Työkalupakista apua arkeen

Transkriptio

1 Työkalupakista apua arkeen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Seinäjoella Raija Ojell, KKP ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry

2 Mikä on Vasu kirkossa? Mitä ajatuksia se herättää?

3 Sähköinen työkalupakki tukee Vasun soveltamista seurakunnan varhaiskasvatuksessa ja antaa välineitä työn kehittämiseen. suomeksi ruotsiksi

4 Keskeistä Vasun soveltamisessa Työkalupakkiin on koottu keskeiset asiat Vasun soveltamisessa seurakunnan varhaiskasvatuksessa Leikillä on tärkeä merkitys lapsen oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille myös kirkossa

5 Työkalupakin sisällöt

6 Työkalupakki, kuva Lapsi ja lapsikäsitys Laaja-alainen osaaminen ja ilmiölähtöisyys Oppimiskäsitys I Toimintakulttuuri Osallisuus I Leikki I Havainnointi Arviointi ja kehittäminen Kuvan pallukasta avautuu lyhyt tiivistelmä sekä laajempi artikkeli

7 Työkalupakki, yläpalkki Yleistietoa työkalupakista Artikkeleita Videoita Lisätietoa ja kirjallisuutta Vasu kirkossa blogi Vasu kirkossa logot (vapaasti käytettävissä)

8 Työkalupakki, alapalkki Käytännön esimerkkejä I Lomakkeita Yhteistyö kunnan kanssa I Perhetoiminta Tulossa myös työkalupakin tulostettava versio

9 Pohdittavaksi Miten voisit omassa työssäsi / työyhteisössäsi käyttää ja hyödyntää Vasu kirkossa työkalupakkia?

10 Kirkon varhaiskasvatus Kirkon varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen ja hänen perheensä elämää ja kokonaisvaltaista kasvua kristillisen ihmiskäsityksen mukaisesti. Kristillisestä traditiosta nousee vahva näkemys lapsen arvosta ja merkityksestä. Kristillinen arvopohja ohjaa toiminnan pedagogisia valintoja.

11 Pedagogiikka perustuu Vasussa määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta. Lapsi nähdään aktiivisena toimijana. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla. Lapsilähtöinen pedagogiikka antaa välineitä käsitellä myös kristillisen kasvatuksen sisältöjä niin, että pystymme tukemaan lapsen hengellistä kasvua osana hänen kokonaisvaltaista kehitystään.

12 Toimintakulttuuri rakentuu mm. arvoista ja periaatteista, oppimisympäristöstä, vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä, henkilöstön osaamisesta, johtamisrakenteista sekä toiminnan organisoinnista. Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään niin, että se tukee lapsen osallisuutta ja leikkiä.

13 Yhteistyö huoltajien, kunnan ja muiden toimijoiden kanssa on osa seurakunnan varhaiskasvatuksen arkea. Yhteistyö edellyttää vuorovaikutusta ja keskinäistä kunnioitusta. Yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa noudatetaan Vasun periaatteita.

14 Kunnan ja srk:n välinen yhteistyö Vasuperusteissa seurakunta mainitaan esimerkkinä paikallisesta yhteistyötahosta. Yhteistyö toteutetaan varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Yhteistyössä tulee aina huomioida lapsen etu ja sen tulee olla pedagogisesti perusteltua.

15 Katsomuskasvatus Mitä ajatuksia katsomuskasvatus herättää oman työsi näkökulmasta tällä hetkellä?

16 Katsomuskasvatus on herättänyt.. Puolustautumista

17 Uskontokasvatus katsomuskasvatus Uskonnot Uskonnottomuus Erilaiset katsomuk -set 17

18 Katsomuskasvatuksen toteuttamisesta Varhaiskasvatuksen järjestäjät vastaavat katsomuskasvatuksen toteuttamisesta, juhlien sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa katsomuskasvatuksen käytännön toteutuksesta ja toimii ammatillisesti omasta katsomuksestaan riippumatta. Katsomuskasvatukseen ei kuulu minkään katsomuksen tai uskonnon opettamista.

19 Katsomuskasvatus on yleissivistävää Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta Eri katsomuksia tarkastellaan keskenään samanarvoisina arvottamatta Lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen eikä häneen saa katsomuksellisesti vaikuttaa. Tietoa, toiminnan kuvausta, toiminnan muotoja, toimijoita, historiaa, laajuutta, asiakirjoja, kirjallisuutta jne. voi ja pitääkin esitellä yleissivistävästä näkökulmasta. 19

20 Perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa Juhlat ovat osa Vasuperusteiden mukaista pedagogista toimintaa ja suunnittelu lähtee lapsiryhmän tarpeista. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa (Varhaiskasvatuslaki 2 a) Nämä tavoitteet tulee olla lähtökohtana myös juhlaperinteiden vaalimisessa ja kehittämisessä. 20

21 Perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa Juhlien suunnittelussa huomioidaan lapsiryhmän kulttuurinen moninaisuus. Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren tai hengellisen laulun laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp ja 2/2014 vp).

22 Uskonnolliset tilaisuudet Uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä kouluissa ja päiväkodeissa säätelee Suomen perustuslaki. Positiivinen -negatiivinen uskonnonvapaus (perustuslaki 11 2) Varhaiskasvatuksen järjestäjät päättävät järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia. Uskonnolliset tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista. Huoltajalla oltava aito vapaus valita osallistuuko lapsi vai ei.

23 Uskonnolliset tilaisuudet Tilaisuuksien aikana järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa lapsille, jotka eivät osallistu (päivähoito vastaa) Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta/osallistumattomuudesta ei saa aiheutua lapselle leimaantumista tai muita seuraamuksia.

24 Yhteistyö huoltajien kanssa Huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kunnioittaen. Huoltajan valitessa lapselleen erityiseen katsomukseen, kuten kristillisyyteen, perustuvan varhaiskasvatuspalvelun, tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa riittävästi tietoa toiminnan erityistavoitteista ja arvoista. Huoltajia tulee tiedottaa riittävän ajoissa juhlista ja tilaisuuksista, jotka sisältävät uskonnon harjoittamisen elementtejä.

25 Yhteistyösopimus luo raamit Keskeistä joka tasolla: dialoginen työote Sopimuspohjia: id=content2a123e

26 Yhteistyön tueksi 26

27 Neljän korin malli

28 KIITOS!