Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä"

Transkriptio

1 Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli Järvenpäässä

2 Hei, K ädessäsi on Aktu - Aktiivisen tuen toimintamalli. Tämä ohje on laadittu esimiehille ja työntekijöille avuksi tunnistamaan mahdollisimman varhain työkykyä heikentäviä asioita. Työntekijän työn tuloksellisuuteen ja työkykyyn vaikuttavat monet eri tekijät kuten työyhteisön tai työntekijän työmotivaatio, johtaminen, työyhteisön työskentelyolosuhteet, muutokset työntekijän yksityiselämässä, terveydentilassa tai ammatillisessa osaamisessa. Aktiivisen tuen toimintamalli koskee koko henkilöstöä, niin johtoa, esimiehiä kuin työntekijöitäkin. Avoimeen ja välittävään toimintakulttuuriin kuuluvat työntekijän ja esimiehen väliset säännölliset keskustelut työn kuvasta, määrästä, kuormittavuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Usein jo näissä tilanteissa työntekijä saattaa tuoda esille häntä askarruttavia asioita ja asioihin päästään kiinni, ennen kuin ongelmat kasvavat ja aktiivisen tuen mallin toimintaohjeita edes tarvitaankaan. Myös haitallisen kuormittumisen tunnistaminen ja riskien säännöllinen kartoittaminen sekä hyvä työhön perehdyttäminen edesauttavat työntekijän työturvallisuutta ja työssä viihtymistä ja jaksamista. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada tukea työkyvylleen. Työ yleensä tukee terveyttä. Työkyky syntyy ja paranee työssä. Tästä johtuen työkyvyn tehokkain tukeminen tapahtuu työpaikalla. Työkykyyn liittyvät asiat ovat osa työpaikan jokapäiväistä toimintaa, ja siinä sekä työntekijä että esimies ovat keskeisiä vaikuttajia. Esimiehen esimerkillä ja toiminnalla on suuri vaikutus työyhteisön hyvinvointiin ja ilmapiiriin sekä toimintakulttuurin kehittymiseen. Työntekijät arvostavat esimiehen aitoa läsnäoloa, oikeudenmukaisuutta ja palautteen saamista, niin myönteistä kuin rakentavaakin. Esimies rohkaisee avoimeen ja vuorovaikutteiseen keskustelukulttuuriin, eikä välttele vaikeidenkaan asioiden esille ottamista. Aktiivisen tuen toimintamalli käydään läpi työnyhteisössä. Näin työyhteisö sitoutuu yhteiseen toimintakulttuuriin paitsi työntekijää myös työyhteisöä koskevien asioiden hoidossa. Tunnista ensimmäiset merkit työkyvyn heikkenemisestä Ota puheeksi keskustele työntekijän tai työyhteisön kanssa tilanteeesta Tue ja toimi sovitaan jatkotoimenpiteistä, tarvittaessa yhteys työterveyshuoltoon, työsuojeluun ym. Seuraa yhdessä sovittujen toimien toteutumista, työn tuloksia ja anna palautetta 2

3 Aktiivinen tuki edistää työssäjaksamista A ktiivisen tuen toimintamalli on työkalu työntekijän, työyhteisön ja koko organisaation erilaisten ongelmien havaitsemiseen, puheeksiottamiseen ja ratkaisemiseen. Työ tukee ihmisen Työnantajan huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu, että työntekijällä terveyttä ja hyvinvointia on terveellinen ja turvallinen työympäristö ja toimivat edellytykset työnsä tekemiseen. Aktiivisen tuen toimintamallin tavoitteita ovat työn arjen sujuminen ja toimivien vaihtoehtojen luominen, mikäli työntekijän työkyky on jo alentunut psyykkisistä, sosiaalisista tai terveydellisistä syistä sekä työkyvyttömyyseläköitymisten välttäminen. Aktiivisesta ja varhaisesta tuesta hyötyvät kaikki - niin työntekijä kuin työnantaja. Organisaatiossa työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet vähentävät sairauspoissaoloja ja ehkäisevät varhaista eläköitymistä vaikuttaen myös varhaiseläkemenoperusteisten (varhe) maksujen pienentymiseen. Onnistuessaan aktiivisen tuen malli lisää organisaatiossa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta, vähentää sairauspoissaoloja ja uuteen työhön ohjaamisen tarvetta sekä pidentää työuria. Selkeä johtaminen ja töiden järjestely, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ovat työkykyyn merkittävästi vaikuttavia asioita. Työntekijä hyötyy, kun hän saa asioihinsa tukea varhaisessa vaiheessa. Työntekijä tuntee, että hänestä ja hänen asioistaan välitetään, jolloin myös työntekijä itse on aktiivinen löytämään ratkaisun ongelmaansa. Mikäli työntekijää askarruttaviin kysymyksiin ei paneuduta ajoissa, ne saattavat muuttua ongelmiksi. Hyvinvoiva työntekijä viihtyy työssään ja on sitoutunut ja motivoitunut hoitamaan työnsä hyvin sekä kehittämään sitä. Näistä työntekijöistä muodostuu työyhteisö, jossa on hyvä työilmapiiri ja yhdessä tekemisen meininki. Tavoitteena on tukea toimintakulttuuria, jossa työyhteisön rooli on merkittävä myös työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Työntekijälle työelämässä pysyminen kannattaa taloudellisestikin - onhan palkka aina parempi kuin eläke. Tämä toimintamalli on käytössä Järvenpäässä ja sitoo niin esimiehiä kuin työntekijöitäkin. Aktiivisen tuen toimintamalli sisältää kolme lähestymistapaa: varhainen tuki, tehostettu tuki ja paluun tuki. Kaikki hyötyvät aktiivisesta tuesta Työnantaja - työn tuloksellisuus ja taloudellisuus lisääntyvät sairauspoissaolot ja varhemaksut vähenevät henkilöstö voi hyvin Työntekijänä - saan ongelmiini ajoissa apua olen motivoitunut työhöni työilmapiiri paranee 3

4 Varhainen tuki - osa jokapäiväistä työtä Varhaisen tuen tarkoitus on helpottaa esimiehiä ja työntekijöitä tunnistamaan työkyvyn heikkenemisen merkkejä mahdollisimman varhain. Ajoissa havaitut työkykyyn liittyvät ongelmat ovat helpoiten korjattavissa ja usein työyhteisön omin avuin. Tässä vaiheessa esimiehellä, työtoverilla tai työntekijällä itsellään on tunne, että kaikki ei ole kunnossa. Välittäminen työkaverista on työnantajan, koko työyhteisön ja jokaisen työntekijän velvollisuus. Työntekijöitä ja työyhteisöjä kannustetaan itse pohtimaan ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Työntekijällä sekä koko työyhteisöllä säästyy voimavaroja ja kaikki hyötyvät, kun ongelmat otetaan puheeksi ajoissa ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja. Mitkä asiat käynnistävät varhaisen tuen? Aktiivisen tuen ensimmäistä vaihetta eli varhaista tukea tarvitaan, kun: työntekijän työkyky on heikentynyt sosiaalisen, psyykkisen tai terveydellisen syyn takia työntekijällä on toistuvia sairauspoissaoloja tai myöhästelyjä työntekijän tai työyhteisön työn sujuvuus, laatu ja tuloksellisuus ovat heikentyneet työyhteisössä on ristiriitoja työntekijän tai työyhteisön ammatillisessa osaamisessa on vajetta työntekijällä on jatkuvasti pidentyneitä työpäiviä työyhteisössä joku kokee tulevansa häirityksi tai epäasiallisesti kohdelluksi työntekijän käyttäytyminen muuttuu (syrjään vetäytyminen, välinpitämättömyys, velvoitteiden laiminlyönti, päihteiden käyttö tms.) työpaikalla havaitaan terveyttä tai turvallisuutta uhkaava vaara, haitta tai kuormittuminen Kuka käynnistää varhaisen tuen? Varhainen tuki kuuluu jokapäiväiseen esimiestyöhön. Esimiehen vastuulla on havainnoida ja seurata aktiivisesti henkilöstönsä työkykyä. Kun työyhteisössä ilmenee edellä mainittuja ongelmia, esimies ottaa asian puheeksi työntekijän tai työyhteisön kanssa. Työntekijällä on oikeus odottaa, että hän saa tukea työkyvyn tarpeeseensa. Työntekijällä on velvollisuus tuoda tuen tarve myös oma-aloitteisesti esimiehen tietoon. Työntekijän tulee aina ensisijaisesti kääntyä lähiesimiehensä puoleen työssä selviytymiseen liittyvissä asioissa. Mitä tehdään? Työyhteisöissä kaikilla on vastuu oman työyhteisönsä kehittämisestä ja työviihtyvyyden ylläpitämisessä. Niin esimiehen, yksittäisen työntekijän, työtoverin kuin koko työyhteisönkin on tarvittaessa otettava puheeksi, kun jokin asia ei ole hyvin. Esimies avun tarpeessa Joskus esimiehen oma terveydentila, työkyky tai käytös edellyttää aktiivisen tuen toimenpiteitä. Tällainen tilanne on arkaluontoinen esimiehen alaisena toimivien työntekijöiden kannalta. Työntekijät voivat ottaa asian esille esimiehen oman esimiehen, työsuojelupäällikön tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Nämä ovat 4

5 asemansa puolesta ensisijaisia toimijoita esimiehen aktiivisen tuen tarpeen selvittämisessä ja tarvittavan tukiprosessin käynnistämisessä. Kuka? Otan puheeksi kun Mitä voin tehdä? Esimies Työntekijä itse Työtoveri/työyhteisö Työsuojelu Työterveyshuolto Huomaan työntekijän poissaolojen lisääntyneen tai käyttäytymisen työpaikalla muuttuneen. Työhöntulo on vaikeaa, pelottavaa, ahdistavaa tai ei huvita. Sairastelu, oireilu ja yleinen pahoinvointi on lisääntynyt. Tuntuu, että kaikki ei ole kunnossa. Olen huolissani työtoveristani tai töiden tai yhteistyön sujumisesta työpaikallani. Viestejä tai havaintoja työntekijän tai työyhteisön ongelmista (ilmapiiri, muutokset, kuormitukset jne.). Kuulumisten vaihto työsuojelun ja luottamusmiesten välillä. Viestejä työntekijän tai työyhteisön lisääntyneestä sairastelusta, ilmapiiriongelmista tai pahoinvoinnista. Keskustelen henkilön kanssa luottamuksellisesti. Arvioin tilanteen edellyttämät toimenpiteet ja toteutan niitä yhteistyössä työntekijän kanssa. Olen tarvittaessa yhteydessä omaan esimieheeni. Lähetän ilmoituksen työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon (liite 1) viimeistään, kun 30 sairauspoissaolopäivää on täyttynyt. Pidän oman esimieheni ajan tasalla työyksikköni aktiivisen tuen tarpeista ja toimista. Otan asian puheeksi ensisijaisesti esimieheni kanssa. Tilannetta selvitetään yhdessä. Sen jälkeen tarvittaessa otan asian puheeksi työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai esimieheni esimiehen kanssa. Kerron havaintoni, tuntemukseni tai ajatukseni ao. työntekijälle ja tarvittaessa esimiehelle. Kannan näin vastuuta työtoverin ja työyhteisön hyvinvoinnista. Yhteydenotto työntekijään tai työyhteisön esimieheen tai työterveyshuoltoon (yksilöasioissa ao. työntekijän luvalla). Ao. työntekijän halutessa mukana neuvotteluissa ym. Yhteydenotto esimieheen (yksilöasioissa ao. henkilön luvalla). Yhteisneuvottelu tilanteen kartoittamiseksi ja toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Yhteistoimintatiimi Viestejä työntekijän tai työyhteisön ongelmista (ilmapiiri, muutokset, kuormitukset jne.). Osallistuu työyhteisöjen palavereihin esimiehen kutsusta edistäen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa työpaikalla. 5

6 Kuinka otan puheeksi? Ohjeita esimiehelle Mene työntekijän luokse ja kerro, että teidän on keskusteltava yhdessä. Kerro mistä aiheesta: Olen huolissani. Sovi työntekijän kanssa tarkka neuvotteluaika ja -paikka. Sopikaa sellainen aika, että se sopii hyvin työntekijän työvuoroihin, työyhteisön ja omaan aikatauluusi. Työntekijälle tulee jättää aikaa valmistautua asiaan, mutta palaveri tulee pitää kuitenkin kolmen päivän sisällä. Varaa rauhallinen tila, jossa voi keskustella ilman keskeytyksiä. Kummankin tulee keskustelun aikana pitää puhelin suljettuna. Varaa riittävästi aikaa. Ole ystävällinen. Katso silmiin. Puhu minä-muodossa ja kerro selvästi tapaamisen aihe: Haluan keskustella kanssasi Puhu arvostavasti ja selkeästi. Pysy tosiasioissa. Älä esitä syytöksiä. Pysy rauhallisena. Älä kiirehdi. Pidä keskustelu sovitussa työhön liittyvässä aiheessa. Kerro huolesi työntekijän työssä suoriutumisesta. Kerro havaintosi työntekijän työssä suoriutumisesta, sairauspoissaoloista tai ylitöistä. Rohkaise ja kannusta työntekijää puhumaan sanattoman viestinnän (katsekontakti, liikkeet, äänensävy, tilankäyttö) ja sanallisen viestinnän (ymmärryksen ilmaisut, kehotukset kertoa lisää, avoimet kysymykset, kiittäminen) keinoin. Neuvottele työssä mahdollisesti tarvittavista muutoksista. Keskustele muiden tukitahojen tarpeesta, esim. työterveyshuollon tai työsuojelun konsultaatio. Sovi seurantatapaaminen. Mikäli keskustelu ei suju, sopikaa uusi tapaaminen ja miettikää, millä keinoin pääsette seuraavalla kerralla eteenpäin. Tukisiko esim. työterveyshuollon tai työsuojelun edustajan läsnäolo keskustelun kulkua? Todetkaa keskustelun tulos yhdessä ja kirjatkaa se muistioon (jos kyseessä toimenpiteitä edellyttävä huoli). 6

7 Varhaisessa tuessa ongelma voi olla vakavuudesta johtuen joko ohimenevä huoli, toimenpiteitä edellyttävä huoli tai vakava huoli. Varhaisen tuen tasoja on kuvattu alla olevassa kuvassa. Kun ongelma on vähäinen (ohimenevä huoli) usein keskustelu ja puheeksi ottaminen esimiehen ja työntekijän välillä ratkaisee ongelman. Työntekijä ja esimies sopivat toimenpiteistä ja seurantatapaamisen. Toimenpiteitä edellyttävässä huolessa, jolloin kyse voi olla työntekijän jaksamisesta ja työn sujumisesta, saatetaan usein joutua työnjohdollisiin toimenpiteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi osaaikaisuus, työtehtävien arviointi ja muuttaminen, työaikajärjestelyt, työnohjaus, virkavapaa, loma, koulutus tai perehdytys. Työntekijä ja esimies sopivat tapaamisen ja tapaamisen aikana käyty keskustelu ja siihen liittyvät toimenpiteet kirjataan lomakkeelle (liite 2: toimintamalli esimiehelle työntekijän työkyvyn toteamiseksi) ja asialle sovitaan säännöllinen seuranta. Mikäli kyseessä on terveydellinen huoli, ja esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon, muistio lähetetään työntekijän luvalla tiedoksi työterveyshuoltoon. Jos huoli on vakava, esimiehellä ei välttämättä ole keinoja selvittää asiaa yksin, vaan hän tarvitsee enemmän asiantuntija-apua esimerkiksi hr-asiantuntijapalveluista, luottamusmieheltä, työterveyshuollosta tai työsuojelusta. Tällöin tarvitaan tehostettua tukea. Esimies pitää oman esimiehensä ajan tasalla työyksikkönsä aktiivisen tuen tarpeista ja toimista, mikäli kysymyksessä on toimenpiteitä edellyttävä tilanne. 7

8 Tehostettu tuki - mahdollisuus työssä jatkamiseen Tehostetussa tuessa pyritään löytämään työntekijälle ratkaisuja useimpien toimijoiden avulla. Työntekijän työkykyä arvioidaan uudelleen ja pohditaan, mikä työkykyä heikentää. Esimies ja työntekijä toimivat yhteistyössä hr-asiantuntijapalveluiden, työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Kun kyseessä ovat muut kuin terveydelliset syyt, esimerkiksi puutteellinen osaaminen, toistuvia myöhästelyjä, epäasiallista käyttäytymistä, häiriöt työn sujuvuudessa tai työskentelyolosuhteet, esim. työyhteisöristiriidat, esimiehellä on käytössään työnjohdolliset toimenpiteet. Mitkä asiat käynnistävät tehostetun tuen? Mikäli varhaisen tuen toimenpiteet eivät riitä vahvistamaan tai palauttamaan työkykyä riittävästi, käynnistetään tehostetun tuen toimenpiteet, kun työntekijä on vaarassa pudota työelämästä. Työntekijälle pyritään löytämään polku takaisin työelämään. työntekijän työkyky on heikentynyt terveydellisistä tai muista syistä ja tarvitaan työyhteisön ulkopuolista apua tehostettua tukea voi tarvita myös työntekijä, jolla ei ole sairauspoissaoloja Kuka? Mitä tehdään? Otan yhteyttä tarvittaessa työhyvinvointipäällikköön tai palvelussuhdepäällikköön (kun kyseessä ei-terveydellinen syy) ja sovin tehostetun tuen aloittamisesta. Olen yhteydessä myös omaan esimieheeni. Jos kyseessä on terveydellinen ongelma, lähetän työntekijän työterveyshoitajan vastaanotolle liitteen 2 mukainen lomake täytettynä. Esimies Osallistun työterveyshuollon järjestämään yhteispalaveriin. Palaverissa käydään läpi työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuuksia ja haetaan erilaisia vaihtoehtoja, joita voivat olla esimerkiksi ammatillinen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläkeratkaisut, kuntoutustuki, osa-aikaeläke, koulutus tai uuden työn löytyminen organisaatiosta. Työntekijälle on myös selvitettävä etukäteen, missä tapauksessa mahdollisesti työsuhteen päättäminen tulee kyseeseen. Palaverissa tehdään suunnitelma, miten edetään ja sovitaan vastuista. Tapaamisesta laaditaan muistio. Esimies vastaa tehostetun tuen prosessista. 8

9 Työntekijä itse Pyrin myös itse omatoimisesti löytämään ratkaisua ongelmaani. Minulla on velvollisuus osallistua verkostoneuvotteluihin. Olen yhteydessä työterveyshuoltoon silloinkin, kun varsinainen sairauden hoito tapahtuu muualla, esim. erikoissairaanhoidossa, yksityislääkärillä. Työterveyshoitaja Teen tilannekartoituksen, kerään asiantuntijalausunnot ja varaan ajan työterveyslääkärille. Työterveyslääkäri Järjestän yhteispalaverin, johon osallistuvat työntekijä, esimies, työhyvinvointipäällikkö, työterveyshuollon edustaja ja työntekijän tukihenkilö (työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies). Huolehdin, että tarvittavat tutkimukset ja hoidot toteutetaan. Laadin tarvittavat lausunnot. Työsuojeluvaltuutettu (pääluottamusmies) Toimin työntekijän pyynnöstä tukihenkilönä ja tuen omalla toiminnallani työntekijän työssä jatkamisen mahdollisuutta. Työhyvinvointipäällikkö Palvelussuhdepäällikkö Toimin arviointitilaisuudessa sovitun mukaisesti, esimerkiksi uuden työn etsiminen organisaatiosta. Ohjeistan esimiestä tarvittaessa työnjohdollisissa toimenpiteissä. Paluun tuki - pehmeä lasku takaisin töihin Paluun tuella pyritään varmistamaan työntekijän työelämässä pysyminen ja luomaan hänelle joustava työhön paluu pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Työntekijä voi palata poissaolon jälkeen takaisin omaan työhönsä tai kokonaan uuteen työhön. Tarvittaessa työhön paluuta edeltää työkokeilu. Työntekijän sairauspoissaolon kestäessä pitkään on yhteisöllisyyden ja työhön paluun kannalta tärkeää, että työntekijään pidetään yhteyttä. Paluun tuen tavoitteena on, että työntekijä palaa mahdollisimman pian työkykyisenä työhön. Työntekijälle järjestetään mahdollisimman joustava ja hyvin suunniteltu paluu, josta vastaa esimies ja jossa muu työyhteisö on tarvittaessa mukana. Työntekijä palaa pitkältä sairauslomalta aina työterveyshuollon kautta. Avauskeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta 9

10 Kuka? Mitä tehdään? Keskustelen työntekijän sairauspoissaolon alkaessa asiasta työntekijän kanssa ja käyn läpi mahdollisen paluun tuen prosessin käynnistämisen. Keskustelu käydään viimeistään, kun työntekijän poissaolo on kestänyt 30 päivää. Lähetän ilmoituksen työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon (liite 1), kun työntekijän työkyvyttömyys on kestänyt 30 päivää. Esimies Esimies ja työntekijä sopivat yhteydenpidosta poissaolon aikana. Esimiehen tulee olla yhteydessä työntekijään pitkän sairauspoissaolon aikana vähintään kerran kuukaudessa. Arvioin työyhteisön ja erityisesti työhön palaavan työntekijän työtehtävät ja sovin uudelleenjärjestelyistä työhön palaajan jaksamisen varmistamiseksi. Samalla määritellään, miten kauan järjestely kestää ja miten sitä seurataan. Töihin paluusta tehdään kirjallinen suunnitelma (liite 3), jossa sovitaan myös seurannasta. Huolehdin palaavan työntekijän perehdytyksestä. Tiedotan työyhteisöä syistä (huom. luottamukselliset tiedot), miksi töihin palaavan työntekijän työnkuvaa on mahdollisesti muutettu. Pidän oman esimieheni ajan tasalla työyksikköni aktiivisen tuen tarpeista ja toimista. Työntekijä itse Otan yhteyttä työterveyshuoltoon mahdollisimman varhain, kuitenkin viimeistään ennen 90 sairauspäivän täyttymistä (Kela tiedottaa työntekijää asiasta). Osallistun palavereihin ja sitoudun sovittuihin toimenpiteisiin. Kutsun oman tukihenkilön (työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies) palaveriin. Työterveyshoitaja Kartoitan työntekijän tilanteen ja ohjaan työntekijän tarvittaessa työterveyslääkärille ja työpsykologille. Työterveyslääkäri Vastaan työkyvyn arvioinnin tekemisestä. Arvioin ajankohdan, milloin työntekijä voi palata työhön ja mitä toimenpiteitä työhön palaamiseksi tarvitaan. Kutsun tarvittaessa koolle neuvottelun työhön paluun suunnittelemiseksi. Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, tarvittaessa tukihenkilö, esimies, työterveyslääkäri ja työhyvinvointipäällikkö. Työsuojeluvaltuutettu (pääluottamusmies) Toimin työntekijän tukihenkilönä ja tuen omalla toiminnallani työntekijän työhön paluun mahdollisuutta. Työyhteisö Valmistautuu pitkään poissaolleen työntekijän työhön paluuseen. Työtoverit tukevat työhön palaajaa palaamaan työhönsä muun muassa perehdyttämällä ja neuvomalla. 10

11 Työkyvyn arviointi Työkyvyn arvioinnilla tarkoitetaan laajaa työssä selviytymisen kartoitusta, jossa selvitetään, onko työntekijällä terveydellisiä edellytyksiä hoitaa hänelle kuuluvat tehtävät. Työkyvyn arviointi tulee tarpeelliseksi, jos arvioidaan että työntekijän työkyky on esimerkiksi toistuvien poissaolojen, suuren sairastavuuden tai jonkun muun syyn vuoksi merkittävästi alentunut. Arviointi tulee tehdä jo siinä vaiheessa, kun on olemassa uhka työntekijän pysyvästä työkyvyn alentumisesta. Työkyvyn arvioinnilla pyritään säilyttämään työntekijä työelämässä etsimällä keinoja työkyvyn parantamiseksi tai ylläpitämiseksi. Arviointi käynnistyy esimiehen ja työntekijän välisestä keskustelusta, jossa käydään läpi työssä selviytymistä ja siinä ilmenneitä ongelmia. Aloitteen keskustelun käymiseen voi tehdä esimies tai työntekijä itse. Keskustelu voidaan käydä esim. lomakkeen Toimintamalli esimiehelle työntekijän työkyvyn tukemiseksi" pohjalta. Työntekijän työkyvyn arviointi edellyttää yhteistyötä esimiehen ja työterveyshuollon välillä. Työkyvyn arvioinnit tehdään työterveyshuollossa. Työkyvyn arvioinnissa työterveyshuolto selvittää tarpeen mukaan muita asiantuntijoita käyttäen työntekijän työkyvyn terveydelliset edellytykset. Työkyky arvioidaan aina suhteessa tiettyyn työhön ja työskentelyolosuhteisiin, joten arviointi edellyttää tietoja kyseisen työn vaatimuksista, työmenetelmistä ja -välineistä sekä mahdollisista työn muutoksista ja tulevista haasteista, työyhteisöstä ja johtamisesta. Esimies toimittaa työterveyshuoltoon työntekijän työnkuvauksen ja lausunnon työntekijän selviytymisestä työtehtävistään. Työntekijä ei voi ilman perusteltua syytä kieltäytyä työkyvyn arvioinnista. Työkyvyn arvioinnin prosessi on kuvattu liitteessä 4. Työkykyneuvottelu Työkykyneuvottelun eli kolmikantaneuvottelun tavoitteena on tehdä tilannearvio työssä suoriutumisen ongelmista ja etsiä keinoja työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi. Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyslääkäri. Mikäli työntekijälle on tarpeen etsiä uutta työtä, neuvottelussa voi olla useampiakin osallistujia, muun muassa työhyvinvointipäällikkö. Työntekijä voi aina pyytää oman tukihenkilön neuvotteluun mukaan. Tukihenkilö voi olla esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Neuvottelusta laaditaan muistio. Pääpaino neuvottelussa on työssä selviytymisessä ja siihen liittyvissä asioissa, ei yksittäisissä sairauksissa oireineen. Työntekijän kanssa sovitaan etukäteen, miten asioita käsitellään neuvottelussa. Neuvottelussa ei tarvitse keskustella työntekijän sairauksista eikä hänen terveydentilaan liittyviä tietoja anneta työnantajalle. Neuvottelua edeltää terveystarkastus/työkykyarvio, joka tehdään työterveyshuollossa. Olennaista on selvittää johtaako työkyvyn arviointiin terveydelliset vai muut syyt. Työterveyshuollon asiantuntijuutta tarvitaan työkykyä ylläpitävien järjestelyjen tekemiseen ja arviointiin työtehtävien keventämisestä esimerkiksi muokkaamalla työtehtävää tai muuttamalla työskentelytapoja ergonomisilla ratkaisuilla. Neuvotteluissa sovitaan vastuista sekä työntekijän työkyvyn ja työssä selviämisen seurannasta. Neuvottelun koolle kutsumisesta vastaa yleensä työterveyshuolto, mutta aloitteen voi tehdä niin työntekijä kuin esimieskin. 11

12 Työkokeilu Työkokeilun avulla tuetaan työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen, jolloin työkokeilu toimii pehmeänä laskuna takaisin työelämään. Työkokeilu avulla voidaan myös tarvittaessa selvittää toisen terveydelle sopivamman työn soveltuvuutta työntekijälle ja mahdollista siirtymistä jopa toiselle alalle esim. koulutuksen avulla osana ammatillista kuntoutusta. Työkokeilu kestää yleensä yhdestä kolmeen kuukautta, mutta tietyin edellytyksin työkokeilua voidaan jatkaa harkinnan mukaan jopa kuusi kuukautta. Työntekijällä on mahdollisuus hakea eläkevakuutusyhtiö Kevasta ammatillista kuntoutustukea työkokeilun ajaksi. Tällöin työnantaja ei maksa palkkaa työkokeilun ajalta. Ammatilliseen kuntoutustukeen tarvitaan työterveyslääkärin B-lausunto ja kuntoutustuen hakemisessa auttaa tarvittaessa eläkeneuvoja. Uusi työ -toimintamalli Uusi työ - toimintamalli on kiinteä osa aktiivisen tuen toimintamallia. Toimintamallia organisaation näkökulmasta valmistellaan vuoden 2014 alussa. Ohjetta täydennetään mallin valmistuttua. Uusi työ toimintamalli työntekijän näkökulmasta on kuvattu liitteessä 5. 12

13 Katso Janetista Ohjeet ja lomakkeet Henkilöstöasiat Sairauspoissaolo-ohjeet Osa-aikainen sairauspoissaolo, osa-aikatyö Toimintamalli esimiehelle työntekijän työkyvyn tukemiseksi -lomake Päihdeohjelma Henkinen väkivalta ja kuormittuminen työyhteisössä Perehdyttämisohje Yhteisin sävelin työuralla -ikäohjelma Kurinpitomenettelyohjeet Järvenpään kaupungin hallintosääntö Uusi työ -toimintamalli Liitteet Liite 1: Ilmoitus työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon Liite 2: Toimintamalli esimiehelle työntekijän työkyvyn tukemiseksi -lomake Liite 3: Pitkältä sairauslomalta paluun suunnitelma Liite 4: Työkyvyn arviointiprosessi Liite 5: Uusi työ-prosessikuvaus Liite 6: Aktu-toimintamallin seuranta ja vastuu Liite 7: Aktu-toimintamallin mittarit 13

14 Liite 1 ILMOITUS TYÖNTEKIJÄN SAIRAUSPOISSAOLOSTA TYÖTERVEYSHUOLTOON / ESIMIES TÄYTTÄÄ Työntekijän nimi Sotu Tehtävänimike Työpaikka Työntekijän puh.nro Sairausloman ajankohta Sairausloman syy Esimies Esimiehen puh.nro Järvenpäässä Allekirjoitus Lähetä lomake kirjallisena työterveyshuoltoon / vastaava työterveyshoitaja Erja Tiitiselle. Tarkemmat ohjeet Janetissa. 14

15 Liite 2 / 20 TOIMINTAMALLI ESIMIEHELLE TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN TUKEMISEKSI Työntekijä Henkilötunnus Esimies Järvenpään kaupungille työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea ja seurata työntekijän työssä selviytymistä ja selvittää taustaa toistuville poissaoloille. Työntekijä hyötyy, kun hän saa asioihinsa tukea varhaisessa vaiheessa. A Esimies täyttää: Työntekijän sairauspoissaolot viimeisen 12 kk aikana: Poissaolokerrat: Ovatko poissaolot haitanneet työyhteisön normaalia toimintaa ja miten? Miten työntekijä suoriutuu työtehtävistään? B Esimies ja työntekijä täyttävät yhdessä 1. Mikä on keskeisin syy poissaoloihin? Fyysiset syyt, esim. sairaudet ja kivut Henkiset syyt, esim. väsymys, unettomuus Sosiaaliset syyt, esim. perheongelmat, taloudelliset ongelmat, päihteiden käyttö, lastenhoito-ongelmat Työhön liittyvät ongelmat, lisätietoja Muita mahdollisia syitä 2. Liittyvätkö poissaolot tiettyyn ajankohtaan? Jos liittyvät, niin miksi? 15

16 3. Onko työ ammattitaitoon ja osaamiseen nähden liian vaikeaa tai liian helppoa/yksipuolista? 4. Onko työ ruumiillisesti ja/tai henkisesti liian raskasta? 5. Onko työajan tai työmäärän uudelleen järjestelyllä merkitystä työssä jaksamiseen? 6. Onko työpaikan olosuhteissa tai työergonomiassa korjaamista? Esim. työtila, työasennot, valaistus, veto, pöly, melu. Onko työolosuhteissa tai työvälineissä puutteita? 7. Onko työyhteisön ilmapiiri hyvä? Onko työyhteisössä ongelmia, jos niin millaisia? Ilmeneekö huonoa tai epäasiallista kohtelua? Voinko esimiehenä tehdä jotain toisin? 8. Onko muita tekijöitä, jotka vaikuttavat sairauspoissaolojen syntyyn? 9. Millä tavoin työntekijä voi itse vaikuttaa tilanteeseen? C Mitä johtopäätöksiä tästä keskustelusta voidaan tehdä? Tarvitaanko yhteydenottoa työterveyshuoltoon? D Millä tavoin sovittujen asioiden toteutumista seurataan? Allekirjoitukset Lomakkeesta otetaan kopio työntekijälle, alkuperäinen jää esimiehelle. Lomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia. 16

17 Liite 3 PITKÄLTÄ SAIRAUSLOMALTA PALUUN SUUNNITELMA Aika Paikka Työntekijä Esimies Työhön paluun ajankohta Työpaikalla suunnitellut toimenpiteet (yhdessä keskustellen) - työtehtävät - työolosuhteet - työaika - perehdytys - miten tiedotetaan - seuranta Päivämäärä Allekirjoitukset (työntekijä ja esimies) Nimi ja nimenselvennys 17

18 Liite 4 Työkyvyn arviointiprosessi työterveyshuollossa 2013 Työntekijälle tehdään työterveyshuollossa työkyvyn arviointi, kun työstä selviämisessä on vaikeutta ja epäillään, että työntekijän työkyky on sairauden takia pitkäaikaisesti tai pysyvästi alentunut. Uhan saattaa havaita esimies, työntekijä itse tai työterveyshuolto. 1) Esimies ja työntekijä keskustelevat tilanteesta. 2) Esimies ottaa yhteyttä työhyvinvointipäällikköön ja neuvottelee hänen kanssaan. He sopivat prosessin aloittamisesta ja esimies ohjaa työntekijän varaamaan ajan työterveyshoitajalle. Ennen vastaanottoa esimies voi ottaa yhteyttä työterveyshoitajaan ja kertoa tilanteesta. 3) Ennen vastaanottoa esimies tekee yhdessä työntekijän kanssa kirjallisen selvityksen työntekijän työstä ja työkykyyn liittyvistä ongelmista. Apuna voi käyttää lomaketta "toimintamalli esimiehelle työntekijän työkyvyn tukemiseksi". Kopio lomakkeesta työntekijälle, työterveyshuoltoon ja työhyvinvointipäällikölle. 4) Työterveyshoitajan vastaanotolla kartoitetaan työntekijän työtilanne ja terveydentila. Tarvittaessa tilataan tiedot muista hoitopaikoista. 5) Työntekijä tapaa tarvittaessa työpsykologin, joka osaltaan kartoittaa työntekijän terveydentilaa, tekee tarvittaessa testauksia ja antaa palautteen sekä asiakkaalle että työterveyslääkärille. 6) Työntekijä tapaa työterveyslääkärin, joka jatkaa terveydentilan kartoitusta. 7) Pidetään tarvittaessa yhteispalaveri, jossa mukana ovat esimies, työhyvinvointipäällikkö, työntekijä ja työterveyslääkäri. Palaverissa sovitaan jatkotoimista. Esimies tekee muistion yhteispalaverista. 18

19 Uusi työ - toimintamalli (työntekijän näkökulma) Liite 5 19

20 Liite 6 Aktu-toimintamallin seuranta - vastuut Kuka? Mitä tehdään? Työntekijä Osallistuminen työhyvinvointikyselyyn Työkyvyssä ilmenevien ongelmien esille nostaminen esimiehen kanssa Sairauspoissaolojen ilmoittaminen Webtallennukseen Työtapaturman ilmoittaminen esimiehelle Vaara- ja uhkatilanteiden ilmoittaminen Palautteen antaminen uudesta työkokeilusta Esimies Toimenpiteisiin johtavat aktiivisen tuen keskustelut, sovitut toimenpiteet ja ratkaisut kirjataan ylös Sairauspoissaolojen seuranta (hälytysrajat) Ilmoitus työterveyshuoltoon 30 sairauspoissaolonpäivän täyttymisen jälkeen Työtapaturmien seuranta Palautteen antaminen uudesta työkokeilusta Oman esimiehen pitäminen ajan tasalla työyksikön aktiivisen tuen tarpeista ja toimista. Työterveyshuolto Sairauspoissaolojen seuranta Kuntoutustuen saajien ja töihin palanneiden määrän seuranta Uuden työn kokeilujen tulosten seuraaminen HR Työhyvinvointikyselyn tulosten seuraaminen ja raportointi Aktiivisen tuen toimien seuranta Sairauspoissaolojen seuranta (yhteistyössä työterveyshuollon kanssa) Kuntoutustuen saajien ja töihin palanneiden määrän seuranta (yhteistyössä työterveyshuollon kanssa) Työtapaturmien seuranta (yhteistyö vakuutusyhtiön kanssa) Vaara- ja uhkatilanteiden seuranta Uuden työn kokeilujen tulosten seuraaminen (yhteistyössä työterveyshuollon kanssa) Varhemaksujen seuranta ja ennakointi (Keva) Tiedon koostamisessa ja raportoinnissa aktiivisen tuen mallia tukevien ratkaisujen tuottaminen ja kehittäminen. 20

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ

Lisätiedot

VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi

VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi 1(9) VARHAISEN TUEN TOIMINTAOHJE - tavoitteena työntekijän työhyvinvointi Työkyky, toimintakyky ja työhyvinvointi Varhainen tuki milloin ja miten? Ennaltaehkäisevä toiminta työhyvinvoinnin edistämiseksi

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

HAVAHU Havaitse varhain ja pidä huolta

HAVAHU Havaitse varhain ja pidä huolta Henkilöstöpalvelut Luonnos Työhyvinvointipalvelut 24.2.2017 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAPERIAATE HAVAHU Havaitse varhain ja pidä huolta Välittäminen koskee jokaista Siun soten palveluksessa olevaa ammatista

Lisätiedot

VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA

VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA 1 VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA (KANSI - perusmalli varhaiseen puutumiseen - voi soveltaa työyhteisöönkin) 2 Sisällys VARHAINEN VÄLITTÄMINEN HANKASALMEN KUNNASSA... 1 Johdanto... 3 Varhainen

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Varhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta

Varhainen tuki Iin toimintamalli. Yhteistyötoimikunta Varhainen tuki Iin toimintamalli Yhteistyötoimikunta 11.5.2016 2 Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen 5 4 Sairausloma omalla ilmoituksella 6 5 Aloite keskusteluun

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Henkilöstöpalvelut 2016

Kaupunginhallitus Liite Henkilöstöpalvelut 2016 Kaupunginhallitus 26.9.2016 Liite 1 345 Henkilöstöpalvelut 2016 YT-neuvottelukunta 19.9.2016 Työsuojelutoimikunta 26.9.2016 Kaupunginhallitus 26.9.2016 1 Sisällys 1.... 2 1. Mikkelin kaupungin varhaisen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Havaitse varhain HARAVALLA

Havaitse varhain HARAVALLA 1 HENKILÖSTÖPALVELUT Havaitse varhain HARAVALLA Työväline Sinulle POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 2 Sisältö Havaitse varhain HARAVALLA... 3 Varhainen havaitseminen organisaation

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö, HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Työhyvinvointisuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 19 1 Työhyvinvointisuunnitelma vuosille 2016 2017 Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1. Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Varhainen välittäminen Hankasalmen kunnassa

Varhainen välittäminen Hankasalmen kunnassa Varhainen välittäminen Hankasalmen kunnassa Sisällys Varhainen välittäminen Hankasalmen kunnassa... 3 Johdanto... 4 Varhainen välittäminen oikeus ja velvollisuus... 6 Työpaikalla välittämistä vaaditaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle 2016 Me olemme Skanska 2 Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso-Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari Romania Skanska maailmalla

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Sisältö 1 Työkyvyn tuen kehittämisen tavoitteet Sastamalan koulutuskuntayhtymässä... 2 2 Työterveyshuollon käyttö ja sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt...

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 Muutettu 18.6.2015, muutosten voimaantulo 15.9.2015 VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 2 TAUSTAA Lieksan

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

Työhyvinvointia työkaarelle

Työhyvinvointia työkaarelle Työhyvinvointia työkaarelle Kaukora Oy Tuotekatu 11, PL 21 21201 Raisio www.kaukora.fi kaukora@kaukora.fi Kaukora Oy PERUSTETTU vuonna 1976 LIIKEVAIHTO vuonna 2015: 26 milj. VIENTI: 25 % TEHTAAT: RAISIO:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot