Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsen arki arvoon! Salla Sipari"

Ritva Lahti
9 kuukautta sitten
Katselukertoja:

Transkriptio

1 Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

2 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus Salla Sipari 2

3 Miksi olet täällä tänään? 5 x miksi kysymys (miksi = minkä takia, mikä merkitys) Toisen ihmisen kuuleminen Tarttuminen vastauksen ydinsanomaan ja tämän sanoman eteenpäin pohtiminen Päästään syvälle toisen arvoihin ja toimintaperiaatteisiin Kysymys voi olla esimerkiksi: miksi arjen sujuminen on sinulle tärkeää? Salla Sipari 3

4 Objekti Lapsi kohdataan kuntoutuksessa erilaisten ammatillisten orientaatioiden kautta kyl se on ihan pakko lapselta kysyä ja kuulla, ei siinä väkisin voi tehdä, vaikka se olisi monesti ihan kätevää Subjekti Lapsen toiminnan vahvistaminen Oppimaan ohjaaminen Vahvuuksien varaan Omatoimisuuden tukeminen Lapsen osallistaminen: Ympäristön muokkaus Ystävät auttaa Erityinen tuki Normaali Erityinen Lapsen sopeuttaminen: Samat ongelmat kaikilla Vamman hyväksyminen Yhteiskuntaan sopeutuminen Lapsen muuttaminen: Korjaavat toimenpiteet Kuntouttaja kuntouttaa Korostetaan toiminnanvajausta

5 Lapsen toimintakyvyn kuvaus WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) Lääketieteellinen terveydentila (häiriö/tauti) Ruumiin/kehon Suoritukset Osallistuminen toiminnot ja rakenteet Ympäristötekijät Yksilötekijät

6 Salla Sipari 6

7 Lapsi aktiivisena toimijana Mutta mitä on toimijuus? Toimijuus merkitsee läsnäoloa omassa elämässä ja maailmassa. Toimijuus merkitsee kokevaa ja tekevää subjektia, joka määrittelee oman arkensa ehtoja ja muokkaa ne tekojensa avulla eletyksi elämäksi. Toimijuus muokkaa ymmärrystä omasta itsestä. Toimijuuden myötä ihmisen muutosprosessi ilmenee toimintana, joka edellyttää kokemusta, kehittymistä ja oppimista. Vrt. osallistuminen, osallisuus, toiminnallinen osallistuja 7 Kts. Esim. Tuula Mikkola 2009: ikäihmisten maailma

8 Toimijuuden osa-alueet (mukailtu Jyrki Jyrkämä) Mitä minä osaan tai me osaamme tehdä? Mitä minä kykenen tai me kykenemme tekemään? Mitä minä haluan tai me haluamme tehdä? Mitä minun tai meidän täytyy tehdä? Mitä minä voin tai me voimme tehdä? Mitä minä tunnen tai me tunnemme tehdessämme? Kuvaus toiminnan yhteydessä Taidot ja tiedot ko. toiminnassa. Ruumiilliset kyvyt ko. toiminnassa. Tavoitteellisuus ja motivaatio liittyen ko. toimintaan. Pakko tehdä jotain ko. tilanteessa. ( pakko taipua ) Mahdollisuudet toiminnan toteutukseen. Tunteet, arvostukset ja arviot ko. toiminnassa.

9 Toiminnallinen verkosto lapsen arjessa koulu muutos Osallistuminen harrastukseen sosiaalityöntekijä sairaala Pukemisen oppiminen Välineiden käytön oppiminen Lapsi Lapsi opettaja puheterapeutti Leikkiminen kaverin kanssa Ryhmässä oppiminen lasten neurologi Perheen kanssa Kaupassa käynti Ammatti tai organisaatio muutos Toiminta perustuen lapsen tarpeisiin, tavoitteelliseen ja mielekkääseen tekemiseen

10 Kuntoutus on oppimista ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa (kts. mm. Valtioneuvoston kuntoutusselonteko 2002; Järvikoski & Härkäpä 2004) Ympäristö Yksilö Tehtävä 11

11 Yksilölliset tavoitteet oppimiselle Goal Attainment Scaling (GAS): tavoitteen asettamisen ja tavoitteen saavuttamisen arvioinnin menetelmä Lapsi / perhe asettaa itse omat tavoitteensa, jotka ammattilaisten kanssa yhdessä muotoillaan SMARTISTI Spesific (tarkasti määritelty) Measurable (mitattavissa oleva) Achievable (toteutettavissa oleva) Resourced / realistic (resursoitu) Time limited (ajallisesti rajattu) Salla Sipari 12

12 Salla Sipari 13

13 Kenen näkökulmasta ja kenen tekoina kuntoutusta tarkastellaan vai yhdessä? Lapsen tavoitteet Vanhempien tavoitteet 1. Keskustelu yhteisistä tavoitteista arjessa 2. Yhteensovitus ja synteesi 3. Sitoutuminen Ammattilaisten tavoitteet Salla Sipari 14

14 Palvelujen siilot Salla Sipari 15

15 Mielekäs palvelukokonaisuus? Miten toimintatapojen tulee muuttua, jotta rakentuu mielekkäitä palvelukokonaisuuksia? Salla Sipari 16

16 Lähteet: Launiainen, H. & Sipari, S: Lapsen hyvä kuntoutus käytännössä. Helsinki: Vajaaliikkeisten Kunto ry. Koivikko, M. & Sipari, S. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus, VLK Koivikko, M. & Sipari, S. Järjestämisvastuu lasten ja nuorten kuntoutuksessa. Kunnallistieteellinen aikakausikirja 3 / 2006, Sipari, S Kuntoutusta ja kasvatusta yhdessä erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistoiminnan perusteita etsimässä. Lisensiaatin tutkimus. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos. Sipari, S Kuntouttava arki lapsen tueksi. Kasvatuksen ja kuntoutuksen rakentuminen asiantuntijoiden keskusteluissa. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 342.

17 KIITOS!

Samankaltaiset tiedostot

Kuntoutuskumppanuuden rakentuminen

Kuntoutuskumppanuuden rakentuminen Salla Sipari 31.5.2010 Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus palveluverkostossa projekti VLK ry Kasvatuskumppanuus 2006 Päivähoidon kaksi lakisääteistä tehtävää Lasten kehityksen