Henkilökohtaistaminen Pohjois-Karjalan aikuisopistossa

Transkriptio

1 1 (14) Esimerkki mallinnuksesta Henkilökhtaistaminen Phjis-Karjalan aikuispistssa

2 2 (14) SISÄLTÖ 1 HENKILÖKOHTAISTAMINEN POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTOSSA Henkilökhtaistamisen keskeiset periaatteet Henkilökhtaistamisen vastuu Henkilökhtaistamisen dkumentinti HENKILÖKOHTAISTAMINEN HAKEUTUMISESSA Lähtötilanteen selvitys ja ammatillisen saamisen tunnistaminen HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA Ositettu ja saavutettu saaminen Arviijien perehdytys HENKILÖKOHTAISTAMINEN TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMISESSA Ohjauksellinen näkökulma HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Päivitetty

3 3 (14) 1 HENKILÖKOHTAISTAMINEN POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTOSSA Phjis-Karjalan aikuispistn näyttötutkinttimintaa ja näyttötutkintihin valmistavaa kulutusta säätelevät seuraavat lait, asetukset, määräykset ja hjeet muutssäädöksineen: Keskeiset säädökset Laki ammatillisesta aikuiskulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskulutuksesta (812/1998) Laki ammatillisesta kulutuksesta (630/1998) Asetus ammatillisesta kulutuksesta (811/1998) Laki petus- ja kulttuuritiminnan rahituksesta (1705/2009) Valtineuvstn asetus petus- ja kulttuuritimen rahituksesta (1766/2009) Hallintlaki (434/2003) Opetusministeriön asetus eräiden ppilailta ja piskelijilta perittävien maksujen perusteista (1323/2001) Muut säädökset Määräykset Laki viranmaistiminnan julkisuudesta (621/1999) Asetus viranmaisten timinnan julkisuudesta ja hyvästä tiednhallintatavasta (1030/1999) Henkilötietlaki (523/1999) Kielilaki (423/2003) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvsta (609/1986) Laki piskelijiden ikeusturvalautakunnasta (956/2011) Laki piskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa lsuhteissa syntyneen vamman tai sairauden krvaamisesta (1318/2002) Ylipistlaki (558/2009, 37 ) Ammattikrkeakululaki (351/2003, 20 ) Opetusministeriön asetus eräiden pintjen tuttamasta kelpisuudesta ammattikrkeakulupintihin (1080/2009) Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnista (216/2001) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskulutuksesta annetussa laissa tarkitetusta tutkintrakenteesta (47/2012) Tutkinnn perusteet (OPH:n määräykset) OPH:n määräys 38/011/2011 SORA-lainsäädännöstä eräissä näyttötutkinnissa OPH:n määräys 39/2011/2011 SORA-lainsäädännöstä eräissä näyttötutkinnissa Henkilökhtaistaminen (OPH:n määräys 43/011/2006) Tdistukset näyttötutkinnista, näyttötutkintn valmistavasta kulutuksesta, näyttötutkintn valmistavasta ppispimuskulutuksesta sekä ertdistus ja tdistus suritetuista pinnista (OPH:n määräys 56 /011/2009)

4 4 (14) Tutkinttimikuntien asiakirjjen arkistinti (OPH:n määräys 36/011/2012) Näyttötutkintjen tutkintmaksujen tilittäminen Opetushallitukselle (OPH:n määräys 6/011/2011) Pysyvästi säilytettävät kunnalliset petustimen asiakirjat (Kansallisarkistn määräys 321/43/03) Ohjeet ja tiedtteet Näyttötutkintjen järjestämisspimus (OPH:n hje 1/440/2012) Tutkinttimikuntatyöstä maksettavat palkkit (OPH:n päätös 1/440/2011) Näyttötutkinnn järjestämisen laadunvalvnta, vierailukäynnit (OPH:n hjekirje 2/440/2011) Näyttötutkintjen järjestämisedellytysten selvitykset (OPH:n hje 1/012/2012) Näyttötutkint-pas näyttötutkintjen järjestäjien ja tutkinttimikuntien käyttöön (Oppaat ja käsikirjat 2012:11) Lmakkeet tutkinnn järjestäjille näyttötutkinnn järjestämisspimus näyttötutkinnn järjestämisspimuksen yhteyshenkilöt ja tutkintkhtaiset vastuuhenkilöt näyttötutkinnn järjestämissuunnitelma arviintiesitysten yhteenvet tutkintmaksujen tilitysilmitus kunniakirjan tilauslmake Ajantasainen lainsäädäntö n luettavissa sitteessa > ajantasainen lainsäädäntö. Opetushallituksen näyttötutkintja kskevat määräykset, hjeet ja lmakkeet vat sitteessa Opetushallituksen julkaiseman Näyttötutkint-ppaan liitteinä vat vimassa levat laki ja asetus ammatillisesta aikuiskulutuksesta. Liitteenä vat myös Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt näyttötutkinnn surittajina sekä Maahanmuuttajat näyttötutkinnn surittajina. Phjis-Karjalan aikuispistn näyttötutkinttimintaa kskevat hjeet löytyvät sähköiseltä työpöydältä. 1.1 Henkilökhtaistamisen keskeiset periaatteet Phjis-Karjalan aikuispistn keskeiset henkilökhtaistamisen periaatteet vat asiakaslähtöisyys, justavuus sekä tutkinnn järjestäjän yhteistyö työpaikkjen ja sidsryhmien kanssa. Näyttötutkinttiminnassa ja siihen valmistavassa kulutuksessa kaikissa kulutusmudissa 1. tehdään klmikantayhteistyötä: työnantajatahjen, työntekijätahjen ja petusalan yhteistyö näyttötutkintjen suunnittelussa, järjestämisessä ja ammattitaidn arviinnissa,

5 5 (14) 2. tutkinnt vat riippumattmia ammattitaidn hankkimistavasta: tutkint tai tutkinnn sa suritetaan näyttötutkinttilaisuuksissa ja tutkinnn surittaja itse päättää mistä ja miten hän hankkii tutkinnssa tarvittavan ammattitaidn 3. henkilökhtaistetaan hakeutumisessa, tutkinnn surittamisessa ja tarvittavan ammattitaidn hankkimisessa Näyttötutkinnissa arviidaan aikuisen tutkinnn surittajan työssä tarvitsemaa ammattitaita asiakaslähtöisesti elinkein- ja muun työelämän tarpeet humin ttaen. Elinikäistä ppimista paintetaan näyttötutkinnissa siten, että aikuisella n mahdllisuus hyödyntää eri ympäristöissä ppimaansa ja j aikaisemmin hankkimaansa saamista. Henkilökhtainen saaminen tunnistetaan, arviidaan ja tunnustetaan näyttötutkintjärjestelmässä. Näyttötutkintn valmistavassa kulutuksessa aikuinen sallistuu mnimutiseen petukseen vain niiltä sin, kuin hänellä n henkilökhtainen tarve hankkia tutkinnssa tai tutkinnn sassa vaadittavaa ammattitaita. Oppispimuskulutuksessa, henkilöstökulutuksessa ja työvimakulutuksessa henkilökhtaistetaan sveltuvin sin ttaen humin kyseessä levan kulutusmudn säädökset ja hankintaspimuksen sisältö. Henkilökhtaistamisessa tehdään yhteistyötä tutkinnn tai kulutuksen hankkijan, työpaikkjen edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijiden kanssa. 1.2 Henkilökhtaistamisen vastuu Phjis-Karjalan aikuispist hulehtii saltaan 1. henkilökhtaistamisen työnjasta ja resurssien khdentamisesta näyttötutkintjen ja siihen valmistavan kulutuksen hakeutumisessa, tutkinnn surittamisessa ja tarvittavan ammattitaidn hankkimisessa. 2. tutkinnn surittajan ja piskelijan tarvitsemasta asiantuntevasta hjauksesta. Ohjauksessa käytetään erilaisia mutja, kuten ryhmähjausta, vertaishjausta, verkk-hjausta ja henkilökhtaista hjausta. 3. kulutuksellisen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden tteutumiseksi erityistä tukea tarvitsevien tutkinnn surittajien sekä maahanmuuttajien tarpeista. 4. yhteistyöstä kulutuksen tai tutkinnn hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijiden kanssa. 5. henkilökhtaistamisen dkumentinnista ja henkilökhtaistamisasiakirjjen arkistinnista. 6. henkilökhtaistamisen palautteen keräämisestä. 7. henkilökhtaistamisen kehittämisestä yhteistyössä siihen sallistuvien kanssa.

6 6 (14) 1.3 Henkilökhtaistamisen dkumentinti Henkilökhtaistaminen dkumentidaan näyttötutkintn ja siihen valmistavaan kulutukseen hakeutumisessa, tutkinnn surittamisessa ja tarvittavan ammattitaidn hankkimisessa. Dkumentinti ktaan henkilökhtaistamista kskevaksi asiakirjaksi. Tutkinnn surittaja sekä Phjis-Karjalan aikuispistn tutkinnn vastuuhenkilö ja tarvittaessa tutkinnn hankkija allekirjittavat asiakirjan ja siihen mahdllisesti tehtävät muutkset. Jkaiselle tutkinnn surittajalle laaditaan henkilökhtaistamista kskeva asiakirja. Laadinta alitetaan hakeutumisvaiheessa tallentamalla hakeutumisvaiheen tutkinnn surittamista ja tarvittavan ammattitaidn hankkimista kskevat tarvittavat tiedt piskelijahallint-hjelmaan. Henkilökhtaistamista kskevaa asiakirjaa täydennetään näyttötutkinnn surittamisen ja tarvittavan ammattitaidn hankkimisen vaiheissa. Henkilökhtaistamista kskevaan asiakirjaan ei sisällytetä viranmaisten timinnan julkisuudesta annetussa laissa (L 621/1999) tarkitettuja salassa pidettäviä tietja. Henkilökhtaistamisen tteutumista arviidaan tutkinnn surittamisen ja tarvittavan ammattitaidn hankkimisen edetessä sapulten keskenään spimalla tavalla. 2 HENKILÖKOHTAISTAMINEN HAKEUTUMISESSA Phjis-Karjalan aikuispist selvittää tutkinnn surittajaksi ja piskelijaksi hakeutuvan aikaisemmin hankkiman saamisen ja muut lähtökhdat, sveltuvan tutkinnn ja kulutustarpeen sekä hjauksen, mahdllisten tukitimien ja erityisten tukitimien tarpeen. Tällöin selvitetään myös henkilön neuvntaan ja hjaukseen sallistuvat yhteistyötaht. Mikäli hakeutumisen yhteydessä tdetaan, että suunniteltu näyttötutkint ei le henkilölle sveltuva, tutkinnn surittajaksi hakeutuva hjataan hänelle sveltuvaan tutkintn. SORA-lainsäädännön mukaiset tutkintkhtaiset terveydentilan ja timintakyvyn vaatimukset tetaan humin näyttötutkintn, siihen valmistavaan kulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistamisessa. Hakeutumisvaiheessa tiedttamiseen, neuvntaan ja hjaukseen sallistuvat Aikuiskulutuksen vima, AIVO Jensuussa ja Lieksan yhteispalvelu LYP, aikuispistn hjauksen asiantuntijat ja pettajat sekä ppispimuskeskuksen kulutustarkastajat. Tetimistjen henkilöstö sallistuu tehtävänsä mukaisesti kulutuksen hakeutumisvaiheessa tiedtukseen, neuvntaan ja hjaukseen. SORA-lainsäädännön mukaisesti tiedtetaan piskelijaksi hakevalle tutkintkhtaisista terveydentilan ja timintakyvyn vaatimuksista. Osaaminen tunnistetaan mnipulisesti käyttämällä erilaisia alalle sveltuvia menetelmiä. Osaamisen tunnistamisen perusteella arviidaan, miltä sin - henkilön esittämien asiakirjjen perusteella vidaan esittää hänen j sittamansa saaminen tunnustettavaksi - henkilö vidaan hänen j saavuttamansa saamisen perusteella hjata suraan hänelle sveltuvan tutkinnn, sen san tai sien surittamiseen tai - henkilö hjataan tarvittavan ammattitaidn hankkimiseen.

7 7 (14) Tutkinnn surittajalle ja piskelijalle selvitetään erilaiset ppimisen mahdllisuudet, jita Phjis-Karjalan aikuispistlla n mahdllisuus tarjta. Yhdessä tutkinnnsurittajan ja piskelijan kanssa arviidaan niiden spivuus hänelle. Samalla selvitetään hänelle sveltuvat tutkinnn tai tutkinnn san suritusten järjestelyt sekä mahdllisen hjauksen ja erityisten tukitimien tarve. Henkilökhtaistamista täsmennetään ja päivitetään tarvittaessa. 2.1 Lähtötilanteen selvitys ja ammatillisen saamisen tunnistaminen Hakeutumisvaiheen henkilökhtaistaminen sisältää tutkinnn surittajan ja piskelijan lähtötilanteen selvittämisen sekä henkilökhtaisen näyttötutkinnn surittamisen suunnitelman laatimiseen valmistautumisen. a) Selvitetään tutkinnn surittajan ja piskelijan piskeluun vaikuttavat taustatiedt selvitetään haastattelemalla tutkint- ja kulutustarve sekä dtukset ja tiveet kulutukselle esitellään tutkinnn surittajalle parhaiten sveltuva perus-, ammatti-, erikisammatti- tai muu tutkint svitaan sveltuvasta kulutusmudsta ja etsitään spiva rahitusvaihteht tutkinnn surittamiseen selvitetään tutkinnn surittajan piskeluun vaikuttava elämäntilanne ja käsitellään ammattitaidn hankkimiseen ja tutkinnn surittamiseen liittyvät asiat selvitetään haastatteluin ja testauksin tutkinnn surittajan vahvuudet ja mahdlliset piskelua ja tutkinnn surittamista haittaavat tai estävät tekijät ja niihin liittyvät erityisen tuen, neuvnnan ja hjauksen tarpeet selvitetään tutkinnn surittajan ppimiskäsitykset ja -kkemukset sekä näkemykset itsestään ppijana selvitetään haastatteluin vieraasta kulttuurista tulevan tutkinnn surittajan tuntemus sumalaisesta yhteiskunnasta ja työkulttuurista sekä mahdllinen työkkemus Sumessa sekä selvitetään sumenkielen tait varmistetaan, että tutkinnn surittaja n ymmärtänyt näyttötutkintjärjestelmän ja siihen liittyvät arviinnin periaatteet ja käytännöt. tetaan humin tutkintkhtaiset terveydentilan ja timintakyvyn vaatimukset näyttötutkintn, siihen valmistavaan kulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistamisessa (SORA, OPH:n määräykset 38/011/2011 ja 39/011/2011). b) Tehdään jhtpäätökset tutkinnn surittajalle sveltuvasta tutkinnsta hjauksen tarpeesta erityisistä tukitimista saamisen tunnistamisen perusteella, miltä sin henkilön esittämien asiakirjjen perusteella vidaan ehdttaa klmikantaiselle arviijaryhmälle hänen j sittamansa saaminen esitettäväksi tutkinttimikunnalle tunnustettavaksi

8 8 (14) miltä sin henkilö vidaan hänen j saavuttamansa saamisen perusteella hjata suraan hänelle sveltuvan tutkinnn, sen san tai sien surittamiseen tai henkilö hjataan tarvittavan ammattitaidn hankkimiseen, jssa tetaan humin hakeutumisvaiheen selvityksissä esiin tulleet tarpeet. Tutkinnn surittajan ja piskelijan taustatietjen selvittämiseen käytetään hjauksen ja tarvittaessa erityispetuksen asiantuntijaa. Osaamisen tunnistamisessa käytetään mm. seuraavia menetelmiä: arviidaan esitetyt tdistukset aikaisemmista kulutuksista ja verrataan saamista tutkinnn ammattitaitvaatimuksiin käytetään hjatusti itsearviintia ja saamiskartituksia arviidaan j lemassa levaa ammattitaita alalle spivin keinin ja verrataan tutkinnn ammattitaitvaatimuksiin käytetään tarvittaessa työpaikan asiantuntijiden arvita työtaidsta tetaan humin mahdlliset ulkmailla suritettujen tutkintjen rinnastamis- ja tunnustamispäätökset tetaan humin ammattitaita tukevat harrastukset tehdään asiantuntijan arvi dkumenttien ja tehtyjen selvitysten perusteella henkilön ammattitaidsta -sivustn avulla arviidaan tutkinnn surittajan saamista häntä kiinnstavassa ammatissa (näyttötutkinnssa). Arviin saamistani -timinnssa vastataan valitun tutkinnn saamisvaatimuksiin ja tulksena saadaan lista vastauksista ja graafiset kuvaajat saamisvaatimusten keskiarvista. Lisäksi aikuispistssa vidaan käyttää myös muita tutkintkhtaisesti laadittuja saamiskartituksia. Osaamiskartituksen arvii tutkinnn vastuuhenkilö. Tutkinnn surittajalle tarjtaan ppilaitksen pulesta saamisen tunnistamiseen työkalut ammattitaidn alkukartituksen tekemiseen itsenäisesti sekä tutkintkhtainen asiantunteva hjaus saamisen tunnistamisen työkalujen käyttöön.

9 9 (14) 3 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA Phjis-Karjalan aikuispistssa nudatetaan henkilökhtaistetussa tutkinnn surittamisessa aina tutkinnn perusteissa määriteltyjä ammattitaitvaatimuksia, arviinnin khteita ja kriteerejä sekä ammattitaidn sittamistapja. Tutkinttilaisuuksien aikataulut ja käytännön järjestelyt suunnitellaan mahdllisimman hyvin tutkinta surittavan tilanteeseen sveltuviksi. Tutkinnn vastuuhenkilö ja tutkinnn tai sen san surittaja tekevät yhdessä tutkinnn surittajalle kirjallisen henkilökhtaistamista kskevan asiakirjan, jssa kuvataan, miten, missä ja millin tutkinnn surittaja sittaa tutkinnn perusteissa edellytetyn saamisen. Suunnitelma tehdään tutkinnn sittain ja sitä päivitetään tarvittaessa. Päivitykset hyväksyvät allekirjituksellaan tutkinnn surittaja ja tutkinnn järjestäjän edustaja sekä tarvittaessa tutkinnn hankkijan ja työelämän edustajat yhdessä. Tutkinnn surittajan erilaiset vaikeudet, kuten luku- ja kirjitusvaikeudet tai muut erityisen tuen tarpeet, jtka vaikeuttavat ammattitaidn sittamista, tetaan humin näyttötutkinnn henkilökhtaistamisessa mm. henkilölle sveltuvamman työpaikan valinnassa ja timintatapjen mahdllistamisessa. Erityistä tukea tarvitseville hulehditaan esteetön työpaikka ja mahdlliset apuvälineet käyttöön tutkinnn surittajien yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Mahdlliset erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa tutkintsuritusten arviintiin. Tutkintsuritusten arviintia ei henkilökhtaisteta. Ammattitaitvaatimukset, arviinnin khteet ja kriteerit vat kaikille tutkinnn surittajille samat. Maahanmuuttajien ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien edustajilla n samat ammattitaitvaatimukset näyttötutkinnissa kuin muillakin näyttötutkinnn surittajilla. Ammattitaita arviidaan niin, etteivät kielitaidn mahdlliset puutteellisuudet vaikuta suritusta heikentävästi. Js tutkintkieli ei le piskelijan äidinkieli, n hänellä ennen tutkinttilaisuutta ltava sellainen kielitait, että hän ymmärtää tutkintsuritukseen liittyvät hjeet ja määräykset selvästi esitettynä. Puutteellisen kielitaidn vuksi tukimateriaalina näyttötutkinttilaisuudessa vidaan käyttää esim. kuvia, piirustuksia ja malleja. Samin tutkintn sallistuva vi tarvittaessa sittaa kirjalliset sat suullisesti, mikäli tutkinnn perusteet tämän mahdllistavat. Tutkinttilaisuudessa vidaan tutkinnn perusteiden rajissa antaa lisäaikaa tehtävien suunnitteluun ja mahdllisiin kirjallisiin suuksiin, mutta muuten käytännön tehtävät n suritettava näyttötutkinnn perusteissa määritetyllä nrmaalilla työtehtävien vaatimalla jutuisuudella. Tuen tarve tunnistetaan ja sen perusteella suunnitellaan tukitimet yhdessä työelämän edustajan ja näyttötutkinnn surittajan kanssa. Tutkintsuritusten arviijat valmennetaan tarvittaessa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi arviijat valmennetaan selkeän kielen käyttöön hjeita annettaessa. Tutkintkhtainen näyttötutkintmestari ja tutkinnn tai sen san surittaja täydentävät henkilökhtaistamista kskevaa asiakirjaa näyttötutkinnn surittamisesta tutkinttimikunnan hyväksymän näyttötutkinnn järjestämissuunnitelman mukaisesti. Henkilökhtainen tutkinnn surittamissuunnitelma sisältyy henkilökhtaistamista kskevan asiakirjan saksi. Näyttötutkinnn surittamisen henkilökhtaistamisesta kirjataan tutkintkhtaiset käytännöt seuraavasti tutkintkhtaiseen näyttötutkinnn järjestämissuunnitelmaan:

10 10 (14) Millainen n arviinti- ja päätöksentekprsessi aikaisemmin sitetun saamisen tunnustamiseksi? Miten näyttötutkinnn surittaja vi vaikuttaa näyttötutkinttilaisuuksien sisältöön ja ajankhtaan? Millaisia järjestelyjä näyttötutkinnn järjestäjä tarjaa näyttötutkinnn surittajalle mahdllisiin kieli- ja kulttuuritaustasta jhtuviin erityistarpeisiin? Millaisia järjestelyjä näyttötutkinnn järjestäjä tarjaa näyttötutkinnn surittajan mahdllisiin muihin erityistarpeisiin? Miten näyttötutkinnn surittamisen henkilökhtaistaminen dkumentidaan? Miten henkilökhtaistamista kskeva asiakirja pidetään ajan tasalla? 3.1 Ositettu ja saavutettu saaminen Ositetun saamisen tunnustamiseen sveltuvat aikaisemmat suritetut tutkinnt tai niiden sat, jtka vat vimassa levan tutkinnn perusteen mukaisia. Mikäli tutkinnn surittajalla n lutettavia selvityksiä aikaisemmin sitetusta saamisesta, arviijat arviivat niiden vastaavuuden suhteessa näyttötutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksiin. Klmikantainen arviijaryhmä esittää dkumentin tutkinttimikunnalle tunnustettavaksi saksi näyttötutkinnn suritusta. Mikäli tutkinnn surittaja n j aikaisemmin sittanut ammattitaitnsa jssakin tutkinnn sassa, aiemmin suritettu tutkint tai tutkinnn sa esitetään tunnustettavaksi saksi näyttötutkintna suritettavaa tutkinta. Aikaisemmin hankitulle ja sitetulle saamiselle ei aseteta takarajaa, mutta saamisen ajantasaisuus varmistetaan. Tunnustettavaksi esitetään myös tutkinnn perusteisiin sisältyvät vimassa levat tdistukset erillispätevyyksien surittamisesta. Esitys aiemmin sitetun saamisen tunnustamisesta tehdään tutkinttimikunnalle heti hakeutumisvaiheen jälkeen ennen tutkinttilaisuuksien alittamista. Tutkinnn perusteiden mukainen saavutettu saaminen kuten työkkemuksella hankittu saaminen arviidaan näyttötutkinttilaisuudessa. Arviitaessa työpaikan sveltuvuutta tutkinttilaisuuden järjestämiseen kiinnitetään humita kknaisuuteen. Mm. työpaikan timinnan tulee sisältää riittävästi k. näyttötutkinnssa tai tutkinnn sassa vaadittavan ammattitaidn edellyttämää työtä, jtta ammattitaitvaatimusten mukainen saamisen arviinti vidaan surittaa. Tutkinnn surittaja hjataan kriteerit täyttävään työpaikkaan. Työelämän edustajien asiantuntemusta käytetään mnipulisesti näyttötutkinttilaisuuksien suunnittelussa, tteutuksessa ja arviinnissa. 3.2 Arviijien perehdytys Tutkinnn vastuuhenkilö varmistaa arviijien esteettömyyden ja perehdyttää arviijat tehtäväänsä sekä spii työnjasta arviinnissa. Näyttötutkinnn arviija perehtyy näyttötutkintjärjestelmän timinnan periaatteisiin

11 11 (14) näyttötutkinnn järjestämiseen, henkilökhtaistamiseen ja arviintiin tutkinnn perusteisiin ja arviijan tehtäviin näyttötutkintjen laadun kehittämiseen Arviijien perehdytyksen kknaisuus Arviijien perehdytys kestää 3 x 2 tuntia, yhteensä 6 tuntia. Ohjelma kstuu klmesta kknaisuudesta. Kaksi ensin mainittua saa n kaikille alille yhteisiä. Klmas kknaisuus eriytetään ala- ja tutkintkhtaisesti tarvittaviin ajankhtiin ennen tutkinttilaisuuksien järjestämistä. Perehdyttämiskknaisuudet Sisältö ja kest Vastuuhenkilö 1. Näyttötutkintjärjestelmän timintaperiaatteet ja lainsäädäntö Näyttötutkintjärjestelmän timintaperiaatteet, lainsäädäntö ja timintaa kuvaavat käsitteet rehtri ja aikuiskulutusjhtajat Keskeiset timijat näyttötutkintjärjestelmässä rehtri ja aikuiskulutusjhtajat Henkilökhtaistaminen Ohjaus ja erityiset tukitimet 2 x 45 min 2. Ammattitaidn arviinti Arviinnin lutettavuus Arviijan esteettömyys Kriteeriphjainen arviinti Arviijan tehtävät Arviinnin menetelmät Arviinnissa käytettävät välineet Yksimielisyys erimielisyys Arviintiaineist Arviinnin dkumentinti 2 x 45 min aikuiskulutusjhtajat ja kulutusaljen tiimikrdinaattrit hjauksesta vastaava henkilö aikuiskulutusjhtajat ja tiimikrdinaattrit

12 12 (14) 3. Näyttötutkintkhtainen arviinti ja timinnan laadun kehittäminen Arviijana timiminen - tutkinnn perusteet - arviintilmakkeet - arviijan esteettömyys - arviijan tehtävät - ammattitaidn arviinti - arviintiaineist - arviintipäätös Yhteistyö ja timinnan kehittäminen 2 x 45 min tutkinnsta vastaava henkilö ja tiimikrdinaattri Materiaali arviijalle: Arviijan pas Tutkinnn perusteet Tutkintkhtaiset arviintilmakkeet Perehdytystilaisuudessa käytetty muu materiaali Ohjelmaa kehitetään edelleen palautteiden perusteella! 4 HENKILÖKOHTAISTAMINEN TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKI- MISESSA Tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistaminen tarkittaa sellaisten justavien piskelujärjestelyjen sekä ppimismahdllisuuksien suunnittelua ja tteutusta sekä ppimisympäristöjen valintaa, jissa tetaan humin piskelijan elämän ja työtilanne, aikaisemmin hankittu saaminen ja tdetut ppimistarpeet, työssä ppimisen mahdllisuudet ja ppimisvalmiudet. Tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistamisessa tetaan humin j hakeutumisvaiheessa selvitetyt ppimiseen ja hjaukseen liittyvät tarpeet sekä SORAlainsäädännön vaatimukset. Henkilökhtaistamisessa selvitetään ja svitaan yhteisesti piskelijalle sveltuvat kulutuksen järjestämismudt ja ppimisympäristöt, jita n mahdllisuus tarjta. Lisäksi svitaan piskelijalle sveltuvat ja tarjlla levat hjauksen, petuksen ja arviinnin menettelyt. Tukitimien järjestämiseksi selvitetään erityistukitimien tarve ppimisessa ja piskelussa. Phjis-Karjalan aikuispistssa maahanmuuttajataustaiset sallistuvat näyttötutkintn valmistavaan kulutukseen yhdessä valtaväestön kanssa. Myös erityisesti maahanmuuttajataustaisille suunnattua kulutusta järjestetään tarvittaessa. Näyttötutkintn valmistavan kulutuksen valinnassa kiinnitetään humita kieli- ja kulttuuritaustan vaikutukseen erityisesti valintatestejä käytettäessä. Testausmenetelmät vat yleensä laadittu henkilöille, jilla testauskieli n äidinkieli. Näyttötutkintn valmistava kulutus sisältää alasta riippuen Sumen yhteiskuntatietutta, kulutusjärjestelmätietutta, ammatillisia sumen tai rutsin kielen pintja, tiettekniikkaa läpäisyperiaatteella se-

13 13 (14) kä ammattitaita laajentavia ja syventäviä pintja. Näyttötutkintn valmistavassa kulutuksessa kiinnitetään humita petusmateriaalin selkkielisyyteen. Phjis-Karjalan aikuispistssa perehdytetään piskelija itseensä ppijana tarjtaan piskelijalle parhaiten sveltuvia mnipulisia kulutusmutja, petusmenetelmiä, ppimisympäristöjä ja ppimisjärjestelyjä hjataan piskelijaa hänelle sveltuvien justavien henkilökhtaisten ppimisplkujen suunnittelussa ja piskeluvalinnissa hjataan piskelua, neuvtaan ja hjataan piskelijaa myös tarvittaessa muiden asiantuntijiden tarjamiin tukipalveluihin. Tarvittavan ammattitaidn hankkimisen henkilökhtaistamisen tekevät kulutuksen vastuupettaja, hjauksen asiantuntijaa ja erityispetuksen asiantuntijaa piskelijan tarpeen mukaan. Työssä ppimisen suunnittelussa knsultidaan työpaikan asiantuntijita. 4.1 Ohjauksellinen näkökulma Phjis-Karjalan kulutuskuntayhtymässä n määritelty hyvä petus, hyvä piskelu, mielekäs ppiminen ja hyvä ppimisympäristö. Määrittelyihin peilaten piskelija määrittelee hjauksen asiantuntijan avulla itseään ppijana. Samin hjauksen asiantuntija auttaa erilaisten työvälineiden avulla piskelijaa tunnistamaan mat ppimisvahvuutensa ja mahdlliset ppimisvaikeudet, itsehjautuvuuden sekä hjaustarpeet. Selvityksiin perustuen valitaan piskelijalle parhaiten sveltuvat ppimisjärjestelyt yhdessä piskelijan, pettajan ja hjauksen asiantuntijan kanssa. Tarvittaessa erityispettaja sallistuu suunnitteluun ja tteutukseen. Ohjauksen tukena käytetään erilaisia valmistestejä ja hjelmia aikuispiskelijille/tutkinnn surittajille, pettajille/näyttötutkintmestareille sekä työpaikkahjaajille/näytön arviijille. 5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Henkilökhtaistamisen saamisen kehittämisessä nudatetaan Phjis-Karjalan kulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategian suuntaviivja. Henkilökhtaistamisen nnistumista seurataan keräämällä AIPAL-palautetta tutkinnn surittajilta ja piskelijilta. Palautetiedn perusteella suunnataan henkilöstön saamisen ja timinnan kehittämistimenpiteet. Kerran vudessa käytävissä kehityskeskusteluissa kartitetaan henkilöstön kehittämistarpeet ja svitaan timenpiteet arviinti kehittämistarpeista, jka perustuu henkilön itsearvin mista kehittämistarpeistaan rganisaatin saamistarpeisiin kulutettavan elinkeinalan vaatimiin ammattitaitvaatimuksiin

14 14 (14) suunnitelman kehittymiseen tarvittavista timenpiteistä henkilöstökulutuksen resurssien khdentamiseen palautekeskusteluun kehittymistimenpiteiden tulksista mahdllisiin jatkkehitystarpeisiin Henkilöstön saamisen kehittymistarpeita arviitaessa käytetään mm. seuraavia arviinnin khteita kulutus petettavalta timialalta työkkemus petettavalta timialalta pedagginen pätevyys näyttötutkintmestarin pätevyys hjauksen pätevyys erityispetuksen pätevyys pettajan työstään ja henkilökhtaistamisesta saama AIPAL-palaute tutkinnn surittajilta ja piskelijilta Aikuispist tukee henkilöstön kehittämistä kulutuskuntayhtymän kullinkin linjaamilla päätöksillä ja hjeilla esim. tulspalkkiilla tai muilla yhteisesti svituilla kannustimilla.