Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa

Transkriptio

1 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa Luonnos

2 SISÄLTÖ 1 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA Henkilökohtaistamisen keskeiset periaatteet Henkilökohtaistamisen vastuu Henkilökohtaistamisen dokumentointi HENKILÖKOHTAISTAMINEN HAKEUTUMISESSA Lähtötilanteen selvitys ja ammatillisen osaamisen tunnistaminen HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA Osoitettu ja saavutettu osaaminen Arvioijien perehdytys HENKILÖKOHTAISTAMINEN TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMISESSA Ohjauksellinen näkökulma HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN... 13

3 1 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä näyttötutkintotoimintaa ja näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta säätelevät seuraavat lait, asetukset, määräykset ja ohjeet muutossäädöksineen: Keskeiset säädökset o Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) o Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) o Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) o Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998) o Laki opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituksesta (1705/2009) o Valtionneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) o Hallintolaki (434/2003) o Opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista (1323/2001) Muut säädökset o Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (621/1999) o Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) o Henkilötietolaki (523/1999) o Kielilaki (423/2003) o Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) o Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) o Laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (956/2011) o Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta (1318/2002) o Yliopistolaki (558/2009, 37 ) o Ammattikorkeakoululaki (351/2003, 20 ) o Opetusministeriön asetus eräiden opintojen tuottamasta kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin (1080/2009) o Opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista (216/2001) o Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta (47/2012) Määräykset o Tutkinnon perusteet (OPH:n määräykset) o Henkilökohtaistaminen (OPH:n määräys 43/011/2006) o Todistukset näyttötutkinnoista, näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta ja muusta ammatillisesta aikuiskoulutusta annetun lain mukaisesta ammatillisesta lisäkoulutuksesta (OPH:n määräys 20 /011/2015) o Tutkintotoimikuntien asiakirjojen arkistointi (OPH:n määräys 36/011/2012) o Näyttötutkintojen tutkintomaksujen tilittäminen Opetushallitukselle (OPH:n määräys 6/011/2011)

4 o Pysyvästi säilytettävät kunnalliset opetustoimen asiakirjat (Kansallisarkiston määräys 321/43/03) Ohjeet ja tiedotteet o Näyttötutkintojen järjestämissopimus (OPH:n ohje 1/440/2012) o Tutkintotoimikuntatyöstä maksettavat palkkiot (OPH:n päätös 1/440/2011) o Näyttötutkinnon järjestämisen laadunvalvonta, vierailukäynnit (OPH:n ohjekirje 2/440/2011) o Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten selvitykset (OPH:n ohje 1/012/2012) o Näyttötutkinto-opas näyttötutkintojen järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön (Oppaat ja käsikirjat 2012:11) Lomakkeet tutkinnon järjestäjille o näyttötutkinnon järjestämissopimus o näyttötutkinnon järjestämissopimuksen yhteyshenkilöt ja tutkintokohtaiset vastuuhenkilöt o näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma o arviointiesitysten yhteenveto o tutkintomaksujen tilitysilmoitus o kunniakirjan tilauslomake Ajantasainen lainsäädäntö on luettavissa osoitteessa Opetushallituksen näyttötutkintoja koskevat määräykset, ohjeet ja lomakkeet ovat osoitteessa Opetushallituksen julkaiseman Näyttötutkinto-oppaan liitteinä ovat voimassa olevat laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Liitteenä ovat myös Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt näyttötutkinnon suorittajina sekä Maahanmuuttajat näyttötutkinnon suorittajina. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän näyttötutkintotoimintaa koskevat ohjeet löytyvät sähköiseltä työpöydältä. 1.1 Henkilökohtaistamisen keskeiset periaatteet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä keskeiset henkilökohtaistamisen periaatteet ovat asiakaslähtöisyys, joustavuus sekä tutkinnon järjestäjän yhteistyö työpaikkojen ja sidosryhmien kanssa. Näyttötutkintotoiminnassa ja siihen valmistavassa koulutuksessa kaikissa koulutusmuodoissa 1. tehdään kolmikantayhteistyötä: työnantaja- ja työntekijätahojen ja opetusalan yhteistyö näyttötutkintojen suunnittelussa, järjestämisessä ja ammattitaidon arvioinnissa, 2. tutkinnot ovat riippumattomia ammattitaidon hankkimistavasta: tutkinto tai tutkinnon osa suoritetaan näyttötutkintotilaisuuksissa ja tutkinnon suorittaja itse päättää mistä ja miten hän hankkii tutkinnossa tarvittavan ammattitaidon

5 3. henkilökohtaistetaan hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Näyttötutkinnoissa arvioidaan tutkinnon suorittajan työssä tarvitsemaa ammattitaitoa asiakaslähtöisesti huomioimalla elinkeino- ja muun työelämän tarpeet. Elinikäistä oppimista painotetaan näyttötutkinnoissa siten, että tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus hyödyntää eri ympäristöissä oppimaansa ja jo aikaisemmin hankkimaansa osaamista. Henkilökohtainen osaaminen tunnistetaan, arvioidaan ja tunnustetaan näyttötutkintojärjestelmässä. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelija osallistuu monimuotoiseen opetukseen vain niiltä osin kun hänellä on henkilökohtainen tarve hankkia tutkinnossa tai tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa. Oppisopimuskoulutuksessa, henkilöstökoulutuksessa ja työvoimakoulutuksessa henkilökohtaistetaan soveltuvin osin ottaen huomioon kyseessä olevan koulutusmuodon säädökset ja hankintasopimuksen sisältö. Henkilökohtaistamisessa tehdään yhteistyötä tutkinnon tai koulutuksen hankkijan, työpaikkojen edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. 1.2 Henkilökohtaistamisen vastuu Koulutuksen järjestäjä huolehtii osaltaan 1. henkilökohtaistamisen työnjaosta ja resurssien kohdentamisesta näyttötutkintojen ja siihen valmistavan koulutuksen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. 2. tutkinnon suorittajan ja opiskelijan tarvitsemasta asiantuntevasta ohjauksesta. Ohjauksessa käytetään erilaisia muotoja, kuten ryhmäohjausta, vertaisohjausta, verkkoohjausta ja henkilökohtaista ohjausta. 3. koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien sekä maahanmuuttajien tarpeista. 4. yhteistyöstä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. 5. henkilökohtaistamisen dokumentoinnista ja henkilökohtaistamisasiakirjojen arkistoinnista. 6. henkilökohtaistamisen palautteen keräämisestä. 7. henkilökohtaistamisen kehittämisestä yhteistyössä siihen osallistuvien kanssa. 1.3 Henkilökohtaistamisen dokumentointi Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Dokumentointi kootaan henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjaksi. Tutkinnon suorittaja sekä koulutuksen järjestäjän määrittämä tutkinnon vastuuhenkilö ja

6 tarvittaessa tutkinnon hankkija allekirjoittavat asiakirjan ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamista koskeva asiakirja. Laadinta aloitetaan hakeutumisvaiheessa tallentamalla hakeutumisvaiheen tutkinnon suorittamista ja tarvittavan ammattitaidon hankkimista koskevat tarvittavat tiedot opiskelijahallinto-ohjelmaan. Henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa täydennetään näyttötutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheissa. Henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan ei sisällytetä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (L 621/1999) tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja. Henkilökohtaistamisen toteutumista arvioidaan tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen edetessä osapuolten keskenään sopimalla tavalla. 2 HENKILÖKOHTAISTAMINEN HAKEUTUMISESSA Koulutuksen järjestäjän nimeämä koulutuksen toteuttaja selvittää tutkinnon suorittajaksi ja opiskelijaksi hakeutuvan aikaisemmin hankkiman osaamisen ja muut lähtökohdat, soveltuvan tutkinnon ja koulutustarpeen sekä ohjauksen, mahdollisten tukitoimien ja erityisten tukitoimien tarpeen. Tällöin selvitetään myös henkilön neuvontaan ja ohjaukseen osallistuvat yhteistyötahot. Mikäli hakeutumisen yhteydessä todetaan, että suunniteltu näyttötutkinto ei ole henkilölle soveltuva, tutkinnon suorittajaksi hakeutuva ohjataan hänelle soveltuvaan tutkintoon. SORA-lainsäädännön mukaiset tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset otetaan huomioon näyttötutkintoon, siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Hakeutumisvaiheessa tiedottamiseen, neuvontaan ja ohjaukseen osallistuvat eri toimijat, kuten Aikuiskoulutuksen voima, AIVO Joensuussa ja Lieksan yhteispalvelu LYP, oppilaitoksen / koulutusyksikön ohjauksen asiantuntijat ja opettajat sekä koulutussuunnittelijat. TEtoimistojen henkilöstö osallistuu tehtävänsä mukaisesti koulutuksen hakeutumisvaiheessa tiedotukseen, neuvontaan ja ohjaukseen. SORA-lainsäädännön mukaisesti tiedotetaan opiskelijaksi hakeutuvalle tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Osaaminen tunnistetaan monipuolisesti käyttämällä erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä. Osaamisen tunnistamisen perusteella arvioidaan, miltä osin - henkilön esittämien asiakirjojen perusteella voidaan esittää hänen jo osoittamansa osaaminen tunnustettavaksi - henkilö voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, sen osan tai osien suorittamiseen tai - henkilö ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Tutkinnon suorittajalle ja opiskelijalle selvitetään erilaiset oppimisen mahdollisuudet, joita koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota. Yhdessä tutkinnonsuorittajan ja opiskeli-

7 jan kanssa arvioidaan niiden sopivuus hänelle. Samalla selvitetään hänelle soveltuvat tutkinnon tai tutkinnon osan suoritusten järjestelyt sekä mahdollisen ohjauksen ja erityisten tukitoimien tarve. Henkilökohtaistamista täsmennetään ja päivitetään tarvittaessa. 2.1 Lähtötilanteen selvitys ja ammatillisen osaamisen tunnistaminen Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen sisältää tutkinnon suorittajan ja opiskelijan lähtötilanteen selvittämisen sekä henkilökohtaisen näyttötutkinnon suorittamisen suunnitelman laatimiseen valmistautumisen. a) Selvitetään tutkinnon suorittajan ja opiskelijan opiskeluun vaikuttavat taustatiedot selvitetään haastattelemalla tutkinto- ja koulutustarve sekä odotukset ja toiveet koulutukselle esitellään tutkinnon suorittajalle parhaiten soveltuva perus-, ammatti-, erikoisammatti- tai muu tutkinto sovitaan soveltuvasta koulutusmuodosta ja etsitään sopiva rahoitusvaihtoehto tutkinnon suorittamiseen selvitetään tutkinnon suorittajan opiskeluun vaikuttava elämäntilanne ja käsitellään ammattitaidon hankkimiseen ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät asiat selvitetään haastatteluin ja testauksin tutkinnon suorittajan vahvuudet ja mahdolliset opiskelua ja tutkinnon suorittamista haittaavat tai estävät tekijät ja niihin liittyvät erityisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tarpeet selvitetään tutkinnon suorittajan oppimiskäsitykset ja -kokemukset sekä näkemykset itsestään oppijana selvitetään haastatteluin vieraasta kulttuurista tulevan tutkinnon suorittajan tuntemus suomalaisesta yhteiskunnasta ja työkulttuurista sekä mahdollinen työkokemus Suomessa sekä selvitetään suomenkielen taito varmistetaan, että tutkinnon suorittaja on ymmärtänyt näyttötutkintojärjestelmän ja siihen liittyvät arvioinnin periaatteet ja käytännöt. otetaan huomioon tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset näyttötutkintoon, siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa (SORA, OPH:n määräykset 38/011/2011 ja 39/011/2011). b) Tehdään johtopäätökset tutkinnon suorittajalle soveltuvasta tutkinnosta ohjauksen tarpeesta erityisistä tukitoimista osaamisen tunnistamisen perusteella, miltä osin voidaan ehdottaa kolmikantaiselle arvioijaryhmälle henkilön jo osoittama osaaminen esitettäväksi tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi henkilön esittämien asiakirjojen perusteella miltä osin henkilö voidaan ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, sen osan tai osien suorittamiseen hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella henkilö ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen, jossa otetaan huomioon hakeutumisvaiheen selvityksissä esiin tulleet tarpeet.

8 Tutkinnon suorittajan ja opiskelijan taustatietojen selvittämiseen käytetään ohjauksen ja tarvittaessa erityisopetuksen asiantuntijaa. Osaamisen tunnistamisessa käytetään seuraavia menetelmiä: arvioidaan esitetyt todistukset aikaisemmista koulutuksista ja verrataan osaamista tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin käytetään ohjatusti itsearviointia ja osaamiskartoituksia arvioidaan jo olemassa olevaa ammattitaitoa alalle sopivin keinoin ja verrataan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin käytetään tarvittaessa työpaikan asiantuntijoiden arviota työtaidosta otetaan huomioon mahdolliset ulkomailla suoritettujen tutkintojen rinnastamis- ja tunnustamispäätökset otetaan huomioon ammattitaitoa tukevat harrastukset tehdään asiantuntijan arvio dokumenttien ja tehtyjen selvitysten perusteella henkilön ammattitaidosta. avulla arvioidaan tutkinnon suorittajan osaamista häntä kiinnostavassa ammatissa (näyttötutkinnossa). Arvioin osaamistani -toiminnossa vastataan valitun tutkinnon osaamisvaatimuksiin ja tuloksena saadaan lista vastauksista ja graafiset kuvaajat osaamisvaatimusten keskiarvoista. Lisäksi voidaan käyttää myös muita tutkintokohtaisesti laadittuja osaamiskartoituksia. Osaamiskartoituksen arvioi tutkinnon vastuuhenkilö. Tutkinnon suorittajalle tarjotaan oppilaitoksen puolesta osaamisen tunnistamiseen työkalut ammattitaidon alkukartoituksen tekemiseen itsenäisesti sekä tutkintokohtainen asiantunteva ohjaus osaamisen tunnistamisen työkalujen käyttöön. 3 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä noudatetaan henkilökohtaistetussa tutkinnon suorittamisessa aina tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioin-

9 nin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja. Tutkintotilaisuuksien aikataulut ja käytännön järjestelyt suunnitellaan mahdollisimman hyvin tutkintoa suorittavan tilanteeseen soveltuviksi. Tutkinnon vastuuhenkilö ja tutkinnon tai sen osan suorittaja tekevät yhdessä tutkinnon suorittajalle kirjallisen henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan, jossa kuvataan, miten, missä ja milloin tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen. Suunnitelma tehdään tutkinnon osittain ja sitä päivitetään tarvittaessa. Päivitykset hyväksyvät allekirjoituksellaan tutkinnon suorittaja ja tutkinnon järjestäjän edustaja sekä tarvittaessa tutkinnon hankkijan ja työelämän edustajat yhdessä. Tutkinnon suorittajan erilaiset vaikeudet, kuten luku- ja kirjoitusvaikeudet tai muut erityisen tuen tarpeet, jotka vaikeuttavat ammattitaidon osoittamista, otetaan huomioon näyttötutkinnon henkilökohtaistamisessa mm. henkilölle soveltuvamman työpaikan valinnassa ja toimintatapojen mahdollistamisessa. Erityistä tukea tarvitseville huolehditaan esteetön työpaikka ja mahdolliset apuvälineet käyttöön tutkinnon suorittajien yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Mahdolliset erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa tutkintosuoritusten arviointiin. Tutkintosuoritusten arviointia ei henkilökohtaisteta. Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat kaikille tutkinnon suorittajille samat. Maahanmuuttajien ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien edustajilla on samat ammattitaitovaatimukset näyttötutkinnoissa kuin muillakin näyttötutkinnon suorittajilla. Ammattitaitoa arvioidaan niin, etteivät kielitaidon mahdolliset puutteellisuudet vaikuta suoritusta heikentävästi. Jos tutkintokieli ei ole opiskelijan äidinkieli, on hänellä ennen tutkintotilaisuutta oltava sellainen kielitaito, että hän ymmärtää tutkintosuoritukseen liittyvät ohjeet ja määräykset selvästi esitettynä. Puutteellisen kielitaidon vuoksi tukimateriaalina näyttötutkintotilaisuudessa voidaan käyttää esim. kuvia, piirustuksia ja malleja. Samoin tutkintoon osallistuva voi tarvittaessa osoittaa kirjalliset osat suullisesti, mikäli tutkinnon perusteet tämän mahdollistavat. Tutkintotilaisuudessa voidaan tutkinnon perusteiden rajoissa antaa lisäaikaa tehtävien suunnitteluun ja mahdollisiin kirjallisiin osuuksiin, mutta muuten käytännön tehtävät on suoritettava näyttötutkinnon perusteissa määritetyllä normaalilla työtehtävien vaatimalla joutuisuudella. Tuen tarve tunnistetaan ja sen perusteella suunnitellaan tukitoimet yhdessä työelämän edustajan ja näyttötutkinnon suorittajan kanssa. Tutkintosuoritusten arvioijat valmennetaan tarvittaessa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi arvioijat valmennetaan selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. Tutkintokohtainen näyttötutkintomestari ja tutkinnon tai sen osan suorittaja täydentävät henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa näyttötutkinnon suorittamisesta tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti. Henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma sisältyy henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisesta kirjataan tutkintokohtaiset käytännöt seuraavasti tutkintokohtaiseen näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmaan: Millainen on arviointi- ja päätöksentekoprosessi aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamiseksi?

10 Miten näyttötutkinnon suorittaja voi vaikuttaa näyttötutkintotilaisuuksien sisältöön ja ajankohtaan? Millaisia järjestelyjä näyttötutkinnon järjestäjä tarjoaa näyttötutkinnon suorittajalle mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin erityistarpeisiin? Millaisia järjestelyjä näyttötutkinnon järjestäjä tarjoaa näyttötutkinnon suorittajan mahdollisiin muihin erityistarpeisiin? Miten näyttötutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen dokumentoidaan? Miten henkilökohtaistamista koskeva asiakirja pidetään ajan tasalla? 3.1 Osoitettu ja saavutettu osaaminen Osoitetun osaamisen tunnustamiseen soveltuvat aikaisemmat suoritetut tutkinnot tai niiden osat, jotka ovat voimassa olevan tutkinnon perusteen mukaisia. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden suhteessa näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä esittää dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Mikäli tutkinnon suorittaja on jo aikaisemmin osoittanut ammattitaitonsa jossakin tutkinnon osassa, aiemmin suoritettu tutkinto tai tutkinnon osa esitetään tunnustettavaksi osaksi näyttötutkintona suoritettavaa tutkintoa. Aikaisemmin hankitulle ja osoitetulle osaamiselle ei aseteta takarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus varmistetaan. Tunnustettavaksi esitetään myös tutkinnon perusteisiin sisältyvät voimassa olevat todistukset erillispätevyyksien suorittamisesta. Esitys aiemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta tehdään tutkintotoimikunnalle heti hakeutumisvaiheen jälkeen ennen tutkintotilaisuuksien aloittamista. Tutkinnon perusteiden mukainen saavutettu osaaminen (kuten työkokemuksella hankittu osaaminen) arvioidaan näyttötutkintotilaisuudessa. Kun arvioidaan työpaikan soveltuvuutta tutkintotilaisuuden järjestämiseen, kiinnitetään huomiota kokonaisuuteen. Esimerkiksi työpaikan toiminnan tulee sisältää riittävästi kyseisessä näyttötutkinnossa tai tutkinnon osassa vaadittavan ammattitaidon edellyttämää työtä, jotta ammattitaitovaatimusten mukainen osaamisen arviointi voidaan suorittaa. Tutkinnon suorittaja ohjataan kriteerit täyttävään työpaikkaan. Työelämän edustajien asiantuntemusta käytetään monipuolisesti näyttötutkintotilaisuuksien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. 3.2 Arvioijien perehdytys Koulutuksen järjestäjän nimeämä tutkinnon vastuuhenkilö varmistaa arvioijien esteettömyyden ja perehdyttää arvioijat tehtäväänsä sekä sopii työnjaosta arvioinnissa. Näyttötutkinnon arvioija perehtyy näyttötutkintojärjestelmän toiminnan periaatteisiin näyttötutkinnon järjestämiseen, henkilökohtaistamiseen ja arviointiin tutkinnon perusteisiin ja arvioijan tehtäviin näyttötutkintojen laadun kehittämiseen.

11 Arvioijien perehdytyksen kokonaisuus Arvioijien perehdytys kestää yhteensä kuusi tuntia (3 x 2 tuntia). Ohjelma koostuu kolmesta kokonaisuudesta. Kaksi ensin mainittua osaa ovat kaikille aloille yhteisiä. Kolmas kokonaisuus eriytetään ala- ja tutkintokohtaisesti sopiviin ajankohtiin ennen tutkintotilaisuuksien järjestämistä. Perehdytyksen toteuttamisesta sisältöineen kehitetään edelleen saatujen palautteiden perusteella. Perehdytyskokonaisuudet Sisältö ja kesto Vastuuhenkilö(t) 1. Näyttötutkintojärjestelmän toimintaperiaatteet ja lainsäädäntö 2. Ammattitaidon arviointi Näyttötutkintojärjestelmän toimintaperiaatteet, lainsäädäntö ja toimintaa kuvaavat käsitteet Keskeiset toimijat näyttötutkintojärjestelmässä Henkilökohtaistaminen Ohjaus ja erityiset tukitoimet 2 x 45 min Arvioinnin luotettavuus Arvioijan esteettömyys Kriteeripohjainen arviointi Arvioijan tehtävät Arvioinnin menetelmät Arvioinnissa käytettävät välineet Yksimielisyys erimielisyys Arviointiaineisto Arvioinnin dokumentointi 2 x 45 min rehtori ja (aikuis)koulutusjohtajat (aikuis)koulutusjohtajat (aikuis)koulutusjohtajat ja koulutusalojen tiimikoordinaattorit ja koulutuspäälliköt ohjauksesta vastaava henkilö (aikuis)koulutusjohtajat, tiimikoordinaattorit ja koulutuspäälliköt sekä tarvittaessa pyydetyt oppilaitoksen ulkopuoliset asiantuntijat

12 3. Näyttötutkintokohtainen arviointi ja toiminnan laadun kehittäminen Tutkintotilaisuuteen valmistautuminen: tutustuminen tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin tutustuminen arviointilomakkeisiin arvioijan esteettömyys arvioijan tehtävät tutkintotilaisuuden valmistelussa Arvioijana toimiminen tutkintotilaisuudessa arvioijan vastuullinen tehtävä kolmikanta arvioinnissa ammattitaidon arviointi arvioinnin kirjaaminen Yhteistyö ja arvioinnin kehittäminen 2 x 45 min tutkinnon vastuuhenkilö, koulutuksesta vastaava opettaja ja tiimikoordinaattori ja koulutuspäällikkö Materiaalia arvioijalle: Arvioijan opas Tutkinnon perusteet Tutkintokohtaiset arviointilomakkeet Perehdytystilaisuudessa käytetty muu materiaali 4 HENKILÖKOHTAISTAMINEN TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMI- SESSA Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen tarkoittaa sellaisten joustavien opiskelujärjestelyjen sekä oppimismahdollisuuksien suunnittelua ja toteutusta sekä oppimisympäristöjen valintaa, joissa otetaan huomioon opiskelijan elämän ja työtilanne, aikaisemmin hankittu osaaminen ja todetut oppimistarpeet, työssä oppimisen mahdollisuudet ja oppimisvalmiudet. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon jo hakeutumisvaiheessa selvitetyt oppimiseen ja ohjaukseen liittyvät tarpeet. Henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, joita on mahdollisuus tarjota. Lisäksi sovitaan opiskelijalle soveltuvat ja tarjolla olevat ohjauksen, opetuksen ja arvioinnin menettelyt. Tukitoimien järjestämiseksi selvitetään erityistukitoimien tarve oppimisessa ja opiskelussa.

13 Pohjois-Karjalan aikuisopistossa maahanmuuttajataustaiset osallistuvat näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen yhdessä valtaväestön kanssa. Myös erityisesti maahanmuuttajataustaisille suunnattua koulutusta järjestetään tarvittaessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen valinnassa kiinnitetään huomiota kieli- ja kulttuuritaustan vaikutukseen erityisesti valintatestejä käytettäessä. Testausmenetelmät ovat yleensä laadittu henkilöille, joilla testauskieli on äidinkieli. Näyttötutkintoon valmistava koulutus sisältää alasta riippuen Suomen yhteiskuntatietoutta, koulutusjärjestelmätietoutta, ammatillisia suomen tai ruotsin kielen opintoja, tietotekniikkaa läpäisyperiaatteella sekä ammattitaitoa laajentavia ja syventäviä opintoja. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa kiinnitetään huomiota opetusmateriaalin selkokielisyyteen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä perehdytetään opiskelija itseensä oppijana tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia monipuolisia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja oppimisjärjestelyjä ohjataan opiskelijaa hänelle soveltuvien joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa ja opiskeluvalinnoissa ohjataan opiskelua, neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös tarvittaessa muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen tekevät koulutuksen vastuuopettaja, ohjauksen asiantuntijaa ja erityisopetuksen asiantuntijaa opiskelijan tarpeen mukaan. Työssä oppimisen suunnittelussa konsultoidaan työpaikan asiantuntijoita. 4.1 Ohjauksellinen näkökulma Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on sitouduttu valmentavaan työotteeseen opetuksessa ja ohjauksessa sekä opiskelijan työkyvyn kokonaisvaltaiseen edistämiseen. Kyseisiin pedagogisiin linjauksiin peilaten opiskelija määrittelee ohjauksen asiantuntijan avulla itseään oppijana. Samoin ohjauksen asiantuntija auttaa erilaisten työvälineiden avulla opiskelijaa tunnistamaan omat oppimisvahvuutensa ja mahdolliset oppimisvaikeudet, itseohjautuvuuden sekä ohjaustarpeet. Selvityksiin perustuen valitaan opiskelijalle parhaiten soveltuvat oppimisjärjestelyt yhdessä opiskelijan, opettajan ja ohjauksen asiantuntijan kanssa. Tarvittaessa erityisopettaja osallistuu suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjauksen tukena käytetään erilaisia valmistestejä ja ohjelmia aikuisopiskelijoille/tutkinnon suorittajille, opettajille/näyttötutkintomestareille sekä työpaikkaohjaajille/näytön arvioijille. 5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Henkilökohtaistamisen osaamisen kehittämisessä noudatetaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän henkilöstöstrategian suuntaviivoja. Henkilökohtaistamisen onnistumista seurataan keräämällä AIPAL-palautetta tutkinnon suorittajilta ja opiskelijoilta. Palautetiedon perusteella suunnataan henkilöstön osaamisen ja toiminnan kehittämistoimenpiteet.

14 Kerran vuodessa käytävissä kehityskeskusteluissa kartoitetaan henkilöstön kehittämistarpeet ja sovitaan toimenpiteet arviointi kehittämistarpeista, joka perustuu o henkilön itsearvioon omista kehittämistarpeistaan o organisaation osaamistarpeisiin o koulutettavan elinkeinoalan vaatimiin ammattitaitovaatimuksiin suunnitelman kehittymiseen tarvittavista toimenpiteistä henkilöstökoulutuksen resurssien kohdentamiseen palautekeskusteluun kehittymistoimenpiteiden tuloksista mahdollisiin jatkokehitystarpeisiin. Henkilöstön osaamisen kehittymistarpeita arvioitaessa käytetään seuraavia arvioinnin kohteita koulutus opetettavalta toimialalta työkokemus opetettavalta toimialalta pedagoginen pätevyys näyttötutkintomestarin pätevyys ohjauksen pätevyys erityisopetuksen pätevyys opettajan työstään ja henkilökohtaistamisesta saama AIPAL-palaute tutkinnon suorittajilta ja opiskelijoilta. Henkilöstön kehittämistä tuetaan koulutuskuntayhtymässä linjatuilla päätöksillä ja ohjeilla, esim. tulospalkkioilla tai muilla yhteisesti sovituilla kannustimilla.