Mulla on idea! Lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. LTO, KT Piia Roos

Transkriptio

1 Mulla on idea! Lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa LTO, KT Piia Roos

2 Roos, P Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset kertovat ja millaisena päiväkotiarki jäsentyy lasten kerronnassa? Piirrokset (n=34) ja haastattelut (n=37) 6 päiväkotia, 5-7 lasta/pk, 4-6 -v

3 Mistä lapset tykkäävät, mistä eivät? Mistä he ovat kiinnostuneita? Mitä ideoita heillä on? Mitä he haluaisivat oppia? Entä tehdä? Mitä heille ylipäätään kuuluu? Piia Roos Oy

4

5 Katse vuorovaikutukseen! (Roos & Vlasov 2013)

6 Vuorovaikutus on tärkein laatukriteeri Pienillä eroilla on suuri vaikutus 1. Lämmin vuorovaikutustapa 2. Ristiriitainen vuorovaikutustapa 3. Tekninen vuorovaikutustapa 4. Välttelevä vuorovaikutustapa 5. Etäinen vuorovaikutustapa (Ahonen 2016)

7 Mitä mieltä lapset ovat sinusta? Outi, sun kerhossa on ollut tosi kivaa, mutta mulla on yksi kysymys: miksi viime viikon torstaina ei ollut sun kerhoa. Emmi, sää oot tosi hauska ja tosi kiva. Olisi kiva pelata sun kanssa joskus. Heidi, oli tosi kivaa pelata sitä aakkospeliä sun kanssa ja niitten toisien kavereiden kanssa myös. Olisi kiva mennä sun kanssa saliin. Mari, oli tosi hauskaa kun sää näytit eskarin tietokoneelta sen ukkosvideon. Olisi kiva päästä auttamaan sua töissä.

8 Lasten kuulemisen merkitys Aikuisille tietoa lapsista itsestään. uusia tapoja nähdä ennalta tuttu (pedagogisen keskustelun viriäminen, toiminnan arvioiminen). Lapselle minua kuunnellaan ja arvostetaan, olen tärkeä. halu vaikuttaa, olla aktiivinen.

9 Lapsen tuottama tieto ja kokemukset Menetelmiä lapsen äänen kuulemiseksi? 1) Millainen on unelmien päiväkoti? 2) Millaisen aikuisen kanssa minun on hyvä olla? 3) Sosiogrammi 4) Läheisyyden kehät 5) Lapsi, Sinä olet tähti! -kirja 6) Arvid arviointimenetelmä 7) Muut?

10 Lapselle luontainen kerronta? Lasten kerrontaa huomioiva ja vahvistava pedagogiikka: Lasten kerronta on paljon muutakin kuin puhuttua ja aikuisella tulee olla herkkyyttä kuulla ääneen sanotun ohella myös muulla tavoin viestitty. Lapsen kertomus olla voi olla piirretty, näytelty, leikitty tai eleillä, ilmeillä ja äänenpainoilla ilmaistu, joten usein lapsen kuuleminen tarkoittaa havainnointia.

11 Lapsille kuuluu niin paljon, ettei ikänä uskoisi! - Ystävät ja leikki (Nestori s. 118) - Vertaissuhteiden monimutkaisuus (Inka s.150) - Toimintatavat/säännöt (Veikka s. 114, Oili s. 153) - Inhokit ja suosikit (Toivo s. 131, Väinö s. 127) Miten sovellettavissa arkeen? Mistä lapset tykkäävät, mistä eivät? Mistä he ovat kiinnostuneita? Mitä ideoita heillä on? Mitä he haluaisivat oppia? Entä tehdä? Mitä heille ylipäätään kuuluu?

12 Lapselle luontainen suunnittelu ja arviointi? Hetkessä eläen Yhdessä toimien? Lapsen ideoita ruokkien? Tulevaa miettien Huomista tai ensi viikkoa suunnitellen? Lapsen vs. aikuisen aikakäsitys; vieläkö kiinnostaa? Mennyttä arvioiden Mielipiteitä kartoittaen?

13 Mikä muuttuu? Vai muuttuuko mikään? Rentola: Pää tyynyyn -toimintamallista eteenpäin Siellä välillä hierotaan, sitten kun siellä saa lukea omia kirjoja vähän aikaa, sitten saa tuoda rentolakaverin. Rentolassa näyttää puolivaloisalta. Kun siellä on ne jouluvalot, ne tuo valoa. On hyvä että siellä on ainakin vähän valoa. Kivaa kun siellä luetaan. Kivaa kun siellä on satuhieronta. Kivaa kun sinne saa ottaa kirjoja mukaan. Siellä on kivaa, kun siellä saa levätä. Mutta ei tarvi nukkua. Kivaa, koska siellä tehdään kaikenlaisia rentoutuksia, metsärentoutuksia ja ehkä tehään toisesta ruokaa, vähän niin ku semmonen hotdog. Hauskaa. Siellä on usein hieronta. Koska siinä voi hyvin rentoutua. Siks mä pystyn rentoutuun siellä kun siellä luetaan kirjoja ja hierotaan.

14 Mitä viet mukanasi? Mitä opit? Mistä olit samaa mieltä? Entä eri mieltä? Miten kannat vastuun siitä, että keskustelu osallisuudesta jatkuu? Yksi asia, jonka päätät tehdä jatkossa toisin?

15 KIITOS!