Lapsi, sinä olet tähti!

Transkriptio

1 Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila Uloin taso: Näkyvä käyttäytyminen, rakenteet, prosessit 2. Ilmaistut arvot, päämäärät, periaatteet 3. Syvin taso: Pohjimmaisten perusolettamusten taso Asioiden näkyväksi tekeminen ja tiedostaminen pedagoginen dokumentointi 1

2 Tiedostettu vai tiedostamaton, vai jopa tahaton! Alasuutari, M Suunniteltu lapsuus. Keskustelut lapsen varhaiskasvatuksesta päivähoidossa. Osallistuminen ja vaikuttaminen (Vasu s. 24) 2

3 Mitä on osallisuus? Osallisuus ymmärretään yhteisöllisenä vertaiskulttuurina, jossa yksilö tuntee yhteisöön kuulumista ja jossa hän saa osallistua omien kykyjensä ja halujensa mukaan, jossa häntä kuullaan ja hänen vaikutusmahdollisuuksiaan tuetaan, ja jossa hän on mukana luomassa toimintakäytäntöjä ja oppimisen polkuja. Osallisuus, toimijuus, yhteisöllisyys, demokratia Osallisuus; lapsen mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja omaan elämäänsä Toimijuus; lapsen kyky käyttää tätä mahdollisuutta ja vaikuttaa tapahtumien kulkuun Yhteisöllisyys; osallisuus on yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista Demokratia; lapsi oppii tuntemaan omat oikeutensa ja käyttämään niitä sekä kasvaa yhteiskunnan jäseneksi 3

4 Osallisuus yhteiskunnassa Taitoa ja halua osallistua Ei voi olla osallinen, jos ei tiedä Mitä osallisuus tarkoittaa yksittäisen lapsen näkökulmasta? Lapsen kokemus siitä että hän tulee kuulluksi, hän voi luottaa aikuiseen, että hän on hyväksytty, arvostettu, tärkeä. 4

5 Vuorovaikutus on osallisuuden perusta (Roos & Vlasov 2013) Yhteenvetoa Osallisuutta edistävä toimintakulttuuri 1. Vuorovaikutus: aikuinen-lapsi & lapsi-lapsi 2. Oppimisympäristö: aikuisten ja lasten yhdessä rakentama 3. Toiminnan sisältö: lasten toiveet, tarpeet 5

6 Miten perustelisit osallisuuden tärkeyttä lapsille (ja vanhemmille)? Mikä osallisuudessa on tärkeää lapsille (ja vanhemmille)? Lasten osallisuuden ja kuulemisen merkitys Aikuisille tietoa lapsista itsestään. uusia tapoja nähdä ennalta tuttu (pedagogisen keskustelun viriäminen, toiminnan arvioiminen). Lapselle minua kuunnellaan ja arvostetaan, olen tärkeä. halu vaikuttaa, olla aktiivinen. 6

7 Lapsia kuuntelemalla oppii aina jotain uutta! - Ystävät ja leikki (Nestori s. 118) - Vertaissuhteiden monimutkaisuus (Inka s.150) - Toimintatavat/säännöt (Veikka s. 114, Oili s. 153) - Inhokit ja suosikit (Toivo s. 131, Väinö s. 127) Miten sovellettavissa arkeen? Lapselle luontainen kerronta? Lasten kerronta on paljon muutakin kuin puhuttua ja aikuisella tulee olla herkkyyttä kuulla ääneen sanotun ohella myös muulla tavoin viestitty. Lapsen kertomus olla voi olla piirretty, näytelty, leikitty tai eleillä, ilmeillä ja äänenpainoilla ilmaistu, joten usein lapsen kuuleminen tarkoittaa havainnointia. Lasten erilaisuus! Tasa-arvoisuus! 7

8 Pedagoginen dokumentointi (vasu s.37) 1/2 Mitä dokumentoidaan? Millainen on lapsi? Mistä lapset tykkäävät, mistä eivät? Mistä he ovat kiinnostuneita? Mitä ideoita heillä on? Mitä he haluaisivat oppia, tai ovat jo oppineet? Mitä heille ylipäätään kuuluu? Millainen on toimintakulttuuri? Vuorovaikutus? Oppimisympäristö? Toimintatavat? Säännöt? Rutiinit? Tavat? Tottumukset? Uskomukset ja olettamukset? Millainen oli projekti? Mitä opetettiin? Mitä opittiin? Mitä tutkittiin, leikittiin, liikuttiin, koettiin? 8

9 Lapsen /vanhemman rooli dokumentoinnissa? Passiivinen kohde Havainnoidaan ja tallennetaan yksittäisten lasten taitoja, oppimista ja tuen tarvetta Havainnoista keskustellaan tiimeissä Havaintojen pohjalta laaditaan lapsen Vasu ja niistä kerrotaan vanhemmille Vasu-keskustelussa Aktiivinen toimija Tarkoituksena laajentaa aikuisten ymmärrystä lapsista ja heidän yksilöllisistä vahvuuksistaan, mielenkiinnonkohteistaan ja oppimisestaan Dokumentteja käsitellään yhdessä lasten ja vanhempien kanssa lasten toiminnasta tulee merkityksellistä ajatteluprosessi syventyy Konkreettisia menetelmiä 1) Havainnointi 2) Leikkiin osallistuminen 3) Valokuvat, piirrokset 4) Haastattelu, keskustelu 5) Lasten kertomukset, tarinat (sadutus) 6) Lapsen vasu, ryhmävasu 7) Kasvun kansio 8) Blogi 9

10 Pedagoginen dokumentointi lapsiryhmässäni? Mitä olemme dokumentoineet tähän asti? Miksi? Millaisia menetelmiä olemme hyödyntäneet? Miksi juuri näitä? Kuka dokumentoinnista on vastannut? Miksi? Onko vastuu jakautunut tasaisesti? Olemmeko hyödyntäneet dokumentteja toimintaa suunniteltaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä? Miten? Ovatko lapset tai vanhemmat osallistuneet dokumentointiprosessiin? Millä tavalla? Pedagoginen dokumentointi (vasu s.37) 2/2 10

11 Lapsen VASU on kertomus lapsesta toiminnan kuvausta, ei taitojen arviointia Pohdittavaksi Miksi lapsivasuja tehdään? Mikä niiden tehtävä on meidän lapsiryhmässämme? Millaisiin asioihin olemme keskittyneet lasten vasuissa? Millaisiin asioihin meidän tulisi keskittyä aikaisempaa enemmän? Entä lapsen osallisuus, vanhempien osallisuus? Kuka on äänessä, kenen tuottama kuva lapsesta saa valta-aseman? Tyttöjen toiveiden vs. poikien toiveiden näkyvyys/vaikuttavuus? 11

12 Positiiviseen keskittyminen! Ystävyys, yhteisöllisyys Oppiminen, onnistuminen, oivallukset Positiiviset tunteet, onnen ja ilon hetket Sitoutuminen, toiminnan imu, flow Omien tekojen merkitys, vaikuttamisen mahdollisuudet (Rintakorpi & Vihmari-Henttonen 2017) KIITOS! PIIA ROOS OY 12