Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä

Transkriptio

1 MUISTIO 9/2015 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Moisiokoti (Henriikkasali), os. Moisiontie 18, Nousiainen Aika: pe klo Paikalla Anu Kärki, Huittinen Arja Santapukki, Parainen Eliisa Mannila, Ksthky Kaija Joensuu, Ksthky Johanna Ahde-Koponen, PoSa Sara Sillanpää, PoSa Sirpa Levy, Akseli Anne Joensuu, Satakunnan sairaanhoitopiiri Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri Minna Nevalainen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Heli Toroska, Pikassos Poissa Mari Sanila, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sanna Suominen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivän ohjelma 1. Avaus Projektipäällikkö Minna Nevalainen avasi kehittämispäivän. 2. Hankkeen väliraportointi: missä mennään nyt ja mihin suuntaan seuraavaksi? Projektipäällikkö kävi läpi hankesuunnitelman sisältyvien toimenpiteiden pohjalta hankkeessa toteutettuja kehittämistoimenpiteitä. Diaesitys liitteenä 1. Sovittiin, että hanketyöntekijät tarkistavat esitetyt toimenpiteet, ovatko ne ajan tasalla ja ilmoittavat projektipäällikölle muutokset/lisäykset. Projektipäällikkö esitteli väliraportoinnissa esille tulleita asioita. Käytiin läpi hankkeen etenemistä suhteessa projektisuunnitelmaan ja väliraportoinnissa esille tuotuja hankkeessa/kehittämisprosessissa hyvin toimineita asioita. Keskustelu: Heli Toroska ehdotti tiedotustilaisuuden järjestämistä hankealueen vanhuspalvelujohtajille ja sosiaalijohtajille tarkoituksena tiedottaminen hankkeessa tehdyistä toimenpiteistä, jotta saataisiin asioita johdolle näkyväksi ja tietoisuutta eri kuntien käytössä olevista menetelmistä/käytännöistä. Tilaisuudessa olisi hyvä käydä keskustelua maakunnallisista yhtenäisistä käytännöistä.

2 2(3) Kehittämisosioiden hanketyöntekijät täyttivät swot-analyysit, jotka käytiin läpi. Tehdyt Swot-analyysit peilattiin hankkeen alkuvaiheessa kehittämisosioiden tekemiin analyyseihinhanketyöntekijät toimittavat swot-analyysit vielä jälkikäteen projektipäällikölle.. Swot-analyysien tulokset lähetetään tiedoksi kehittämisosioihin hanketyöntekijöille. Keskustelu: Heli Toroska totesi, että kehittämishankkeessa saa olla korkeita tavoitteita pidemmälle aikavälille, vaikka työntekijät eivät aina ole muutokseen valmiita ja eivät näe niin pitkälle. Pohdittiin, miten markkinoida ja myydä työntekijöille uudet asiat, jotta ne menisivät helpommin käytäntöön? Sairaanhoitopiirissä uusien pilotointiosastojen mukaan saaminen hankkeeseen voi olla haastavaa. Voisivatko pilotoinnissa mukana olevat osastot mentoroida muita osastoja? Projektisihteeri Kirsi Harjula totesi hankkeen 2. maksatushakemuksen toimitetuksi Aviin määräaikaan mennessä. Hän esitteli hankkeen toteutuneet kustannukset. Diaesitys liitteenä Hankkeen työajanseuranta ohjeiden täsmentäminen Projektisihteeri Kirsi Harjula kävi läpi työaikaseuranta-lomakkeen täyttö-ohjeineen. Projektiin kustannuspaikalle kirjautuva palkka tulee täsmätä kunkin kuukauden työaikaseurannassa ilmoitettuun hanketyötuntimäärään. Työaikaseurantalomakkeen malli on liitteenä Vertaisarvioinnista ja sen toteutuksesta sekä keskustelua arvioinnista yleisesti, Heli Toroska ja Minna Nevalainen Heli Toroska alusti vertaisarvioinnista. Arvioitava kehittämisosio täyttää etukäteen vertaisarviointilomakkeen. Etukäteen täytetty vertaisarviointilomake lähetetään etukäteen Pikassokseen. Vertaisarvioinnissa käsitellään juurruttamista. Kehittämisosion tukiryhmän olisi tärkeää osallistua vertaisarviointiin. Pikassos tekee kehittämisosioiden kirjoittamien muistiinpanojen perusteella vertaisarvioinnin yhteenvedon Vertaisarviointilomake toimitetaan hanketyöntekijöille viimeistään tammikuun alkupuolella. Sovittiin seuraavat vertaisarviointiparit ja päivät: Ksthky ja PoSa 26.1 klo 9.00 SATSHP kehittämisosio ja Akseli 18.1 klo 9.00 Huittinen ja Parainen 1.2 klo (Päivitetty kehittämispäivän jälkeen). Projektipäällikkö alusti hankkeen arvioinnista. Kehittämisosioiden arviointisuunnitelmat sovittiin päivitettävän. Keskustelun perusteella arviointisuunnitelman päivitystä pidettiin tärkeänä. Todettiin, että kehittämisosioiden arviointisuunnitelmiin tulee muutoksia. Keskusteltiin vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista. Vaikuttavuuden arviointi koettiin haastavana. Mitä mittareita kannattaa kulloinkin käyttää? Sovittiin, että arviointiteema on esille tulevassa kehittämispäivässä. 5. Ajankohtaista hankkeessa Projektipäällikkö esitteli Innokylään tallennettuja toimintamalleja, mitä on tähän mennessä hankkeesta tallennettu ja mitä on suunnitteilla. Hanketyöntekijät kokivat tarpeelliseksi, että Innokylä-työskentelyyn varataan yhteinen päivä. Sovittiin pidettäväksi 5.2 klo Porissa Innokylätyöskentelypäivä. Hanketyöntekijät ottavat omat kannettavat mukaan työskentelyä varten. Käytiin läpi hankkeesta tehdyt opiskelijatyöt (valmistuneet ja työn alla olevat opinnäytetyöt sekä mm. kirjallisuuskatsaukset).

3 3(3) Helmikuun kehittämispäivä pidetään yhdessä Pois syrjästä -hankkeen kanssa. Teemana tiedotus ja markkinointi. Projektipäällikkö esitteli hankkeen yleisestä osuudesta järjestettävät koulutukset koulutusteemoittain. Kysyttiin kehittämisosioiden ehdotuksia koulutusaiheiksi. Ehdotettiin esimiehille järjestettävää juurruttamiskoulutusta. Aiemmin hankkeessa tehdyn osaamisen arviointi kyselyn perusteella kunnissa ei ole koettu vahvaa osaamista päihde- ja mielenterveysasioissa Projektipäällikkö esitteli juurruttamissuunnitelmalomakkeen, joka liitteenä 4. Juurruttamissuunnitelmalomake täytetään jokaisesta toimenpiteestä, joka kehittämisosiossa aiotaan juurruttaa. Juurruttamissuunnitelmalomakkeet toimitetaan sähköisesti hanketyöntekijöille. Hanketyöntekijät työstivät juurruttamissuunnitelmalomakkeita valitsemastaan toimenpiteestä. Käytiin läpi lomakkeet. Juurruttamislomakkeet palautetaan projektipäällikölle mennessä. Keskusteltiin Eksoteen suunnitellusta seminaarimatkasta Matkakustannusten hyväksyttävyydelle haetaan Avin päätös. 6. Päivän päätös Projektipäällikkö päätti kehittämispäivän. LIITTEET Liite 1 Projektipäällikön diaesitys, Minna Nevalainen Liite 2 Projektisihteerin diaesitys, Kirsi Harjula Liite 3 Työaikaseurantalomake mallilomake Liite 4 Juurruttamislomake

4 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä 9/ Akseli / Nousiainen Minna Nevalainen projektipäällikkö

5 Ohjelma: Avaus ja aamukahvi, projektipäällikkö Minna Nevalainen Hankkeen työajanseuranta ohjeiden täsmentäminen, projektisihteeri Kirsi Harjula Hankkeen väliraportointi: missä mennään nyt ja mihin suuntaan seuraavaksi? projektipäällikkö Minna Nevalainen ja projektisihteeri Kirsi Harjula Ajankohtaista hankkeessa Lounas Vertaisarvioinnista ja sen toteutuksesta sekä yleistä arvioinnista Heli Toroska Kahvitauko Ajankohtaista hankkeessa Päivän päätös

6 Hankkeen väliraportointi: missä mennään nyt ja mihin suuntaan seuraavaksi

7 Mikä on kotona asumisen tukemisen kehittämiseen liittyen keskeisin kehittämistoimenpide kehittämisosiossanne? Omaishoitajien jaksamisen tukeminen, johon liittyy mm. hyvinvointikyselyt ja kotikäynnit, Ovet - valmennus uusille omaishoitajille, kuntohoitajan kartoittavat kotikäynnit uusille omaishoitoperheille. Hyvinvointiarvioinnit sekä hyvinvointisopimukset. Ikääntyneiden kotona pärjäämisen tukeminen hyvinvointisopimusten, kuntouttavan päivätoiminnan ja kotiin kuntoutumisyksikön avulla. Palvelutarpeenarviointimalli ja siinä erityisesti moniammatillinen hopskäynti sisältäen liikuntasopimuksen. Yhteistyö vuodeosaston, kotisairaalan, kotihoidon ja intervallin kanssa tukee asiakkaan siirtymistä ja hoidon jatkuvuutta rajapinnoilla. Asiakasosallisuuden lisääminen toimintakyvyn tukemisessa

8 Mikä on kotona asumisen tukemisen kehittämiseen liittyen keskeisin kehittämistoimenpide kehittämisosiossanne? Kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä; toimenpiteellä pyritään vahvistamaan yhteistyöosaamista, saumattomuutta ja sujuvaa tiedonsiirtoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä niin, että ikääntyneiden kotiutumiset jatkossa onnistuisivat paremmin. Tuoda ammattilaisille tietoa ja työvälineitä arvioida luotavien kuntoutusketjujen asiakaslähtöisyyttä ja sujuvuutta ja antaa työvälineitä sujuvuuden lisäämiseen. Virtauksen lisäämisen toimet vuodeosastolla osana laajempaa kuntoutusketjua ja sen sujuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvat kehitysvammaiset ja heidän palveluiden selvittäminen.

9 Toimenpide 1. Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen Järjestetty asiakasraateja / asiakasfoorumeja Kehitetty asiakaspalautejärjestelmiä ja asiakaspalautetilaisuuksia Omaisteniltoja Aulahaastattelut Satakunnan keskussairaalassa Vanhusneuvostojen kanssa yhteistyötä Kohderyhmän edustajia mukana tukiryhmissä Kaikki kehittämisosiot

10 Toimenpide 2. Ennakoiva ja oikea-aikainen yhteistyömalli ikääntyvien palvelutarpeen arviointiin Perustettu ja otettu käyttöön moniammatillisia verkostotyöryhmiä sekä työpajoja toiminnan kehittämisen välineeksi Kehitetään Iäkkään kotiutusprosessia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Gerontologinen kokonaisarviointi ikäihmisen kuntoutusmalli Kehitetään seudullista ja kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointimallia KSTHKY, Parainen, Akseli, Posa, Satakunnan sairaanhoitopiiri

11 Toimenpide 3. Yhtenäisen kuntoutusketjun kehittäminen Kehitetty yhteydenottoa ja tiedon siirtoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sekä kehitetty kuntoutussuunnitelmaa / arjessa pärjäämisen suunnitelmaa ja tarkastuslistaa iäkkään potilaan kotiutumista varten Ikäihmisten kuntoutus -malli sisältää yhtenäisen kuntoutusketjun ja ennakoivan kuntoutuksen kehittämisen Kotihoidon asiakkaille on hankkeessa kehitetty arkiliikunta- / liikunta- / hyvinvointisopimusmalleja KSTHKY, Posa, Satakunnan sairaanhoitopiiri

12 Toimenpide 4. Etäkonsultaation kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalveluissa teknologian käyttöön sisältyy usein haasteita jotka liittyvät henkilöstön osaamiseen, asiakkaiden asenteisiin sekä laitteiden ja teknologian luotettavuuteen hoito- ja hoivatyön tukena. Hankkeessa esimerkiksi pyritään tukemaan ja sitouttamaan kotihoidon henkilökuntaa toimintakulttuurin muutokseen, jonka yhtenä osana on mobiilitoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto¹. Kotihoidon henkilökuntaa pyritään tukemaan muutoksessa esimerkiksi koulutusten avulla ¹ Kaste hankkeen osuus toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa on kotihoidossa tapahtuvan toimintakulttuurimuutoksen läpivieminen KSTHKY, Posa, Satakunnan sairaanhoitopiiri

13 Toimenpide 5. Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi Hyvinvointikysely omaishoitajille. Kyselyn perusteella tehdään tarvittaessa kotikäynti, jossa arvioidaan avun ja tuen tarvetta Omaishoitajille järjestetty ensitietotyyppisiä valmennuspäiviä sekä koulutusta omaishoitajuuteen Koordinoitu vapaaehtoistoimintaa kotihoidon ja omaishoitajien tueksi Etsivä kehitysvammatyö toimintamalli Huittinen, Satakunnan sairaanhoitopiiri

14 Toimenpide 6. Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Pohjois-Satakunta on mallintamassa Kuntouttavan päivätoiminnan sekä Kotiin kuntoutumisyksikön toimintamallia. Yhteistyötä on tehty myös Seniorineuvolan kanssa (arkiliikkumis-/ hyvinvointisopimus) Ikääntyneille ollaan järjestämässä teemapäiviä. Teemapäivässä järjestetään pieniä motivoivia tietoiskuja ikääntyvien liikunnasta, ravitsemuksesta, mielen hyvinvoinnista ja kodin turvallisuudesta Kerran kuukaudessa järjestettävät Ikäihmisten kahveet tilaisuudet Posa, Satakunnan sairaanhoitopiiri

15 Toimenpide 7. Henkilöstön osaamisen ja yhteistyön lisääminen Henkilöstön osaamisen kartoitus toteutettiin osana lähtötilannearviointia Yhteistyöosaamisen lisäämiseksi ja voimavaralähtöisen asenneilmapiirin vahvistamiseksi järjestettiin Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote koulutus Mentoroinnin kehittäminen työvälineenä Kuntouttavan työotetta kehitetään Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa. Kaikki kehittämisosiot

16 Miten kehittämisosio on edennyt suhteessa hankesuunnitelmaan? Kehittämisosion toiminta on edennyt hanke suunnitelman mukaan ja täydentynyt hankkeen edetessä. Koko ajan asiat menevät eteenpäin ja käytänteet tulevat joka päiväiseksi toiminnaksi. Suunnitelmaa on karsittu sen laajuuden/työajan vähyyden vuoksi. Keskeiset asiat etenevät aikataulussa Suunnilleen hankesuunnitelman mukaan Kehittämisosio on edennyt suunnitelman mukaisesti. Tarkennettuun toimintasuunnitelmaan on tullut muutoksia, on laajentunut alunperin suunnitellusta, koska aihe-alue on koettu tärkeäksi, uusia toimenpiteitä. Resurssivaje lisännyt haasteellisuutta monien toimenpiteiden toteuttamisessa ja aikataulutuksessa.

17 Mitkä asiat kehittämisosiossanne ja hankkeen kehittämisprosessissa ovat toimineet hyvin? Tukiryhmän toiminta Kehittämisosioiden välinen yhteistyö Yhteistyö oman organisaation työntekijöiden kanssa Yhteistyö organisaatioiden välillä Kehitettävät asiat on koettu tärkeäksi, tämä lisää motivaatiota käytäntöjen kehittämiseen Työryhmien osallistujat innostuneita ja motivoituneita Esimies mahdollistanut koulutukset, hankinnat ja työyhteisön tiedottamisen hankkeen eteenpäin viemiseksi Yhteistyö eri toimijoiden välillä, verkostoituminen Positiivisen palautteen saaminen ja rakentava kritiikki hanketyöntekijän toiminnasta voimaannuttaa, innostaa jatkamaan ja ideoimaan uutta

18 Missä asioissa kehittämisosionne on kohdannut haasteita, uhkia tai muita ongelmia? Haasteena rajata hankkeeseen kuuluvia kehitystarpeita Asenne ja uusien toimintamallien omaksuminen Aikataulujen yhteensovittaminen Resurssit Informaation kulku omassa organisaatiossa Oman ja yhteistyöorganisaatioiden hierarkia / byrokratia aikaa vievää Hankeähky, yleinen pelko kuinka paljon joutuu tekemään Toimintaa tulee jatkuvasti perustella Hankkeen velvoittamat kirjalliset työt Monta toimenpidettä samanaikaisesti eteenpäin vietävänä

19 Hankkeen loppuaika

20 SWOT Arvioitavan asian sisäiset seikat Arvioitavan asian vahvuudet Arvioitavan asian heikkoudet Arvioitavan asian ulkopuoliset seikat Arvioivaan asiaan kohdistuvat ulkopuoliset mahdollisuudet Arvioivaan asiaan kohdistuvat ulkopuoliset uhat

21 Arvioi kuinka paljon verkostoitumisesta on ollut hyötyä kehittämistyössä

22 Yhteistyötahot Yhteistyötä kehittämisosion kesken Yhteistyö muiden Kastehankkeiden kanssa Seniorikaste, Eksote, PPPRhanke aikuiskasteen Varsinais-Suomen hankeosio, Kotona kokonainen elämä/ Eteläkymenlaakson osakokonaisuus, Pois syrjästä - hanke, PPPR hanke sairaanhoitopiirin ja Porin kehittämisosiot

23 Innokylään viedyt Asiakasfoorumi Palvelutarpeenarviointi Liikuntasopimus Gerontologinen kokonaisarviointi Omaishoitajan jaksamisen tukeminen Yhdessä ei yksin yhdessä tekemistä muksusta muoriin ja vauvasta vaariin Mentoroinnin mahdollisuudet muutoksessa Etsivä kehitysvammaistyö - työskentelymalli

24 Innokylään suunnitteilla Asiakasfoorumi, malli viety verstaalle (kesken). Palvelutarpeen arviointi ja liikuntasopimus, verstaalla keskeneräisenä Vertaisliikuttajista toimintamalli. Asiakaspalautejärjestelmä ja työpajatoiminta kotihoidon käytäntöjen kehittämisessä Kuntouttavan päivätoiminnan ja kotiin kuntoutumisyksikön toimintamallit, PoSa:n Hyvinvointisopimus. Karpalo - hoitotyön kehittäminen havainnoinnin keinoin Korkean riskin kotiutuksen arvioiminen erikoissairaanhoidossa

25 Onko kehittämisosionne toimintaa esitelty tiedotusvälineissä raportointijakson aikana? Sydän Satakunta, Vakka-suomen sanomat, Paraisten kuulutukset, Satakunnan kansa, Lauttakylä lehti, Kankaanpään seutu

26 Opinnäytetyöt Sonja Dietrich & Soile Salminen, Kiireen kokemus kotihoidossa - työntekijän näkökulma Turun ammattikorkeakoulut, hoitotyön koulutusohjelma. Eveliina Samppa & Susanna Tervonen. Kiireen kokemus kotihoidossa - asiakkaan näkökulma Turun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Katja Karabult & Outi Setälä. Omahoitajuus kotihoidossa hoitajan näkökulmasta - systemaattinen kirjallisuuskatsaus sovellettuna Turun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Henna Lehmuskoski & Sanna Mölsä. Omaisten kokemuksia yhteistyön toteutumisesta säännöllisessä kotihoidossa perusturvakuntayhtymä Akselin toimialueella Turun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Sanna Fränti ja Hanna Mattila. Omaisyhteistyö kotihoidossa - hoitajan näkökulmasta Turun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma.

27 Opinnäytetyöt Satu Kokkonen & Memmu Onyeahialam. Kotihoidon työntekijöiden kehittämis- ja työyhteisöosaaminen ja koulutustarpeet Turun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Anna-Maija Kaipainen ja Hanna Marttinen. Omahoitajuus kotihoidossa - asiakkaan näkökulma. Valmistunee joulukuussa Anri Södergård (YAMK, Kuntoutus) Opinnäytetyö: Yhteisvoimin kotona asiakkaan kokemuksia hoitoketjun sujuvuudesta Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Samk

28 Muut opiskelijatyöt Kirjallisuuskatsaus: Perusterveydenhuollon ja kotipalvelun henkilökunnan gerontologisen ja vanhuspsykiatrisen osaamisen kartoitus Kirjallisuuskatsaus: Mitä osaamista vaaditaan ikääntyneen kotihoidossa? Kirjallisuuskatsaus: Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointimallit. Rajauksena kotihoidossa olevien palvelutarve. Opiskelijoiden tuottamat kirjallisuuskatsaukset VATA - hankkeessa (Samk, Arcada) liittyen kuntouttavan työotteen kehittämisen toimenpiteeseen

29 Vertaisarvioinnista ja sen toteutuksesta sekä yleistä arvioinnista

30 Vertaisarviointi Tammikuu 2016, molemmat parit saman päivän aikana, h, paikkana Pori Arviointiparit KSHTKY ja Posa Parainen ja Huittinen SATSHP ja Akseli Mitä vertaisarvioinnilta toivotaan?

31 Hankkeen arviointisuunnitelma Arviointi kohdistuu sekä hankkeen toteuttamisprosessiin että hankkeen tuloksiin Arviointitietoa kerätään hankkeen työntekijöiden, ohjausryhmän (-ryhmien) ja rahoittaja käyttöön Lähtötila-arviointi, väliarviointi, loppuarviointi Arvioinnissa keskitytään neljään kokonaisuuteen: 1. Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutukset 2. Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen 3. Henkilöstön osaamisen kasvu 4. Yhteistyöosaamisen kehittyminen

32 Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutusten arviointi Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan tarve- ja asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamalleja hankkeen kohderyhmille? Mitkä ovat hankkeen luomien palvelu- ja toimintamallien vaikutukset? Miten palveluiden kustannustehokkuus on toteutunut? Miten asiakastyytyväisyys on toteutunut? Miten hanke on vähentänyt päällekkäisten palveluiden käyttöä?

33 Asiakkaiden osallisuuden arviointi Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamenetelmiä ikääntyneille ja heidän omaisilleen? Miten asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat toteutuneet? Miten asiakkaat on otettu mukaan palvelutarpeen määrittämiseen ja palvelujen kehittämiseen? Miten asiakkaat toetuttavat ja pystyvät toteuttamaan osallisuutta omassa asiassaan?

34 Henkilöstön osaamisen arvointi Miten hankkeessa toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet henkilöstön osaamiseen suhteessa lähtötilanteeseen? Mikä on henkilöstön osaamistaso (ja miten se on hankkeen aikana muuttunut) suhteessa hankkeen kohderyhmien palvelutarpeisiin ja ohjaukseen?

35 Yhteistyöosaamisen arviointi Miten hankkeessa kehitetyillä menetelmillä on onnistuttu vaikuttamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhön? Millaiset edellytykset hankeorganisaatioilla on verkostomaisen yhteistyön toteutukseen? Mitä parannuksia hanke on tuonut verkostomaiseen yhteistyöhön? Mitkä ovat hankkeen tuomat muutokset asiakkaan, henkilöstön, organisaation näkökulmasta? Mitä muutoksia hanke on tuonut osaamisen, prosessin ja palveluiden toimivuuden kannalta?

36 Kehittämisosioiden arviointi Mitä on oppinut arvioinnista tähän mennessä? Miten tieto arvioinnista on muuttunut hankkeen kuluessa? Mitä haluaisi vielä oppia? Mihin tarvitsee tukea hankkeen loppuaikana? Kehittämisosion arviointisuunnitelman päivitys

37 Ajankohtaista hankkeessa

38 Yleisen osuuden koulutukset Yhteistyökoulutus , Verkostomainen työote ja yhteistyöosaaminen koulutus Kirjaaminen ja tiedonsiirto 29.4 ja Lupa puhua velvollisuus vaieta koulutus Toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava ja ennakoiva työote sekä toimintakyvyn arviointi ikääntyneen toimintakyvyn ja arjessa pärjäämisen tukeminen - koulutus Mentorointikoulutus (syventävä osuus tulossa) Motivoiva haastattelu (tammi / helmikuu 2016) Liikuntasopimuskoulutukset Geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus Etälaitteiden tietosuoja- ja käyttökoulutukset

39 Hankkeen alussa kartoitetut henkilökunnan koulutustoiveet

40 Ohjausryhmän kuulumisia Ohjausryhmän kokouksiin saa jatkossa osallistua vain hankkeen ohjausryhmän pysyvät jäsenet ja varajäsenet tai erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymästä tulee nimetä uusi varajäsen Yhteisvoimin kotona hankkeen ohjausryhmään. Todetaan, että hallinnoijan ohjetta (pvm , sivu 11, kohta koulutukset) sekä hankkeen koulutussuunnitelmaa (pvm ) on päivitetty eli Kaste-rahoituksella järjestettäviin koulutuksiin ei voi jatkossa osallistua yritysten eikä 3. sektorin palveluksessa olevat henkilöt, vaan koulutukset on suunnattu kuntatoimijoille.

41 Ohjausryhmän kuulumisia Käytiin keskustelu hankkeessa kehitellyistä toimintamalleista. Sovittiin, että kehittämisosioissa kehitetyille toimintamalleille esim. liikuntasopimus, arkiliikkumissopimus, hyvinvointisopimus sovitaan yhtenäinen nimi, jota käytetään hankkeen raportoinnissa. Hankkeessa kehitettävien toimintamallien tulisi olla yhtenäisiä ja geneerisiä. Kehittämisosioiden tulee tehdä yhteistyötä toimintamallien kehittämisessä. Keskustelussa todettiin, että kehittämisosioiden toimintamallit tulee kuvata ja toiminta tulee mallintaa, miten jatkossa toimitaan toimintamallien mukaisesti. Hankkeen loppuraportointiin tulisi sisällyttää numeerista seurantatietoa esim. kunnassa vapautuvasta henkilöresurssista. Puheenjohtaja tiivisti käydyn keskustelun perusteella tärkeinä seikkoina ikäihmisten sitouttamisen liikkumiseen ja terveelliseen ravintoon. Tärkeä osa-alue on myös ikäihmisten sosiaalisuuden tukeminen.

42 Eksote Eksote - seminaari klo Lappeenranta Sisällön painotus on palvelutarpeen arvioinnin, kotiutuksen ja kotikuntoutuksen kehittämisessä. Alustava ohjelmarunko Eksoten organisaation esittely Kotikuntoutus Eksotessa Palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen Eksotessa Keskitetyn kotiutuksen ja kotihoidon kuntouttavan toiminnan kehittäminen Käytännön esimerkkejä edellisistä prosesseista, arjen ammattilaisia kertomassa toiminnasta AVI - selvitys Sitova ilmoittautuminen 15.12

43 Kiitos!

44 Yhteisvoimin kotona hanke Kehittämispäivä Projektisihteeri Kirsi Harjula

45 2. Talous 2. maksatushakemuksen jälkeen Hankkeen toteutuneet kustannukset ovat yhteensä ,36 eur eli n. 41% talousarviosta on toteutunut. Henkilöstömenojen osuus toteutuneista kustannuksista on yhteensä ,63 eur. Valtionavustuspäätöksessä on ilmoitettu vuoden 2013 määräraha yht eur, joka on käytettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Em. Määräraha on tullut käytetyksi.

46 Toteutuneet kustannusket kehittämisosioittain SATSHP yleinen osuus ,94 eur, 54,99 % SATSHP kehittämisosio ,84 eur, 38,27 % Huittinen ,88 eur, 62,21 % KSTHKY ,59 eur, 29,36 % PoSa ,56 eur, 52,38 % Akseli ,43 eur, 35,40 % Parainen ,12eur, 47,56 %

47 KOKONAISTYÖAJANSEURANTA Lomakepohja 2 Hankkeen nimi: Hanke Kehittämisosio: Kehittämisosio Työntekijä: ESIMERKKI ESMIKKOLAINEN = tähän on merkitty miten erilaisissa tapauksissa merkitään tehdyt tunnit työaikaseurantaan Kuukausi: Kesäkuu 2015 Hankkeelle tehty työaika - % 100% Pvm Hankkeelle tehty työ, Hankkeen Muut Palkalliset tehtävät työtunnit työtunnit poissaolot esim. lomat, sairaspoissaolot, arkipyhät 1 Arkipyhä 7,25 7,25 2 Vuosiloma 7,25 7,25 3 Vuosiloma palkaton 0,00 0,00 4 Virkavp palkallinen 7,25 7,25 5 Virkavp palkaton 0,00 0,00 Sairasloma palkallinen => työaikaseurantaan 6 voi merkitä POISSA 7,25 7, Tunnit yhteensä/ päivä Sairasloma palkaton => työaikaseurantaan voi merkitä POISSA 0,00 0,00 Lapsi sairas palkallinen => työaikaseurantaan voi merkitä POISSA 7,25 7,25 Lapsi sairas palkaton => työaikaseurantaan voi merkitä POISSA 0,00 0,00 Etätyöpäivä > Työtehtävät ja työpäivän pituus toteutuneiden työtuntien mukaan näkyviin samoin kuin muina työpäivinä! 7,25 7, Virkamatka > Merkitään matkan aihe! Huom. Työajan 7,25 ylittävät tunnit eivät kerrytä liukumatunteja. Niistä saa korvauksena mahdollisen osa- tai kokopäivärahan. Matkatyötunnit voi merkitä halutessaan esim. Tunnit yhteensä/päivä sarakkeen "viereen" 7,25 7,25 Virantoimitusmatka > Merkitään matkan aihe! Huom. Työajan 7,25 ylittävät tunnit kerryttävät liukumatunteja, joten tähän merkitään todellisen toteutuman mukaan tunnit 10,00 10,00 Normaali työpäivä > Merkitään todellisen toteutuneen työajan mukaan tunnit 8,50 8,50 Normaali työpäivä, osa-aikaisesti hanketyössä > Merkitään todellisen toteutuneen työajan mukaan toteutuneet hanketyön tunnit ja muut tunnit 5,00 2,25 7,25 15 Koko päivä pidetään liukumavapaata. Ilmoitus projektipäällikölle pidettävästä liukumavapaasta. 0,00 0, TYÖAIKASEURANTAAN EI MERKITÄ MIINUSTUNTEJA 0,00

48 18 TYÖTUNTISARAKKEISIIN EI SAA KIRJOITTAA Lomakepohja 2 MERKKEJÄ EIKÄ TEKSTEJÄ, AINOASTAAN NUMEROITA 0,00 19 EI YLITYÖTÄ, VAAN YLITUNTEJA 0,00 20 TUNNIT MERKITÄÄN VÄHINTÄÄN 15 MIN TARKKUUDELLA, MUTTA TARKEMMANKIN KIRJAUKSEN SAA HALUTESSAAN TEHDÄ. 0, , , , , , , , , , ,00 31 Tunnit yhteensä 38,00 2,25 36,25 76,50 Kaikki työtunnit yhteensä (hankkeen työtunnit, muut työtunnit ja poissaolot) 76,50 Päivämäärä työntekijän allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus TARKISTAKAA, ETTÄ PROJEKTIN TYÖTUNNIT, MUUT TYÖTUNNIT JA PALKALLISET POISSAOLO SARAKKEIDEN YHTEENSÄ SUMMA ON = KAIKKI TYÖTUNNIT YHTEENSÄ

49 Yhteisvoimin kotona -hanke JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. Miten toiminnasta voi tulla pysyvä hanketoiminnan päätyttyä? 1) Millaisia toimenpiteitä toimintamallin tai käytännön levittäminen, käyttöönotto tai juurruttaminen edellyttää? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa?/miten kehittämisosio voi edistää asiaa? 2) Mitkä tahot ja toimijat ovat keskeisessä asemassa toimintamallin tai käytännön juurruttamisessa? Onko ko. toimijoiden kanssa käyty/aloitettu vuoropuhelu toimintamallin tai käytännön juurtumisesta? 3) Millaisia resursseja toimintamallin tai käytännön levittäminen, käyttöönotto tai juurruttaminen edellyttää? Miten kehittämisosio voi edistää tätä asiaa?

50 4) Mitä päätöksiä tms. toimintamallin tai käytännön käyttöönotto ja juurtuminen vaatii? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa?/ Miten kehittämisosio voi edistää asiaa? 5) Juurruttamisen aikataulu? Saadaanko toimintamalli/käytäntö juurtumaan hankkeen aikana? 6) Mitä toimintatapamuutoksia jne. toimintamallin tai käytännön käyttöönotto vaatii? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa?/miten kehittämisosio voi edistää asiaa? 7) Mitä muuta toimintamallin tai käytännön juurruttaminen, käyttöönotto ja levittäminen vaatii? Mikä on kehittämisosion rooli tässä asiassa? 8) Mitkä ovat toimintaympäristön mahdolliset riskit toiminnan juurruttamisessa?