Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä

Transkriptio

1 MUISTIO 2/ Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Paraisten kaupungintalo. Os. Rantatie 1, Parainen Aika: to klo 9-15 Paikalla Anu Kärki, Huittinen Arja Santapukki, Parainen Eliisa Mannila, Ksthky Johanna Ahde-Koponen, PoSa Kaija Joensuu, Ksthky Mari Sanila, Satakunnan sairaanhoitopiiri Matti Mäkelä, Pikassos Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sanna Suominen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sirpa Levy, Akseli (sihteeri) Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri Terhi Pakkanen Satakunnan sairaanhoitopiiri Minna Nevalainen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Poissa Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sara Sillanpää, PoSa 1. Avaus ja aamukahvi Motivoivan haastattelun koulutuspäivät on sovittu ja koulutusesite on tehty. Kouluttaja on Outi Konsell, lehtori, psykoterapeutti, Turun ammattikorkeakoulu. Koulutukset pidetään 18.4 Porissa Länsi- Suomen Diakonialaitoksen Martintalossa ja 29.4 Perusturvakuntayhtymä Akselissa, Henrikin koulun auditoriossa Nousiaisissa. Ilmoittautumiset ja palautteet menevät sairaanhoitopiirin koulutuspalvelun kautta. 2. Vertaisarvioinnin tuloksia, Matti Mäkelä Pikassos Yhteenveto vertaisarvioinnista on lähetetty etukäteen kehittämisosioille nähtäväksi. Pikassoksesta Matti Mäkelä esitteli vertaisarvioinnin tuloksia yhteenvetoraportin pohjalta, joka liitteenä 1. Käytiin yhteenvetoraportti läpi tavoite kerrallaan. Tavoite 1 osallisuus Koottu yhteenvetoon hankkeessa toteutettuja lupaavia käytäntöjä. Pieniä askeleita tehty osallisuuden suuntaan, mutta rohkeammin tulisi kysyä asiakkaiden kokemuksia palveluista ja mikä auttaa arjessa selviytymistä. Sote uudistuksen myötä asiakkaiden osallistaminen on tärkeämpää, koska päätöksen teko siirtyy kauas käyttäjästä, niin kokemuksellisen käyttäjätiedon saamisen merkitys korostuu kehittämisen tukena.

2 2(3) Tulevaisuudessa olisi hyvä ottaa asiakkaat mukaan jo hankesuunnittelun vaiheessa sekä arvioida ja testata asioita pitkin hanketta. Kokemuksia on ollut siitä, että käyttäjät ovat olleet innostuneita ja kiinnostuneita kehittämisestä. Tavoite 2. Arviointimallit ja tavoite 3 Yhtenäiset kuntoutusketjut Arviointimallia tulee ajatella niin, että nähdään malli osana laajempaa sote-mallia. Yhteiseen mallinnukseen ja kuvaukseen tulisi pyrkiä kehittämisosioissa. Kunnat haluavat usein kehittää omista tarpeita lähtien, mutta olisi järkevää suunnitella niin että toteutusta olisi mahdollista viedä esimerkiksi sotealueiden tasolla. Samaa mallia voidaan hankkeessa kokeilla erilaisissa toimintaympäristöissä. Hankkeissa pitäisi olla valtakunnallisia tapaamisia, jotta nähdään mitä on eri puolilla tekeillä ja STM/THL voisi esitellä suurempia linjauksia. Hankkeen alussa järjestettiin muutama tapaaminen Helsingissä muiden Kaste hankkeiden kanssa. Näitä toivottiin olleen koko hankkeen aikana. Mahdollista myös hankkeiden järjestää omia tapaamisia. Tavoite 4. Etäkonsultaatio Dokumentoinnin merkitys hankkeessa on tärkeää. Tavoite koskien etäkonsultaatiota on muuttanut muotoaan hankkeen aikana. Tavoite 5. Kuntoutus ja palvelusuunnitelmien seurannan kehittäminen Tavoite on edelleen melko heikosti esillä. Pitäisi kuvata tarkasti miten ja mitä seurataan ja mitä vaikutusta seurannalla on. Lainsäädäntö ja tietotekniset ratkaisut tukee mm. kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien tekemistä. Tarkoituksena on, että suunnitelman mukainen toiminta etenee ja muuttuu tilanteen mukaan. Tavoite 6 Yhteistyöverkostot Parhaimmillaan silloin, kun niiden tehtävä on selkeä ja riittävän tärkeäksi koettu Ei päällekkäisiä verkostoja. Jos jo olemassa oleva ryhmä voi viedä asioita eteenpäin, niin hyödynnetään niitä. Tavoite 7 Toimintakykyä tukeva työote On hyvä pohtia miten koulutuksista saatu osaaminen siirtyy työyhteisön ja organisaation osaamiseksi ja miten niistä saadaan työkaluja arkeen. Tieto ei siirry käytäntöön, jos sitä ei sinne siirretä. Tehdään käytännön sopimuksia, miten mennään eteenpäin, miten ja mitä seurataan sekä mitä käytännön kokemuksia on saatu Yleisenä huomiona raportointiin liittyen keskusteltiin siitä, että raportin kirjoittamisvaiheessa on hyvä miettiä, että raportin lukija ei ole välttämättä alan asiantuntija. Kirjoittaminen on hyvä prosessi ja oppimisen paikka siitä, mitä ja miten on asioita tehty. Tällöin näkee asioita suuremmassa yhteydessä. 3. Ajankohtaisia asioita Loppuseminaarin alustavia päivämääriä ovat 7.9, 12.9, 15.9 tai Käytiin läpi pidettyä aloitusseminaaria ja mietittiin ehdotuksia tulevaan loppuseminaariin. Esille tuotiin tulevaisuusnäkökulma: Mitä kotihoidon ja omaishoidon kärkihankkeissa painotetaan, onko hankkeessa oltu oikeilla jäljillä, suunta tulevaisuuteen. Mietittiin myös paneelin aiheita. Lukumäärältään paneelissa kannattaa olla max. 6 henkilöä. Hanke-esittelyt ajateltiin olevan ns. helmisysteemillä eli jokainen kehittämisosio esittelee tärkeimmän tai tärkeimmät tuloksensa. Mietittiin myös teatteriesitystä. Käytiin läpi hankkeen loppuraportin ohjeistusta. Kehittämisosioiden loppuraporttien deadline on Etenkin tiivistelmä, johdanto ja loppuyhteenveto tulee kirjoittaa huolella. Myös ei niin onnistuneista asioista on hyvä kirjoittaa, tekee raportista vakuuttavamman.

3 3(3) 4. Hankkeessa kehitettyjen käytäntöjen juurtuminen Projektipäällikkö kertoi juurruttamissuunnitelmista, joista on tehty koonti. Käytiin keskustelua hankkeessa kehitettyjen käytäntöjen ja toimintamallien juurruuttamisesta. Käytiin läpi esimerkkejä kehittämisosioista juurruttamisesta Vuosikello juurtumisen tueksi /Akseli Akselin projektityöntekijä esitteli juurruttamisen tueksi tehtyä vuosikelloa, mihin on kirjattu hankkeen näkökulmasta mm. seuranta ja arviointitietojen kerääminen, työryhmien kokoontuminen, asiakas- ja henkilökuntakyselyt. Vuosikelloon on nimetty vastuuhenkilöt/kokoonkutsujat, seurantatietojen kerääjä. Vuosikellon tarkoituksen on hankkeen jälkeen muistuttaa vastuuhenkilöitä ja työryhmiä toiminnasta. KSTHKY Muutosagentti Muutosagentit vievät eteenpäin hyvinvointisopimuksia. Muutosagenttien henkilövalinnan merkitys korostuu toiminnan eteenpäin menemisessä ja asioiden esillä pitämisessä. Jotta motivaatio syntyy, täytyy olla riittävästi tietoa. Kaikki kotihoidon työntekijät ovat käyneet ikäihmisen arkiliikkumisen tukemisen koulutuksen. Lisäksi on tehty kansio toiminnan tueksi. Muutosagentit saavat lisäkoulutuksen. Kouluttaja kokoaa muutosagentit vuosittain yhteen. Muutosagenteilla esimiesten tuki. Kehittämisosin työntekijät katsoivat juurtumissuunnitelmista tehdyn yhteenvedon läpi oman kehittämisosion osalta ja tekivät tarvittavat täydennykset ja muutokset. 5. Yhteisjulkaisun työstämistä Kehittämisosioiden ideat julkaisuun on palautettu projektipäällikölle 4.3. Aiheina ovat mm. mentorointi, koulutus- ja kuntoutusprosessin tehostaminen, kuntoutus, kuntouttava työote, etsivä kehitysvammatyö, vaativan kuntoutuksen kehittäminen, muutosagentit. Työstetään ja jatkojalostetaan sisältöjä yhteistyössä kehittämisosioiden kanssa, etenkin yhteisten käytäntöjen, kuten liikunta- ja hyvinvointisopimusten sekä asiakaspalautejärjestelmän osalta. Hyvä vinkki julkaisuun on Ideakirja sosiaalityön kehittämiseen, SOS II hanke Muut ajankohtaiset asiat Seuraava kehittämispäivässä on Huittisissa Liitteet Liite 1 Vertaisarvioinnin yhteenvetoraportti , Pikassos Oy

4 Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti Helmikuu 2016 Matti Mäkelä Heli Toroska

5 Sivu 2 / 26 Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi? 3 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteutuminen Yhteisvoimin kotona -hankkeessa 3 3. Arviointiasetelma 4 4. Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa 6 5. Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa 9 6. Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Huomioita 24

6 Sivu 3 / 26 1 Mitä on vertaisarviointi? Yhteisvoimin kotona -hankkeessa toteutettiin hankkeen ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella arviointi tuettuna itsearviointina ja maaliskuussa 2015 toteutettiin ensimmäinen vertaisarviointi. Vertaisarviointi voidaan toteuttaa ulkoisena arviointina, jolloin kaksi eri organisaatioissa toimivaa, mutta riittävän samankaltaista työtä tekevää yksikköä arvioivat toisiaan. Tässä hankkeessa vertaisarviointi on kuitenkin lähempänä itsearviointia, sillä kehittämisosiot ovat saman hankkeen osatoteuttajia ja kuuluvat samaan hankekokonaisuuteen. Objektiivista näkökulmaa saatiin, kun vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi ostettiin asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta taholta. Pikassoksen kaksi työntekijää oli mukana arviointikeskusteluissa ja he tekivät ulkopuolisina huomioita. Vertaisarviointi on siis tässä tapauksessa tuettua itsearviointia, jonka päätehtävänä oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan ja etenemään kohti tavoitteitaan. Samalla arviointikeskustelujen osapuolilla oli mahdollisuus oppia toisiltaan. Vertaisarviointikeskustelut ovat strukturoituja keskusteluja ja niissä käytetään aineistona kunkin kehittämisosion toteuttamissuunnitelmaa ja muuta kehittämistoimintaa kuvaavaa materiaalia. Kehittämisosiot ovat vuorotellen arvioijan roolissa ja arvioitavan. 2 Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Satakunnan sairaanhoitopiiri hallinnoi Pois syrjästä ja Yhteisvoimin kotona -hankkeita. Molemmat hankkeet ovat Kaste-rahoitteisia ja niissä noudatetaan Kaste -hankkeiden hankintaohjeita. Sairaanhoitopiiri kilpailutti molempien mainittujen hankkeiden arvioinnit. Kilpailutuksen tuloksena palvelu hankittiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta. Tarjouksessa oli mukana suunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi. Pikassos toteutti vertaisarvioinnin keväällä Tarjouspyyntö sisälsi myös option vertaisarvioinnin uusimisesta keväällä 2016, minkä Pikassos lunasti. Tässä yhteenvedossa keskitytään Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarvioinnin toteutukseen. Hankkeen kehittämisosiot jaettiin kolmeksi pariksi siten, että pareina olivat tavoitteiltaan samankaltaiset kehittämisosiot. Kehittämisosiot kutsuivat arviointikeskusteluihin sekä kehittämisosion vastuuhenkilöt, että tukiryhmän jäsenet. Tukiryhmistä pääsi arviointeihin osallistumaan vaihteleva määrä jäseniä. Hanketyöntekijät sopivat arviointien ajankohdat, lähettivät kutsut, toimittivat ennakkomateriaalin ja sopivat tilavarauksista ja tarjoiluista. Pikassoksen tehtävänä oli valmentaa hanketyöntekijät arviointiin ja vertaisarvioinnin kulkuun. Ver-

7 Sivu 4 / 26 taisarviointia käytiin läpi hankkeen kehittämispäivissä. Pikassoksen toimesta laadittiin arviointikeskustelua varten lomake, jossa oli arviointikysymykset valmiina otsikoina. Lomakkeiden kysymyksiä muokattiin paremmin vastaamaan hankkeiden tämän hetken tilannetta ja toimintaympäristöä ja lomakkeiden viimeistelyyn osallistuivat myös hankkeiden projektipäälliköt. Lomake toimi myös arviointimuistion pohjana. Lomakkeen mallina käytettiin Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeen vastaavaa lomaketta. Strukturoitu lomakepohja takasi sen, että kaikissa arviointikeskusteluissa käytiin läpi vähintään sovitut lomakkeeseen kirjatut pohjat. Näiden lisäksi oli mahdollista ottaa puheeksi muita arvioijaa kiinnostavia asioita. Kehittämisosiot saivat itse päättää, käytetäänkö koko päivä, jolloin arvioijana ja arvioitavana olevan kehittämisosion roolit vaihtuvat lounaan jälkeen. Toinen vaihtoehto oli sopia molemmille eri päivät. Arvioinnissa käytettiin kokopäivän vaihtoehtoa. Kehittämisosioiden työntekijät huolehtivat siitä, että sekä Pikassoksen arviointiin osallistuvilla työntekijöillä että arviointiparina toimivilla kehittämisosioilla oli tarvittava materiaali käytössään riittävän ajoissa ennen arviointia. Arvioivan osion tehtävänä oli huolehtia keskustelun kulusta niin, että vähintään lomakkeessa annetut kysymykset tulivat käytyä läpi. Arvioivan osion edustaja teki keskustelusta muistion, joka toimitettiin sekä Pikassoksen että arvioitavan osion työntekijöille. Muistio kirjattiin samaan lomakkeeseen, jonka mukaan arviointikeskustelu eteni. 3 Arviointiasetelma Vertaisarvioinnin päätarkoitus oli kehittämisosioiden etenemislogiikan varmistaminen. Vertaisarvioinnin pääkysymyksiä olivat: Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavia? Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia, että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosioissa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? Mitä vaikutuksia odotetaan ilmenevän, kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä? Arviointi kohdentui koko prosessiin, tavoitteiden asettamisesta aina odotettavissa oleviin vaikutuksiin. Koska hanke oli melko loppuvaiheessa, olivat keskustelussa sellaiset aikaansaannosten juurtumiseen liittyvät asiat, kuten kuntien tekemät päätökset, eri tavoitteiden juurtumisesta vastaavien nimeäminen ja toteutuksen aikataulu, erityisesti fokuksessa. Kehittämisosiot ovat hankekokonaisuuden tavoitteiden toteuttajia ja siksi niiden toimintaa peilattiin

8 Sivu 5 / 26 myös hankekokonaisuuden yhteisiin teemoihin ja tavoitteisiin. Yhteisvoimin kotona -hankekokonaisuudella on kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea hankesuunnitelman mukaan kaikkien kehittämisosioiden läpi: 1. Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen 2. Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Hankekokonaisuudella on seitsemän tavoitetta: 1. Vahvistetaan iäkkään henkilön osallisuutta ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. 2. Luodaan moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä, kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. 3. Yhtenäistetään kuntoutusketjuja ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. 4. Kehitetään joustava ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatio esimerkiksi vanhuksen kotona ja vakiinnutetaan muutakin palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. 5. Kehitetään kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien seurantaa. 6. Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. 7. Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Hankekokonaisuuden tavoitteet on pääosin poimittu hankesuunnitelmaan yhteisinä nimittäjinä kehittämisosioiden suunnitelmissa ilmaistuista tavoitteista. Tavoitteet toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti, jos kehittämisosioiden tavoitteet eivät merkittävästi muutu ja kehittämisosiot saavuttavat omat tavoitteensa. Hankekokonaisuuden projektipäällikkö voi hankkeen sisällöllisellä johtamisella ohjata kehittämisen tavoitteellisuutta. Hankevalmistelun tavasta johtuen on tässä kokonaisuudessa kunnioitettava kehittämisosioiden omia tavoitteita. Valmistelu lähti siis kuntien tarpeista ja tavoitteista ja niistä johdettiin kokonaisuuden tavoitteet. Kokonaisuus on siis ikään kuin osilleen alisteinen. Toinen vaihtoehto hankevalmistelulle olisi ollut sopia Länsi-Suomen Kaste-alueelle kuntien kanssa joitakin yhteisiä tavoitteita, jotka selkeästi olisivat ohjanneet mukaan tulevien kuntien ja kuntayhtymien kehittämistä. Tässä tapauksessa hankekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista olisi helpompi arvioida. Vertaisarvioinnin kulkua ohjasivat lomakkeen kysymykset: 1. Mitä koko hankkeen tavoitteita kehittämisosionne tavoitteet edistävät? 2. Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa?

9 Sivu 6 / Mitkä ovat keinot mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi? 4. Mitä tuloksia on jo nähtävissä? 5. Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? Hyödyt asiakkaalle, työntekijöille, verkostolle ja organisaatiolle 6. Miten tulokset tukevat sote-integraatiota? 7. Miten tulokset ovat todennettavissa? 8. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? 9. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? 10. Mitä apua arviointitiedon (esim. hankepäiväkirjat, asiakaspalautteet jne.) keräämisestä on ollut kehittämistoiminnassa? 11. Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan käytäntöön? 12. Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? 13. Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 14. Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 15. Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? 16. Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? 4 Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden pääteemat ovat: 1. Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen 2. Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Näiden teemojen tulisi hankesuunnitelman mukaan toteutua kaikissa kehittämisosioissa. Seuraavaksi tarkastelemme, miten nämä teemat näkyvät kehittämisosioiden suunnitelmissa ja suunnitelmien mukaisessa kehittämistoiminnassa. Kuten jo ensimmäisessä vertaisarviointiraportissa vuosi sitten todettiin, olivat hankevalmistelun lähtökohtana kuntien ilmaisemat kehittämistarpeet, joista lähdettiin kokoamaan yhteistä hanketta. Kunnat valmistelivat melko itsenäiset kehittämisosiosuunnitelmat omista tarpeistaan käsin. Valmisteluprosessin kuluessa odotettavissa olevilta synergiavaikutuksiltaan riittävän samankaltaiset kehittämisajatukset tai kehittämisosiosuunnitelmat muokattiin yhteiseksi hankesuunnitelmaksi. Edellä mainitut teemat eivät siis olleet alun perin hankevalmistelun lähtökohtana vaan ne olivat kuntien kehittämistarpeita yhdistäviä tekijöitä, joiden olemassaolo näyttäytyi valmisteluprosessin kuluessa. Teemat samoin kuin myöhemmin tässä raportissa esiteltävät kaikille yhteiset tavoitteet sitovat kehittämisosiot kokonaisuudeksi.

10 Sivu 7 / 26 Arvioinnissa teemojen asema on syytä huomioida. Kaste-ohjelman tarkoituksena ei ole tuottaa kuntakohtaisia käytäntöjä ja toimintamalleja vaan geneerisiä malleja. Matkalla kohti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta näiden yleisten ja yhteisten mallien kehittämisen tarve korostuu entisestään. Kun muistamme valmisteluprosessin kulun kuntien tarpeista kohti yhteistä hanketta ja kuinka yhteiset teemat löytyivät tehtyjen suunnitelmien sisällön analyysillä, on ymmärrettävää, että hankejohdolla oli haasteita. Kunnille ja kuntayhtymille on tärkeää oman kehittämisosion tavoitteet ja toimenpiteet ja niiden suuntaan työskentely. Projektipäällikön tehtävänä on sekä tukea kehittämisosioiden työtä kohti omia tavoitteitaan että samalla myös huolehtia kokonaisuuden tavoitteiden ja kehittämisosioita yhteen sitovien teemojen toteutumisesta. Seuraavalla sivulla on taulukko, josta näkyy missä kehittämisosioiden omissa tavoitteissa hankkeen yhteiset teemat ovat mukana. Tavoitteet on poimittu kehittämisosioiden tarkennetuista toimintasuunnitelmista. Taulukko on pääosin sama kuin edellisessä vertaisarviointiraportissa mutta sen sisältö on joiltakin osin konkretisoitunut ja tarkentunut kehittämistoiminnan kuluessa.

11 Taulukko: Koko hankkeen yhteiset teemat ja niitä toteuttavat kehittämisosioiden tavoitteet helmikuussa 2016 Ksthky PoSa Satshp Huittinen Parainen Akseli Teema1: moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen ja 80-vuotiaiden hyvinvointiarviointikäytäntö - gerontologinen kokonaisarviointimalli - moniammatillinen arviointiryhmä - etsivän kehitysvammatyön malli ikääntyville kehitysvammaisten omaishoitajille - eri toimijoiden ja erikoisalojen osaajien välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa - omaishoitajan jaksamisen tukeminen moniammatillisesti, laaja toimijaverkko yksilöllisten tarpeiden mukaisesti - kotihoitoon moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen - hoito-ja palvelusuunnitelman seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen - kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin yhdenmukainen toimintamalli Teema 2: yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen - hyvinvointi- ja palvelusuunnitelmat ja seuranta ja niiden seudullinen kehittäminen kuntayhtymän alueella tukemaan kuntoutusketjun yhtenäisyyttä - hyvinvointisopimusmalli, joka tukee asiakkaan siirtymistä yksiköstä toiseen - kotiin kuntoutumisyksikön ( Koku) toimintamalli - ikääntyvien kuntoutukseen käytettävien resurssien hyödynnettävyyden parantaminen ja tehokkaampi kuntoutus - kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien hyödyntäminen ja yhtenäiset kuntoutusketjut sekä ennakoivan kuntoutuksen kehittäminen - ikääntyneiden omaishoitoperheiden ennakoivan tuen ja kuntoutuksen malli - osittain tavoitteena myös kuntoutusketjujen yhtenäistäminen ja ennakoiva kuntoutus kehitetyn palvelutarpeen pohjalta - muistiasiakkaiden hoitopolun rakentaminen - hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen kuntouttavaa näkökulmaa tukevaksi - kuntoutusketjujenyhtenäistäminen ja ennakoivan kuntoutuksen kehittäminen - moniammatilliset yhteistyöverkostot

12 5 Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Koko hankkeen tavoitteet nousivat valmisteluvaiheessa kunnissa ja kuntayhtymissä tehdyistä hankesuunnitelmista. Myös hankkeen valmisteluryhmässä käytiin keskustelua yhteisistä kehittämislinjoista. Hankekokonaisuuden tavoitteiden asema suhteessa kehittämisosioihin ei ole kaikilta osin sitova. Kehittämisosiot ovat vain valitsemiensa tavoitteiden ja toimenpidekokonaisuuksien osalta vastuutahoja. Kaikki kehittämisosiot ovat sitoutuneet vastuutahoiksi ensimmäisen ja viimeisen tavoitteen toteutumisessa. Muiden tavoitteiden osalta vastuutahot vaihtelevat. Toinen vaihtoehto olisi ollut sopia hankevalmistelussa yhteiset tavoitteet koko Kaste-alueelle, ja kunnat ja kuntayhtymät olisivat suunnanneet kehittämistoimintansa näihin yhteisiin tavoitteisiin. Näin olisi kenties ollut helpompi saavuttaa alueellisesti yhtenäisempiä käytäntöjä kuntakohtaisten keskenään erilaisten käytäntöjen sijaan. Arvioitaessa kehittämisosioiden merkitystä suhteessa hankekokonaisuuteen on siis otettava huomioon, että kokonaisuuden kunkin tavoitteen toteutumista tulee arvioida vain niiden kehittämisosioiden toiminnan tuloksena, jotka kyseiseen tavoitteeseen ovat sitoutuneet omien tavoitteidensa kautta. Ensimmäisen vertaisarvioinnin tehtävänä oli tarkastella kehittämisosioiden etenemistä suhteessa omiin tavoitteisiinsa ja jossain määrin kokonaisuuden kahden yhteisen teeman huomioimisessa. Teemat esiteltiin luvussa neljä, sivulla 6. Oletuksena on, että jos kehittämisosiot etenevät omien tavoitteidensa mukaisesti, tulevat ne myös toteuttamaan hankekokonaisuuden tavoitteet. Ensimmäisen vertaisarvioinnin raportissa todettiin nyt toisella kierroksella olevan mahdollista käyttää kahta vaihtoehtoista näkökulmaa. Näistä ensimmäisessä tultaisiin tarkastelemaan kehittämisosion sisäisen logiikan näkökulmasta kehittämisprosessia ja sen tuloksellisuutta suhteessa kehittämisosion omiin tavoitteisiin. Toisessa näkökulmassa tarkasteltaisiin hankekokonaisuuden tuloksellisuutta eri kehittämisosioiden tuloksellisuuden summana. Tässä raportissa on päädytty käyttämään jälkimmäistä näkökulmaa. Tällä näkökulmavalinnalla halutaan korostaa yhteisen kehittämisen tärkeyttä ja Kaste-ohjelman periaatteita. Kaste-ohjelmalla haluttiin edistää juuri yleisten, geneeristen mallien kehittämistä. Tämän hankekauden kuluessa on tullut selväksi, että olemme myös matkalla kohti soteuudistusta ja kuntaa suurempaa sote-palvelujen järjestämisaluetta. Hankkeessa olisi siis ollut mahdollista yhtenäistää käytäntöjä ainakin Satakunnan kuntien kesken. Varsinais-Suomesta Yhteisvoimin kotona hankkeessa on vain kuntayhtymä Akseli ja Parainen. Hankkeen yhtenäisyyteen lienee vaikuttanut koko sen tähänastisen toiminnan ajan projektipäälliköiden vaihtuminen kolme kertaa. Tällä hetkellä projektipäällikön tehtäviä hoitaa henkilö, joka on ollut hankkeessa hanketyöntekijänä sen alusta lähtien ja siksi hyvin perillä kehittämistoiminnan haasteista ja hyvin sisäistänyt yhteisen kehittämisen idean ja myös osaa suunnata kokonaisuutta linjassa tavoitteiden kanssa. SOSIAALIALAN SILLANRAKENTAJA HÄMEENLINNA Sorsanpolku 2 B, Hämeenlinna TAMPERE Åkerlundinkatu 2 A, Tampere PORI Yrjönkatu 15 A, Pori

13 10 (26) Seuraavassa on koottu vertaisarvioinnissa syntyneitä huomioita kehittämisosioiden toiminnasta hankekokonaisuuden tavoitteisiin nähden. Tavoitteet on mainittu myös luvussa kolme. Tavoite 1. Vahvistetaan iäkkään henkilön osallisuutta ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Osallisuus on ollut esillä hankkeen kehittämispäivissä ja ohjausryhmässä. Edellisessä vertaisarvioinnissa todettiin siinä edettävän hyvin pienin askelin. Kysymys on suuresta toimintakulttuurin muutoksesta ja myös ammatti- ja asiantuntijaroolin muutoksesta. Muutos kohti jaettua asiantuntijuutta on kuitenkin alkanut, mutta merkittävään muutokseen on vielä matkaa. Hankkeissa on kokeiltu asiakkaiden ja heidän omaistensa osallisuutta lisääviä toimenpiteitä, mutta niiden sovittaminen perinteiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintatapaan on hankalaa. Yksittäinen asiakasraati, foorumi tai muu menetelmä tulee voida liittää osaksi asiakaspalautejärjestelmää, omavalvontasuunnitelmaa ja palvelujen laadunvalvontaa voidakseen jäädä elämään osana uutta toimintakulttuuria ja jaettua asiantuntijuutta. Jostain syystä omaisten osallisuuteen ei ole kiinnitetty huomiota juurikaan muissa kuin niissä kahdessa kehittämisosiossa, joissa kohderyhmänä ovat juuri omaiset: Satakunnan sairaanhoitopiirin kehitysvammaisten ikääntyviin omaisiin ja Huittisten omaishoitajien jaksamiseen ja kuntoutukseen paneutuvat kehittämisosiot. Seuraavassa on poimintoja lupaavista kokeiluista lisätä osallisuutta: Kuntayhtymä Akselin asiakasfoorumi Keski-Satakunnan ikäihmisten raati ja 65-vuotiaiden syntymäpäiväkahvit, joilla käytiin keskustelua palveluista osallistujien kanssa Keski-Satakunnan hyvinvointipäivässä kahvilaparlamentti Paraisilla asiakaspalautekyselyn tulosten esittelyn merkeissä keskustelutilaisuus Satakunnan sairaanhoitopiirin asiakkaiden aulahaastattelut Tällä toisella vertaisarviointikerroksella yhteenvetoraporttia varten käytettävissä olevien ja kehittämisosioiden kesken vertailukelpoisten asiakirjojen valossa näyttää siltä, että osallisuus on kaventunut asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Palvelun käyttäjien osallisuus palvelujärjestelmän suunnittelussa ja arvioinnissa ei näy kehittämisosioiden toiminnassa. Kehittämisosiot eivät myöskään tuoneet arviointikeskusteluissa esiin asiakaspalautejärjestelmien kehittämistä. Yksittäisiä kyselyjä ja tilaisuuksia on järjestetty, mutta ikäihmisten palveluihin ei näytä tähän mennessä kehitetyn asiakaspalautejärjestelmiä tavoitteen mukaisesti. Myös omaisten osallisuus omasta näkökulmastaan palvelujen kehittämiseen on jäänyt sivuun.

14 11 (26) Joissakin kehittämisosioissa on tosin suunniteltu toimenpiteitä osallisuuteen liittyen vielä kevään 2016 aikana. Tuloksia: Edellä mainitut ja vielä suunnitelmissa olevat kehittämistoimenpiteet osallisuuteen liittyen ovat olleet hyviä ensiaskelia toimintakulttuurin muutoksessa. Ehdotus: Edellisessä raportissa esitetty ehdotus voidaan toistaa edelleen ajankohtaisena. Raportin kirjoittajat haluavat rohkaista kysymään asiakkailta, mitä mieltä he ovat palveluista, mikä tekee palvelusta heidän arjessaan vaikuttavan tai mikä estää toivotun vaikutuksen syntymistä. Asiakkaan vastuun kantaminen omasta hyvinvoinnistaan edellyttää myös, että hänellä on mahdollisuus sanoa mikä häntä auttaa pärjäämään omassa arjessaan. Tavoite 2. Luodaan moniammatillinen, organisaatiot ylittävä, kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. Vastuutahoina ovat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Ksthky), PoSa, Satakunnan sairaanhoitopiiri, kuntayhtymä Akseli ja Parainen. Lakisääteisen palvelutarpeen arvioinnin käytännöt vaihtelevat ja työkaluja arvioinnin ja seurannan tueksi kaivataan kunnissa. Kehittämisosioissa on vastattu tähän tarpeeseen. Edellisessä vertaisarviointiraportissa kiinnitettiin huomiota siihen, että arviointimenetelmiä kehitetään kehittämisosioissa kunta- ja kuntayhtymäkohtaisesti, mutta hankkeen yhteistä mallia ei ollut kehitetty ja yhteistyö oli ollut vähäistä. Sote-uudistuksen näkökulmasta olisi ollut tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön hyväksi havaittu, käytännössä testattu arviointikäytäntö ainakin maakuntakohtaisesti. Yhteinen kehittäminen on edellisen arvioinnin jälkeen lisääntynyt, mutta tulokset ovat vielä jossain määrin kuntakohtaisia. Kevään 2016 aikana on tarkoitus projektipäällikön toimesta paneutua kehittämisosioiden arviointimallien ja -käytäntöjen tutkimiseen ja mahdolliseen yhdenmukaisen mallin kehittämiseen. Seuraavassa on joitakin lupaavia arviointimallien kehittämispyrkimyksiä: PoSa:n gerontologinen kokonaisarviointimalli on kokeilukäytössä PoSa:n moniammatillinen arviointiryhmä Akselin palvelutarpeen arviointimalli, joka sisältää moniammatillisen hoito- ja palvelusuunnitelmakäynnin, asiakkaiden kanssa tehtävän liikuntasopimuksen arvioinnin osana, moniammatillisen yhteistyöryhmän työskentelyn arvioinnissa ja myös hyvinvointikyselyn osana arviointimallia. Kehittämistoiminnassa on käytetty työpajatyöskentelyä menetelmänä. Paraisilla on kehitetty työpajatyöskentelyssä yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa arviointikäytäntöjä yhdenmukaisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Kotipalveluun on saatu toimintaohjeet ja yhdenmukaiset käytännöt. Keski-Satakunnassa on suunniteltu ja pilotoidaan hyvinvointiarvioinnin mallia, joka on kuntayhtymän kunnissa yhtenäinen. Mallissa 75- ja 80-vuotiaille lähetetään kotiin kysely ja hei-

15 12 (26) dät myös kutsutaan terveystarkastukseen. Kysely näyttää ns. liikennevalomallin mukaan tarkemman arvioinnin tarpeen. Yhdessä terveystarkastusten tulosten ja liikennevalokyselyn perusteella nähdään jatkotoimenpiteiden tarve. Tuloksia: Kaikki mallit ovat sinänsä hyviä ja sisältävät ainakin jossain määrin myös innovatiivisia uusia elementtejä. Ne pyrkivät vastaamaan siihen, miten olemassa olevilla rajallisilla resursseilla voidaan mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti arvioida ikääntyvien palvelutarpeita. Ehdotus: Eri mallien vertailu on edelleen tarpeen erityisesti sote-uudistuksen näkökulmasta. Edellisessä arviointiraportissa ehdotettiin, että kehittämisosiot ja mahdollisesti projektipäällikkö voisivat paneutua tähän ja tuottaa hankkeen tuloksena yhteisen mallinnuksen ja kuvauksen sen käyttöön oton edellytyksistä. Tätä ollaan parhaillaan tekemässä ja se voi olla merkittävä askel kohti maakunnallista yhteistä arviointikäytäntöä ainakin Satakunnassa. Tavoite 3. Yhtenäistetään kuntoutusketjuja ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. Vastuutahoina Ksthky, PoSa ja SATSHP. Kuntoutusketjut ovat valtakunnallisesti osa saumattomien palveluketjujen kehittämiskokonaisuutta. Yhteisvoimin kotona -hankkeessa on tavoitteena kehittää myös ennakoivaa kuntoutusta. Seuraavassa on esimerkkejä hankkeen kehittämisosioiden toimista tämän tavoitteen suhteen: Keski-Satakunnassa on otettu käyttöön hyvinvointisopimus, johon asiakas sitoutuu ja johon henkilökunta motivoi asiakasta. Henkilökuntaa on koulutettu sopimukseen liittyen arkiliikunnan ohjaamiseen ja toimintakyvyn arvioimiseen. Mallin vakiintumista tuetaan muutosagenttien koulutuksella. PoSa:ssa on yhdessä henkilöstön kanssa kehitetty hyvinvointisopimus. Sopimusmallissa hyödynnettiin muiden kuntien vastaavia malleja, mutta tehtiin niiden pohjalta oma versio. PoSa:n päivätoiminnan yksikköön kehitettiin kuntouttavan päivätoiminnan toimintamalli, jossa huomiota kiinnitettiin myös tiedon kulkuun asiakkaan mukana hänen siirtyessään yksiköstä toiseen. PoSa:n kotiin kuntoutumisen yksikön toimintamalli on kehittämisosion ja yksikön henkilöstön yhteisen kehittämisen tulos. SATSHP:n kehittämisosiossa uutena elementtinä on kuntoutukseen käytettävien resurssien parempi hyödynnettävyys ja potilaan saaman kuntoutuksen tehokkuuden nostaminen ns. Lean-menetelmää käyttäen. SATSHP:n etsivän kehitysvammatyön malli sisältää ikääntyvien kehitysvammaisten omaishoitoperheiden kuntoutuksen tarpeiden arvioinnin, tarpeisiin vastaamisen käytännöt ja ennakoivan kuntoutuksen. SATSHP: ssä on paneuduttu kuntouttavan työotteen vahvistamiseen erikoissairaanhoidossa.

16 13 (26) Tuloksia: Tämän tavoitteen vastuutahojen lisäksi arviointiaineiston mukaan myös kuntayhtymä Akselissa on kehitetty liikuntasopimusmalli ja paneuduttu kuntoutusketjujen yhtenäistämiseen. Erilaiset hyvinvointi- ja liikuntasopimukset ovat kiinnostavia ennakoivan kuntoutuksen malleja. Yhteistyö näiden mallien kehittämisessä on lisääntynyt edellisen arvioinnin jälkeen, mikä on hyvä suunta. Ehdotus: Vuoden 2016 vertaisarvioinnin perusteella näyttää tarpeelliselta toistaa varmuuden vuoksi edellisen vertaisarvioinnin ehdotus hankkeen jatkoa varten. Ne kehittämisosiot, jotka ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen, voisivat tehdä yhteistyötä erilaisten olemassa olevien mallien kartoittamisessa, vertailussa ja yhteisen mallin kehittämisessä. Projektipäällikön toimesta tämän kaltaista yhteistyötä on jo käynnistynyt ja sen toivotaan jatkuvan ja tuottavan hankkeen mallinnuksen, jota eri versioina on pilotoitu kehittämisosioiden alueella. Tavoite 4. Kehitetään joustava ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatio esimerkiksi vanhuksen kotona ja vakiinnutetaan muutakin palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. Vastuutahoina Ksthky ja SATSHP. Teknologian käytön mahdollisuuksien hyödyntäminen ei kaikilta osin ollut Kaste-rahoitteisessa hankkeessa mahdollista siten kuin valmisteluvaiheessa ajateltiin. Tarvittavan teknologian hankkiminen ei ole mahdollista hankerahalla, eikä hankintoihin ollut myöskään varauduttu kuntayhtymissä. Satakunnan sairaanhoitopiiri on hankesuunnitemassa mainittu yhtenä vastuutahona, mutta suunnitelmien tarkennuttua on tämä tavoite jäänyt pois sen kehittämisosiosta. Tähän neljänteen tavoitteeseen liittyen tehtiin kehittämisosioissa mm. rahoitukseen liittyvät tarvittavat suunnitelmien muutokset ja saatiin aikaan mm. seuraavaa: Ksthky: ssä on hankkeen toimesta paneuduttu tiedolla johtamiseen samalla, kun kuntayhtymässä on siirrytty mobiilin toiminnanohjausjärjestelmään. Kuntayhtymä Akseli, joka ei ole varsinainen vastuutaho tässä tavoitteessa, seuraa omalla toiminta-alueellaan toiminnanohjausjärjestelmän vaikutuksia kehittämisosion tavoitteiden näkökulmasta mm. optimoinnin vaikutuksia omahoitajuuden toteutumiseen sekä välittömän työajan lisääntymistä ja sen siirtymistä asiakkaan hyödyksi esim. liikuntasopimuksen toteutukseen. Tulokset: Hankkeessa on saatu kokemus- ja seurantatietoa toimintakulttuurin muutoksesta mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän ansiosta. Ehdotus: Kuten edellisessäkin arviointiraportissa, toivotaan edelleen kokemusten hyvää dokumentointia. Tavoite 5. Kehitetään kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien seurantaa. Vastuutahoina kehittämisosioiden suunnitelmien mukaan ovat SATSHP, PoSa, Ksthky ja Akseli.

17 14 (26) Kuntoutus- ja palvelusuunnitelmamalleja on kehitetty viime vuosina useita. Uusia ei tarvinne kehittää, vaan parantaa ja soveltaa olemassa olevia. Käytännössä ongelmana ovat usein suunnitelmien seurannan puutteet. Seuraavassa on esimerkkejä siitä, miten tässä tavoitteessa on edetty: Akselissa kehitetään hoito- ja palvelusuunnitelmien seuranta- ja arviointijärjestelmää yhteneväksi toiminnaksi hoitotyön yhteenvedon väliarvion kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelman seuranta- ja arviointimalli on tehty (prosessikuvaus) ja päivitysten ajankohdasta huolehtivat työnjakajat kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän mobiilin kautta. On seurattu mm. väliaikoja arviointiin pääsyssä sekä hoito- ja palvelusuunnitelmakäynnin toteutuksessa. Pohjois-Satakunnan gerontologisesta kokonaisarviointimallista pyritään saamaan yhtenäinen työkalu henkilökunnan käyttöön. Malli huomioi myös hoito- ja palvelusuunnitelmien seurannan. Tuloksia: On hyvä, että suunnitelmien seurantaan on hankkeessa kiinnitetty huomiota. Ehdotus: Tavoite on edelleen melko heikosti esillä kehittämisosioiden suunnitelmissa, kuten kevään 2015 vertaisarvioinnissakin. Olisi syytä kuvata konkreettisesti, miten kuntoutus- ja palvelusuunnitelmia on tarkoitus seurata ja minkälaisia vaikutuksia seurannan tehostamisella on. Tavoite 6. Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. Vastuutahot kehittämisosioiden mukaan ovat PoSa, SATSHP, Parainen ja Akseli. Tähän tavoitteeseen kohdistuvia toimenpiteitä löytyi seuraavasti: Pohjois-Satakunnassa kokeillaan säännöllisesti kokoontuvan moniammatillisen arviointiryhmän käyttöä arvioimaan ja suunnittelemaan kotiutujan palvelu- ja kuntoutustarvetta. Arviointiryhmän koollekutsuminen on vastuutettu. Keski-Satakunnassa luodaan moniosaamiseen perustuva palvelukokonaisuus, jossa sosiaalija terveydenhuollon perus- ja erityisosaajien yhteistyö saadaan hyödynnettyä asiakkaan parhaaksi. Satakunnan sairaanhoitopiirissä kehitetään moniammatillista kuntoutusosastojen toimintaa tavoitteena potilasvirtauksen parantaminen. Satakunnan sairaanhoitopiirissä kartoitetaan ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvia kehitysvammaisia. Tavoitteena on, että kunnat voivat järjestää tarpeenmukaisia ja oikein ajoitettuja tukitoimia perheille ja näin ennalta ehkäistä negatiivisia seurannaisvaikutuksia. Satakunnan sairaanhoitopiirissä yhtenäistetään yhteistyössä kuntien kanssa ikäihmisten kotiutus- ja kuntoutusprosessia ikäihmisten osallisuutta parantaen. Akselissa palvelutarpeen arviointiin liittyvässä prosessissa hoito- ja palvelusuunnitelma (hops) -käynnillä on mukana moniammatillinen tiimi, joka huomioi asiakkaan toimintakyvyn

18 15 (26) eri osa-alueita. Vertaisliikuttajatoiminta on myös eri toimijoiden yhteistyötä. Ehdotus: Yhteistyöverkostot ovat hyvä tuki ja apu silloin, kun niiden tehtävä on selkeä ja riittävän tärkeäksi koettu. Edelleen on syytä kirkastaa, miten kehittämisosioissa tehdään työtä tämän tavoitteen suuntaisesti ja miten muut voivat hyötyä tehdystä kehittämistyöstä. Tavoite 7. Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Kevään 2015 arvioinnissa todettiin, että tämän ja edellisen tavoitteen ero lienee siinä, että tässä seitsemännessä tavoitteessa halutaan painottaa erityisesti toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista ja sen osaamisen lisäämistä. Verkostoituminen tässä kohdentunee samoin toimintakykyä ylläpitävään osaamiseen, kun se edellisessä tavoitteessa kohdentui kuntoutuksen arviointiin ja toteuttamiseen. Tarkoituksena tuskin kuitenkaan on, että muodostetaan erilaisia verkostoja osaamistarpeiden ympärille. Tarkoituksenmukaisempaa lienee käyttää jo olemassa olevia verkostoja, joiden tehtäviä ja toimintaa tarkennetaan. Kaikissa kehittämisosioiden suunnitelmissa oli mainintoja tähän tavoitteeseen liittyen. Vertaisarvioinneissa osaamisen lisääminen tuli esiin lähinnä koulutusten järjestämisenä ja Paraisilla työpajatyöskentelynä. Ehdotus: On hyvä miettiä, miten koulutuksissa saatu oppi siirtyy yksilön osaamisesta työyhteisön ja organisaation osaamiseksi. Esimerkiksi kehittämisosioiden työpajatyöskentelyä voisi esitellä myös muille osioille. Verkostoitumisen tarkoituksen kirkastaminen on paikallaan, jotta ei synnytetä päällekkäisiä verkostoja, jotka vievät paljon työaikaa. 6 Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Vertaisarviointikeskusteluista arvioiva osio laati muistion. Muistio toimitettiin arvioitavan kehittämisosion työntekijöille. Oman kehittämisosion muistiosta kukin voi tarkistaa, mitä keskustelua oma kehittämisosio on saanut aikaan, mitä on ihmetelty, mikä on tehnyt vaikutuksen ja mitä kehittämisvinkkejä on saatu arvioijalta. Tässä raportissa ei käydä yksityiskohtaisesti kehittämisosioittain saatua palautetta läpi. Sen voi kukin kehittämisosio tarkistaa muistiosta. Vertaisarviointikeskusteluja ohjasivat etukäteiskysymykset. Alla on koottu vertaisarviointikeskusteluista ja niistä tehdyistä muistioista tulokset kunkin kysymyksen alle. Mitä koko hankkeen tavoitteita kehittämisosionne tavoitteet edistävät? Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? Mitkä ovat keinot mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi? Mitä tuloksia on jo nähtävissä? Mitä käytännön hyötyjä

19 16 (26) tuloksista näyttäisi nousevan esiin? Miten tulokset ovat todennettavissa? Vertaisarviointikysymykset 1-5 ja 7 Kunnat ja kuntayhtymät ovat lähteneet Yhteisvoimin kotona -hankkeeseen harkitusti ja paneutuneet tavoitteiden miettimiseen huolella ja todellisista tarpeista lähtien. Kehittämistyö voi olla ajateltua haasteellisempaa monestakin syystä. Muutosvastarinnan voimakkuutta voi olla vaikea arvioida etukäteen. Työyhteisöissä on meneillään monenlaisia muutoksia, mikä saattaa jättää hanketyölle vähemmän aikaa kuin oli suunniteltu. Työyhteisöt kohtaavat myös tilanteita, joihin tulee reagoida välittömästi, jolloin hanke jää hetkittäin vähemmälle huomiolle. Hankesuunnitelma on asiakirja, johon rahoituspäätös perustuu ja se on siinä mielessä sitova. Hankesuunnitelman pohjalta on kuitenkin hyödyllistä tehdä toteuttamissuunnitelma (tässä hankkeessa toimintasuunnitelma). Tähän suunnitelmaan voidaan tehdä sellaisia rajauksia ja tarkennuksia, jotka eivät vaikuta rahoituksen myöntämisen perusteisiin. Suuremmat muutokset on hyväksytettävä hankkeessa määrätyn protokollan mukaisesti esimerkiksi ohjausryhmässä, hankehallinnossa ja rahoittajan edustajalla. Seuraavat kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet näyttävät vertaisarvioinnin perusteella olevan toteutumassa ja niissä voidaan nähdä merkkejä ensimmäisistä tuloksista. Arvioinnin vetäjät Heli Toroska ja Matti Mäkelä ovat liittäneet mukaan muutamia omia ehdotuksiaan. Pohjois-Satakunnassa on gerontologinen kokonaisarvioinnin malli otettu kokeilukäyttöön työvälineeksi. Mallia voidaan käyttää kotihoidossa, seniorineuvolassa, vanhainkodeissa, kotiin kuntoutumisyksikössä, kuntouttavassa päivätoiminnassa ja terveyskeskuksessa. Mallin käyttö lisää ja helpottaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Ehdotus: Loppuraporttiin on hyvä selventää, mitä malleja on käytetty pohjana ja miksi on päädytty Gerontologisen kokonaisarviointimallin käyttämiseen. Myös mallin hyötyjä kannattaa raportoida riittävän konkreettisesti. Hyvinvointisopimus tai arkiliikuntasopimus on kehitetty osaksi ennaltaehkäisevää kuntoutusta PoSa:ssa, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä ja kuntayhtymä Akselissa. Asiakkaat ovat ottaneet hyvinvointisopimuksen innostuneesti vastaan. Ehdotus: Myös hyvinvointisopimuksesta on hyvä perustella loppuraporttiin, miksi tähän malliin on päädytty. Hyvä olisi kuvata myös asiakkaan kokemaa hyötyä arjen tasolla. Keski-Satakunnassa nähdään, että toimintakulttuurin muutos on lähtenyt liikkeelle. Liikkeellepanijana on toiminut Mobiili, joka on herättänyt dialogia esimiesten, työntekijöiden ja asiakkaiden keskuudessa ja tarjonnut esimiehille työkalun tiedolla johtamiseen. Keski-Satakunnassa ovat Harjavalta ja Kokemäki ottaneet asiakasraadit käyttöön. Matalan kynnyksen palvelu, yhteistyö kolmannen sektorin ylläpitämän seniorineuvolan kanssa on jo vakiintunut PoSa:n alueella. Erityisesti yhteistyötä tehdään hyvinvointisopimus koulutuksessa. Ehdotus: Voisiko PoSa:lla olla yksi hyvinvointisopimusmalli, joka sisältäisi useampia moduuleja, esimerkiksi kotihoito, seniorineuvola, kuntouttava päivätoiminta

20 17 (26) PoSa:ssa kehittään kuntouttavan päivätoiminnan malli, joka jää pysyväksi. Kuntouttava päivätoiminta tekee tiiviisti yhteistyötä kotiinkuntoutumisyksikön, kotihoidon ja tarvittaessa terveyskeskuksen kanssa. Päivätoiminta on nyt käynnissä viitenä päivänä viikossa. Ehdotus: Loppuraporttiin tulee avata mallinnus ja tietoa asiakkaiden omista kokemuksista. PoSa:ssa kehitetään edelleen kotiinkuntoutumisyksikön käynnissä olevaa toimintaa. Onnistuneita kotiutuksia on tehty ja hyvää palautetta on saatu asiakkailta. Ehdotus: Kotiutuksista saatavaa kokemusta ja palautetta on hyvä kirjata ja arvioida. Voitaisiin miettiä, mitä muita onnistumisen kriteerejä on kuin kotiin jääminen ja kotona pysyminen. Kotiutusfysioterapeutin työnkuva ja toiminnan mallinnus jatkuvat PoSa:ssa, koska se on koettu tarpeelliseksi. Akselin alueella on otettu käyttöön kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointimalli hyödyntäen moniammatillista osaamista hops-käynneillä. Arviointiin pääsyn ja hops-käynnin toteutuksen väliaikoja seurataan. Käyntien vaikutuksia aiotaan seurata kyselyin asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella kehitetään ja otetaan käyttöön etsivän kehitysvammatyön malli. Kohderyhmänä ovat erityisesti kehitysvammaisten iäkkäät omaiset. Kuntoutuksen yhtenäistä ketjua erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin ja edelleen kotihoitoon kehitetään sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä ollaan muuttamassa kuntoutusvuodeosaston toimintaa Vaativan kuntoutuksen osaamisyksiköksi. Palveluja kehitetään asiakastarpeen, ei palvelutarjonnan näkökulmasta. Pyritään tuomaan esille lisäarvoa tuottava työ ja ongelmakohdat, tuloksena löydetyt kehittämiskohteet monialaisessa kuntoutumisprosessissa. Hankkeen kehittämistyötä tehdään käyttäen toiminnan nykytilaa kuvaavaa menetelmää (kuntouttava aika) ja kuntoutuksen vaikuttavuutta kuvaavia mittareita. Perustasolla toimivat kotiutushoitajat ovat vakiintunutta toimintaa Satakunnassa. Kotiutushoitajien verkosto toimii jo hyvin. Huittisissa on kehitetty ikääntyneiden omaishoitoperheiden ennakoivan tuen ja kuntoutuksen malli, jota toteutetaan omaishoitoperheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kotihoidon kuntohoitaja tekee kartoituskäynnin uusien omaishoitajaperheiden luona. Huittisissa järjestetään omaishoitajien asiakasraati. Paraisilla ja Akselissa kehitetään asiakaspalautejärjestelmää. Paraisilla kehitetään yhtenäinen käytäntö palvelutarpeen ja toimintakyvyn arvioimiseen sekä palvelu- ja hoitosuunnitelmien tekemiseen. Paraisilla järjestetään kotipalvelun työtekijöille työpajoja. Tuloksena on ollut mm. tiedonkulun paraneminen ja työnjaon selkiytyminen.

21 18 (26) Miten tulokset tukevat sote-integraatiota? Vertaisarviointikysymys 6. PoSa:ssa paremmat ja yhdenmukaiset palvelut ja yhteinen Effica tulevat helpottamaan sotealueelle siirtymistä. Keski-Satakunnassa sote-yhteistyö on parantunut hankkeen aikana yli kuntarajojen. Ehdotus: Loppuraporttiin kannattaa kirjata konkreettisia esimerkkejä tästä. Akselissa on kehitetty yhtenäisiä toimintamalleja kuntayhtymän alueella huomioiden lainsäädännön edellyttämät asiat (vanhuspalvelulaki ja sosiaalihuoltolaki). Akselissa on tehty alueellista yhteistyötä lähialueiden, tulevan itsehallintoalueen ja kuntien kanssa. Yhteistyö tukee lähialueilla tapahtuvien toimintamallien yhtenäistämistä, kuten liikuntasopimusmallin ja hyvinvointikyselyn. Satakunnan sairaanhoitopiirin monialaisten asiakasprosessien kehittäminen tukee sote-integraatiota, jossa alueella käytössä olevat resurssit hyödynnetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti asiakaslähtöisesti. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa on mietitty toimintamalleja ja verkostoja ja tietoisuuden lisääntyminen palvelujärjestelmistä mahdollistaa ennakointia tulevaan. Myös raja-aidat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ovat madaltuneet ja organisaatioiden väliset työtavat ovat vahvistuneet. Huittisissa verkostoituminen yli hallintorajojen valmistaa tulevaan. Paraisten kehittämisosiossa katsotaan, että toimivat mallit mahdollistavat niiden käyttöönoton laajemmalla alueella ja henkilökunta on tottunut kehittämään ja muuttamaan toimintatapojaan. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? Vertaisarviointikysymys 8. Tällä kysymyksellä halutaan kannustaa hanketyössä mukana olevia havainnoimaan ja dokumentoimaan toimintaympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Heikotkin signaalit voivat olla merkityksellisiä ennakoinnin kannalta. PoSa:n kehittämisosiossa on koettu odottamattomiksi asioiksi kuntien työntekijöiden muutosvastarinnan, tiedottamisen ja informoinnin ja hanketyön määrä. Myös se on, kuinka monesta asiasta hanketyöntekijöiden pitäisi tietää ja olla osaamista. Koulutusfysioterapeuttitoiminta on ollut vaikea osa hanketta, kun sisältö on muuttunut usein. Keski-Satakunnan thky:n kehittämisosiossa on koettu, että tarve rautalangalle on melkoisen suuri. Tukiryhmän ryhmädynamiikka on ollut ongelmana. Projektipäällikön vaihtuminen on häirinnyt kehittämistä. Hyvinvointiarvioinnin toimintamalli 75- ja 80-vuotiaille on toistettu Eksotessa vierailun jälkeen. Johtava hoitaja oli ehdottanut, että jäljellä olevilla varoilla palkattaisiin hankkeen loppuajaksi toimintaterapeutti kotikäynteihin ja avuksi arvioimaan ja suunnittelemaan toimintaa. Vähintäänkin järjestettäisiin toimintaterapeutin pitämää koulutusta, ellei tekijää saada.

22 19 (26) Akselissa on koettu, että toimintamallien sisäänajoon menee yllättävän paljon aikaa, koska asioita sisäistetään eri tahdissa. Tiedonkulussa on ollut ongelmana saada tieto kaikille osallisille samanlaisena. Arviointitiedon kerääminen on ollut haasteellista ja lähtötilanteen kartoitus on ollut vähäistä tukeakseen arviointia. SATSHP:n kehittämisosiossa henkilöstövaihdoksia on ollut paljon ja osa on tullut todella yllättäen. Erikoissairaanhoidon kiinnostus kehittämiseen on ollut vähäisempää kuin on odotettu ja yhteistyötahojen löytämisessä on ollut paljon työtä. Aikataulutukset ovat olleet hankalia ja työtaakka on ollut paikoitellen odottamattoman suurta. Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvien kehitysvammaisten toimenpiteessä kuntien hitaus vastata yhteydenottoihin on ollut odottamatonta. Hankkeessa esille tullut asia, eli palvelusuunnitelmien puutuminen perheiltä on ollut yllätys. Hankkeen sujumisen kannalta myös pilotointien hidas alkaminen oli yllätys. Monialaisten asiakasprosessien kehittämisen toimenpiteessä toimenpiteiden alkuunpääsy kesti kauan, koska osastolla oli paljon uusien toimintojen aloituksia. Esimiesten ja johtajien aikataulupaineet vaikuttivat päätösten tekoon. Oli edettävä monin tavoin perustyön rytmissä ja kehittämistyössä on monessa risteyskohdassa, mikä ei sinänsä ole odottamatonta. Huittisten osiossa koettiin, että aikataulut eivät aina sovi yhteen ja toimintamuotoja on tullut enemmän kuin alussa oli suunniteltu. Paraisilla koettiin, että aikaa kuluu enemmän kuin oli suunniteltu. Henkilökunnan sairauslomien vuoksi on peruuntunut työpajoja ja palavereja. Välillä hanketyöntekijä on joutunut odottamaan päätöksiä ennakoitua kauemmin. Muutosvastarinta vaatii paljon ryhmätyötä ja toistoa työpajoissa, jotta muutos olisi mahdollinen. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? Vertaisarviointikysymys 9. Kehittämistyötä auttaneet tekijät Tukiryhmä keskustelevana ryhmänä, yksilöinä ja asiantuntijoina Muut kehittämisosiot ja heiltä saatu tieto, vinkit ja materiaalit Kehittämishaluiset työntekijät Kokemus projektityön tekemisestä Projektityöntekijöiden yhteistyö Onnistuneet koulutussisällöt ja hyvät kouluttajat Hallinnoijan tuki Päättäjien tuki Esimiehen tuki ja linjaukset Kehittämismyönteiset yhteistyökumppanit Avainhenkilöt Verkostoituminen