektin
LisätiedotLuento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 9.2.2006 Kurssilla käsiteltäviä asioita Luento 1: Kurssin esittely ja aloitus Tuotantoprojektin
LisätiedotLuento 2: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 2: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 16.2.2006 Esseen aiheita Kurssin harjoitustyönä laaditaan essee hypermediaprojektin hallintaan
LisätiedotProjektin suunnittelu
Projektin suunnittelu Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 15.3. Projektin suunnittelu - CMMIkäytänteet Projektin estimaatit: Määritellään projektin laajuus (scope) Määritellään tehtävien ja tuotosten
LisätiedotProjektin suunnittelu. CMMI-käytänteet. Projektin suunnittelu CMMI-käytänteet
Projektin suunnittelu CMMI-käytänteet Projektin suunnittelu Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 17.1.2007 Laaditaan estimaatit: Määritellään projektin laajuus (scope) Määritellään tehtävien ja tuotosten
LisätiedotPROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS
PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN JOHTAMINEN ON YKSINKERTAISTA PUUHAA Projektin suunnittelua Projektin toteutusta Listaa tehtävät Tehkää tehtävät Projektin ohjausta
LisätiedotA B C LAATUKÄSIKIRJA. Yrityksen laatupolitiikka
A100 A1 2/5 1. L A AT U K Ä S I K I R J A 1. 1 L a a t u k ä s i k i r j a n t a r k o i t u s Laatukäsikirjan pohjana on halu kehittää ja tehostaa toimintoja määrittelemällä suunnitteluvaiheen toimintatavat
LisätiedotTutkimuksen projektisointi ja ajankäyttö. Jouni Lauronen
Tutkimuksen projektisointi ja ajankäyttö Jouni Lauronen Pertti Jarla Luennon sisältö Tutkimus projektina Tutkimussuunnitelman ja projektisuunnitelman vertailua Projektikolmio Projektityökalut, ajankäytön
LisätiedotPROJEKTIN DOKUMENTOINTI JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS
PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS MIKSI DOKUMENTOINTI ON TÄRKEÄÄ? MITÄ ASIOITA DOKUMENTOIDAAN? Pohdi ensin yksin ja sitten parin kanssa tai pienryhmässä: miksi dokumentointi on niin
LisätiedotSisäinen viestintä. viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelma 26.10.2010. Anna Grönlund-Qvarnberg viestintäpalvelut
Sisäinen viestintä viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelma 26.10.2010 Anna Grönlund-Qvarnberg viestintäpalvelut Ohjelma tänään klo 13.15 Kahvi & avaus klo 13.30 Johdatus sisäiseen viestintään klo 14.15
LisätiedotSIDOSRYHMÄMARKKINOINTI YRITYSPÄIVÄ
PROJEKTISUUNNITELMA SIDOSRYHMÄMARKKINOINTI YRITYSPÄIVÄ Laatija: Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen/salainen Versio: Hyväksynyt: C:\Documents and Settings\SaijaP\Local Settings\Temporary Internet Files\OLKE\aikataulu
LisätiedotVäli- ja loppuraportointi
Väli- ja loppuraportointi Hyvän raportin merkitys hankkeen tulosten kuvaamisessa Sari Ahvenainen ESR-koordinaattori 25.5.2011 Uudenmaan ELY-keskus Väliraportti (1/8) Miksi väliraportti tehdään? - Tarkoituksena
LisätiedotSeuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki 17.9.2015. Esityksen sisältö. 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi
Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 17.9.2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti
LisätiedotVerkkokaupan perustaminen - CASE NANSO GROUP OY. Thea Forstén 6.11.2012
Verkkokaupan perustaminen - CASE NANSO GROUP OY Thea Forstén 6.11.2012 NANSO GROUP LYHYESTI Vuonna 1921 perustettu vaatetusalan perheyhtiö Tunnettuja brändejä ovat Nanso, Finnwear, Black Horse, Vogue,
LisätiedotFC Kangasala ry: Strategiatyö 2014-2017
FC Kangasala ry: Strategiatyö 2014-2017 13.2.2014 Petri Puronaho Tampellan esplanadi 6 33100 Tampere, p. 010 8411 880, www.palloliitto.fi/tampere Tähän asti tapahtunutta 1.10.2013: Prosessin aloitus: Esittely
LisätiedotTuotanto-laatukortti 0.5
Uutta avointa energiaa-hanke Tuotanto-laatukortti 0.5 AgileAMK-tuotannon laatukriteeristö Päivi Aarreniemi-Jokipelto, Haaga-Helia AMK Irja Leppisaari, Centria AMK Päivi Rajaorko, Haaga-Helia AMK Pekka
LisätiedotOULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO
OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKAN OSASTO OHJELMISTOKEHITYKSEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO TUOTEKEHITYSPAINOTTEISET OPINNOT JA YRITYSYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET EERO NOUSIAINEN eero.nousiainen@oamk.fi
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotRaportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena
Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena Tiivistelmät, väli- ja loppuraportit Auli Vuorela ESR-koordinaattori Uudenmaan ELY-keskus 6.5.2013 Raportteja, raportteja, raportteja Loppuraportti
LisätiedotAsiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)
Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) JUHTA 10.5.2016 JulkICT Mistä on kyse? AUTA on kokeiluhanke, jolla etsitään uutta toimimallia asiakkaiden
LisätiedotHANKETAPAAMINEN. Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179
HANKETAPAAMINEN Suomussalmi 24.4.2012 KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 2 Näytön aika Virta-Kainuu Na-He ry Kotvanen Kuhmon työsilta Suomut ry Kaito Kaira Osallisuus
LisätiedotKriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi
Kriittisen polun hallinta CRIPMAN (CRItical Path MANagement) Pekka Maijala & Jaakko Paasi CRIPMAN CRIPMAN on tuotteen arvoverkoston tai sen osan toiminnan optimoinnin ja kehittämisen menetelmä. Kriittisen
LisätiedotJoustava perusopetus. - taustaa ja perusteita
Joustava perusopetus - taustaa ja perusteita Paasitorni 27.9.2010 Jopo-toiminnan taustaa Ensimmäiset 26 kuntaa käynnistivät toiminnan vuonna 2006. Lukuvuonna 2007-2008 toimintaa oli 72:ssa kunnassa. Lukuvuonna
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotYKSI YHTEINEN VALTIOKONTTORI pois organisaatiolähtöisestä viestinnästä. Hanna Tamminen viestintäjohtaja, Valtiokonttori
YKSI YHTEINEN VALTIOKONTTORI pois organisaatiolähtöisestä viestinnästä Hanna Tamminen viestintäjohtaja, Valtiokonttori Valtiokonttori: Monen eri toimialan virasto Hallinnon ohjaus Rahoitus Vakuutus Sisäinen
LisätiedotLearning cafen yhteenveto. Helsinki 23.1.2014
Learning cafen yhteenveto Helsinki 23.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Tieto tulleista muutoksista (palveluntuottajat), tiedon jakaminen sidosryhmille/ammattilaisille ja asiakkaille
LisätiedotRiskienhallinta DTV projektissa. Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Teknillinen korkeakoulu 61 Riskienhallinta DTV projektissa Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 29.10.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio
LisätiedotViestintäsuunnitelma. 19.10.2015 Student Lifen ohjausryhmä
Viestintäsuunnitelma 19.10.2015 Student Lifen ohjausryhmä Sisältö lyhyesti 1. Student Lifen viestinnän lähtökohdat ja nykytilanne 2. Viestinnän tavoitteet ja niiden saavuttaminen 3. Viestinnän kohderyhmät
LisätiedotDemister maintenance solution
Jussi Närhi, Juhani Schlobohm, Mika Hiirikoski, Markus Kulmala, Jesse Parviainen, Teppo Björkman Demister maintenance solution Metropolia Ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Projektisuunnitelma
LisätiedotValtion yhteinen viestintäratkaisupalveluiden
Valtion yhteinen viestintäratkaisupalveluiden käyttöönotto Tässä materiaalissa on kuvattu käyttöönoton tehtävät yleisellä tasolla. Kuvattujen tehtävien lisäksi voidaan tehdä asiakaskohtaisia tehtäviä (esim.
LisätiedotAsiantunteva ja asiakaslähtöinen avoin yliopisto. Osaamishaasteet
Asiantunteva ja asiakaslähtöinen avoin yliopisto Dosentti Pirjo Vuokko ÅA, Arken 5.10.2007 Osaamishaasteet Asiantuntijaosaaminen & Organisaatio-osaaminen Asiantuntijaorganisaation suuri haaste on estää
LisätiedotPalvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa. 2015 Pirjo K Tikka
Palvelulinjakohtaisen standardin mahdollisuudet kuntoutuksen toteutuksessa 2015 Pirjo K Tikka Esityksen sisältö perusrakennemallin muutokset mitä muutokset tarkoittavat palvelun toteuttamisen kannalta
LisätiedotTieVie-koulutus. Sisällön tuotanto -verkkojakso 21.10. - 15.11.2002. Hanna Seuranen, Markku Närhi
TieVie-koulutus Sisällön tuotanto -verkkojakso 21.10. - 15.11.2002 Hanna Seuranen, Markku Närhi Sisällön tuotanto -verkkojakso 21.10. - 15.11.2002 Jaksolla tutustutaan verkkomateriaalin kautta sisällön
LisätiedotULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU 27.4.2012 KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
ULKOMAISEN HENKILÖSTÖN TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SEURANTARAPORTTI LUOVUTETTU JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto...1 1 Toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja kv-henkilöstöpalveluiden kehittyminen...2
LisätiedotIIZP2010 Järjestelmäprojekti 5 op
IIZP2010 Järjestelmäprojekti 5 op Jouni Huotari, Marko Rintamäki, Matti Mieskolainen Kevät 2014 http://homes.jamk.fi/~huojo/opetus/iizp2010/ Tutustumiskierros Keitä me olemme miksi opetamme projektitoimintaa
LisätiedotStrategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen 29.4.2015
Strategia, johtaminen ja KA 29.4.2015 Valtiovarainministeriö Talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VM vastaa vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden
LisätiedotYleinen osa - Kuntoutuksessa tukena,
Yleinen osa - Kuntoutuksessa tukena, muutoksessa mukana Anneli Louhenperä Ma. kehittämispäällikkö 25.11.2015 1 Esityksen sisältö Kertausta: Mikä on standardi ja miksi sitä tarvitaan Diat 3 7 Muutokset:
LisätiedotKoordinaattorin puheenvuoro
Koordinaattorin puheenvuoro Ikääntyneen hyvä arkiavustusohjelman keskustelutilaisuus 9.12.2011 Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Tästä lähdettiin Hanketta valmisteltiin Ray:n aloitteesta kevään 2011
LisätiedotSHY Turun paikallisosasto seminaariristeily 23.5.2014. EN 1090-1 sertifiointi
SHY Turun paikallisosasto seminaariristeily 23.5.2014 EN 1090-1 sertifiointi Ilmoitetun laitoksen arviointiprosessi Akkreditointi Ilmoitettu laitos voi olla akkreditoitu tai ei Akkreditoinnin tekee kansallinen
LisätiedotLASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö )
LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT SISÄINEN ASIAKASKYSELY YHTEISTYÖSTÄ PPK verkosto SYYSKUU 2009 (toimijoiden välinen yhteistyö ) A. TYÖYKSIKKÖ: vastausten määrä yhteensä n=42 eos= 3 vastaajien määrä = n (suluissa
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotHankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen. Hanketyöpaja innovaatioiden siirto -hanketta valmisteleville 20.1.2011
Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja innovaatioiden siirto -hanketta valmisteleville 20.1.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa tehdään, jotta tuotokset valmistuvat.
LisätiedotLaadun kaava: riskienhallinta + tietoturvallisuus + varautuminen + seuranta
Laadun kaava: riskienhallinta + tietoturvallisuus + varautuminen + seuranta Kimmo Rousku Apulaisjohtaja Esityksessäni Hallitseeko organisaatio riskejä vai meneekö työ tulipalojen sammutteluun? Riskit pääsevät
LisätiedotTilaajien yhteiset tavoitteet ja kehittämisen tiekartta 16.1.2014
Tilaajien yhteiset tavoitteet ja kehittämisen tiekartta 16.1.2014 Tilaajien tavoitteet Ryhmätyön tulokset Tilaajien yhteinen tahto muutettavista asioista Riskien jaon periaatteet Tilaajien/tilaajan-tuottajan
LisätiedotIV-kuntotutkimushanke_tutkijat
IV-kuntotutkimushanke_tutkijat 1. 1. Kuinka käyttökelpoisena pidät SuLVIn IV-kuntotutkimusohjeistusta yleisesti? 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo Asteikko 0 0 0 3 0 3 4 2. 2. Kuinka hyvänä pidät IV-kuntotutkimuksen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa Mitä on laatu? Laatu on esim. asian, asiantilan, tuotteen, toiminnan ominaisuus, jolla kuvataan sitä, MISSÄ MÄÄRIN arvioinnin
LisätiedotTukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta
Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilastoiminnan uusi esittelyvideo (linkki) Tukioppilastoiminnan toimijat ja yhteistyökumppanit Toimijat koulun tukioppilastoiminnassa
LisätiedotSÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 30.9.2010 31.5.2011
1 SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 30.9.2010 31.5.2011 Sähköinen liiketoiminta on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa ja liiketoimintaprosesseissa.
LisätiedotInnovaatioprojektin projektisuunnitelma. Talousjakkara ikääntyville
0 Innovaatioprojektin projektisuunnitelma Talousjakkara ikääntyville Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Projektisuunnitelma 20.2.2012 1 Sisällys 1 Projektin kuvaus 2 Tausta 3 Tavoite
LisätiedotTIERA kokonaisarkkitehtuurityön esittely
TIERA kokonaisarkkitehtuurityön esittely JHS- jaoston kokous Kuntien Tiera Oy Pääarkkitehti Jaana Siitari 07.10.2011 Copyright Kuntien Tiera Oy SISÄLTÖ TIERA tavoite -> Kokonaisarkkitehtuurin rooli TIERA
LisätiedotMobiiliturva Palvelun käyttöönotto
Mobiiliturva Palvelun käyttöönotto Protecting the irreplaceable f-secure.com Sovelluksen lataus Tilattuaan Mobiiliturva palvelun, asiakas saa Android-laitteeseensa latauslinkin*, jota klikkaamalla sovellus
LisätiedotPitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012
Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli (CCM) 10.2.2012 1 10.2.2012 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2 Omahoidon tuki Potilaan oman osuuden korostaminen Tehokkaiden omahoidon tukistratregioiden käyttö: tilannearvio,
LisätiedotMihin kotityöpalvelu perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen
Mihin kotityöpalvelu perustuu asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen Tässä materiaalissa kerrotaan tärkeät asiat kotityöpalvelusopimuksesta, kartoituskäynnistä asiakkaan kodissa. Laadukkaat kotityöpalvelut
LisätiedotOnnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen
Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen Mikä on liikkumissuunnitelma ja miksi se kannattaa tehdä? Liikkumissuunnitelma antaa konkreettisen suunnan Liikkumissuunnitelma
LisätiedotElinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden
Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:
LisätiedotLIIKETOIMINNAN TIETOTURVALLISUUS - ASIANTUNTIJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
LIIKETOIMINNAN TIETOTURVALLISUUS - ASIANTUNTIJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi LIIKETOIMINNAN
LisätiedotProsessit etyön kehittämisessä
Prosessit etyön kehittämisessä Hanna Alila, Oulun yliopisto 15.4.2011 Hanke lyhyesti eprosessit-hankkeen päätavoitteena on tutkia empiirisesti vuorovaikutus- ja etäteknologoita caseorganisaatioiden johtamisessa
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaasan sairaanhoitopiirin ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Göran Honga 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotJOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014
JOENSUUN SEUDUN HANKINTATOIMI KOMISSIOMALLI 28.03.2014 KOMISSIO Komissio otetaan käyttöön kaikissa kilpailutuksissa, joiden hankintakausi alkaa 1.1.2012 tai sen jälkeen Raha liikkuu Joensuun seudun hankintatoimen
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille www.johtamisverkosto.fi 28.10.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTarjoajalla on oltava hankinnan kohteen laatu ja laajuus huomioon ottaen kokemusta seuraavilla alueilla:
Kysymykset ja vastaukset 1 (5) Avainkumppanin hankinta johtamisen kehittämisen projektiin Espoon kaupungin hankintapalveluun saapui kysymyksiä koskien Avainkumppanin hankinta johtamisen kehittämisen projektiin
LisätiedotHyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma
Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma Hannu Pirinen Pohjois-Karjalan aikuisopisto 16.03.2012 Maveplan Oy March 14, 2012 2 PÄÄVAIHEET: Osuuskunnan perustaminen Liittymishalukkuuden selvittäminen
LisätiedotJOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle
1 JOHTAMINEN JA VARAJOHTAJUUS: jaetun johtajuuden mahdollisuudet varhaiskasvatuksen johtajuudelle 19.4.2012 Eeva Tiihonen Miten henkilöstön osallisuutta 2 voidaan vahvistaa... Koulutuksen tavoite 3 Koulutuksen
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
1. VIRTA OULUNKAAREN ALAHANKKEEN VIESTINTÄ Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Oulunkaaren
LisätiedotLuento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet
Luento 1: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 28.8.2007 Kurssilla käsiteltäviä asioita Luento 1: Kurssin esittely ja aloitus Tuotantoprojektin
LisätiedotOpiskeluympäristöarviointi yliopiston näkökulmasta. Johanna Naukkarinen Kehittämispäällikkö, LUT Opintopalvelut
Opiskeluympäristöarviointi yliopiston näkökulmasta Johanna Naukkarinen Kehittämispäällikkö, LUT Opintopalvelut LUT faktoja Perustettu 1969, yhdistänyt alusta asti tekniikan ja talouden Henkilökuntaa noin
LisätiedotArviointi johtamisen tukena
Arviointi johtamisen tukena Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus 26.11.2014 27.11.2014 1 Mitä näet tässä kuvassa? 27.11.2014 2 Arviointi on kuin valokuva Se näyttää yhdistyksen tai järjestön tilan
LisätiedotUnelmana avoin kehittäjäyhteisö edellytys digiloikalle?
Unelmana avoin kehittäjäyhteisö edellytys digiloikalle? Haluamme olla digitalisaation maineikkain muutoksen ajaja ja tekijä Suomessa MUUTAMME MAAILMAN PAREMMAKSI Haluamme olla Tunnustettu Työkulttuurin
LisätiedotKunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Hallitusjäsenen henkilökohtainen arviointi
Liite 3 Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 9/80/2012 Kunnanhallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Hallitusjäsenen henkilökohtainen arviointi Hallitustyön edellytykset, toimintakulttuuri
Lisätiedot2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen
KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut
LisätiedotAsteen verran paremmin
yhdessä paremmmin Asteen verran paremmin Humap361 perustuu moderniin systeemiseen johtamisajatteluun, jonka lähtökohtana on yhteistyösuhteiden ja koko työyhteisön kehittäminen. me lupaamme Vastuullinen
LisätiedotTurvallisuus ja turvallisuudenhallintajärjestelmä
Turvallisuus ja turvallisuudenhallintajärjestelmä (SMS Safety Management System) Aila Järveläinen 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksessä käydään lävitse Turvallisuuden merkitys
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotTUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN
OSAAMISEN JOHTAMINEN = LAAJA KOKONAISUUS HALLITA JA OHJATA KAIKKEA SITÄ TIETOA, TAITOA JA KOKEMUSTA, MIKÄ ON ORGANISAATIOSSA OLEMASSA, HANKITTAVISSA JA MUUTETTAVISSA TUNNUSMERKKEJÄ - avoimuus - arvojen
LisätiedotMietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila
Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä Vanhusneuvosto 19.11.2014 Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila Eduskunnan oikeusasiamies ja välikysymys vanhuspalvelulain taustalla Eduskunnan oikeusasiamies
LisätiedotULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ
ULVILAN KAUPUNGINVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 25.8.2008 Voimaantulo: 1.9.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU 2 SOVELTAMISALA 2 1 Soveltamisala 2 2 LUKU 2 TOIMINTA-AJATUS JA JOHTAMINEN 2 2 Toiminta-ajatus
LisätiedotNavigointia - perusopetus. Antti Ikonen Rehtori Vpj SURE FIRE
Navigointia - perusopetus Antti Ikonen Rehtori Vpj SURE FIRE Mitä edessä mikä kurssi?! 1. Työaikasuunnittelu 2. Kahden tai useamman toimipisteen rehtoritehtävien yhdistäminen 3. Jaettu johtajuus 1.Työaikasuunnittelu
LisätiedotTutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu
Tutkimusdatanhallinnan suunnittelu ja DMPTuuli-työkalu KIRJASTON NEUVOTTELUKUNNAT MARI ELISA (MEK) KUUSNIEMI, TUULIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, TUTKIMUKSEN PALVELUT, HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO Tutkimusprojektin
LisätiedotKAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön
KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma 1 Suunnitelman laatiminen Sisäisen turvallisuuden alueellisten toimeenpanosuunnitelmien laatiminen perustuu
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen linjaukset vuodelle 2009
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen linjaukset vuodelle 2009 Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Erikoistutkija Olli Poropudas
LisätiedotYLIOPISTOJEN YHTEISHAKU JA SÄHKÖINEN HAKUJÄRJESTELMÄ
YLIOPISTOJEN YHTEISHAKU JA SÄHKÖINEN HAKUJÄRJESTELMÄ Vilho Kolehmainen ESITYS OPINTOASIAIN PÄIVILLÄ ROVANIEMELLÄ 27.9.2007 Osaamisen ja sivistyksen asialla HANKKEEN TAVOITE Suunnitella ja toteuttaa yliopistojen
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotToimialan ja yritysten uudistuminen
Toimialan ja yritysten uudistuminen - mahdollisuuksia ja karikoita Jari Kuusisto MIT Sloan School of Management University of Vaasa 1 Jari Kuusisto University of Vaasa Esityksen rakenne Metsäsektorin lähtötilanne
LisätiedotPuheenjohtajana taloyhtiössä rooli ja vastuut
Puheenjohtajana taloyhtiössä rooli ja vastuut Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 6.4.2016 Simo Vihemäki lakimies, OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Hallituksen puheenjohtaja (AOYL
LisätiedotLiite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä
Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö
LisätiedotAmpumahiihdon sinettiseurakriteerit
Ampumahiihdon sinettiseurakriteerit 2005 - 1. Seuralla on nuorisovastaava ja hänellä tukihenkilö. Seuralla tulee olla nuorisotoiminnasta vastaava henkilö ja hänellä nimetty tukihenkilö. Nuorisovastaavalla
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Testaus yleistä
Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus yleistä Määritelmä Testaus on systemaattinen lähestymistapa ohjelmistoissa esiintyvien virheiden löytämiseksi ohjelmaa suorittamalla. Testattaessa pyritään luomaan
LisätiedotKuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?
Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,
LisätiedotTuutori verkossa: Yksin vai yhdessä?
TieVie1.9.2006 AKATEEMISET Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä? Yhteiskäyttöinen oppimateriaali ja tuutoreiden vertaistuki verkkoopetuksessa Katja Pura OY Sisältö Esitys perustuu Akateemiset verkkokurssin
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016 Mikä on opetussuunnitelma? Opetussuunnitelma on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Siinä kerrotaan,
LisätiedotSähköisen portfolion käsitteet opintoohjaajankoulutuksessa
Sähköisen portfolion käsitteet opintoohjaajankoulutuksessa Opettajankoulutuspäällikkö, KT Jukka Lerkkanen 28.11.2007 Jyväskylä OSTU-seminaari 28.11.2007 Määriteltävät käsitteet sähköinen portfolio, kompetenssi,
LisätiedotTaustaa KY:n nykyisestä toiminnasta KY:n strategia
Päivä starttaa KY:llä pienellä puoella tarjoilulla lounaalla ja taustoituksella ja jatkuu kahden erillisen työryhmätyön voimin. Työryhmien tavoitteena on saada aikaiseksi napakat ppt esitykset aiheista.
LisätiedotKOULUTUSPOLKU - KOULUTTAUDU LUOKKAKURSSEILLA MEPCO-OSAAJAKSI
1.6.2016 1 (7) KOULUTUSPOLKU - KOULUTTAUDU LUOKKAKURSSEILLA MEPCO-OSAAJAKSI MEPCO HRM PALKAT TOIMINNALLISUUS Käyttäjän peruskurssi RAPORTOINTI Vuodenvaihdekurssi Pääkäyttäjäkurssi Raportoinnin alkeet ja
LisätiedotHuomaathan, että ohjeessa olevat näytöistä otetut kuvat voivat poiketa sinun koulutuksesi vastaavien sivujen kuvista.
OHJE OPISKELIJALLE MOODLEN KÄYTTÖÖN 1/5 2011/2012 MOODLE KOULUTUKSESSA Työterveyslaitoksella käytetään Moodle -verkko-oppimisalustaa. Potilassiirtojen Ergonomia - koulutus on monimuotokoulutusta, johon
LisätiedotKyberturvallisuus. Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Kyberturvallisuus Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle, joka päättää myös strategisista
LisätiedotCase Hoviagents. Oppimisprojekti /TKI3 Kevät 2012 30.4.2012 1
Case Hoviagents Oppimisprojekti /TKI3 Kevät 2012 30.4.2012 1 PROJEKTIRYHMÄ Projektin ohjaava opettaja: Mervi Väisänen Case Hoviagents - projektiryhmä: Elina Rönkkö Minta Rimpiläinen Janne Sirviö Juho Huusko
LisätiedotMITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA -Infrahankkeiden näkökulma Mikko Leppänen 28.5.2013 Infrarakentaminen vuonna
LisätiedotApteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä 1.10.2009
Apteekkien työntekijöiden apteekkikohtainen erä 1.10.2009 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 1.6.2009 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
LisätiedotPalvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla
Prosessipäivät 20.4.2016 Palvelujen ja prosessien johtaminen olennaisen tiedon avulla Mikko Kuusela Senior Solution Architect p. 040 574 7414 mikko.kuusela@qlik.com 04, 2016 Pohditaan palveluiden ja prosessien
Lisätiedot