Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä"

Transkriptio

1 Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä

2 Hei, K ädessäsi on Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli. Tämä ohje on laadittu esimiehille ja työntekijöille avuksi tunnistamaan mahdollisimman varhain työkykyä heikentäviä asioita. Työntekijän työn tuloksellisuuteen ja työkykyyn vaikuttavat monet eri tekijät kuten työyhteisön tai työntekijän työmotivaatio, johtaminen, työyhteisön työskentelyolosuhteet, muutokset työntekijän yksityiselämässä, terveydentilassa tai ammatillisessa osaamisessa. Aktiivisen tuen toimintamalli koskee koko henkilöstöä, niin johtoa, esimiehiä kuin työntekijöitäkin. Avoimeen ja välittävään toimintakulttuuriin kuuluvat työntekijän ja esimiehen väliset säännölliset keskustelut työn kuvasta, määrästä, kuormittavuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Usein jo näissä tilanteissa työntekijä saattaa tuoda esille häntä askarruttavia asioita ja asioihin päästään kiinni, ennen kuin ongelmat kasvavat ja aktiivisen tuen mallin toimintaohjeita edes tarvitaankaan. Myös haitallisen kuormittumisen tunnistaminen ja riskien säännöllinen kartoittaminen sekä hyvä työhön perehdyttäminen edesauttavat työntekijän työturvallisuutta ja työssä viihtymistä ja jaksamista. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada tukea työkyvylleen. Työ yleensä tukee terveyttä. Työkyky syntyy ja paranee työssä. Tästä johtuen työkyvyn tehokkain tukeminen tapahtuu työpaikalla. Työkykyyn liittyvät asiat ovat osa työpaikan jokapäiväistä toimintaa, ja siinä sekä työntekijä että esimies ovat keskeisiä vaikuttajia. Esimiehen esimerkillä ja toiminnalla on suuri vaikutus työyhteisön hyvinvointiin ja ilmapiiriin sekä toimintakulttuurin kehittymiseen. Työntekijät arvostavat esimiehen aitoa läsnäoloa, oikeudenmukaisuutta ja palautteen saamista, niin myönteistä kuin rakentavaakin. Esimies rohkaisee avoimeen ja vuorovaikutteiseen keskustelukulttuuriin, eikä välttele vaikeidenkaan asioiden esille ottamista. Aktiivisen tuen toimintamalli käydään läpi työnyhteisössä. Näin työyhteisö sitoutuu yhteiseen toimintakulttuuriin paitsi työntekijää myös työyhteisöä koskevien asioiden hoidossa. Tunnista ensimmäiset merkit työkyvyn heikkenemisestä Ota puheeksi keskustele työntekijän tai työyhteisön kanssa tilanteeesta Tue ja toimi sovitaan jatkotoimenpiteistä, tarvittaessa yhteys työterveyshuoltoon, työsuojeluun ym. Seuraa yhdessä sovittujen toimien toteutumista, työn tuloksia ja anna palautetta 2

3 Aktiivinen tuki edistää työssäjaksamista A ktiivisen tuen toimintamalli on työkalu työntekijän, työyhteisön ja koko organisaation erilaisten ongelmien havaitsemiseen, puheeksiottamiseen ja ratkaisemiseen. Työ tukee ihmisen Työnantajan huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu, että työntekijällä terveyttä ja hyvinvointia on terveellinen ja turvallinen työympäristö ja toimivat edellytykset työnsä tekemiseen. Aktiivisen tuen toimintamallin tavoitteita ovat työn arjen sujuminen ja toimivien vaihtoehtojen luominen, mikäli työntekijän työkyky on jo alentunut psyykkisistä, sosiaalisista tai terveydellisistä syistä sekä työkyvyttömyyseläköitymisten välttäminen. Aktiivisesta ja varhaisesta tuesta hyötyvät kaikki - niin työntekijä kuin työnantaja. Organisaatiossa työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet vähentävät sairauspoissaoloja ja ehkäisevät varhaista eläköitymistä vaikuttaen myös varhaiseläkemenoperusteisten (varhe) maksujen pienentymiseen. Onnistuessaan aktiivisen tuen malli lisää organisaatiossa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta, vähentää sairauspoissaoloja ja uuteen työhön ohjaamisen tarvetta sekä pidentää työuria. Selkeä johtaminen ja töiden järjestely, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ovat työkykyyn merkittävästi vaikuttavia asioita. Työntekijä hyötyy, kun hän saa asioihinsa tukea varhaisessa vaiheessa. Työntekijä tuntee, että hänestä ja hänen asioistaan välitetään, jolloin myös työntekijä itse on aktiivinen löytämään ratkaisun ongelmaansa. Mikäli työntekijää askarruttaviin kysymyksiin ei paneuduta ajoissa, ne saattavat muuttua ongelmiksi. Hyvinvoiva työntekijä viihtyy työssään ja on sitoutunut ja motivoitunut hoitamaan työnsä hyvin sekä kehittämään sitä. Näistä työntekijöistä muodostuu työyhteisö, jossa on hyvä työilmapiiri ja yhdessä tekemisen meininki. Tavoitteena on tukea toimintakulttuuria, jossa työyhteisön rooli on merkittävä myös työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Työntekijälle työelämässä pysyminen kannattaa taloudellisestikin - onhan palkka aina parempi kuin eläke. Tämä toimintamalli on käytössä Järvenpäässä ja sitoo niin esimiehiä kuin työntekijöitäkin. Aktiivisen tuen toimintamalli sisältää kolme lähestymistapaa: varhainen tuki, tehostettu tuki ja paluun tuki. Kaikki hyötyvät aktiivisesta tuesta Työnantaja - työn tuloksellisuus ja taloudellisuus lisääntyvät sairauspoissaolot ja varhemaksut vähenevät henkilöstö voi hyvin Työntekijänä - saan ongelmiini ajoissa apua olen motivoitunut työhöni työilmapiiri paranee 3

4 Varhainen tuki - osa jokapäiväistä työtä Varhaisen tuen tarkoitus on helpottaa esimiehiä ja työntekijöitä tunnistamaan työkyvyn heikkenemisen merkkejä mahdollisimman varhain. Ajoissa havaitut työkykyyn liittyvät ongelmat ovat helpoiten korjattavissa ja usein työyhteisön omin avuin. Tässä vaiheessa esimiehellä, työtoverilla tai työntekijällä itsellään on tunne, että kaikki ei ole kunnossa. Välittäminen työkaverista on työnantajan, koko työyhteisön ja jokaisen työntekijän velvollisuus. Työntekijöitä ja työyhteisöjä kannustetaan itse pohtimaan ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Työntekijällä sekä koko työyhteisöllä säästyy voimavaroja ja kaikki hyötyvät, kun ongelmat otetaan puheeksi ajoissa ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja. Mitkä asiat käynnistävät varhaisen tuen? Aktiivisen tuen ensimmäistä vaihetta eli varhaista tukea tarvitaan, kun: työntekijän työkyky on heikentynyt sosiaalisen, psyykkisen tai terveydellisen syyn takia työntekijällä on toistuvia sairauspoissaoloja tai myöhästelyjä työntekijän tai työyhteisön työn sujuvuus, laatu ja tuloksellisuus ovat heikentyneet työyhteisössä on ristiriitoja työntekijän tai työyhteisön ammatillisessa osaamisessa on vajetta työntekijällä on jatkuvasti pidentyneitä työpäiviä työyhteisössä joku kokee tulevansa häirityksi tai epäasiallisesti kohdelluksi työntekijän käyttäytyminen muuttuu (syrjään vetäytyminen, välinpitämättömyys, velvoitteiden laiminlyönti, päihteiden käyttö tms.) työpaikalla havaitaan terveyttä tai turvallisuutta uhkaava vaara, haitta tai kuormittuminen Kuka käynnistää varhaisen tuen? Varhainen tuki kuuluu jokapäiväiseen esimiestyöhön. Esimiehen vastuulla on havainnoida ja seurata aktiivisesti henkilöstönsä työkykyä. Kun työyhteisössä ilmenee edellä mainittuja ongelmia, esimies ottaa asian puheeksi työntekijän tai työyhteisön kanssa. Työntekijällä on oikeus odottaa, että hän saa tukea työkyvyn tarpeeseensa. Työntekijällä on velvollisuus tuoda tuen tarve myös oma-aloitteisesti esimiehen tietoon. Työntekijän tulee aina ensisijaisesti kääntyä lähiesimiehensä puoleen työssä selviytymiseen liittyvissä asioissa. Mitä tehdään? Työyhteisöissä kaikilla on vastuu oman työyhteisönsä kehittämisestä ja työviihtyvyyden ylläpitämisessä. Niin esimiehen, yksittäisen työntekijän, työtoverin kuin koko työyhteisönkin on tarvittaessa otettava puheeksi, kun jokin asia ei ole hyvin. Esimies avun tarpeessa Joskus esimiehen oma terveydentila, työkyky tai käytös edellyttää aktiivisen tuen toimenpiteitä. Tällainen tilanne on arkaluontoinen esimiehen alaisena toimivien työntekijöiden kannalta. Työntekijät voivat ottaa asian esille esimiehen oman esimiehen, työsuojelupäällikön tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Nämä ovat 4

5 asemansa puolesta ensisijaisia toimijoita esimiehen aktiivisen tuen tarpeen selvittämisessä ja tarvittavan tukiprosessin käynnistämisessä. Kuka? Otan puheeksi kun Mitä voin tehdä? Esimies Työntekijä itse Työtoveri/työyhteisö Työsuojelu Työterveyshuolto Huomaan työntekijän poissaolojen lisääntyneen tai käyttäytymisen työpaikalla muuttuneen. Työhöntulo on vaikeaa, pelottavaa, ahdistavaa tai ei huvita. Sairastelu, oireilu ja yleinen pahoinvointi on lisääntynyt. Tuntuu, että kaikki ei ole kunnossa. Olen huolissani työtoveristani tai töiden tai yhteistyön sujumisesta työpaikallani. Viestejä tai havaintoja työntekijän tai työyhteisön ongelmista (ilmapiiri, muutokset, kuormitukset jne.). Kuulumisten vaihto työsuojelun ja luottamusmiesten välillä. Viestejä työntekijän tai työyhteisön lisääntyneestä sairastelusta, ilmapiiriongelmista tai pahoinvoinnista. Keskustelen henkilön kanssa luottamuksellisesti. Arvioin tilanteen edellyttämät toimenpiteet ja toteutan niitä yhteistyössä työntekijän kanssa. Olen tarvittaessa yhteydessä omaan esimieheeni. Lähetän ilmoituksen työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon (liite 1) viimeistään, kun 30 sairauspoissaolopäivää on täyttynyt. Pidän oman esimieheni ajan tasalla työyksikköni aktiivisen tuen tarpeista ja toimista. Otan asian puheeksi ensisijaisesti esimieheni kanssa. Tilannetta selvitetään yhdessä. Sen jälkeen tarvittaessa otan asian puheeksi työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai esimieheni esimiehen kanssa. Kerron havaintoni, tuntemukseni tai ajatukseni ao. työntekijälle ja tarvittaessa esimiehelle. Kannan näin vastuuta työtoverin ja työyhteisön hyvinvoinnista. Yhteydenotto työntekijään tai työyhteisön esimieheen tai työterveyshuoltoon (yksilöasioissa ao. työntekijän luvalla). Ao. työntekijän halutessa mukana neuvotteluissa ym. Yhteydenotto esimieheen (yksilöasioissa ao. henkilön luvalla). Yhteisneuvottelu tilanteen kartoittamiseksi ja toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Yhteistoimintatiimi Viestejä työntekijän tai työyhteisön ongelmista (ilmapiiri, muutokset, kuormitukset jne.). Osallistuu työyhteisöjen palavereihin esimiehen kutsusta edistäen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa työpaikalla. 5

6 Kuinka otan puheeksi? Ohjeita esimiehelle Mene työntekijän luokse ja kerro, että teidän on keskusteltava yhdessä. Kerro mistä aiheesta: Olen huolissani. Sovi työntekijän kanssa tarkka neuvotteluaika ja -paikka. Sopikaa sellainen aika, että se sopii hyvin työntekijän työvuoroihin, työyhteisön ja omaan aikatauluusi. Työntekijälle tulee jättää aikaa valmistautua asiaan, mutta palaveri tulee pitää kuitenkin kolmen päivän sisällä. Varaa rauhallinen tila, jossa voi keskustella ilman keskeytyksiä. Kummankin tulee keskustelun aikana pitää puhelin suljettuna. Varaa riittävästi aikaa. Ole ystävällinen. Katso silmiin. Puhu minä-muodossa ja kerro selvästi tapaamisen aihe: Haluan keskustella kanssasi Puhu arvostavasti ja selkeästi. Pysy tosiasioissa. Älä esitä syytöksiä. Pysy rauhallisena. Älä kiirehdi. Pidä keskustelu sovitussa työhön liittyvässä aiheessa. Kerro huolesi työntekijän työssä suoriutumisesta. Kerro havaintosi työntekijän työssä suoriutumisesta, sairauspoissaoloista tai ylitöistä. Rohkaise ja kannusta työntekijää puhumaan sanattoman viestinnän (katsekontakti, liikkeet, äänensävy, tilankäyttö) ja sanallisen viestinnän (ymmärryksen ilmaisut, kehotukset kertoa lisää, avoimet kysymykset, kiittäminen) keinoin. Neuvottele työssä mahdollisesti tarvittavista muutoksista. Keskustele muiden tukitahojen tarpeesta, esim. työterveyshuollon tai työsuojelun konsultaatio. Sovi seurantatapaaminen. Mikäli keskustelu ei suju, sopikaa uusi tapaaminen ja miettikää, millä keinoin pääsette seuraavalla kerralla eteenpäin. Tukisiko esim. työterveyshuollon tai työsuojelun edustajan läsnäolo keskustelun kulkua? Todetkaa keskustelun tulos yhdessä ja kirjatkaa se muistioon (jos kyseessä toimenpiteitä edellyttävä huoli). 6

7 Varhaisessa tuessa ongelma voi olla vakavuudesta johtuen joko ohimenevä huoli, toimenpiteitä edellyttävä huoli tai vakava huoli. Varhaisen tuen tasoja on kuvattu alla olevassa kuvassa. Kun ongelma on vähäinen (ohimenevä huoli) usein keskustelu ja puheeksi ottaminen esimiehen ja työntekijän välillä ratkaisee ongelman. Työntekijä ja esimies sopivat toimenpiteistä ja seurantatapaamisen. Toimenpiteitä edellyttävässä huolessa, jolloin kyse voi olla työntekijän jaksamisesta ja työn sujumisesta, saatetaan usein joutua työnjohdollisiin toimenpiteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi osaaikaisuus, työtehtävien arviointi ja muuttaminen, työaikajärjestelyt, työnohjaus, virkavapaa, loma, koulutus tai perehdytys. Työntekijä ja esimies sopivat tapaamisen ja tapaamisen aikana käyty keskustelu ja siihen liittyvät toimenpiteet kirjataan lomakkeelle (liite 2: toimintamalli esimiehelle työntekijän työkyvyn toteamiseksi) ja asialle sovitaan säännöllinen seuranta. Mikäli kyseessä on terveydellinen huoli, ja esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon, muistio lähetetään työntekijän luvalla tiedoksi työterveyshuoltoon. Jos huoli on vakava, esimiehellä ei välttämättä ole keinoja selvittää asiaa yksin, vaan hän tarvitsee enemmän asiantuntija-apua esimerkiksi hr-asiantuntijapalveluista, luottamusmieheltä, työterveyshuollosta tai työsuojelusta. Tällöin tarvitaan tehostettua tukea. Esimies pitää oman esimiehensä ajan tasalla työyksikkönsä aktiivisen tuen tarpeista ja toimista, mikäli kysymyksessä on toimenpiteitä edellyttävä tilanne. 7

8 Tehostettu tuki - mahdollisuus työssä jatkamiseen Tehostetussa tuessa pyritään löytämään työntekijälle ratkaisuja useimpien toimijoiden avulla. Työntekijän työkykyä arvioidaan uudelleen ja pohditaan, mikä työkykyä heikentää. Esimies ja työntekijä toimivat yhteistyössä hr-asiantuntijapalveluiden, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Kun kyseessä ovat muut kuin terveydelliset syyt, esimerkiksi puutteellinen osaaminen, toistuvia myöhästelyjä, epäasiallista käyttäytymistä, häiriöt työn sujuvuudessa tai työskentelyolosuhteet, esim. työyhteisöristiriidat, esimiehellä on käytössään työnjohdolliset toimenpiteet. Mitkä asiat käynnistävät tehostetun tuen? Mikäli varhaisen tuen toimenpiteet eivät riitä vahvistamaan tai palauttamaan työkykyä riittävästi, käynnistetään tehostetun tuen toimenpiteet, kun työntekijä on vaarassa pudota työelämästä. Työntekijälle pyritään löytämään polku takaisin työelämään. työntekijän työkyky on heikentynyt terveydellisistä tai muista syistä ja tarvitaan työyhteisön ulkopuolista apua tehostettua tukea voi tarvita myös työntekijä, jolla ei ole sairauspoissaoloja Kuka? Mitä tehdään? Otan yhteyttä tarvittaessa työhyvinvointipäällikköön tai palvelussuhdepäällikköön (kun kyseessä ei-terveydellinen syy) ja sovin tehostetun tuen aloittamisesta. Olen yhteydessä myös omaan esimieheeni. Jos kyseessä on terveydellinen ongelma, lähetän työntekijän työterveyshoitajan vastaanotolle liitteen 2 mukainen lomake täytettynä. Esimies Osallistun työterveyshuollon järjestämään yhteispalaveriin. Palaverissa käydään läpi työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksia ja haetaan erilaisia vaihtoehtoja, joita voivat olla esimerkiksi ammatillinen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläkeratkaisut, kuntoutustuki, osa-aikaeläke, koulutus tai uuden työn löytyminen organisaatiosta. Työntekijälle on myös selvitettävä etukäteen, missä tapauksessa mahdollisesti työsuhteen päättäminen tulee kyseeseen. Palaverissa tehdään suunnitelma, miten edetään ja sovitaan vastuista. Tapaamisesta laaditaan muistio. Esimies vastaa tehostetun tuen prosessista. 8

9 Työntekijä itse Pyrin myös itse omatoimisesti löytämään ratkaisua ongelmaani. Minulla on velvollisuus osallistua verkostoneuvotteluihin. Olen yhteydessä työterveyshuoltoon silloinkin, kun varsinainen sairauden hoito tapahtuu muualla, esim. erikoissairaanhoidossa, yksityislääkärillä. Työterveyshoitaja Teen tilannekartoituksen, kerään asiantuntijalausunnot ja varaan ajan työterveyslääkärille. Työterveyslääkäri Järjestän yhteispalaverin, johon osallistuvat työntekijä, esimies, työhyvinvointipäällikkö, työterveyshuollon edustaja ja työntekijän tukihenkilö (työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies). Huolehdin, että tarvittavat tutkimukset ja hoidot toteutetaan. Laadin tarvittavat lausunnot. Työsuojeluvaltuutettu (pääluottamusmies) Toimin työntekijän pyynnöstä tukihenkilönä ja tuen omalla toiminnallani työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuutta. Työhyvinvointipäällikkö Palvelussuhdepäällikkö Toimin arviointitilaisuudessa sovitun mukaisesti, esimerkiksi uuden työn etsiminen organisaatiosta. Ohjeistan esimiestä tarvittaessa työnjohdollisissa toimenpiteissä. Paluun tuki - pehmeä lasku takaisin töihin Paluun tuella pyritään varmistamaan työntekijän työelämässä pysyminen ja luomaan hänelle joustava työhön paluu pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Työntekijä voi palata poissaolon jälkeen takaisin omaan työhönsä tai kokonaan uuteen työhön. Tarvittaessa työhön paluuta edeltää työkokeilu. Työntekijän sairauspoissaolon kestäessä pitkään on yhteisöllisyyden ja työhön paluun kannalta tärkeää, että työntekijään pidetään yhteyttä. Paluun tuen tavoitteena on, että työntekijä palaa mahdollisimman pian työkykyisenä työhön. Työntekijälle järjestetään mahdollisimman joustava ja hyvin suunniteltu paluu, josta vastaa esimies ja jossa muu työyhteisö on tarvittaessa mukana. Työntekijä palaa pitkältä sairauslomalta aina työterveyshuollon kautta. Avauskeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 9

10 Kuka? Mitä tehdään? Keskustelen työntekijän sairauspoissaolon alkaessa asiasta työntekijän kanssa ja käyn läpi mahdollisen paluun tuen prosessin käynnistämisen. Keskustelu käydään viimeistään, kun työntekijän poissaolo on kestänyt 30 päivää. Lähetän ilmoituksen työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon (liite 1), kun työntekijän työkyvyttömyys on kestänyt 30 päivää. Esimies Esimies ja työntekijä sopivat yhteydenpidosta poissaolon aikana. Esimiehen tulee olla yhteydessä työntekijään pitkän sairauspoissaolon aikana vähintään kerran kuukaudessa. Arvioin työyhteisön ja erityisesti työhön palaavan työntekijän työtehtävät ja sovin uudelleenjärjestelyistä työhön palaajan jaksamisen varmistamiseksi. Samalla määritellään, miten kauan järjestely kestää ja miten sitä seurataan. Töihin paluusta tehdään kirjallinen suunnitelma (liite 3), jossa sovitaan myös seurannasta. Huolehdin palaavan työntekijän perehdytyksestä. Tiedotan työyhteisöä syistä (huom. luottamukselliset tiedot), miksi töihin palaavan työntekijän työnkuvaa on mahdollisesti muutettu. Pidän oman esimieheni ajan tasalla työyksikköni aktiivisen tuen tarpeista ja toimista. Työntekijä itse Otan yhteyttä työterveyshuoltoon mahdollisimman varhain, kuitenkin viimeistään ennen 90 sairauspäivän täyttymistä (Kela tiedottaa työntekijää asiasta). Osallistun palavereihin ja sitoudun sovittuihin toimenpiteisiin. Kutsun oman tukihenkilön (työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies) palaveriin. Työterveyshoitaja Kartoitan työntekijän tilanteen ja ohjaan työntekijän tarvittaessa työterveyslääkärille ja työpsykologille. Työterveyslääkäri Vastaan työkyvyn arvioinnin tekemisestä. Arvioin ajankohdan, milloin työntekijä voi palata työhön ja mitä toimenpiteitä työhön palaamiseksi tarvitaan. Kutsun tarvittaessa koolle neuvottelun työhön paluun suunnittelemiseksi. Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, tarvittaessa tukihenkilö, esimies, työterveyslääkäri ja työhyvinvointipäällikkö. Työsuojeluvaltuutettu (pääluottamusmies) Toimin työntekijän tukihenkilönä ja tuen omalla toiminnallani työntekijän työhön paluun mahdollisuutta. Työyhteisö Valmistautuu pitkään poissaolleen työntekijän työhön paluuseen. Työtoverit tukevat työhön palaajaa palaamaan työhönsä muun muassa perehdyttämällä ja neuvomalla. 10

11 Työkyvyn arviointi Työkyvyn arvioinnilla tarkoitetaan laajaa työssä selviytymisen kartoitusta, jossa selvitetään, onko työntekijällä terveydellisiä edellytyksiä hoitaa hänelle kuuluvat tehtävät. Työkyvyn arviointi tulee tarpeelliseksi, jos arvioidaan että työntekijän työkyky on esimerkiksi toistuvien poissaolojen, suuren sairastavuuden tai jonkun muun syyn vuoksi merkittävästi alentunut. Arviointi tulee tehdä jo siinä vaiheessa, kun on olemassa uhka työntekijän pysyvästä työkyvyn alentumisesta. Työkyvyn arvioinnilla pyritään säilyttämään työntekijä työelämässä etsimällä keinoja työkyvyn parantamiseksi tai ylläpitämiseksi. Arviointi käynnistyy esimiehen ja työntekijän välisestä keskustelusta, jossa käydään läpi työssä selviytymistä ja siinä ilmenneitä ongelmia. Aloitteen keskustelun käymiseen voi tehdä esimies tai työntekijä itse. Keskustelu voidaan käydä esim. lomakkeen Toimintamalli esimiehelle työntekijän työkyvyn tukemiseksi" pohjalta. Työntekijän työkyvyn arviointi edellyttää yhteistyötä esimiehen ja työterveyshuollon välillä. Työkyvyn arvioinnit tehdään työterveyshuollossa. Työkyvyn arvioinnissa työterveyshuolto selvittää tarpeen mukaan muita asiantuntijoita käyttäen työntekijän työkyvyn terveydelliset edellytykset. Työkyky arvioidaan aina suhteessa tiettyyn työhön ja työskentelyolosuhteisiin, joten arviointi edellyttää tietoja kyseisen työn vaatimuksista, työmenetelmistä ja -välineistä sekä mahdollisista työn muutoksista ja tulevista haasteista, työyhteisöstä ja johtamisesta. Esimies toimittaa työterveyshuoltoon työntekijän työnkuvauksen ja lausunnon työntekijän selviytymisestä työtehtävistään. Työntekijä ei voi ilman perusteltua syytä kieltäytyä työkyvyn arvioinnista. Työkyvyn arvioinnin prosessi on kuvattu liitteessä 4. Työkykyneuvottelu Työkykyneuvottelun eli kolmikantaneuvottelun tavoitteena on tehdä tilannearvio työssä suoriutumisen ongelmista ja etsiä keinoja työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi. Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyslääkäri. Mikäli työntekijälle on tarpeen etsiä uutta työtä, neuvottelussa voi olla useampiakin osallistujia, muun muassa työhyvinvointipäällikkö. Työntekijä voi aina pyytää oman tukihenkilön neuvotteluun mukaan. Tukihenkilö voi olla esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Neuvottelusta laaditaan muistio. Pääpaino neuvottelussa on työssä selviytymisessä ja siihen liittyvissä asioissa, ei yksittäisissä sairauksissa oireineen. Työntekijän kanssa sovitaan etukäteen, miten asioita käsitellään neuvottelussa. Neuvottelussa ei tarvitse keskustella työntekijän sairauksista eikä hänen terveydentilaan liittyviä tietoja anneta työnantajalle. Neuvottelua edeltää terveystarkastus/työkykyarvio, joka tehdään työterveyshuollossa. Olennaista on selvittää johtaako työkyvyn arviointiin terveydelliset vai muut syyt. Työterveyshuollon asiantuntijuutta tarvitaan työkykyä ylläpitävien järjestelyjen tekemiseen ja arviointiin työtehtävien keventämisestä esimerkiksi muokkaamalla työtehtävää tai muuttamalla työskentelytapoja ergonomisilla ratkaisuilla. Neuvotteluissa sovitaan vastuista sekä työntekijän työkyvyn ja työssä selviämisen seurannasta. Neuvottelun koolle kutsumisesta vastaa yleensä työterveyshuolto, mutta aloitteen voi tehdä niin työntekijä kuin esimieskin. 11

12 Työkokeilu Työkokeilun avulla tuetaan työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen, jolloin työkokeilu toimii pehmeänä laskuna takaisin työelämään. Työkokeilu avulla voidaan myös tarvittaessa selvittää toisen terveydelle sopivamman työn soveltuvuutta työntekijälle ja mahdollista siirtymistä jopa toiselle alalle esim. koulutuksen avulla osana ammatillista kuntoutusta. Työkokeilu kestää yleensä yhdestä kolmeen kuukautta, mutta tietyin edellytyksin työkokeilua voidaan jatkaa harkinnan mukaan jopa kuusi kuukautta. Työntekijällä on mahdollisuus hakea eläkevakuutusyhtiö Kevasta ammatillista kuntoutustukea työkokeilun ajaksi. Tällöin työnantaja ei maksa palkkaa työkokeilun ajalta. Ammatilliseen kuntoutustukeen tarvitaan työterveyslääkärin B-lausunto ja kuntoutustuen hakemisessa auttaa tarvittaessa eläkeneuvoja. Uusi työ -toimintamalli Uusi työ - toimintamalli on kiinteä osa aktiivisen tuen toimintamallia. Toimintamallia organisaation näkökulmasta valmistellaan vuoden 2014 alussa. Ohjetta täydennetään mallin valmistuttua. Uusi työ toimintamalli työntekijän näkökulmasta on kuvattu liitteessä 5. 12

13 Katso Janetista Ohjeet ja lomakkeet Henkilöstöasiat Sairauspoissaolo-ohjeet Osa-aikainen sairauspoissaolo, osa-aikatyö Toimintamalli esimiehelle työntekijän työkyvyn tukemiseksi -lomake Päihdeohjelma Henkinen väkivalta ja kuormittuminen työyhteisössä Perehdyttämisohje Yhteisin sävelin työuralla -ikäohjelma Kurinpitomenettelyohjeet Järvenpään kaupungin hallintosääntö Uusi työ -toimintamalli Liitteet Liite 1: Ilmoitus työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon Liite 2: Toimintamalli esimiehelle työntekijän työkyvyn tukemiseksi -lomake Liite 3: Pitkältä sairauslomalta paluun suunnitelma Liite 4: Työkyvyn arviointiprosessi Liite 5: Uusi työ-prosessikuvaus Liite 6: Aktu-toimintamallin seuranta ja vastuu Liite 7: Aktu-toimintamallin mittarit 13

14 Liite 1 ILMOITUS TYÖNTEKIJÄN SAIRAUSPOISSAOLOSTA TYÖTERVEYSHUOLTOON / ESIMIES TÄYTTÄÄ Työntekijän nimi Sotu Tehtävänimike Työpaikka Työntekijän puh.nro Sairausloman ajankohta Sairausloman syy Esimies Esimiehen puh.nro Järvenpäässä Allekirjoitus Lähetä lomake kirjallisena työterveyshuoltoon / vastaava työterveyshoitaja Erja Tiitiselle. Tarkemmat ohjeet Janetissa. 14

15 Liite 2 / 20 TOIMINTAMALLI ESIMIEHELLE TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMISEKSI Työntekijä Henkilötunnus Esimies Järvenpään kaupungille työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea ja seurata työntekijän työssä selviytymistä ja selvittää taustaa toistuville poissaoloille. Työntekijä hyötyy, kun hän saa asioihinsa tukea varhaisessa vaiheessa. A Esimies täyttää: Työntekijän sairauspoissaolot viimeisen 12 kk aikana: Poissaolokerrat: Ovatko poissaolot haitanneet työyhteisön normaalia toimintaa ja miten? Miten työntekijä suoriutuu työtehtävistään? B Esimies ja työntekijä täyttävät yhdessä 1. Mikä on keskeisin syy poissaoloihin? Fyysiset syyt, esim. sairaudet ja kivut Henkiset syyt, esim. väsymys, unettomuus Sosiaaliset syyt, esim. perheongelmat, taloudelliset ongelmat, päihteiden käyttö, lastenhoito-ongelmat Työhön liittyvät ongelmat, lisätietoja Muita mahdollisia syitä 2. Liittyvätkö poissaolot tiettyyn ajankohtaan? Jos liittyvät, niin miksi? 15

16 3. Onko työ ammattitaitoon ja osaamiseen nähden liian vaikeaa tai liian helppoa/yksipuolista? 4. Onko työ ruumiillisesti ja/tai henkisesti liian raskasta? 5. Onko työajan tai työmäärän uudelleen järjestelyllä merkitystä työssä jaksamiseen? 6. Onko työpaikan olosuhteissa tai työergonomiassa korjaamista? Esim. työtila, työasennot, valaistus, veto, pöly, melu. Onko työolosuhteissa tai työvälineissä puutteita? 7. Onko työyhteisön ilmapiiri hyvä? Onko työyhteisössä ongelmia, jos niin millaisia? Ilmeneekö huonoa tai epäasiallista kohtelua? Voinko esimiehenä tehdä jotain toisin? 8. Onko muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sairauspoissaolojen syntyyn? 9. Millä tavoin työntekijä voi itse vaikuttaa tilanteeseen? C Mitä johtopäätöksiä tästä keskustelusta voidaan tehdä? Tarvitaanko yhteydenottoa työterveyshuoltoon? D Millä tavoin sovittujen asioiden toteutumista seurataan? Allekirjoitukset Lomakkeesta otetaan kopio työntekijälle, alkuperäinen jää esimiehelle. Lomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia. 16

17 Liite 3 PITKÄLTÄ SAIRAUSLOMALTA PALUUN SUUNNITELMA Aika Paikka Työntekijä Esimies Työhön paluun ajankohta Työpaikalla suunnitellut toimenpiteet (yhdessä keskustellen) - työtehtävät - työolosuhteet - työaika - perehdytys - miten tiedotetaan - seuranta Päivämäärä Allekirjoitukset (työntekijä ja esimies) Nimi ja nimenselvennys 17

18 Liite 4 Työkyvyn arviointiprosessi työterveyshuollossa 2013 Työntekijälle tehdään työterveyshuollossa työkyvyn arviointi, kun työstä selviämisessä on vaikeutta ja epäillään, että työntekijän työkyky on sairauden takia pitkäaikaisesti tai pysyvästi alentunut. Uhan saattaa havaita esimies, työntekijä itse tai työterveyshuolto. 1) Esimies ja työntekijä keskustelevat tilanteesta. 2) Esimies ottaa yhteyttä työhyvinvointipäällikköön ja neuvottelee hänen kanssaan. He sopivat prosessin aloittamisesta ja esimies ohjaa työntekijän varaamaan ajan työterveyshoitajalle. Ennen vastaanottoa esimies voi ottaa yhteyttä työterveyshoitajaan ja kertoa tilanteesta. 3) Ennen vastaanottoa esimies tekee yhdessä työntekijän kanssa kirjallisen selvityksen työntekijän työstä ja työkykyyn liittyvistä ongelmista. Apuna voi käyttää lomaketta "toimintamalli esimiehelle työntekijän työkyvyn tukemiseksi". Kopio lomakkeesta työntekijälle, työterveyshuoltoon ja työhyvinvointipäällikölle. 4) Työterveyshoitajan vastaanotolla kartoitetaan työntekijän työtilanne ja terveydentila. Tarvittaessa tilataan tiedot muista hoitopaikoista. 5) Työntekijä tapaa tarvittaessa työpsykologin, joka osaltaan kartoittaa työntekijän terveydentilaa, tekee tarvittaessa testauksia ja antaa palautteen sekä asiakkaalle että työterveyslääkärille. 6) Työntekijä tapaa työterveyslääkärin, joka jatkaa terveydentilan kartoitusta. 7) Pidetään tarvittaessa yhteispalaveri, jossa mukana ovat esimies, työhyvinvointipäällikkö, työntekijä ja työterveyslääkäri. Palaverissa sovitaan jatkotoimista. Esimies tekee muistion yhteispalaverista. 18

19 Uusi työ - toimintamalli (työntekijän näkökulma) Liite 5 19

20 Liite 6 Aktu-toimintamallin seuranta - vastuut Kuka? Mitä tehdään? Työntekijä Osallistuminen työhyvinvointikyselyyn Työkyvyssä ilmenevien ongelmien esille nostaminen esimiehen kanssa Sairauspoissaolojen ilmoittaminen Webtallennukseen Työtapaturman ilmoittaminen esimiehelle Vaara- ja uhkatilanteiden ilmoittaminen Palautteen antaminen uudesta työkokeilusta Esimies Toimenpiteisiin johtavat aktiivisen tuen keskustelut, sovitut toimenpiteet ja ratkaisut kirjataan ylös Sairauspoissaolojen seuranta (hälytysrajat) Ilmoitus työterveyshuoltoon 30 sairauspoissaolonpäivän täyttymisen jälkeen Työtapaturmien seuranta Palautteen antaminen uudesta työkokeilusta Oman esimiehen pitäminen ajan tasalla työyksikön aktiivisen tuen tarpeista ja toimista. Työterveyshuolto Sairauspoissaolojen seuranta Kuntoutustuen saajien ja töihin palanneiden määrän seuranta Uuden työn kokeilujen tulosten seuraaminen HR Työhyvinvointikyselyn tulosten seuraaminen ja raportointi Aktiivisen tuen toimien seuranta Sairauspoissaolojen seuranta (yhteistyössä työterveyshuollon kanssa) Kuntoutustuen saajien ja töihin palanneiden määrän seuranta (yhteistyössä työterveyshuollon kanssa) Työtapaturmien seuranta (yhteistyö vakuutusyhtiön kanssa) Vaara- ja uhkatilanteiden seuranta Uuden työn kokeilujen tulosten seuraaminen (yhteistyössä työterveyshuollon kanssa) Varhemaksujen seuranta ja ennakointi (Keva) Tiedon koostamisessa ja raportoinnissa aktiivisen tuen mallia tukevien ratkaisujen tuottaminen ja kehittäminen. 20

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli

Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli Kuvat Pekka Ruuskasen sarjakuvista Yt-toimikunta 23.1.2012 Kirkkoneuvosto 21.2.2012 1 1. YLEISTÄ TYÖKYVYSTÄ Työkyky on monitahoinen käsite, joka on

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi

Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi 1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN Sisältö 3. Aktiivisen välittämisen tavoitteet 4. Hyvän työyhteisön perusteet 5. Aktiivisen välittämisen vaiheet 6. Varhaisen tuen ennakoivat ja edistävät toimet

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI

LAPINLAHDEN KUNNAN VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI LAPINLAHDEN KUNNAN VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI 1 Perustuu sairasvakuutuslakiin 1.1.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI Varhaisen välittämisen mallin tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintamalli

Aktiivisen tuen toimintamalli Aktiivisen tuen toimintamalli Ruokolahden kunnan työpaikoille Hyväksytty KH 21.9.2015 / 246 2 SISÄLTÖ 1. Yleistä 2. Aktiivinen tuki mitä se on 3. Aktiivisen tuen toimintamalli 3.1 Varhainen tuki 3.1.1

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Kh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI

Kh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Työsuojelutoimikunta 04/2006 TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI Tätä

Lisätiedot

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa

Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa 3.12.2007 519 Inarin kunnan varhaisen välittämisen malli Työkyky ja terveydentila voivat muuttua työuran

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat

Lisätiedot

Varhainen tuki Iin kunnan toimintamalli. Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11.

Varhainen tuki Iin kunnan toimintamalli. Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11. Varhainen tuki Iin kunnan toimintamalli Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11.2011 Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu 1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA 1/8 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA Työntekijät ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin tärkein voimavara, josta työnantaja haluaa pitää huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen niin työyhteisö- kuin

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

HAVAHU Havaitse varhain ja pidä huolta

HAVAHU Havaitse varhain ja pidä huolta Henkilöstöpalvelut Luonnos Työhyvinvointipalvelut 24.2.2017 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAPERIAATE HAVAHU Havaitse varhain ja pidä huolta Välittäminen koskee jokaista Siun soten palveluksessa olevaa ammatista

Lisätiedot

VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi

VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi 1(9) VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi Työkyky, toimintakyky ja työhyvinvointi Varhainen tuki milloin ja miten? Ennaltaehkäisevä toiminta työhyvinvoinnin edistämiseksi

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 4.5.

AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 4.5. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 Dnro 411/01.04.00/2016 AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA Yhteistoimintaryhmä 4.5.2018 Henkilöstöjaosto 16.5.2018 Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista

Lisätiedot

Varhainen tuki toimintamalli

Varhainen tuki toimintamalli Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 5.5.

AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 5.5. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 Dnro 411/01.04.00/2016 AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA Yhteistoimintaryhmä 5.5.2017 Henkilöstöjaosto 17.5.2017 Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Aktiivinen tuki yhteistoiminnan työkaluna

Aktiivinen tuki yhteistoiminnan työkaluna Aktiivinen tuki yhteistoiminnan työkaluna Johdanto Hyvinvoiva henkilöstö on suomalaisten hyvinvointipalvelujen perusta. Kun henkilöstö voi hyvin ja hallitsee perustehtävänsä, työ on tuloksellista. Aktiivisen

Lisätiedot

Varhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta

Varhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta Varhainen tuki Iin toimintamalli Yhteistyötoimikunta 11.5.2016 2 Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen 5 4 Sairausloma omalla ilmoituksella 6 5 Aloite keskusteluun

Lisätiedot

Varhainen välittäminen Valossa

Varhainen välittäminen Valossa arjen 25.3.2015 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona.

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93

Lisätiedot

Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI. Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi

Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI. Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi Kyhallitus 19.1.2012 14 VARHAISEN TUEN MALLI Ohjeita työhyvinvoinnin edistämiseksi SISÄLTÖ sivu 1. Johdanto 1 2. Työntekijän huolenpito työkyvystään 1 3. Varhainen tuki luo hyvinvointia ja säästää kustannuksia

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot