Työyhteisön pedagogisten käytänteiden havainnointi

Transkriptio

1 Työyhteisön pedagogisten käytänteiden havainnointi Valtaknnalliset serakntien varhaiskasvatksen nevottelpäivät KT, lto Elina Fonsén Asiantntijaossknta Ed-O-Matic/

2 Pedagogiikan laat - kenen vastlla? Porina: Mitä on hyvä varhaiskasvats, millaista on hyvä pedagogiikkaa? Kka tai mikä tekee pedagogiikasta hyvää ja miten sitä totetaan?

3 Varhaiskasvatksen pedagoginen JOHTAJUUS...voidaan laajasti katsottna pitää kaiken sisällöllisen kehittämisen yläkäsitteenä. Ei rajoit vain johtajan toimintaan, vaan siihen liittyy koko henkilöstön vast varhaiskasvatstyön laadsta. (Hjala & Fonsén 2011, ) Elina Fonsén 2014

4 Pedagogiikka rakent tavoitteellisessa vorovaiktksessa Elina Fonsén Millainen kasvattaja olen? KASVATTAJA Ammatilliss, kolts, työssäoppiminen sensitiivisyys (herkkyys kohdata lapsi) Persoonalliss, kiinnostksen kohteet, taidot, kehitys, päivän fiilis LAPSI PEDAGOGIIKKA Arjen tilanteiden rakentaminen Toiminnan kehittäminen arvioiden tavoitteiden totetmista Snnitelmalliset: Valtaknnallinen vas jne. Lapsesta nosevat ja Tilanteesta syntyvät TAVOITTEET Miten hyvin tnnen lapset? Tnnenko toiminnan tavoitteet?

5 Mitä kasvattajan pitäisi hallita?

6 Ammatillinen vorovaiktsvast Vorovaiktsta tapaht koko ajan työyhteisössä, työkavereiden, lasten, lasten vanhempien, esimiehen ja yhteistyökmppaneiden kanssa Hyvä tahto välittäminen Vaikeksista holimatta pidetään yllä hyvää shdetta ja ollaan kiinnostneita toisen asioista ja hyvinvoinnista Ihmisen knnioits Erilaisten ihmisten arvostaminen, erilaisten arvojen ja näkemysten knnioittaminen Vast omista ajatksista, tnteista ja teoista Inhimilliset perstnteet ja niiden käsittely ymmärtäminen -hallinta Oikein kleminen ymmärtäminen Klenko, mitä halan klla? Tarkentavat kysymykset, toistaminen Tärkeiden asioiden sanominen rehellisyys Ei vältellä negatiivisten asioiden käsittelyä, mistetaan hienotnteiss Lähde: Kiesiläinen, L Vorovaiktsvast

7 Kohtaamisen taso? Tlkinta lapsesta ja tilanteista? Ns. dialogifilosofian määrittely Minä-Se -shde vs. Minä-Sinä shde (Bber 1986, 25 27)

8 Lähikehityksen vyöhykkeen tnnistaminen (Vygotsky) lapsen vorovaiktksessa Lähikehityksen vyöhyke: Taidot, joita lapsi ei vielä itsenäisesti osaa, mtta joihin hän kykenee atettna. Kasvattajan tehtävänä on asetta lapsen rinnalle ja eläytyä lapsen potentiaalisiin kykyihin, joihin lapsi jri nyt kykenee atettna. Mitä lapsi oppii tänään aikisen kanssa, osaa hän homenna itse. (Kanninen ja Sigfrids 2012) Esikielellisen kommnikaation havaitseminen!

9 Lapseen virittäytyminen Kn kasvattaja ymmärtää lapsen yksilöllisen tavan reagoida asioihin, tntee temperamentin piirteet, tnnistaa ydintnteet reaktioiden alta ja on knnellt aamn klmiset, hän on virittäytynyt lapsen tnteisiin ja kokemksiin. Lapselle tlee hyväksytyksi tlemisen tnne. Hän on omana itsenään arvokas, tlee kllksi ja ymmärretyksi ja milla on hyviä aikeita häntä kohtaan. Hyvää virittäytymisyhteyttä ylläpidetään päivän mittaan, jolloin kyetään ymmärtämään lapsen mielialaa ja mtoksia tnnelmissa Kanninen ja Sigfrids Tnne mint! Trva ja tnteet lapsen silmin.

10 Nykytietämyksen mkaan liiallinen mkatvs ja tottelevaiss leikki-iässä voi jopa olla kehitysriski (Boris ym. 2004). Se voi peittää alleen itsetnnon ptetta, trvatonta kiintymystä sekä soranaista kaltoinkohtela, johon liittyy tyypillisesti aikisen liika tnkeilevs. (Kanninen ja Sigfrids 2012, 95)

11 Emotionaalinen saatavilla olo ja lapsen oman tilan salliminen säännöt ja rajat Emotionaalinen saatavilla olo antaa myös tilaa lapselle. Sensitiivinen aikinen ei tnkeile, vaan antaa lapselle tilaa. Lapsen annetaan etsiä itse ratkaisja tilanteisiin ja konflikteihin, tetaan näin itsetnnon kehitystä. Aikinen kitenkin ohjaa ja säätelee tilanteita, opettaa ja kasvattaa, mtta jättää riittävästi tilaa lapsen itsemääräämisoikedelle. Kasvatkselliseen vorovaiktkseen kl myös perstellt kiellot ja rajat. Näitä ei kitenkaan käytetä vallan välineenä, vaan lasta kannstetaan myös etsimään itse oikeita vaihtoehtoja, pnnitsemaan hyviä ja honoja vaihtoehtoja.

12 Trvallinen ryhmä (Repo 2014) Aikisen läsnäolo takaa hyvän vapaan leikin Lapsen tlee tntea klvansa ryhmään Ryhmässä hyvä vorovaikts ja ilmapiiri; paljon positiivista kannstamista kieltojen sijaan Homioidaan hyvät vorovaiktksen tavat ja kannstetaan siihen => oppiminen tapaht onnistmisten katta Mielekäs tekeminen vähentää kisaamisaikaa (vs. paljon vapaata oleila)

13 Pedagogiikka pedagogiset toimintatavat Ulkoisesti kopioitja malleja vai mietittyä kasvatsfilosofiaa? Mikä on esim. leikkitaln perimmäinen tarkoits?

14 Rakenteet Hyvät rakenteet kantavat ongelmatilanteiden yli Miten arki rakennetaan pedagogisesti toimivaksi? Keskeistä: toiminnan kriittinen tarkastel asetettjen tavoitteiden valossa Mitkä ovat keskeisiä tavoitteita?

15 Toiminnan snnitteln lähtökohdat Arjen rakentaminen toimivaksi (tavoitteita tkevaksi: lapsen hyvinvointi, hyvä kasv ja oppimisen edellytysten tkeminen) Millaisilla rakenteilla tätä on mahdollista tottaa kriittinen tarkastel nykyisin käytänteisiin totetko? Talon tavat = organisaation klttri = aikojen saatossa tehtyjä ratkaisja Onko pedagogisesti persteltavissa?

16 Esimerkki desta ttkimstiedosta vanhoille käytänteille: Lara Repo ja kisaamisttkims Jäähypenkityksen todelliset vaiktkset: ei vähennä kisaamista! Pehmeät rankaist: keskstel ja vaihtoehtoisten toimintatapojen miettiminen toimii kisaamista ehkäisevästi Millaisen käyttäytymismallin aikinen antaa jäähypenkityksessä? Mitä mieltä olet?

17 Arviointiin perstva varhaispedagogiikan snnittelprosessi (Fonsén, Heikka, Elo 2014) Teoksessa: Heikka, Fonsén, Elo & Leinonen (toim.) Osallisden pedagogiikka varhaiskasvatksessa 5. Pedagogiikan snnittel ja opetssnnitelman kehittäminen 1. Havainnointi Varhaiskasvattaja havainnoi oppimisen ja tavoitteiden näköklmasta merkityksellisiä tapahtmia ryhmässä 4. Tiimin yhteinen keskstel, jossa arvioidaan totetntta pedagogiikkaa ja pohditaan tlevaa alstavan snnitelman pohjalta 3. Dokmenttien analyysi ja alstavan snnitelman tekeminen tiimipalaveria varten 2. Dokmentointi Tehdään monipolisia menetelmiä käyttäen ja eri näköklmista

18 Millaisia rakenteita teillä on? Pienryhmätoimintaa? Pershoidon tilanteet? Päivärytmin rakentminen? Snnitteln rakenteet? Toiminnan sisällöt? Kinka paljon toimintaa ohjaavat vakiintneet rakenteet (näin on ollt tapana tehdä)? Vai onko toiminnalle mietityt pedagogiset persteet?

19 Lapsen oikeksien sopims - määrittää lapsen osallistta Lapsen oikedet on kirjatt YK:n lapsen oikeksien sopimkseen, joka on valtioita sitova ihmisoikessopims. Somi on ratifioint sopimksen vonna 1991 Ratifioimalla sopimksen valtio sitot mttamaan lakinsa ja toimintansa sopimsta vastaaviksi. Sopimksen lkopolella on ainoastaan kolme maata Etelä- Sdan, Somalia ja Yhdysvallat. Sopimksessa on neljä yleistä periaatetta: Syrjimättömyys (artikla 2) Lapsen edn homioiminen (artikla 3) Oikes elämään ja kehittymiseen (artikla 6) Lapsen näkemysten knnioittaminen (artikla 12) Lähde: (

20 Lapsen oikeksien sopimksessa mm. 12. Lapsella on oikes ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava homioon lapsen iän ja kehitystason mkaisesti. 13. Lapsella on oikes ilmaista mielipiteensä, knhan ne eivät lokkaa miden oikeksia. Lapsella on oikes saada tietoa. 14. Lapsella on oikes ajatksen-, omantnnon- ja skonnonvapateen. Valtion tlee knnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjasta tämän oikeden käyttämisessä. 15. Lapsilla on oikes järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä. 16. Lapsella on oikes yksityisyyteen, kotirahaan ja kirjesalaisteen. Hänen knniaansa tai mainettaan ei saa halventaa. 17. Lapsella on oikes saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvolliss rohkaista tiedotsvälineitä tottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tkevaa aineistoa. Lasta tlee sojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta.

21 Elina Fonsén 2014 Osalliss Osallistminen osallistaminen osalliss Osallisden monilotteiss: 1) Valtaistmisen aste Tieto-osalliss (annetaan tietoa toiminnan tastoista ja tavoitteista sekä vaihtoehtoisista toimintatavoista) => valtaistminen vaikttamaan Osalliss materiaaleihin ja resrsseihin 2) Osallisden aihe ja vaiktspiiri Ketä kaikkia se tilanne, toiminta tai asia koskee, johon osallisttaan ja johon vaiktetaan. (Henkilökohtaisesta lasten keskinäiseen ja laajempaan yhteisöön) => Tnne omasta osallisdesta, yhteenklvdesta, hyväksytyksi tlemisesta ja vaikttamisesta omassa yhteisössä Lähde: Trja, L Lasten osalliss varhaiskasvatksessa.

22 Elina Fonsén 2014 Lähde: Trja, L Lasten osalliss varhaiskasvatksessa Teoksessa Hjala & Trja (toim.) Varhaiskasvatksen käsikirja.

23 Millaista tlkintaa lasten osallisdesta voi tehdä mielestäsi näistä kvista?

24 Seraava dia Shierin (2001) Osallisden tasomalli. Somentant Jonna Leinonen Leinonen, J. (2010). Lapsen osallisden mahdollistaminen päiväkodin toimintaklttrissa. Pro-Grad-ttkims. Helsingin Yliopisto. Ladattavissa: Varhaiskasvattajien ammatillisden merkitys lapsen osallisden tkemisessa: aikisen ja lapsen arkipäiväisissä kohtaamisissa, lapsen klemisessa, leikin ja vorovaiktksen tkemisessa ja vallan jakamisessa lasten kanssa.

25 Lähde: Jonna Leinonen

26 Toiveiden p, Kangasala Vatialan päiväkoti 2014

27 Lasten toiveita piharemonttiin, Kangasala Vatialan päiväkoti 2014

28 Osallisden elementtejä Osalliss ei ole pelkkä toiveiden tynnyri Pienten lasten kllksi tleminen vaatii läsnäoloa ja havainnointia Sanattomat aloitteet, tarpeet tlevat homioidksi Osalliss on myös osallistta ryhmän jäsenyydestä Osalliss on yhteistä nevottela Lasten keskinäisen leikin ja lkoiln havainnointi tärkeää

29 Osalliss klmisena yhteisöön Ø Ø Vertaisryhmän jäsenyys liittyminen ryhmään Millaisilla toimintatavoilla lasten osallistta voidaan tkea, jotta kaikkien lasten osalliss totetisi Erityislapset tasavertaisina toimijoina? Toiminnan organisoinnin kysymykset? (Lkekaa seraavan dian episodi)

30 Lasten on aika valita missä honeessa he halavat leikkiä seraavien parin tnnin ajan. Ensin soritetaan nimenhto ja esitellään valittavana olevat tilat. Albert kiskii kahden mn lapsen kanssa He snnittelevat leikkivänsä yhdessä ja valitsevansa rakentelhoneen. Kn opettaja kysyy kka halaa mennä rakentelhoneeseen?, Albert ystävineen nostaa nopeasti kätensä ja htavat minä, minä! Moni mkin lapsista halaa kyseiseen honeeseen, valinta oss Albertin ystävien ja kahden mn lapsen kohdalle. Albert jää siis penkille. Leikkien valinta jatk ja väki Albertin ympärillä vähenee. Kn kaikki leikkipaikat on käyty läpi, Albert ist yhä penkillä mtaman mn lapsen kanssa. Opettaja kysyy heiltä: Minne te halaisitte mennä? ja esittää mtamia vaihtoehtoja. Jos ette osaa päättää, niin minn täytyy laittaa teidät jonnekin. Albert ilmoitta halavansa lähteä los ja kävele hitaasti pkemaan. (Kjorholt ja Seland 2012, ) Kääntänyt Piia Roos, käsikirjoits teokseen Osallisden pedagogiikka (2014)

31 Kasvattajien tapa ohjata lasta (Eira Shonen) Lapsilähtöinen ohjas; aikinen reagoi ja vastaa lapsen aloitteisiin, mtta ei ole itse aktiivinen aloitteen tekijä Aikisjohtoinen ohjas; aikinen ohjaa lapsen toimintaa ja sntaa lapsen homiota tahtomalleen taholle Vorovaiktteinen ohjas; lasten intentioiden lkeminen leikkialoitteiden tekeminen edellisen pohjalta rohkais toistamaan, matkimaan vorottel, kysymykset, pyynnöt, kommentointi

32 Välttämättömät epäonnistmiset Jokainen kohtaaminen on erilainen, aina ei voi onnista Epäonnistmiset ovat työssä kehittymisen kannalta välttämättömiä! Vastn kantaminen ja epäonnistmisen myöntäminen lähtökohtana Keskstel ja tilanteen analysointi kollegojen kanssa parasta koltsta ihmisshdetyössä Avoimen ja sallivan keskstelklttrin lominen työyhteisöön avainasemassa Epäonnistmiskeskstelja tlee voida käydä ilman syyllisyyden tnnetta Lähde: Kiesiläinen, L Vorovaiktsvast

33 Ammatillisia Arvioinnin työvälineitä Aikisen sitotminen vorovaiktkseen lapsen kanssa (Adlt Engagement Scale AES, Pascal, C. ym. 1995) Esim. Leena Tahkokallion väitöskirjasta löytyy (liite 5 s.263) Lapsen toimintaan sitotminen (The Leven involvement scale for yong children - LIS-YC 1994) myös: Myös Leena Tahkokallion väitöskirjassa (liite 4 s.260) Marjatta Kallialan ttkimkset: Kato Ma! Kohtaako aikinen lapsen päiväkodissa? 2008, Lapss hoidossa Kontekstianalyysi (Pihlaja) Työkalja päivähoidon erityiskasvatkseen (Pihlaja ja Kont (toim.)2001, s ) %C3%B6kalja_STM.pdf

34 AES Aikisen sitotminen vorovaiktkseen lapsen kanssa 1. Aikisen sensitiivisyys (herkkyys) (arvioiasteikko1-5): kinka arvostavasti aikinen kohtaa lapsen? tleeko lapsi kllksi? reagoiko aikinen lapsen esittämiin asioihin? vastaako aikisen toiminta sensitiivisesti lapsen tnnetiloihin? taso 5 korkea taso 4 taso 3 taso 2 melko korkea vaihdellen melko matala taso 1 matala myönteinen äänensävy myönteiset eleet ja katsekontakti lämmin ja osoittaa kiintymystä knnioittaa ja arvostaa lasta rohkaisee ja keh tnnistaa lapsen tarpeita ja holenaiheita kntelee ja vastaa lapselle negatiivinen äänensävy kylmä ja etäinen ei knnioita lasta kritisoi ja torj lapsen ei ole myötämielin lapsen tarpeille ja holenaiheille ei kntele tai vastaa lapselle

35 2. aktivoinnin taso: miten aikinen vorovaiktksessa lähtee rikastamaan lapsen aloittamaa ajatsklka? motivoiko ja stimloiko aikinen lasta jatkamaan keskstela? laajentaako ja rikastaako aikinen vorovaiktsta omilla homioillaan? taso 5 korkea taso 4 taso 3 taso 2 melko korkea vaihdellen energinen ja elävä virittää tarkoitksenmkaisesti sovittaa yhteen lapsen kiinnostkset ja havainnot motivoi lasta stimloi keskstela, vorophela, aktiivistta ja ajattela jakaa ja laajentaa lapsen toimintaa voi olla nonverbaalinen melko matala taso 1 matala rtiininomainen ptt energia ja into ei sovita yhteen lapsen kiinnostksia ja havaintoja ptt aktivoinnin rikkas ja selkeys on sekava ei viritä tarkoitksenmkaisesti spistaa, vähentää vorophela, aktiivistta ja ajattela

36 3. lapsen atonomian tason salliminen: miten aikinen antaa lapsen valinnoille tilaa? rohkaiseeko aikinen lapsen aloitteellistta ja omia kokeilja? rohkaiseeko aikinen lapsia nevottelemaan ristiriitatilanteissa aikisen määräämien ratkaisjen sijaan? taso 5 korkea taso 4 taso 3 taso 2 melko korkea vaihdellen melko matala taso 1 matala sallii lapsen valita ja tkee valintoja tottaa tilaisksia kokeilille rohkaisee lapsen aloitteellistta ja vastllistta rohkaisee lasta nevottelemaan konflikteista ja säännöistä ei anna lapsen valinnoille ja kokeilille tilaa ei rohkaise lapsen ideoita ei anna lapselle vastta ei salli lapsen arvioida toiminnan laata on atoritaarinen ja dominoiva jäykästi pakottaa sääntöihin ja rajoitksiin, nevottelja ei sallita

37 Mistä Hyvä arki rakent? Pedagogisen kesksteln ylläpitäminen Mietityt rakenteet Lapseen virittyvä positiivinen vorovaikts Erilaisden knnioittaminen Kasvattajan kyky kehittyä ja kehittää omaa työyhteisöään Hyvä pedagoginen johtajs!!

38 Parrila, S. & Fonsén, E. (toim.) 2016 Varhaiskasvatksen pedagoginen johtajs Käsikirja käytännön työhön (jlkaistaan ) kampanjahintaan 42 (normaalisti 49 ) Kiitos mielenkiinnostasi!