Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti
|
|
- Markku Salo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti Helmikuu 2016 Matti Mäkelä Heli Toroska
2 Sivu 2 / 26 Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi? 3 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteutuminen Yhteisvoimin kotona -hankkeessa 3 3. Arviointiasetelma 4 4. Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa 6 5. Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa 9 6. Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Huomioita 24
3 Sivu 3 / 26 1 Mitä on vertaisarviointi? Yhteisvoimin kotona -hankkeessa toteutettiin hankkeen ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella arviointi tuettuna itsearviointina ja maaliskuussa 2015 toteutettiin ensimmäinen vertaisarviointi. Vertaisarviointi voidaan toteuttaa ulkoisena arviointina, jolloin kaksi eri organisaatioissa toimivaa, mutta riittävän samankaltaista työtä tekevää yksikköä arvioivat toisiaan. Tässä hankkeessa vertaisarviointi on kuitenkin lähempänä itsearviointia, sillä kehittämisosiot ovat saman hankkeen osatoteuttajia ja kuuluvat samaan hankekokonaisuuteen. Objektiivista näkökulmaa saatiin, kun vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi ostettiin asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta taholta. Pikassoksen kaksi työntekijää oli mukana arviointikeskusteluissa ja he tekivät ulkopuolisina huomioita. Vertaisarviointi on siis tässä tapauksessa tuettua itsearviointia, jonka päätehtävänä oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan ja etenemään kohti tavoitteitaan. Samalla arviointikeskustelujen osapuolilla oli mahdollisuus oppia toisiltaan. Vertaisarviointikeskustelut ovat strukturoituja keskusteluja ja niissä käytetään aineistona kunkin kehittämisosion toteuttamissuunnitelmaa ja muuta kehittämistoimintaa kuvaavaa materiaalia. Kehittämisosiot ovat vuorotellen arvioijan roolissa ja arvioitavan. 2 Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Satakunnan sairaanhoitopiiri hallinnoi Pois syrjästä ja Yhteisvoimin kotona -hankkeita. Molemmat hankkeet ovat Kaste-rahoitteisia ja niissä noudatetaan Kaste -hankkeiden hankintaohjeita. Sairaanhoitopiiri kilpailutti molempien mainittujen hankkeiden arvioinnit. Kilpailutuksen tuloksena palvelu hankittiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta. Tarjouksessa oli mukana suunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi. Pikassos toteutti vertaisarvioinnin keväällä Tarjouspyyntö sisälsi myös option vertaisarvioinnin uusimisesta keväällä 2016, minkä Pikassos lunasti. Tässä yhteenvedossa keskitytään Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarvioinnin toteutukseen. Hankkeen kehittämisosiot jaettiin kolmeksi pariksi siten, että pareina olivat tavoitteiltaan samankaltaiset kehittämisosiot. Kehittämisosiot kutsuivat arviointikeskusteluihin sekä kehittämisosion vastuuhenkilöt, että tukiryhmän jäsenet. Tukiryhmistä pääsi arviointeihin osallistumaan vaihteleva määrä jäseniä. Hanketyöntekijät sopivat arviointien ajankohdat, lähettivät kutsut, toimittivat ennakkomateriaalin ja sopivat tilavarauksista ja tarjoiluista. Pikassoksen tehtävänä oli valmentaa hanketyöntekijät arviointiin ja vertaisarvioinnin kulkuun. Ver-
4 Sivu 4 / 26 taisarviointia käytiin läpi hankkeen kehittämispäivissä. Pikassoksen toimesta laadittiin arviointikeskustelua varten lomake, jossa oli arviointikysymykset valmiina otsikoina. Lomakkeiden kysymyksiä muokattiin paremmin vastaamaan hankkeiden tämän hetken tilannetta ja toimintaympäristöä ja lomakkeiden viimeistelyyn osallistuivat myös hankkeiden projektipäälliköt. Lomake toimi myös arviointimuistion pohjana. Lomakkeen mallina käytettiin Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeen vastaavaa lomaketta. Strukturoitu lomakepohja takasi sen, että kaikissa arviointikeskusteluissa käytiin läpi vähintään sovitut lomakkeeseen kirjatut pohjat. Näiden lisäksi oli mahdollista ottaa puheeksi muita arvioijaa kiinnostavia asioita. Kehittämisosiot saivat itse päättää, käytetäänkö koko päivä, jolloin arvioijana ja arvioitavana olevan kehittämisosion roolit vaihtuvat lounaan jälkeen. Toinen vaihtoehto oli sopia molemmille eri päivät. Arvioinnissa käytettiin kokopäivän vaihtoehtoa. Kehittämisosioiden työntekijät huolehtivat siitä, että sekä Pikassoksen arviointiin osallistuvilla työntekijöillä että arviointiparina toimivilla kehittämisosioilla oli tarvittava materiaali käytössään riittävän ajoissa ennen arviointia. Arvioivan osion tehtävänä oli huolehtia keskustelun kulusta niin, että vähintään lomakkeessa annetut kysymykset tulivat käytyä läpi. Arvioivan osion edustaja teki keskustelusta muistion, joka toimitettiin sekä Pikassoksen että arvioitavan osion työntekijöille. Muistio kirjattiin samaan lomakkeeseen, jonka mukaan arviointikeskustelu eteni. 3 Arviointiasetelma Vertaisarvioinnin päätarkoitus oli kehittämisosioiden etenemislogiikan varmistaminen. Vertaisarvioinnin pääkysymyksiä olivat: Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavia? Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia, että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosioissa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? Mitä vaikutuksia odotetaan ilmenevän, kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä? Arviointi kohdentui koko prosessiin, tavoitteiden asettamisesta aina odotettavissa oleviin vaikutuksiin. Koska hanke oli melko loppuvaiheessa, olivat keskustelussa sellaiset aikaansaannosten juurtumiseen liittyvät asiat, kuten kuntien tekemät päätökset, eri tavoitteiden juurtumisesta vastaavien nimeäminen ja toteutuksen aikataulu, erityisesti fokuksessa. Kehittämisosiot ovat hankekokonaisuuden tavoitteiden toteuttajia ja siksi niiden toimintaa peilattiin
5 Sivu 5 / 26 myös hankekokonaisuuden yhteisiin teemoihin ja tavoitteisiin. Yhteisvoimin kotona -hankekokonaisuudella on kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea hankesuunnitelman mukaan kaikkien kehittämisosioiden läpi: 1. Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen 2. Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Hankekokonaisuudella on seitsemän tavoitetta: 1. Vahvistetaan iäkkään henkilön osallisuutta ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. 2. Luodaan moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä, kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. 3. Yhtenäistetään kuntoutusketjuja ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. 4. Kehitetään joustava ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatio esimerkiksi vanhuksen kotona ja vakiinnutetaan muutakin palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. 5. Kehitetään kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien seurantaa. 6. Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. 7. Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Hankekokonaisuuden tavoitteet on pääosin poimittu hankesuunnitelmaan yhteisinä nimittäjinä kehittämisosioiden suunnitelmissa ilmaistuista tavoitteista. Tavoitteet toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti, jos kehittämisosioiden tavoitteet eivät merkittävästi muutu ja kehittämisosiot saavuttavat omat tavoitteensa. Hankekokonaisuuden projektipäällikkö voi hankkeen sisällöllisellä johtamisella ohjata kehittämisen tavoitteellisuutta. Hankevalmistelun tavasta johtuen on tässä kokonaisuudessa kunnioitettava kehittämisosioiden omia tavoitteita. Valmistelu lähti siis kuntien tarpeista ja tavoitteista ja niistä johdettiin kokonaisuuden tavoitteet. Kokonaisuus on siis ikään kuin osilleen alisteinen. Toinen vaihtoehto hankevalmistelulle olisi ollut sopia Länsi-Suomen Kaste-alueelle kuntien kanssa joitakin yhteisiä tavoitteita, jotka selkeästi olisivat ohjanneet mukaan tulevien kuntien ja kuntayhtymien kehittämistä. Tässä tapauksessa hankekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista olisi helpompi arvioida. Vertaisarvioinnin kulkua ohjasivat lomakkeen kysymykset: 1. Mitä koko hankkeen tavoitteita kehittämisosionne tavoitteet edistävät? 2. Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa?
6 Sivu 6 / Mitkä ovat keinot mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi? 4. Mitä tuloksia on jo nähtävissä? 5. Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? Hyödyt asiakkaalle, työntekijöille, verkostolle ja organisaatiolle 6. Miten tulokset tukevat sote-integraatiota? 7. Miten tulokset ovat todennettavissa? 8. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? 9. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? 10. Mitä apua arviointitiedon (esim. hankepäiväkirjat, asiakaspalautteet jne.) keräämisestä on ollut kehittämistoiminnassa? 11. Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan käytäntöön? 12. Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? 13. Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 14. Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 15. Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? 16. Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? 4 Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden pääteemat ovat: 1. Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen 2. Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Näiden teemojen tulisi hankesuunnitelman mukaan toteutua kaikissa kehittämisosioissa. Seuraavaksi tarkastelemme, miten nämä teemat näkyvät kehittämisosioiden suunnitelmissa ja suunnitelmien mukaisessa kehittämistoiminnassa. Kuten jo ensimmäisessä vertaisarviointiraportissa vuosi sitten todettiin, olivat hankevalmistelun lähtökohtana kuntien ilmaisemat kehittämistarpeet, joista lähdettiin kokoamaan yhteistä hanketta. Kunnat valmistelivat melko itsenäiset kehittämisosiosuunnitelmat omista tarpeistaan käsin. Valmisteluprosessin kuluessa odotettavissa olevilta synergiavaikutuksiltaan riittävän samankaltaiset kehittämisajatukset tai kehittämisosiosuunnitelmat muokattiin yhteiseksi hankesuunnitelmaksi. Edellä mainitut teemat eivät siis olleet alun perin hankevalmistelun lähtökohtana vaan ne olivat kuntien kehittämistarpeita yhdistäviä tekijöitä, joiden olemassaolo näyttäytyi valmisteluprosessin kuluessa. Teemat samoin kuin myöhemmin tässä raportissa esiteltävät kaikille yhteiset tavoitteet sitovat kehittämisosiot kokonaisuudeksi.
7 Sivu 7 / 26 Arvioinnissa teemojen asema on syytä huomioida. Kaste-ohjelman tarkoituksena ei ole tuottaa kuntakohtaisia käytäntöjä ja toimintamalleja vaan geneerisiä malleja. Matkalla kohti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta näiden yleisten ja yhteisten mallien kehittämisen tarve korostuu entisestään. Kun muistamme valmisteluprosessin kulun kuntien tarpeista kohti yhteistä hanketta ja kuinka yhteiset teemat löytyivät tehtyjen suunnitelmien sisällön analyysillä, on ymmärrettävää, että hankejohdolla oli haasteita. Kunnille ja kuntayhtymille on tärkeää oman kehittämisosion tavoitteet ja toimenpiteet ja niiden suuntaan työskentely. Projektipäällikön tehtävänä on sekä tukea kehittämisosioiden työtä kohti omia tavoitteitaan että samalla myös huolehtia kokonaisuuden tavoitteiden ja kehittämisosioita yhteen sitovien teemojen toteutumisesta. Seuraavalla sivulla on taulukko, josta näkyy missä kehittämisosioiden omissa tavoitteissa hankkeen yhteiset teemat ovat mukana. Tavoitteet on poimittu kehittämisosioiden tarkennetuista toimintasuunnitelmista. Taulukko on pääosin sama kuin edellisessä vertaisarviointiraportissa mutta sen sisältö on joiltakin osin konkretisoitunut ja tarkentunut kehittämistoiminnan kuluessa.
8 Taulukko: Koko hankkeen yhteiset teemat ja niitä toteuttavat kehittämisosioiden tavoitteet helmikuussa 2016 Ksthky PoSa Satshp Huittinen Parainen Akseli Teema1: moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen ja 80-vuotiaiden hyvinvointiarviointikäytäntö - gerontologinen kokonaisarviointimalli - moniammatillinen arviointiryhmä - etsivän kehitysvammatyön malli ikääntyville kehitysvammaisten omaishoitajille - eri toimijoiden ja erikoisalojen osaajien välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa - omaishoitajan jaksamisen tukeminen moniammatillisesti, laaja toimijaverkko yksilöllisten tarpeiden mukaisesti - kotihoitoon moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen - hoito-ja palvelusuunnitelman seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen - kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin yhdenmukainen toimintamalli Teema 2: yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen - hyvinvointi- ja palvelusuunnitelmat ja seuranta ja niiden seudullinen kehittäminen kuntayhtymän alueella tukemaan kuntoutusketjun yhtenäisyyttä - hyvinvointisopimusmalli, joka tukee asiakkaan siirtymistä yksiköstä toiseen - kotiin kuntoutumisyksikön ( Koku) toimintamalli - ikääntyvien kuntoutukseen käytettävien resurssien hyödynnettävyyden parantaminen ja tehokkaampi kuntoutus - kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien hyödyntäminen ja yhtenäiset kuntoutusketjut sekä ennakoivan kuntoutuksen kehittäminen - ikääntyneiden omaishoitoperheiden ennakoivan tuen ja kuntoutuksen malli - osittain tavoitteena myös kuntoutusketjujen yhtenäistäminen ja ennakoiva kuntoutus kehitetyn palvelutarpeen pohjalta - muistiasiakkaiden hoitopolun rakentaminen - hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen kuntouttavaa näkökulmaa tukevaksi - kuntoutusketjujenyhtenäistäminen ja ennakoivan kuntoutuksen kehittäminen - moniammatilliset yhteistyöverkostot
9 5 Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Koko hankkeen tavoitteet nousivat valmisteluvaiheessa kunnissa ja kuntayhtymissä tehdyistä hankesuunnitelmista. Myös hankkeen valmisteluryhmässä käytiin keskustelua yhteisistä kehittämislinjoista. Hankekokonaisuuden tavoitteiden asema suhteessa kehittämisosioihin ei ole kaikilta osin sitova. Kehittämisosiot ovat vain valitsemiensa tavoitteiden ja toimenpidekokonaisuuksien osalta vastuutahoja. Kaikki kehittämisosiot ovat sitoutuneet vastuutahoiksi ensimmäisen ja viimeisen tavoitteen toteutumisessa. Muiden tavoitteiden osalta vastuutahot vaihtelevat. Toinen vaihtoehto olisi ollut sopia hankevalmistelussa yhteiset tavoitteet koko Kaste-alueelle, ja kunnat ja kuntayhtymät olisivat suunnanneet kehittämistoimintansa näihin yhteisiin tavoitteisiin. Näin olisi kenties ollut helpompi saavuttaa alueellisesti yhtenäisempiä käytäntöjä kuntakohtaisten keskenään erilaisten käytäntöjen sijaan. Arvioitaessa kehittämisosioiden merkitystä suhteessa hankekokonaisuuteen on siis otettava huomioon, että kokonaisuuden kunkin tavoitteen toteutumista tulee arvioida vain niiden kehittämisosioiden toiminnan tuloksena, jotka kyseiseen tavoitteeseen ovat sitoutuneet omien tavoitteidensa kautta. Ensimmäisen vertaisarvioinnin tehtävänä oli tarkastella kehittämisosioiden etenemistä suhteessa omiin tavoitteisiinsa ja jossain määrin kokonaisuuden kahden yhteisen teeman huomioimisessa. Teemat esiteltiin luvussa neljä, sivulla 6. Oletuksena on, että jos kehittämisosiot etenevät omien tavoitteidensa mukaisesti, tulevat ne myös toteuttamaan hankekokonaisuuden tavoitteet. Ensimmäisen vertaisarvioinnin raportissa todettiin nyt toisella kierroksella olevan mahdollista käyttää kahta vaihtoehtoista näkökulmaa. Näistä ensimmäisessä tultaisiin tarkastelemaan kehittämisosion sisäisen logiikan näkökulmasta kehittämisprosessia ja sen tuloksellisuutta suhteessa kehittämisosion omiin tavoitteisiin. Toisessa näkökulmassa tarkasteltaisiin hankekokonaisuuden tuloksellisuutta eri kehittämisosioiden tuloksellisuuden summana. Tässä raportissa on päädytty käyttämään jälkimmäistä näkökulmaa. Tällä näkökulmavalinnalla halutaan korostaa yhteisen kehittämisen tärkeyttä ja Kaste-ohjelman periaatteita. Kaste-ohjelmalla haluttiin edistää juuri yleisten, geneeristen mallien kehittämistä. Tämän hankekauden kuluessa on tullut selväksi, että olemme myös matkalla kohti soteuudistusta ja kuntaa suurempaa sote-palvelujen järjestämisaluetta. Hankkeessa olisi siis ollut mahdollista yhtenäistää käytäntöjä ainakin Satakunnan kuntien kesken. Varsinais-Suomesta Yhteisvoimin kotona hankkeessa on vain kuntayhtymä Akseli ja Parainen. Hankkeen yhtenäisyyteen lienee vaikuttanut koko sen tähänastisen toiminnan ajan projektipäälliköiden vaihtuminen kolme kertaa. Tällä hetkellä projektipäällikön tehtäviä hoitaa henkilö, joka on ollut hankkeessa hanketyöntekijänä sen alusta lähtien ja siksi hyvin perillä kehittämistoiminnan haasteista ja hyvin sisäistänyt yhteisen kehittämisen idean ja myös osaa suunnata kokonaisuutta linjassa tavoitteiden kanssa. SOSIAALIALAN SILLANRAKENTAJA HÄMEENLINNA Sorsanpolku 2 B, Hämeenlinna TAMPERE Åkerlundinkatu 2 A, Tampere PORI Yrjönkatu 15 A, Pori
10 10 (26) Seuraavassa on koottu vertaisarvioinnissa syntyneitä huomioita kehittämisosioiden toiminnasta hankekokonaisuuden tavoitteisiin nähden. Tavoitteet on mainittu myös luvussa kolme. Tavoite 1. Vahvistetaan iäkkään henkilön osallisuutta ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Osallisuus on ollut esillä hankkeen kehittämispäivissä ja ohjausryhmässä. Edellisessä vertaisarvioinnissa todettiin siinä edettävän hyvin pienin askelin. Kysymys on suuresta toimintakulttuurin muutoksesta ja myös ammatti- ja asiantuntijaroolin muutoksesta. Muutos kohti jaettua asiantuntijuutta on kuitenkin alkanut, mutta merkittävään muutokseen on vielä matkaa. Hankkeissa on kokeiltu asiakkaiden ja heidän omaistensa osallisuutta lisääviä toimenpiteitä, mutta niiden sovittaminen perinteiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintatapaan on hankalaa. Yksittäinen asiakasraati, foorumi tai muu menetelmä tulee voida liittää osaksi asiakaspalautejärjestelmää, omavalvontasuunnitelmaa ja palvelujen laadunvalvontaa voidakseen jäädä elämään osana uutta toimintakulttuuria ja jaettua asiantuntijuutta. Jostain syystä omaisten osallisuuteen ei ole kiinnitetty huomiota juurikaan muissa kuin niissä kahdessa kehittämisosiossa, joissa kohderyhmänä ovat juuri omaiset: Satakunnan sairaanhoitopiirin kehitysvammaisten ikääntyviin omaisiin ja Huittisten omaishoitajien jaksamiseen ja kuntoutukseen paneutuvat kehittämisosiot. Seuraavassa on poimintoja lupaavista kokeiluista lisätä osallisuutta: Kuntayhtymä Akselin asiakasfoorumi Keski-Satakunnan ikäihmisten raati ja 65-vuotiaiden syntymäpäiväkahvit, joilla käytiin keskustelua palveluista osallistujien kanssa Keski-Satakunnan hyvinvointipäivässä kahvilaparlamentti Paraisilla asiakaspalautekyselyn tulosten esittelyn merkeissä keskustelutilaisuus Satakunnan sairaanhoitopiirin asiakkaiden aulahaastattelut Tällä toisella vertaisarviointikerroksella yhteenvetoraporttia varten käytettävissä olevien ja kehittämisosioiden kesken vertailukelpoisten asiakirjojen valossa näyttää siltä, että osallisuus on kaventunut asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Palvelun käyttäjien osallisuus palvelujärjestelmän suunnittelussa ja arvioinnissa ei näy kehittämisosioiden toiminnassa. Kehittämisosiot eivät myöskään tuoneet arviointikeskusteluissa esiin asiakaspalautejärjestelmien kehittämistä. Yksittäisiä kyselyjä ja tilaisuuksia on järjestetty, mutta ikäihmisten palveluihin ei näytä tähän mennessä kehitetyn asiakaspalautejärjestelmiä tavoitteen mukaisesti. Myös omaisten osallisuus omasta näkökulmastaan palvelujen kehittämiseen on jäänyt sivuun.
11 11 (26) Joissakin kehittämisosioissa on tosin suunniteltu toimenpiteitä osallisuuteen liittyen vielä kevään 2016 aikana. Tuloksia: Edellä mainitut ja vielä suunnitelmissa olevat kehittämistoimenpiteet osallisuuteen liittyen ovat olleet hyviä ensiaskelia toimintakulttuurin muutoksessa. Ehdotus: Edellisessä raportissa esitetty ehdotus voidaan toistaa edelleen ajankohtaisena. Raportin kirjoittajat haluavat rohkaista kysymään asiakkailta, mitä mieltä he ovat palveluista, mikä tekee palvelusta heidän arjessaan vaikuttavan tai mikä estää toivotun vaikutuksen syntymistä. Asiakkaan vastuun kantaminen omasta hyvinvoinnistaan edellyttää myös, että hänellä on mahdollisuus sanoa mikä häntä auttaa pärjäämään omassa arjessaan. Tavoite 2. Luodaan moniammatillinen, organisaatiot ylittävä, kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. Vastuutahoina ovat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Ksthky), PoSa, Satakunnan sairaanhoitopiiri, kuntayhtymä Akseli ja Parainen. Lakisääteisen palvelutarpeen arvioinnin käytännöt vaihtelevat ja työkaluja arvioinnin ja seurannan tueksi kaivataan kunnissa. Kehittämisosioissa on vastattu tähän tarpeeseen. Edellisessä vertaisarviointiraportissa kiinnitettiin huomiota siihen, että arviointimenetelmiä kehitetään kehittämisosioissa kunta- ja kuntayhtymäkohtaisesti, mutta hankkeen yhteistä mallia ei ollut kehitetty ja yhteistyö oli ollut vähäistä. Sote-uudistuksen näkökulmasta olisi ollut tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön hyväksi havaittu, käytännössä testattu arviointikäytäntö ainakin maakuntakohtaisesti. Yhteinen kehittäminen on edellisen arvioinnin jälkeen lisääntynyt, mutta tulokset ovat vielä jossain määrin kuntakohtaisia. Kevään 2016 aikana on tarkoitus projektipäällikön toimesta paneutua kehittämisosioiden arviointimallien ja -käytäntöjen tutkimiseen ja mahdolliseen yhdenmukaisen mallin kehittämiseen. Seuraavassa on joitakin lupaavia arviointimallien kehittämispyrkimyksiä: PoSa:n gerontologinen kokonaisarviointimalli on kokeilukäytössä PoSa:n moniammatillinen arviointiryhmä Akselin palvelutarpeen arviointimalli, joka sisältää moniammatillisen hoito- ja palvelusuunnitelmakäynnin, asiakkaiden kanssa tehtävän liikuntasopimuksen arvioinnin osana, moniammatillisen yhteistyöryhmän työskentelyn arvioinnissa ja myös hyvinvointikyselyn osana arviointimallia. Kehittämistoiminnassa on käytetty työpajatyöskentelyä menetelmänä. Paraisilla on kehitetty työpajatyöskentelyssä yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa arviointikäytäntöjä yhdenmukaisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Kotipalveluun on saatu toimintaohjeet ja yhdenmukaiset käytännöt. Keski-Satakunnassa on suunniteltu ja pilotoidaan hyvinvointiarvioinnin mallia, joka on kuntayhtymän kunnissa yhtenäinen. Mallissa 75- ja 80-vuotiaille lähetetään kotiin kysely ja hei-
12 12 (26) dät myös kutsutaan terveystarkastukseen. Kysely näyttää ns. liikennevalomallin mukaan tarkemman arvioinnin tarpeen. Yhdessä terveystarkastusten tulosten ja liikennevalokyselyn perusteella nähdään jatkotoimenpiteiden tarve. Tuloksia: Kaikki mallit ovat sinänsä hyviä ja sisältävät ainakin jossain määrin myös innovatiivisia uusia elementtejä. Ne pyrkivät vastaamaan siihen, miten olemassa olevilla rajallisilla resursseilla voidaan mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti arvioida ikääntyvien palvelutarpeita. Ehdotus: Eri mallien vertailu on edelleen tarpeen erityisesti sote-uudistuksen näkökulmasta. Edellisessä arviointiraportissa ehdotettiin, että kehittämisosiot ja mahdollisesti projektipäällikkö voisivat paneutua tähän ja tuottaa hankkeen tuloksena yhteisen mallinnuksen ja kuvauksen sen käyttöön oton edellytyksistä. Tätä ollaan parhaillaan tekemässä ja se voi olla merkittävä askel kohti maakunnallista yhteistä arviointikäytäntöä ainakin Satakunnassa. Tavoite 3. Yhtenäistetään kuntoutusketjuja ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. Vastuutahoina Ksthky, PoSa ja SATSHP. Kuntoutusketjut ovat valtakunnallisesti osa saumattomien palveluketjujen kehittämiskokonaisuutta. Yhteisvoimin kotona -hankkeessa on tavoitteena kehittää myös ennakoivaa kuntoutusta. Seuraavassa on esimerkkejä hankkeen kehittämisosioiden toimista tämän tavoitteen suhteen: Keski-Satakunnassa on otettu käyttöön hyvinvointisopimus, johon asiakas sitoutuu ja johon henkilökunta motivoi asiakasta. Henkilökuntaa on koulutettu sopimukseen liittyen arkiliikunnan ohjaamiseen ja toimintakyvyn arvioimiseen. Mallin vakiintumista tuetaan muutosagenttien koulutuksella. PoSa:ssa on yhdessä henkilöstön kanssa kehitetty hyvinvointisopimus. Sopimusmallissa hyödynnettiin muiden kuntien vastaavia malleja, mutta tehtiin niiden pohjalta oma versio. PoSa:n päivätoiminnan yksikköön kehitettiin kuntouttavan päivätoiminnan toimintamalli, jossa huomiota kiinnitettiin myös tiedon kulkuun asiakkaan mukana hänen siirtyessään yksiköstä toiseen. PoSa:n kotiin kuntoutumisen yksikön toimintamalli on kehittämisosion ja yksikön henkilöstön yhteisen kehittämisen tulos. SATSHP:n kehittämisosiossa uutena elementtinä on kuntoutukseen käytettävien resurssien parempi hyödynnettävyys ja potilaan saaman kuntoutuksen tehokkuuden nostaminen ns. Lean-menetelmää käyttäen. SATSHP:n etsivän kehitysvammatyön malli sisältää ikääntyvien kehitysvammaisten omaishoitoperheiden kuntoutuksen tarpeiden arvioinnin, tarpeisiin vastaamisen käytännöt ja ennakoivan kuntoutuksen. SATSHP: ssä on paneuduttu kuntouttavan työotteen vahvistamiseen erikoissairaanhoidossa.
13 13 (26) Tuloksia: Tämän tavoitteen vastuutahojen lisäksi arviointiaineiston mukaan myös kuntayhtymä Akselissa on kehitetty liikuntasopimusmalli ja paneuduttu kuntoutusketjujen yhtenäistämiseen. Erilaiset hyvinvointi- ja liikuntasopimukset ovat kiinnostavia ennakoivan kuntoutuksen malleja. Yhteistyö näiden mallien kehittämisessä on lisääntynyt edellisen arvioinnin jälkeen, mikä on hyvä suunta. Ehdotus: Vuoden 2016 vertaisarvioinnin perusteella näyttää tarpeelliselta toistaa varmuuden vuoksi edellisen vertaisarvioinnin ehdotus hankkeen jatkoa varten. Ne kehittämisosiot, jotka ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen, voisivat tehdä yhteistyötä erilaisten olemassa olevien mallien kartoittamisessa, vertailussa ja yhteisen mallin kehittämisessä. Projektipäällikön toimesta tämän kaltaista yhteistyötä on jo käynnistynyt ja sen toivotaan jatkuvan ja tuottavan hankkeen mallinnuksen, jota eri versioina on pilotoitu kehittämisosioiden alueella. Tavoite 4. Kehitetään joustava ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatio esimerkiksi vanhuksen kotona ja vakiinnutetaan muutakin palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. Vastuutahoina Ksthky ja SATSHP. Teknologian käytön mahdollisuuksien hyödyntäminen ei kaikilta osin ollut Kaste-rahoitteisessa hankkeessa mahdollista siten kuin valmisteluvaiheessa ajateltiin. Tarvittavan teknologian hankkiminen ei ole mahdollista hankerahalla, eikä hankintoihin ollut myöskään varauduttu kuntayhtymissä. Satakunnan sairaanhoitopiiri on hankesuunnitemassa mainittu yhtenä vastuutahona, mutta suunnitelmien tarkennuttua on tämä tavoite jäänyt pois sen kehittämisosiosta. Tähän neljänteen tavoitteeseen liittyen tehtiin kehittämisosioissa mm. rahoitukseen liittyvät tarvittavat suunnitelmien muutokset ja saatiin aikaan mm. seuraavaa: Ksthky: ssä on hankkeen toimesta paneuduttu tiedolla johtamiseen samalla, kun kuntayhtymässä on siirrytty mobiilin toiminnanohjausjärjestelmään. Kuntayhtymä Akseli, joka ei ole varsinainen vastuutaho tässä tavoitteessa, seuraa omalla toiminta-alueellaan toiminnanohjausjärjestelmän vaikutuksia kehittämisosion tavoitteiden näkökulmasta mm. optimoinnin vaikutuksia omahoitajuuden toteutumiseen sekä välittömän työajan lisääntymistä ja sen siirtymistä asiakkaan hyödyksi esim. liikuntasopimuksen toteutukseen. Tulokset: Hankkeessa on saatu kokemus- ja seurantatietoa toimintakulttuurin muutoksesta mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta. Ehdotus: Kuten edellisessäkin arviointiraportissa, toivotaan edelleen kokemusten hyvää dokumentointia. Tavoite 5. Kehitetään kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien seurantaa. Vastuutahoina kehittämisosioiden suunnitelmien mukaan ovat SATSHP, PoSa, Ksthky ja Akseli.
14 14 (26) Kuntoutus- ja palvelusuunnitelmamalleja on kehitetty viime vuosina useita. Uusia ei tarvinne kehittää, vaan parantaa ja soveltaa olemassa olevia. Käytännössä ongelmana ovat usein suunnitelmien seurannan puutteet. Seuraavassa on esimerkkejä siitä, miten tässä tavoitteessa on edetty: Akselissa kehitetään hoito- ja palvelusuunnitelmien seuranta- ja arviointijärjestelmää yhteneväksi toiminnaksi hoitotyön yhteenvedon väliarvion kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelman seuranta- ja arviointimalli on tehty (prosessikuvaus) ja päivitysten ajankohdasta huolehtivat työnjakajat kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän mobiilin kautta. On seurattu mm. väliaikoja arviointiin pääsyssä sekä hoito- ja palvelusuunnitelmakäynnin toteutuksessa. Pohjois-Satakunnan gerontologisesta kokonaisarviointimallista pyritään saamaan yhtenäinen työkalu henkilökunnan käyttöön. Malli huomioi myös hoito- ja palvelusuunnitelmien seurannan. Tuloksia: On hyvä, että suunnitelmien seurantaan on hankkeessa kiinnitetty huomiota. Ehdotus: Tavoite on edelleen melko heikosti esillä kehittämisosioiden suunnitelmissa, kuten kevään 2015 vertaisarvioinnissakin. Olisi syytä kuvata konkreettisesti, miten kuntoutus- ja palvelusuunnitelmia on tarkoitus seurata ja minkälaisia vaikutuksia seurannan tehostamisella on. Tavoite 6. Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. Vastuutahot kehittämisosioiden mukaan ovat PoSa, SATSHP, Parainen ja Akseli. Tähän tavoitteeseen kohdistuvia toimenpiteitä löytyi seuraavasti: Pohjois-Satakunnassa kokeillaan säännöllisesti kokoontuvan moniammatillisen arviointiryhmän käyttöä arvioimaan ja suunnittelemaan kotiutujan palvelu- ja kuntoutustarvetta. Arviointiryhmän koollekutsuminen on vastuutettu. Keski-Satakunnassa luodaan moniosaamiseen perustuva palvelukokonaisuus, jossa sosiaalija terveydenhuollon perus- ja erityisosaajien yhteistyö saadaan hyödynnettyä asiakkaan parhaaksi. Satakunnan sairaanhoitopiirissä kehitetään moniammatillista kuntoutusosastojen toimintaa tavoitteena potilasvirtauksen parantaminen. Satakunnan sairaanhoitopiirissä kartoitetaan ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvia kehitysvammaisia. Tavoitteena on, että kunnat voivat järjestää tarpeenmukaisia ja oikein ajoitettuja tukitoimia perheille ja näin ennalta ehkäistä negatiivisia seurannaisvaikutuksia. Satakunnan sairaanhoitopiirissä yhtenäistetään yhteistyössä kuntien kanssa ikäihmisten kotiutus- ja kuntoutusprosessia ikäihmisten osallisuutta parantaen. Akselissa palvelutarpeen arviointiin liittyvässä prosessissa hoito- ja palvelusuunnitelma (hops) -käynnillä on mukana moniammatillinen tiimi, joka huomioi asiakkaan toimintakyvyn
15 15 (26) eri osa-alueita. Vertaisliikuttajatoiminta on myös eri toimijoiden yhteistyötä. Ehdotus: Yhteistyöverkostot ovat hyvä tuki ja apu silloin, kun niiden tehtävä on selkeä ja riittävän tärkeäksi koettu. Edelleen on syytä kirkastaa, miten kehittämisosioissa tehdään työtä tämän tavoitteen suuntaisesti ja miten muut voivat hyötyä tehdystä kehittämistyöstä. Tavoite 7. Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Kevään 2015 arvioinnissa todettiin, että tämän ja edellisen tavoitteen ero lienee siinä, että tässä seitsemännessä tavoitteessa halutaan painottaa erityisesti toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista ja sen osaamisen lisäämistä. Verkostoituminen tässä kohdentunee samoin toimintakykyä ylläpitävään osaamiseen, kun se edellisessä tavoitteessa kohdentui kuntoutuksen arviointiin ja toteuttamiseen. Tarkoituksena tuskin kuitenkaan on, että muodostetaan erilaisia verkostoja osaamistarpeiden ympärille. Tarkoituksenmukaisempaa lienee käyttää jo olemassa olevia verkostoja, joiden tehtäviä ja toimintaa tarkennetaan. Kaikissa kehittämisosioiden suunnitelmissa oli mainintoja tähän tavoitteeseen liittyen. Vertaisarvioinneissa osaamisen lisääminen tuli esiin lähinnä koulutusten järjestämisenä ja Paraisilla työpajatyöskentelynä. Ehdotus: On hyvä miettiä, miten koulutuksissa saatu oppi siirtyy yksilön osaamisesta työyhteisön ja organisaation osaamiseksi. Esimerkiksi kehittämisosioiden työpajatyöskentelyä voisi esitellä myös muille osioille. Verkostoitumisen tarkoituksen kirkastaminen on paikallaan, jotta ei synnytetä päällekkäisiä verkostoja, jotka vievät paljon työaikaa. 6 Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Vertaisarviointikeskusteluista arvioiva osio laati muistion. Muistio toimitettiin arvioitavan kehittämisosion työntekijöille. Oman kehittämisosion muistiosta kukin voi tarkistaa, mitä keskustelua oma kehittämisosio on saanut aikaan, mitä on ihmetelty, mikä on tehnyt vaikutuksen ja mitä kehittämisvinkkejä on saatu arvioijalta. Tässä raportissa ei käydä yksityiskohtaisesti kehittämisosioittain saatua palautetta läpi. Sen voi kukin kehittämisosio tarkistaa muistiosta. Vertaisarviointikeskusteluja ohjasivat etukäteiskysymykset. Alla on koottu vertaisarviointikeskusteluista ja niistä tehdyistä muistioista tulokset kunkin kysymyksen alle. Mitä koko hankkeen tavoitteita kehittämisosionne tavoitteet edistävät? Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? Mitkä ovat keinot mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi? Mitä tuloksia on jo nähtävissä? Mitä käytännön hyötyjä
16 16 (26) tuloksista näyttäisi nousevan esiin? Miten tulokset ovat todennettavissa? Vertaisarviointikysymykset 1-5 ja 7 Kunnat ja kuntayhtymät ovat lähteneet Yhteisvoimin kotona -hankkeeseen harkitusti ja paneutuneet tavoitteiden miettimiseen huolella ja todellisista tarpeista lähtien. Kehittämistyö voi olla ajateltua haasteellisempaa monestakin syystä. Muutosvastarinnan voimakkuutta voi olla vaikea arvioida etukäteen. Työyhteisöissä on meneillään monenlaisia muutoksia, mikä saattaa jättää hanketyölle vähemmän aikaa kuin oli suunniteltu. Työyhteisöt kohtaavat myös tilanteita, joihin tulee reagoida välittömästi, jolloin hanke jää hetkittäin vähemmälle huomiolle. Hankesuunnitelma on asiakirja, johon rahoituspäätös perustuu ja se on siinä mielessä sitova. Hankesuunnitelman pohjalta on kuitenkin hyödyllistä tehdä toteuttamissuunnitelma (tässä hankkeessa toimintasuunnitelma). Tähän suunnitelmaan voidaan tehdä sellaisia rajauksia ja tarkennuksia, jotka eivät vaikuta rahoituksen myöntämisen perusteisiin. Suuremmat muutokset on hyväksytettävä hankkeessa määrätyn protokollan mukaisesti esimerkiksi ohjausryhmässä, hankehallinnossa ja rahoittajan edustajalla. Seuraavat kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet näyttävät vertaisarvioinnin perusteella olevan toteutumassa ja niissä voidaan nähdä merkkejä ensimmäisistä tuloksista. Arvioinnin vetäjät Heli Toroska ja Matti Mäkelä ovat liittäneet mukaan muutamia omia ehdotuksiaan. Pohjois-Satakunnassa on gerontologinen kokonaisarvioinnin malli otettu kokeilukäyttöön työvälineeksi. Mallia voidaan käyttää kotihoidossa, seniorineuvolassa, vanhainkodeissa, kotiin kuntoutumisyksikössä, kuntouttavassa päivätoiminnassa ja terveyskeskuksessa. Mallin käyttö lisää ja helpottaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ehdotus: Loppuraporttiin on hyvä selventää, mitä malleja on käytetty pohjana ja miksi on päädytty Gerontologisen kokonaisarviointimallin käyttämiseen. Myös mallin hyötyjä kannattaa raportoida riittävän konkreettisesti. Hyvinvointisopimus tai arkiliikuntasopimus on kehitetty osaksi ennaltaehkäisevää kuntoutusta PoSa:ssa, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä ja kuntayhtymä Akselissa. Asiakkaat ovat ottaneet hyvinvointisopimuksen innostuneesti vastaan. Ehdotus: Myös hyvinvointisopimuksesta on hyvä perustella loppuraporttiin, miksi tähän malliin on päädytty. Hyvä olisi kuvata myös asiakkaan kokemaa hyötyä arjen tasolla. Keski-Satakunnassa nähdään, että toimintakulttuurin muutos on lähtenyt liikkeelle. Liikkeellepanijana on toiminut Mobiili, joka on herättänyt dialogia esimiesten, työntekijöiden ja asiakkaiden keskuudessa ja tarjonnut esimiehille työkalun tiedolla johtamiseen. Keski-Satakunnassa ovat Harjavalta ja Kokemäki ottaneet asiakasraadit käyttöön. Matalan kynnyksen palvelu, yhteistyö kolmannen sektorin ylläpitämän seniorineuvolan kanssa on jo vakiintunut PoSa:n alueella. Erityisesti yhteistyötä tehdään hyvinvointisopimus koulutuksessa. Ehdotus: Voisiko PoSa:lla olla yksi hyvinvointisopimusmalli, joka sisältäisi useampia moduuleja, esimerkiksi kotihoito, seniorineuvola, kuntouttava päivätoiminta
17 17 (26) PoSa:ssa kehittään kuntouttavan päivätoiminnan malli, joka jää pysyväksi. Kuntouttava päivätoiminta tekee tiiviisti yhteistyötä kotiinkuntoutumisyksikön, kotihoidon ja tarvittaessa terveyskeskuksen kanssa. Päivätoiminta on nyt käynnissä viitenä päivänä viikossa. Ehdotus: Loppuraporttiin tulee avata mallinnus ja tietoa asiakkaiden omista kokemuksista. PoSa:ssa kehitetään edelleen kotiinkuntoutumisyksikön käynnissä olevaa toimintaa. Onnistuneita kotiutuksia on tehty ja hyvää palautetta on saatu asiakkailta. Ehdotus: Kotiutuksista saatavaa kokemusta ja palautetta on hyvä kirjata ja arvioida. Voitaisiin miettiä, mitä muita onnistumisen kriteerejä on kuin kotiin jääminen ja kotona pysyminen. Kotiutusfysioterapeutin työnkuva ja toiminnan mallinnus jatkuvat PoSa:ssa, koska se on koettu tarpeelliseksi. Akselin alueella on otettu käyttöön kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointimalli hyödyntäen moniammatillista osaamista hops-käynneillä. Arviointiin pääsyn ja hops-käynnin toteutuksen väliaikoja seurataan. Käyntien vaikutuksia aiotaan seurata kyselyin asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella kehitetään ja otetaan käyttöön etsivän kehitysvammatyön malli. Kohderyhmänä ovat erityisesti kehitysvammaisten iäkkäät omaiset. Kuntoutuksen yhtenäistä ketjua erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin ja edelleen kotihoitoon kehitetään sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä ollaan muuttamassa kuntoutusvuodeosaston toimintaa Vaativan kuntoutuksen osaamisyksiköksi. Palveluja kehitetään asiakastarpeen, ei palvelutarjonnan näkökulmasta. Pyritään tuomaan esille lisäarvoa tuottava työ ja ongelmakohdat, tuloksena löydetyt kehittämiskohteet monialaisessa kuntoutumisprosessissa. Hankkeen kehittämistyötä tehdään käyttäen toiminnan nykytilaa kuvaavaa menetelmää (kuntouttava aika) ja kuntoutuksen vaikuttavuutta kuvaavia mittareita. Perustasolla toimivat kotiutushoitajat ovat vakiintunutta toimintaa Satakunnassa. Kotiutushoitajien verkosto toimii jo hyvin. Huittisissa on kehitetty ikääntyneiden omaishoitoperheiden ennakoivan tuen ja kuntoutuksen malli, jota toteutetaan omaishoitoperheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kotihoidon kuntohoitaja tekee kartoituskäynnin uusien omaishoitajaperheiden luona. Huittisissa järjestetään omaishoitajien asiakasraati. Paraisilla ja Akselissa kehitetään asiakaspalautejärjestelmää. Paraisilla kehitetään yhtenäinen käytäntö palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioimiseen sekä palvelu- ja hoitosuunnitelmien tekemiseen. Paraisilla järjestetään kotipalvelun työtekijöille työpajoja. Tuloksena on ollut mm. tiedonkulun paraneminen ja työnjaon selkiytyminen.
18 18 (26) Miten tulokset tukevat sote-integraatiota? Vertaisarviointikysymys 6. PoSa:ssa paremmat ja yhdenmukaiset palvelut ja yhteinen Effica tulevat helpottamaan sotealueelle siirtymistä. Keski-Satakunnassa sote-yhteistyö on parantunut hankkeen aikana yli kuntarajojen. Ehdotus: Loppuraporttiin kannattaa kirjata konkreettisia esimerkkejä tästä. Akselissa on kehitetty yhtenäisiä toimintamalleja kuntayhtymän alueella huomioiden lainsäädännön edellyttämät asiat (vanhuspalvelulaki ja sosiaalihuoltolaki). Akselissa on tehty alueellista yhteistyötä lähialueiden, tulevan itsehallintoalueen ja kuntien kanssa. Yhteistyö tukee lähialueilla tapahtuvien toimintamallien yhtenäistämistä, kuten liikuntasopimusmallin ja hyvinvointikyselyn. Satakunnan sairaanhoitopiirin monialaisten asiakasprosessien kehittäminen tukee sote-integraatiota, jossa alueella käytössä olevat resurssit hyödynnetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti asiakaslähtöisesti. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa on mietitty toimintamalleja ja verkostoja ja tietoisuuden lisääntyminen palvelujärjestelmistä mahdollistaa ennakointia tulevaan. Myös raja-aidat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ovat madaltuneet ja organisaatioiden väliset työtavat ovat vahvistuneet. Huittisissa verkostoituminen yli hallintorajojen valmistaa tulevaan. Paraisten kehittämisosiossa katsotaan, että toimivat mallit mahdollistavat niiden käyttöönoton laajemmalla alueella ja henkilökunta on tottunut kehittämään ja muuttamaan toimintatapojaan. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? Vertaisarviointikysymys 8. Tällä kysymyksellä halutaan kannustaa hanketyössä mukana olevia havainnoimaan ja dokumentoimaan toimintaympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Heikotkin signaalit voivat olla merkityksellisiä ennakoinnin kannalta. PoSa:n kehittämisosiossa on koettu odottamattomiksi asioiksi kuntien työntekijöiden muutosvastarinnan, tiedottamisen ja informoinnin ja hanketyön määrä. Myös se on, kuinka monesta asiasta hanketyöntekijöiden pitäisi tietää ja olla osaamista. Koulutusfysioterapeuttitoiminta on ollut vaikea osa hanketta, kun sisältö on muuttunut usein. Keski-Satakunnan thky:n kehittämisosiossa on koettu, että tarve rautalangalle on melkoisen suuri. Tukiryhmän ryhmädynamiikka on ollut ongelmana. Projektipäällikön vaihtuminen on häirinnyt kehittämistä. Hyvinvointiarvioinnin toimintamalli 75- ja 80-vuotiaille on toistettu Eksotessa vierailun jälkeen. Johtava hoitaja oli ehdottanut, että jäljellä olevilla varoilla palkattaisiin hankkeen loppuajaksi toimintaterapeutti kotikäynteihin ja avuksi arvioimaan ja suunnittelemaan toimintaa. Vähintäänkin järjestettäisiin toimintaterapeutin pitämää koulutusta, ellei tekijää saada.
19 19 (26) Akselissa on koettu, että toimintamallien sisäänajoon menee yllättävän paljon aikaa, koska asioita sisäistetään eri tahdissa. Tiedonkulussa on ollut ongelmana saada tieto kaikille osallisille samanlaisena. Arviointitiedon kerääminen on ollut haasteellista ja lähtötilanteen kartoitus on ollut vähäistä tukeakseen arviointia. SATSHP:n kehittämisosiossa henkilöstövaihdoksia on ollut paljon ja osa on tullut todella yllättäen. Erikoissairaanhoidon kiinnostus kehittämiseen on ollut vähäisempää kuin on odotettu ja yhteistyötahojen löytämisessä on ollut paljon työtä. Aikataulutukset ovat olleet hankalia ja työtaakka on ollut paikoitellen odottamattoman suurta. Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvien kehitysvammaisten toimenpiteessä kuntien hitaus vastata yhteydenottoihin on ollut odottamatonta. Hankkeessa esille tullut asia, eli palvelusuunnitelmien puutuminen perheiltä on ollut yllätys. Hankkeen sujumisen kannalta myös pilotointien hidas alkaminen oli yllätys. Monialaisten asiakasprosessien kehittämisen toimenpiteessä toimenpiteiden alkuunpääsy kesti kauan, koska osastolla oli paljon uusien toimintojen aloituksia. Esimiesten ja johtajien aikataulupaineet vaikuttivat päätösten tekoon. Oli edettävä monin tavoin perustyön rytmissä ja kehittämistyössä on monessa risteyskohdassa, mikä ei sinänsä ole odottamatonta. Huittisten osiossa koettiin, että aikataulut eivät aina sovi yhteen ja toimintamuotoja on tullut enemmän kuin alussa oli suunniteltu. Paraisilla koettiin, että aikaa kuluu enemmän kuin oli suunniteltu. Henkilökunnan sairauslomien vuoksi on peruuntunut työpajoja ja palavereja. Välillä hanketyöntekijä on joutunut odottamaan päätöksiä ennakoitua kauemmin. Muutosvastarinta vaatii paljon ryhmätyötä ja toistoa työpajoissa, jotta muutos olisi mahdollinen. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? Vertaisarviointikysymys 9. Kehittämistyötä auttaneet tekijät Tukiryhmä keskustelevana ryhmänä, yksilöinä ja asiantuntijoina Muut kehittämisosiot ja heiltä saatu tieto, vinkit ja materiaalit Kehittämishaluiset työntekijät Kokemus projektityön tekemisestä Projektityöntekijöiden yhteistyö Onnistuneet koulutussisällöt ja hyvät kouluttajat Hallinnoijan tuki Päättäjien tuki Esimiehen tuki ja linjaukset Kehittämismyönteiset yhteistyökumppanit Avainhenkilöt Verkostoituminen
20 20 (26) Halu ja usko kehittämiskohteiden juurtumiseen Oman toiminnan kehittämiseen herääminen Asiakkaiden kiinnostus asioiden kehittämiseen Kaste-hankkeen positiivinen maine Aihealueen ajankohtaisuus ja tärkeys Kehittämispäivät Muutoksen halu Kehittämistyön haasteet Muutosvastarinta Toimenpiteiden määrä ja työn organisointi Ihmisten epätietoisuus, tiedottamisen vähyys kansalaisille Kuntien erilaisuus, erivaiheinen kehitys Projektipäälliköiden vaihtuminen Henkilökunnan vähäinen sitoutuminen Rajallinen ajankäyttö Vastuuhenkilöiden sitoutuminen ja rooli juurruttamisessa Vaikuttavuuden arviointi ja tulosten näkyväksi tekeminen Asiakkaiden oman kokemuksen hyödyntäminen Työskentelymallin juurruttaminen Lääkäreiden konsultaatiotuen puuttuminen Henkilövaihdosten jälkeiseen perehdytykseen mennyt aika Aikataulujen yhteensovittaminen Mitä apua arviointitiedon keräämisestä on ollut kehittämistoiminnassa (hankepäiväkirjat, asiakaspalautteet ym.) Vertaisarviointikysymys 10. Voi verrata alkutilanteeseen, näkee muutoksen, muuten tapahtumat unohtuvat Työntekijät tuovat asioita esiin eri näkökulmista kuin itse ajattelee Projektityöntekijän itsekriittisyys voisi olla vähäisempää Palautteet antavat kehittämiselle suuntaa ja varmuutta Hankepäiväkirja pakottaa työn pohdintaan, analysointiin ja arviointiin sekä toimii muistin tukena Toiminnan vaikuttavuuden arviointi ja tulosten näkyväksi tekeminen ei ole mahdollista ilman arviointitiedon keräämistä Hankepäiväkirjoissa tulee tehtyä itsearviointia ja kehittämispäivillä on voinut peilata omaa toimintaa muiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta Kuntien työntekijöiden palaute on ollut tärkeää Asiakkailta saatu palaute on tärkeää
21 21 (26) Palautteet työryhmistä ja koulutuksista on tehty, hyödyntämistä pitäisi tehdä enemmän Hankepäiväkirja auttaa reflektoimaan omaa kokemusta. Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan käytäntöön? Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? Vertaisarviointikysymykset Juurtumassa olevia kehittämistyön tuloksia ovat: Kuntouttavan päivätoimina toimintamalli Moniammatillisen arviointityöryhmän koollekutsuminen on vastuutettu Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä, toimintakulttuurin muutos Hyvinvointiarvio Kotihoidon esimiesten yhteistyö Asiakasraati Arviointi- ja liikuntasopimusmalli Asiakaskysely Asiakasfoorumit Kotiutushoitajien verkoston säännölliset tapaamiset Tietoisuus mentoroinnista lisääntynyt ja uusia mentoreita koulutetaan Vuodeosaston muutos Vaativan kuntoutuksen osaamisyksiköksi on aloitettu Virtauksen lisääminen kuntoutusprosessissa on aloitettu Hyvinvointikyselyt lähetetään vuosittain yli 65-vuotiaille omaishoitajille Ovet -valmennus järjestetään vuosittain uusille omaishoitajille Kuntohoitajan kartoituskäynnit toteutetaan uusien omaishoitajien luona Itseohjautuva omaishoitajien ryhmä Asiakaspalautejärjestelmä Työjärjestelijä -käytäntö kokeilussa. Miten kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan? Toimintamallia toteuttaa osuvasti valitut työntekijät Erilaisten työryhmien avulla Henkilökunnan koulutukset Esimiesten koulutus ja tukeminen Tukikansiot Vastuuhenkilöiden nimeäminen, muutosagentit, kirjaamisvastaavat ym.
22 22 (26) Hankkeen alkuvaiheessa käyttöön otettua mallia on ehditty hiomaan arjen ja käytännön haasteita vastaamaan Asiakasfoorumin toimintatapoja on voitu kokeilla erimuotoisena Hyvät kuntayhteistyökumppanit Toimintakulttuuri tukee uutta työtapaa Asiaan motivoitunut hanketiimi Yhteistyössä esimiesten ja ammattilaisten kanssa, keskusteluin, ohjein, tuen avulla, käyttäen menetelmää ja mittaritietoa Työntekijöiden tehtäväkuvauksia on muokattu ja vastuualueita tarkennettu Sovittu ja kirjattu, miten jatkossa toimitaan ja kuka tekee mitäkin. Juurtumista edistäneet tekijät Oikeat työntekijät, hyvä yhteishenki, asenne ja osaaminen Tasapuolinen ja kiertävä tehtävien jako Sujuva yhteistyö Muutoksen tarve Esimiestyö Koulutus Projektityöntekijöiden hahmotus asioiden priorisoinnista Henkilökunnan mukaan ottaminen toiminnan suunnitteluun Yhteistyöryhmän syntyminen henkilökunnan tarpeesta Vastuuhenkilöiden löytyminen oma-aloitteisesti eri toimenpiteisiin Uutta mallia kokeillaan käytännössä ja sitä voidaan edelleen muokata Kehitettävät asiat ovat nousseet työntekijöiltä Jatkossa hanketyöntekijät ovat organisaation palveluksessa Johtajan linjaukset, aikatauluttaminen, tiedon välittäminen, tuki, kehittämistyön ohjaus Kehittämisosion saama positiivinen julkisuus paikallislehdessä, on tärkeää tiedottaa kehitetyistä tuloksista ja toimintamalleista Juurruttamissuunnitelmat Juurtumista estäneet tekijät Työtekijöiden muutosvastarinta Monen uuden asian sisäistämistarve samaan aikaan Esimiehen ja työntekijöiden roolit, työtehtävien ja toimenkuvan hallinta Vanhat tavat Työntekijöiden vuosilomat, sairauspoissaolot, vaihtuvuus
23 23 (26) Motivaation ja ymmärryksen puute Puutteelliset resurssit ja käytettävä aika Tiedonkulkuun liittyvät asiat Toimintakulttuurin hidas muutos Osittainen henkilökunnan sitoutumattomuus Vertaisosastojen tuen puute Pitkittymistä on vanhojen toimintatapojen vuoksi ja koska ajattelutapa on vastakkainen perinteiseen tuottavuustyöhön verrattuna. Juurtumisen edellytyksiä voidaan parantaa arviointikeskustelujen mukaan: Tilanteiden rauhoittaminen muutoksen tullessa Työntekijät mukaan kehittämiseen, työryhmiin ja työpajoihin Selkeät toimintatavat ja niihin sitoutuminen Koulutus, kehittämispäivät, työryhmät, työtekijöiden yhteishengen parantaminen Innostuksen ja mielenkiinnon herättäminen Tiedon lisääminen Esimiesten vastuuttaminen Tiedonkulun parantaminen, kertaaminen, tukeminen, muistuttaminen Antamalla aikaa sisäistää asioita Vaatia kehittymistä Lisää pilottiosastoja Pilottiosastot koulutuksiin kertomaan hyvistä kokemuksista Nopeuttavaa olisi, jos koko henkilökunta voisi osallistua tiettyihin tilanteisiin Alueellisesti on yhteisesti sovittu kuntoutuksen työnjako ja kuntoutuksen vaikuttavuuden seuranta ja seulat prosesseittain Taloudellisia ja henkilöstöresursseja on kohdennettava entistä enemmän kehittämisosion tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? Vertaisarviointikysymys 16. Kuntouttavan päivätoiminnan ja kotiinkuntoutumisyksikön toiminnan jatkuminen on päätetty. Harjavallassa on perusturvalautakunnassa päätetty asiakasraadin vakiinnuttamisesta. Hyvinvointiarvio 75- ja 80-vuotiaille tehdään. Palvelutarpeen arviointi ja toimintakyvyn tukeminen kuuluvat lain mukaan kotihoidon toimintaan, joten ne hoidetaan lakisääteisesti.
Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä
MUISTIO 2/2016 17.3.2016 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Paraisten kaupungintalo. Os. Rantatie 1, Parainen Aika: to 17.3.2016 klo 9-15 Paikalla Anu Kärki, Huittinen Arja Santapukki,
LisätiedotYhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti
Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti maaliskuu 2015 Heli Toroska Matti Mäkelä 1 Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi?... 3 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen...
LisätiedotYhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015
Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden
Lisätiedot9.00 9.15 Tervetuloa Olli Wanne johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen - seminaari Aika: 22.9.2014 klo 9.00 14.45 Paikka: Satakunnan keskussairaala, N2 auditorio OHJELMA 8.30 9.00
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotPosan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke
Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
Lisätiedot20.10.2015. Satakunnan keskussairaala, N2 neuvotteluhuone (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori
1(6) 20.10.2015 YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 27.10.2015 klo 13.00 15.00 Kokous aloitetaan yhteisruokailulla klo 12.15 Satakunnan keskussai-raalan henkilöstöravintolassa (R-rakennus,
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotSenioriKasteen loppuarviointi 08/2016
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset
LisätiedotIkäihminen toimijana hanke
Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotYhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä
MUISTIO 5/2016 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Pinkkeri, os. Pinkkerintie, Luvia Aika: pe 17.6.2016 klo 9.00 15.00 Paikalla Arja Santapukki, Parainen Anne Joensuu, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotKOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS
KOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS KOTIHOIDON PIIRISSÄ OLEVAT IKÄIHMISET TARVE- TOIM.OHJAUS- JÄRJESTELMÄ Toiminnan tavoitteena asiakaslähtöinen, ennakoiva ja oikea-aikainen palveluketju. Toimintamalli
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
LisätiedotKunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito
KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan
LisätiedotMuutosagenttitoiminnan tulokset
Muutosagenttitoiminnan tulokset Tuula Kiviniemi, Pohjois-Karjala 1 30.11.2018 Muutosagenttitoiminta Pohjois-Karjala Hallituksen I&O kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten
LisätiedotIkääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
29.10.2014 YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 5.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Arvioinnin
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotJohtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15
Johtaminen työryhmän I kokous Maanantaina 9.9.2013 klo 13-15 Hankkeen rooli Hankekunnan rooli Sitoutuminen työskentelyyn Tiedon välittäminen omassa organisaatiossa Oman nykytilan analysointi ja kuvaaminen
LisätiedotSENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS Projektipäällikkö Leila Mukkala
SENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS 14.10.2015 Projektipäällikkö Leila Mukkala Hankkeen tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen palveluprosessimallin luominen, jossa
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotIkääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella
Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotTOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE
TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotAlueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )
1 Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma 2017-2020 (Päivitys 2019-2020) Lapin sairaanhoitopiiri ja alueen jäsenkunnat 13.5.2019 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Alueellinen osaamisen kehittäminen
LisätiedotMAAKUNNALLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN TAVOITTEELLINEN TOIMINTAMALLI JUURRUTTAMISSUUNNITELMIEN PERUSTANA
Aila Pikkarainen, JAMK ja Anne Kaarnasaari, NHG / 6.9.2017 MAAKUNNALLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN TAVOITTEELLINEN TOIMINTAMALLI JUURRUTTAMISSUUNNITELMIEN PERUSTANA Päivän toimintatapa Aivot rakastavat tekemistä,
LisätiedotSenioriKaste. Johtajat
SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia
LisätiedotKotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke
Kotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke Lahja Harju, projektipäällikkö Teija Rousu, kehittäjätyöntekijä 4.9.2018, tuloseminaari Toimiva kotihoito
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä
LisätiedotKatariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa
Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:
LisätiedotMobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa
Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera
Lisätiedot-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon
Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotParempi Arki Väli-Suomen Kastehanke
Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio
LisätiedotYhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä
MUISTIO 4/2016 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Kankaanpään terveyskeskus. Os. Tapalankatu 20, Kankaanpää. Aika: pe 20.5.2016 klo 9.00 15.00 Paikalla Anne Joensuu, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotAsiakaspalautejärjestelmä Perusturvakuntayhtymä Akselissa
Asiakaspalautejärjestelmä Perusturvakuntayhtymä Akselissa -Asiakaspalautekysely kotihoidossa -Asiakasfoorumit Sirpa Levy, projektityöntekijä Yhteisvoimin kotona -hanke Asiakkaan ääni kuuluviin asiakkaiden
LisätiedotIkäneuvo hanke: Tilannekatsaus
Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotYhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä
MUISTIO 4/2015 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Moisiokoti (Henriikkasali) Os. Moisiontie 18, 21270 Nousiainen. Aika: pe 17.4.2015 klo 9.00 14.30 Paikalla Anu Kärki, Huittinen Arja
LisätiedotHankkeen ja muutosagen4n työn tulokset
Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1 Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 Kaste-ohjelma Länsi-Suomessa Kuntainfo 26.2.2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 Kaste-ohjelma Länsi-Suomessa Kuntainfo 26.2.2014 Johtajaylilääkäri Olli Wanne Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotTarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 1.4.2015 Kaija Joensuu Eliisa Mannila
Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 1.4.2015 Kaija Joensuu Eliisa Mannila Sisällys 1. TAUSTA... 3 2. TOIMENPITEET... 4 2.1. Juuri
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotYHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI. Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck
YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck 20.9.2016 2 (15) SISÄLLYS 1. TAUSTA... 3 2. YHTEISVOIMIN KOTONA HANKKEEN
LisätiedotKotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka
Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia
LisätiedotTulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA
Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA KOKEILUN PERUSTIEDOT SATAOSAA Kokeilun kesto 1.3.2017 31.12.2018 Satakunnan mallit osallisuuteen
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotEtelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon - OSSI
Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon - OSSI Kainuun osahanke ErinOmainen erityislasten omaishoidon kehittäminen OSSI hanke Tavoitteet Muistisairaan
LisätiedotLeila Mukkala projektipäällikkö
SenioriKaste-hanke Leila Mukkala projektipäällikkö p Tavoitteet Toimintalinja 1. Kotona asumisen tukeminen Toimintalinja 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen Toimintalinja 3. Kuntouttavan
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
LisätiedotIkäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke)
Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Hankkeen osapuolet: Liedon kunta Uusikaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki toimii hankkeen hallinnoivana osapuolena Varsinais-Suomen
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotRyhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa
Ryhdy kuntamuutoksen tekijäksi! Tutkiva työtapa muutoksen hallinnassa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa Helsinki Congress Paasivuori 7.10.2014 Eveliina Saari, tiimipäällikkö, FT, Työterveyslaitos
LisätiedotMUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä
MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen
LisätiedotAika Ke klo Kokous aloitetaan yhteisruokailulla klo Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa.
1(4) 23.2.2015 YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ke 4.3.2015 klo 13.00 15.00 Kokous aloitetaan yhteisruokailulla klo 12.15 Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa. Paikka
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.
LisätiedotPois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti
Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti maaliskuu 2015 Heli Toroska Matti Mäkelä 1 Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi?... 3 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotOma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
LisätiedotSatakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori
MUISTIO 1/2014 1(4) POIS SYRJÄSTÄ HANKKEEN ALOITUSKOKOUS Aika 14.2.2014 klo 13.00 15.30 Paikka Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori Paikalla Alpo Komminaho,
LisätiedotIkäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu
Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
LisätiedotSAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Osallisuutta
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotIKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen
IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa 2013-2014 Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen Asta Niskala 3.10.2013 Poske Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotKOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT HYVINVOINTIALA 21.3.2019 SATU KARPPANEN NEUVOTTELEVA VIRKAMIES SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ RATKAISUJA HAASTEISIIN HAETTIIN SEURAAVILLA TEEMOILLA.
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
Lisätiedot