Ravintola Ruukin Helmi Os. Kuntolantie 8, Eura (Kauttua) Kokous aloitettiin yhteislounaalla klo alkaen.

Transkriptio

1 1(14) YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ma klo Paikka Ravintola Ruukin Helmi Os. Kuntolantie 8, Eura (Kauttua) Kokous aloitettiin yhteislounaalla klo alkaen. Jäsenet ja (varajäsenet) Wanne Olli, johtava ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja (Heikkilä Hannu, ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja) Lehtonen Anne, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Rautalammi Sanna, Nakkila/Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä) Hievanen Sari, Huittinen, saapui klo (Ruohola Heli, Huittinen) Siren Gun, Parainen (Dahla Janina, Parainen) Laine Hanna, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Tolppanen Timo, Perusturvakuntayhtymä Akseli) Vanhatalo, Anne, PoSa (Lehtinen Sirkku, PoSa) Hakanen Katriina, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sirpa Andersson, THL Minna-Liisa Luoma, STM Toroska Heli, Pikassos Oy (Häyhtiö Tapio, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Pudas-Tähkä Sanna-Mari, Länsi-Suomen diakonialaitos (Porkka Johanna, Länsi-Suomen diakonialaitos) Teeri Sari, Satakunnan ammattikorkeakoulu Roininen Irma, Satakunnan vanhustuki ry Rahkonen Marja, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus, Satakunnan toimipiste (Reunanen Minna, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus, Satakunnan toimipiste) Ovaska Esko, Turun ammattikorkeakoulu (von Schantz Marjale, Turun ammattikorkeakoulu) Suhonen Riitta, Turun yliopisto Pakarinen Mikko, Turun kaupunki Niemi Mari, Satakunnan sairaanhoitopiiri Harjula Kirsi, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Halinen Marika, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

2 2(14) PÖYTÄKIRJA 2/ Avaus, kokouksen päätösvaltaisuus ja työjärjestys Projektipäällikkö Marika Halinen : Yhteisvoimin kotona hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu alla esitetyn mukaisesti ohjausryhmän jäseniä ja varajäseniä. Satakunnan sairaanhoitopiiri nimeää puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä Kehittämisosioiden edustajat (varsinainen ja varajäsen) Satakunnan ammattikorkeakoulun edustajat (varsinainen ja varajäsen) Turun ammattikorkeakoulun edustajat (varsinainen ja varajäsen) Turun yliopiston edustaja Länsi-Suomen Diakonialaitoksen edustajat (varsinainen ja varajäsen) Yksi tai kaksi asiakasryhmien edustajaa THL:n edustaja STM, hankkeen valvoja Länsi-Suomen Kaste-alueen ohjelmapäällikkö (varsinainen jäsen) Osaamiskeskusten edustajat (varsinainen ja varajäsen) Kolmannen sektorin edustajat (varsinainen ja varajäsen) Ohjausryhmän kokoonpano on täydentynyt ja tällä hetkellä lopullisessa muodossaan, johon voi kuitenkin tarvittaessa tulla muutoksia. Aluejohtoryhmän päätöksen mukaisesti myös varajäsenet voivat osallistua kaikkiin kokouksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt hankkeen valvojaksi erikoistutkija Sirpa Anderssonin THL:stä, jolla on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän kokoukseen voidaan lisäksi kutsua muita henkilöitä, kuten esim. hanketyöntekijät ja/tai kehittämisosioiden vastuuhenkilöitä. Ohjausryhmän kokouskäytäntöjen osalta (päätösvaltaisuus, kokouskutsujen lähettäminen ym.) voitaneen noudattaa soveltuvin osin Satakunnan sairaanhoitopiirin säännöksiä. Kokouskutsu voitaneen lähettää sähköpostilla ja/tai julkaistaan hankkeen kotisivuilla vähintään viisi päivää ennen kokousta. Ohjausryhmän tulee päättää asioiden esittelystä ja pöytäkirjan pitämisestä. Hankkeeseen on palkattu projektipäällikkö ja osa-aikainen projektisihteeri, joka on yhteinen Pois syrjästä -hankkeen kanssa. Ehdotus: Ohjausryhmä päättää seuraavaa: 1. Todetaan läsnäolijat. Ohjausryhmän jäsenen ja varajäsenen estyneenä ollessa voi hankkeen pilottia hallinnoiva kunta lähettää nimeämänsä muun henkilön kokoukseen. 2. Ohjausryhmän kokoonpanoa täydennetään jatkossa projektipäällikön ehdotuksen mukaisesti. 3. Kokouskutsun lähettämisen ja päätösvaltaisuuden sekä muiden hallinnointiin liittyvien asioiden osalta noudatetaan soveltuvin osin Satakunnan sairaanhoitopiirin sääntöjä. Kokouskutsu voidaan kuitenkin lähettää sähköpostilla ja/tai julkaista hankkeen kotisivuilla viisi päivää ennen kokousta. Ohjausryhmälle korvataan matkakulut, mutta kokouspalkkiota ei makseta. 4. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

3 3(14) Ohjausryhmässä asiat käsitellään projektipäällikön tekemän päätösesityksen pohjalta. 6. Ohjausryhmän kokouksesta laaditaan päätöspöytäkirja ja kokouksen sihteerinä toimii projektisihteeri ja hänen poissa ollessaan projektipäällikkö tai ohjausryhmän puheenjohtajan määräämä muu henkilö. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Sirpa Andersson ilmoitti, että vuodenvaihteessa STM:n ja THL:n henkilövaihdosten vuoksi STM:n ja THL:n ohjausryhmän edustaja vaihtuu. Projektipäällikkö selvittää STM:n ja THL:n uuden/ uudet ohjausryhmän jäsenet. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Ohjausryhmän edellisen kokouksen asiakirjat ovat luettavissa hankkeen kotisivulla Ehdotus: Ohjausryhmä hyväksyy Yhteisvoimin kotona hankkeen viimeisen kokouksen pöytäkirjan liitteineen. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. 3. Yhteisvoimin kotona - hankkeen tilannekatsaus Esityslistan liitteet: 1. Tilannekatsaus, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö Marika Halinen : Projektipäällikkö Kaisa Impilä on siirtynyt toisiin työtehtäviin alkaen ja uusi projektipäällikkö Marika Halinen on aloittanut tehtävässään Projektipäällikkö on tavannut kaikki kehittämisosioiden hanketyöntekijät hankkeen yhteisissä kehittämispäivissä 11.9 Paraisilla ja Maskussa. Lisäksi projektipäällikkö on osallistunut KSTHKY:n tukiryhmien kokouksiin Luvialla ja Kokemäellä sekä SATSHP:n kehittämisosion tukiryhmään Porissa. Yhteisvoimin kotona hankkeen aloitusseminaari pidettiin Satakunnan keskussairaalan auditoriossa. Osallistujia seminaarissa oli 108 ja palaute oli hyvää. Kaikkien kehittämisosioiden toimenpiteet ovat käynnistyneet tai käynnistyvät viimeistään tämän syksyn aikana. Kehittämisosioilta on pyydetty tarkennetut hankesuunnitelmat 30.9 mennessä. Esityslistan liitteenä olevaa tilannekatsausta ei lähetetä etukäteen, vaan esitellään vasta kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan. Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Yhteisvoimin kotona -hankkeen tilannekatsauksen. Päätös: Merkitään tiedoksi projektipäällikkö Marika Halisen tilannekatsaus. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

4 4(14) Projektipäällikkö Marika Halinen esittäytyi ohjausryhmälle. Hän esitteli hankkeen tilannekatsauksen, josta esille mm. seuraavaa: Hankkeen aloitusseminaari Kyl määki yhres koto järjestettiin Satakunnan keskussairaalassa Seminaarissa oli osallistujia Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelta yhteensä 108. Seminaarista saatiin hyvää palautetta osallistujilta. Seminaarista saatu palaute tallennetaan hankkeen kotisivuille. Projektipäällikkö on ollut mukana KSTHKY:n ja SATSHP:n kehittämisosioiden tukiryhmien kokouksissa. Hankkeesta on tulossa opinnäytetöitä (ks. diaesitys) Kehittämisosioiden ajankohtaistilanne: Huittisissa on lähetetty hyvinvointikysely kaikille yli 65-vuotiaille omaishoitajille. Vastausten perusteella tehdään kotikäyntejä. Kotikäynnit rajattiin aluksi niihin omaishoitajiin, jotka olivat kyselyssä ilmoittaneet olevansa huolissaan jaksamisestaan ja/tai toivoneet yhteydenottoa. Perhehoitoon ollaan kehittämässä perhehoidon malli. Hanketyöntekijä on viimeistelemässä omaishoidon opasta, joka on tarkoitus jakaa kaikkien omaishoitajien kotiin. Hanketyöntekijä toimii myös vapaaehtoistyön koordinaattorina. PoSa:n kotihoidossa ja terveyskeskussairaalassa on otettu käyttökokeiluun gerontologinen kokonaisarviointi -lomake. Kotihoidon asiakkaille suunnatuista arkiliikuntasopimus -malleista on otettu koekäyttöön Helsingin ja Huittisten malli. Lohikon vanhassa vanhainkodissa on aloitettu kotihoidon asiakkaiden kuntouttava päivätoiminta. Kotiutusfysioterapeuttitoiminta ei ole vielä edennyt resurssien puutteen vuoksi. KSTHKY:ssä on aloitettu seulontakyselyn lähettäminen kaikille tänä vuonna 75 vuotta täyttäville. Kyselyssä kartoitetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja palvelutarvetta. Kyselyssä ilmeneviin riskeihin tullaan puuttumaan. Asiakkaille, joilla ilmenee riski kotona selviytymisessä, kirjoitetaan kotona asumista tukeva resepti. Infotilaisuuksia on alettu järjestämään aiheesta alueen kunnissa. Lisäksi alueen kuntien kotona asuville 80-vuotiaille on aloitettu kotikäynnit myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kartoittamiseksi sekä kotona asumisen tukemiseksi. Akselissa on käytössä liikuntasopimusmalli, jota juurrutetaan hankkeen aikana. Asiakkaille on tehty liikuntasopimusesite tiedottamisen tueksi. Kotihoitoon on kehitetty asiakaspalautekysely asiakasosallisuuden huomioimiseksi. Myös kotihoidon henkilöstölle on tehty kysely asenteiden kartoittamiseksi ja lähtötilanteen arvioimiseksi. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmään, Mobiilikotihoitoon, liittyvää koulutusta ollaan järjestämässä. Paraisilla kotihoidon henkilöstölle on järjestetty tiedotustilaisuus ja keskustelu koskien kotihoidon henkilöstön vastuunjakoja. Tarkoituksena on selkiyttää kotihoidon käytäntöjä sekä sitouttaa henkilökuntaa paremmin työhönsä. Paraisten kehittämisosio on suunnitellusta hankeaikataulusta hieman jäljessä johtuen hankesuunnitelmaan tehdyistä tarkennuksista ja muutoksista. Kehittämistoimenpiteet ovat vasta käynnistymässä. SATSHP:n kehittämisosion hanketyöntekijät ovat haastatelleet syksyn aikana alueella olevat kotiutushoitajat. Erikoissairaanhoidon osastonhoitajille on lähetetty kysely ikääntyneiden kotiuttamisesta ja suunnitelmissa on vielä osastonhoitajien haastattelu. Hanketyöntekijät tekevät parhaillaan kuntakäyntejä ja tapaavat alueen vanhus- ja vammaistyön päättäjiä sekä vanhusneuvostoja. Kuntouttavan hoitotyön toimintamallin kehittäminen on käynnissä. Keskustelu: Keskusteltiin opinnäytetöistä. Opinnäytetyöstä Toimivat kotiutuskäytännöt erikoissairaanhoidon ja kunnan välillä Sari Teeri tarkensi, että suunnitteilla on Satakunnan keskussairaalan keuhko-osaston kanssa yhteistyö opinnäytetyöhön liittyen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

5 5(14) Keskusteltiin tiedon kulkemisesta asiakkaan mukana siirryttäessä hoitopaikasta toiseen. Kulkevatko kuntien käytössä olevien kyselyiden vastaukset (esim. gerontologisen arviointikyselyn tai vastaavan) asiakkaan mukana siirtyessä erikoissairaanhoitoon tai sieltä jatkohoitoon. Olisi tärkeää, että kyselyjen vastausten tieto olisi kaikkien hoitotahojen käytössä. Keskustelussa todettiin, ettei näin useinkaan ole. Potilaan jatkohoidon kannalta tärkeitä kirjattavia asioita ovat mm. potilaan vointi, päivittäiset toiminnot ja hoitoisuus. Satakunnan keskussairaalassa on todettu tärkeäksi, että tietoa olisi tärkeää olla enemmän potilaan saapuessa sairaalahoitoon. Diakissa on myös koettu sotainvalidien hoitoon liittyen Diakin ja keskussairaalan välillä tiedonkulun ongelmia. Posan gerontologisen kokonaisarviointikyselymallin ovat hanketyöntekijät kehittäneet itse, vastaavia ei ole löytynyt muualta. Kyselystä on tarkoitus saada kooste ja tehdä se lopuksi myös sähköiseen muotoon. Kyselyä tiivistetään vielä käyttäjäystävällisemmäksi. Sirpa Andersson kertoi Rai-arviointimenetelmästä, jonka käytöstä on hyviä kokemuksia. Diakissa Porissa on käytössä Rai-arviointimenetelmä. Puheenjohtaja muistutti, että hanketyössä on hyvä miettiä ketä hyötyy ja tarkastella asioita laajemmin, eikä vain oman kunnan alueella. PoSassa on käytössä kotihoidossa sama hyvinvointikysely malli jota KSTHKY:n alueella nyt kehitetään. KSTHKY:stä kannattaa ottaa asiassa yhteyttä Anne Tarhasaareen. Huittisissa on tehty ikääntymispoliittinen strategia. Siellä ollaan perustamassa asiakastoimikuntia tiettyjen palvelujen käyttäjistä. Keskusteltiin Akselin kehittämisosion liikuntasopimusmallista. Akselissa on käytössä SPTT-testi, joka ei sisällä painon eikä pituuden seurantaa. Asiakas on mukana kun hänelle tehdään henkilökohtaista liikuntasopimusta. Puheenjohtaja ehdotti Akselin edustajalle, että he sisällyttävät arviointiinsa: Miten ikäihminen kokee liikuntasopimusmallin käyttöönoton? Käytiin keskustelua asiakasraadeista. Heli Toroskan mielestä osallisuutta lisäävät asiakasraatimallit ovat parhaimmillaan asiakkaiden asennekasvatusta. Ikäihmisten on tärkeää kokea olevansa aktiivisia kansalaisia ja toimijoita, eikä vain palveluiden käyttäjiä. Porissa järjestetyssä ikäihmisten asiakasraadissa nousi esille ikäihmisten kiinnostus omaan hyvinvointiin ja he ovat valmiita panostamaan siihen. Ongelmana on, miten saadaan asiakasraateihin osallistumaan ei aktiiviset tai voinniltaan huonokuntoisemmat henkilöt. Puheenjohtaja ja Katriina Hakanen totesivat, että SATSHP:n kehittämisosion suunnittelema kuntoutusketjumalli tulee tarpeeseen. Käytiin keskustelua kuntouttavasta työotteesta. Mikä on sen sisältö ja onko kuntouttavassa työotteessa vaikuttavin tapa asiakkaan näkökulmasta tapahtuva työote? Turun ammattikorkeakoulusta yliopettaja Pirkko Routasalo on tutkinut aihetta. PoSa:ssa ei puhuta enää kuntouttavasta työotteesta vaan kuntoutumisen tukemisesta. Mari Niemi totesi, että Satakunnan keskussairaalassa kuntouttava työote voi tarkoittaa eri osastolla eri asioita. Kuntouttava työote on näyttöön perustuvaa. Sanna-Mari Pudas- Tähkä toivotti tervetulleeksi Diakiin tutustumaan kuntouttavan työotteen käyttöön ja moniammatilliseen kuntoutustoimintaan. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

6 6(14) Iäkkäiden tarpeiden kartoittaminen perustuu arviointiin. Hankkeessa on tärkeää järjestää arviointiosaamiseen koulutusta. Sirpa Andersson muistutti Sotkanetistä löytyvien tilastojen hyödyntämisestä kehittämistyössä. Ehdotettiin, että kootaan Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeessa työskennelleet ja Yhteisvoimin kotona hankkeen hanketyöntekijät yhteiseen keskusteluun. Pikassoksessa työharjoittelussa oleva opiskelija Tuomas Toivonen tutkii edellisen Kaste-hankkeen (LÄNSI 2013) osalta mitkä hankkeessa kehitetyt asiat ovat jääneet elämään ja mitä ei ole saatu juurrutettua. Olli Wanne kertoi Satakunnan keskussairaalassa suunnitteilla olevasta kotiutuskäytäntömallista. Mallissa kunnat ilmoittavat Satakunnan keskussairaalalle kotiutuspuhelinnumeron, josta on aina tavoitettavissa kotiutustilanteesta vastaava henkilö. Mari Niemi kertoi kuntakäynneiltä tulleesta palautteesta. Kunnissa toivotaan, että kuntaan ilmoitetaan potilaasta siinä vaiheessa, kun potilas saapuu hoitoon Satakunnan keskussairaalaan, eikä vasta kotiutustilanteessa. Muuta keskustelussa esille noussutta: THL:ssä työstetään mm. tiedonhallintaan ja dokumentaatioon liittyviä asioita valtakunnallisesti. Olisiko tässä jatkohankkeeseen aihetta? Kotona kokonainen elämä hankkeessa on järjestetty samanaiheisia koulutuksia mitä Yhteisvoimin kotona hankkeessa on suunnitteilla. Turussa on kehitetty ja toiminnassa Palvelutori-malli. Eurassa ja Säkylässä on kehitetty edellisen Kaste-hankkeen aikana kotiutuskäytäntömalli. Lisätietoja: Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttamishankkeessa työskennelleet Sinikka Ryödi ja Sanna Kotiranta. Kolmannen sektorin opinnäytetyöaihe on haastava ja hyvä aihe. Kolmannen sektorin palvelut ovat vielä hajallaan ja vaikeasti löydettävissä asiakkaan näkökulmasta. Miten saada vapaaehtoisten työpanos sujuvasti limitettyä kunnan palveluiden rinnalle? Porin perusturvassa on kehitteillä mobiilipalvelupiste, joista saisi tietoa kolmannen sektorin palveluista. Turun lastensuojelujärjestöjen kattojärjestö Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry on panostanut viestintään ja oikeanlaisen palvelun löytämiseen. Sirpa Andersson muistutti, että vanhuspalvelulaki edellyttää ikäihmisten neuvontapisteitä. PoSa:ssa toimii järjestöjen kattojärjestönä Kankaanpään seudun vammaisjärjestöt ry Kaseva, jolla on aktiivista toimintaa. 4. Yhteisvoimin kotona -hankkeen koulutussuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet: 2. Koulutussuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Marika Halinen : Hankesuunnitelmassa todetaan, että hankkeen ydin muodostuu kahdesta pääteemasta, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen ja yhteisten kuntoutusketjujen kehittäminen. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

7 7(14) osallistuvilla kunnilla on uutta varmistettua osaamista alueilta, jotka oleellisesti liittyvät näihin pääteemoihin ja vahvistavat näin tavoitteiden saavuttamista ja kehitettyjen toimintamallien juurruttamista. Hankesuunnitelmassa linjataan Toimenpiteessä 7. henkilöstön osaamiseen ja yhteistyön lisäämiseen tähtääviä hankkeessa toteutettavia koulutuksellisia teema-alueita: 1) Gerontologinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus 2) Toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava ja ennakoiva työote sekä toimintakyvyn arviointi -koulutus 3) Kirjaaminen ja tiedonsiirto-koulutus 4) Yhteistyö, asenne ja ryhmätyöosaamisen -koulutus 5) Liikuntasopimuskoulutus 6) Mentorointikoulutus 7) Etälaitteiden tietosuoja- ja käyttökoulutus Koulutuksen sisältöä kuvataan tarkemmin liitteenä olevassa koulutussuunnitelman luonnoksessa. Hanke järjestää koulutusta mm. kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon henkilöstölle yhteisesti ja lisäksi tarvittaessa myös alue- tai kohderyhmäkohtaisesti. Koulutukseen osallistuvat kaikki asiakkaan hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eri toimipisteistä. Koulutusta järjestetään yhteisinä seminaareina kaikille toimijoille. Koska kaikkien toimijoiden osallistuminen koulutuksiin ei kuitenkaan ole mahdollista, osa koulutuksista toteutetaan muutosagenttikoulutuksena, jolloin avainhenkilöitä ja tiimejä koulutetaan kehittämisosioista ja he toteuttavat omalla toiminta-alueellaan koulutusta henkilöstölle tai muille kohderyhmille. Pääosa toteutettavasta koulutuksesta koskee geriatrista tai gerontologista osaamista, jota tarvitaan kaikissa kehittämisosiossa jossain muodossa. Lisäksi kehittämisosiot järjestävät koulutusta omista lähtökohdistaan liittyen hankkeen kehittämiskohteisiinsa. Kehittämisosiot ovat laatineet oman koulutussuunnitelmansa, joiden pohjalta projektipäällikkö on työstänyt koko hankkeen koulutussuunnitelman. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Alueen oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot otetaan mukaan hankkeeseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat olleet mukana hankkeen valmisteluvaiheessa. Eri oppilaitosten osaamista toivotaan erityisesti koulutusten ja asiantuntijapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen puitteissa tullaan toteuttamaan työharjoittelujaksoja, erillisiä kehittämistehtäviä ja opinnäytetöitä. Koulutusorganisaatiot muodostavat omilla toiminta-alueillaan oleellisen työelämän kehittämisresurssin, jota tullaan hyödyntämään hankkeessa. Hyvien käytäntöjen ja vaikuttavien tapojen kehittämiseen ja levittämiseen koulutusorganisaatiot voivat tarjota asiantuntijoita ja muita resursseja. Yhteistyötä tullaan tekemään mm. Vaikuttavat tavat (VATA), näyttöön perustuva toiminta sosiaali- ja terveysalalla hankkeen puitteissa, jonka kokonaistavoitteena on luoda ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän yhteistyönä toimintatapa sekä pysyviä paikallisia verkostoja, jotka edesauttavat sosiaali- ja terveysalaa kehittämään ja käyttämään vaikuttavia menetelmiä palvelutoiminnassaan. Koulutusorganisaatioiden kautta rakennetaan myös kattavaa verkostoa, jolla tavoitetaan hoitotyön tu- Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

8 8(14) levat ammattilaiset. Tällä tavalla pyritään yhdessä kouluttajaorganisaatioiden kanssa yhteistyössä vaikuttamaan hoitotyön ammattilaisten asenteisiin, yhteistyöosaamiseen ja moniammatillisten verkostojen luomiseen ja jalkauttamiseen pysyvästi jo opiskeluvaiheessa. Hankkeen kuluessa muodostuu runsaasti koulutus- ja arviointimateriaalia, joka mahdollistaa myös innovatiivisten mallien luomisen tiedon tuotattamiselle ja kokoamiselle. Hankkeen aikana kertyy materiaalia, jota voidaan koulutusorganisaatioiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyönä hyödyntää perusopetuksen, täydennyskoulutuksen sekä käytännön toimintamallien kehittämisen tueksi. Projektipäällikkö on valmistellut yhdessä kehittämisosioiden kanssa tarkennetun koulutussuunnitelman, johon tarvittaessa voidaan tehdä muutoksia jatkossakin. Hankkeen yleisessä osassa on varattu koulutukseen noin e yhteiseen koulutukseen koko hankeajalle. Lisäksi kehittämisosiot käyttävät oman talousarvionsa määrärahoja oman paikallisen tarpeen mukaiseen koulutukseen. Ehdotus: Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä koulutussuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen edetessä suunnitelmaan voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Päätös: Merkittiin tiedoksi koulutussuunnitelma ja hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Hyväksytty koulutussuunnitelma liitteenä 2. Yhteistyöosaamisen lisääminen sekä verkostomaisen työotteen omaksumisen koulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevälle henkilöstölle -koulutuksen osalta odotetaan tarjouspyyntöjä asti. Hankkeessa on suunniteltu gerontologista ja vanhuspsykiatrista koulutusta tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi. Hankkeessa ei ole suunnitteilla lääkäreille geriatrista koulutusta. Keskustelu: Sosiaalityöntekijöiden kutsuminen koulutuksiin on tärkeää. 5. Yhteisvoimin kotona -hankkeen arviointisuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet: 3. Arviointisuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Marika Halinen : Yhteisvoimin kotona ja Pois Syrjästä hankkeet ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin toteuttaa yhtenevin periaattein esimerkiksi arvioinnin toteutuksen suunnittelun osalta. Kummankin hankkeen etenemistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti. Molempien hankkeiden ja niiden kaikkien kehittämisosioiden arviointi perustuu sekä määrälliseen että laadulliseen arviointiin. Kummankin hankkeen omat tavoitteet ohjaavat kriteerien ja mittareiden valintaa. Hankkeissa aikaansaatujen muutosten; oppimisen ja muiden vaikutusten lisäksi arvioidaan asiakkaiden kokemaa hyötyä projektin toiminnasta ja aikaansaannoksista. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

9 9(14) Yhteisvoimin kotona -hankesuunnitelmassa ohjeistetaan arviointia seuraavasti: Hankkeen käynnistysvaiheessa hankkeelle laaditaan tarkennettu arviointisuunnitelma, joka sisältää myös kehittämisosioiden arvioinnin. Arviointisuunnitelmassa määritellään indikaattorit, joiden mukaan eri toimenpiteiden onnistumista seurataan. Toimijoiden nykytilanne kartoitetaan. Lähtötilanne selvitykseen kuuluu myös osaamisen arviointi. Hankkeen etenemistä seurataan nimenomaan suhteessa lähtötilanteeseen. Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon- ja organisaation sekä kehittämisosioiden työtä tuottamalla ajantasaista tietoa työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Arviointitiedon avulla pystytään kohdentamaan kehittämistyötä oikeaan suuntaan ja valita parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Arviointia suoritetaan koko hankkeen ajan tapahtuvin väliarvioinnein sekä, hankkeen päättyessä toteutetaan koko hankkeen loppuarviointi. Hankkeen aikana tehtävän arvioinnin perusteella on mahdollisuus tarkistaa hankkeen toimenpiteitä ja niiden oikeaa kohdentumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen arvioinnin tavoitteet muotoutuvat kehittämisosioiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta, sekä koko hankealueella toteutettavista toimenpiteistä. Kehittämisosiot tekevät oman arviointisuunnitelmansa jossa arvioidaan kehittämisosioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi hanketta arvioidaan kokonaisuudessa hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeessa työskentelevät henkilöt sekä muut hankkeen eri toimenpiteisiin osallistuvat henkilöt tekevät jatkuvaa itsearviointia. Lisäksi hankkeessa tullaan toteuttamaan vertaisarviointia siten, että kehittämisosiot arvioivat toisiaan ennalta sovitun mallin ja metodin mukaan. Hankkeessa toteutetaan myös ulkoinen arviointi erikseen määritellyiltä osin. Koska hankeen toteuttamisaika on suhteellisen pitkä, arvioinnin kautta toivotaan saatavan myös näyttöä kehitettyjen toimintamallien toimivuudesta, höydyistä sekä kustannusvaikutuksista siltä osin kuin se on hankeaikana mahdollista. Koska hankkeen onnistuminen on vahvasti kiinni kehittämisosioiden onnistumisesta, on hankkeen kokonaisarviointikin suurelta osin kehittämisosioiden onnistumisen arviointia. Jokainen kehittämisosio on laatinut oman arviointisuunnitelmansa hankkeen alussa. Kehittämisosioiden onnistumisen määrittelevät arviointikriteerit rakentuvat asetettujen tavoitteiden pohjalta. Arviointia toteutetaan itsearviointina, vertaisarviointina sekä ulkoisena arviointina, hankkeen vaiheesta riippuen. Käytettävät menetelmät ovat moninaiset ja tarkentuvat lopullisessa suunnitelmassa. Yhtenä tärkeänä hankkeen etenemisen arvioijana toimii hankkeen ohjausryhmä. Hankkeen ja sen kehittämisosioiden arvioinnin toteutukseen otetaan mukaan asiakkaita, omaisia ja omaishoitajia sekä muita toimijoita. Kehittämisosiot ovat toimittaneet arviointisuunnitelmansa, joiden pohjalta projektipäällikkö on laatinut koko hankkeen arviointisuunnitelman, joka tuodaan ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

10 10(14) Ehdotus: Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen edetessä tähän voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Ulkoisen arvioinnin ja vertaisarvioinnin markkinoiden kartoitus on vielä kesken johtuen henkilöstömuutoksista Yhteisvoimin kotona -hankkeessa sekä Pois syrjästä -hankkeessa, kilpailutus on tarkoitus toteuttaa marraskuun aikana em. hankkeiden yhteistyönä. Päätös: Merkittiin tiedoksi arviointisuunnitelma ja hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Hyväksytty arviointisuunnitelma liitteenä 3. SATSHP:n kehittämisosion projektisuunnittelija valmistelee lähtötilanteen osaamiskartoituskyselyä kehittämisosioiden kuntiin. Kysely toteutetaan Webropol-kyselynä. Keskustelu: Voisiko osaamiskartoituskyselyllä kartoittaa kehittämisosaamisen tilannetta? Mikko Pakarinen nosti esille, että hankkeen arviointisuunnitelmaan sisältyy suunnitelma palveluiden parantumisen seuraamisesta. Mikä on tämän seuraamiseksi arvioinnissa käytettävä indikaattori? Mari Niemi totesi, ettei arviointisuunnitelma vielä sisällä arvioinnin indikaattoreita eikä keinoja. Hankkeen ulkoisen arvioinnin suunnittelu on kesken mitä arvioidaan ja mitkä ovat indikaattorit. Ulkoinen arviointi on tarkoitus kilpailuttaa keväällä Mikko Pakarinen totesi, että Kaste-ohjelmakauden viimeinen vuosi on 2015 ja tulokset/tuotokset tulevat pitkälti Kaste-hankkeiden toteutuksesta. Sirpa Andersson totesi, että Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeessa arviointi oli onnistunut. Puheenjohtaja vihjaisi, että arvioinnissa voi leikitellä ajatuksella jos kaikki onnistuu hankkeessa, mitkä asiat ovat muuttuneet hankkeen päättyessä. 6. Yhteisvoimin kotona hankkeen viestintäsuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet: 4. Viestintäsuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Marika Halinen : Viestintä on tärkeä osa hankkeen toimintaa, se on yksi tulosten saavuttamisen perusedellytyksistä. Viestinnästä on hyötyä kaikille hankkeessa toimiville osallistujille. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä auttaa ja nopeuttaa hankkeen käynnistymistä, parantaa näkyvyyttä ja tunnettavuutta, edistää luotujen toimintamallien ja hyvien käytäntöjen levittämistä. (Cimo, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyönkeskus 2013). Hyvin toimiva viestintä on hankkeille mahdollisuus ja velvollisuus, tarve ja oikeus (Hankeviestinnän opas, Turun ammattikorkeakoulun projektitietokanta 2014). Yhteisvoimin kotona -hankkeen työtavat ovat vahvasti yhteistoiminnallisia ja verkostomaisia. Toteutuksessa ovat mukana ne työntekijät ja myös asiakkaiden edustajat, joita uudet toimintatavat tulevat koskemaan. Hanke sisältää jo itsessään toiminnan levittämistä, koska hankkeessa toimivat asiakastyötä tekevä moniammatillinen henkilöstö, sekä kolmannen sektorin ammattilaiset ottavat käyttöön jo kehitettyjä hyväksi havaittuja toimintatapoja. Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä hanke ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

11 11(14) osin suunnitella ja toteuttaa yhtenevin periaattein, ja viestinnän suunnittelu kuuluu tällaisiin tehtäviin. Hankesuunnitelmassa todetaan viestinnän osalta seuraavaa: Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia. Tuloksia levitetään koko hankkeen ajan sekä kirjallisesti, sähköpostitse ja erilaisten tapahtumien kautta. Hankkeessa eri toimijoita kootaan yhteen siten, että kokemusten jakaminen on mahdollista. Tälläkin tavalla saadaan eri alueilla luotuja hyviä käytäntöjä leviämään. Tärkein tiedon levittämisen kanava on hankkeen kotisivut, jota kautta hankkeen toimenpiteet ovat otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Tiedottamisessa huomioidaan erityisesti ikääntyneen oma osallisuus, joka toteutuu myös niin, että he osallistuvat aktiivisesti hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Näkyvyyttä hankkeelle ja sen tuloksille saadaan pitämällä tiedotustilaisuuksia kohderyhmään kuuluville joissa kohderyhmään kuuluvat ovat itse mukana esittelemässä hankkeen toimintaa. Hankkeen sähköinen viestintä toteutetaan pääosin Satakunnan sairaanhoitopiirin Internet-sivuston kautta. Teknisestä toteutuksesta vastaa sairaanhoitopiiri ja projektisihteeri päivittää hankkeen kotisivujen sisältöä. Sairaanhoitopiiri huolehtii pääosin tulosten levittämisestä ja tiedottamisesta. Kuitenkin myös hankkeeseen osallistuvat muut tahot huolehtivat tiedottamisesta omalla alueellaan. Hankkeen viestintäsuunnitelma sisältää: 1) viestinnän tavoitteet 2) viestinnän kohderyhmät 3) viestintäkanavat 4) aikataulut, vastuuhenkilöt ja kustannukset 5) viestinnän tulosten arviointi Viestinnän tavoitteiden määrittely liittyy tiiviisti hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen lopussa arvioidaan onko viestinnälle asetetut tavoitteet saavutettu. Viestinnälle asetetut tavoitteet tulevat olemaan esim. tiedon välittäminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen, tapahtumista tiedon välittäminen ja hankkeen yleisen tunnettavuuden lisääminen, luotujen toimintamallien tunnetuksi tekeminen ja toimijoiden yhteistyön lisääntyminen yli kuntarajojen. Viestinnän kohderyhmien valinta on tärkeä viestintää ohjaava tekijä. Kohderyhmät määrittelevät pitkälti viestintätavat ja sisällön. Yhteisvoimin kotona hankkeen viestinnän kohderyhmä tulee olemaan laaja. Asiakkaat, omaiset, omaishoitajat, heidän kanssaan työskentelevät ammattiryhmät, kuntapäättäjät, vapaaehtoisryhmät, oppilaitokset, ohjausryhmä, rahoittaja ja kaikki muut hankkeessa mukana toimijat rakentavat muiden muassa hankkeen viestinnän kohderyhmän. Viestintäkanavat tarkentuvat valittujen kohderyhmien mukaan. Viestintäkanavia tässä hankkeessa tulee olemaan mm. tiedotteet, tiedotustilaisuudet, lehtiartikkelit, radio, televisio, esitteet ja julkaisut, sähköpostilistat, sosiaalinen media, koulutustilaisuudet, seminaarit ja messut. Ulkoinen viestintä ja tiedottaminen tapahtuvat lähinnä sähköisten viestimien (esim. internet, sähköpos- Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

12 12(14) ti, sosiaalisen median työkalut) sekä median, kuten lehdistön kautta. Hanketta koskevaa tiedottamista varten on perustettu hankkeen internet sivut. Lisäksi internetissä asiasta viestitään alueellisilla Kastesivuilla ja Innokylä portaalissa. Hankkeelle on avattu myös oma facebook-profiili. Erilaisten koulutusten merkitys on suuri osa hankkeesta viestintää aikaansaannosten levittämis- ja juurruttamisvaiheessa. Oppilaitokset hyödyntävät hankkeessa tuotettuja toimintamalleja osana perusja täydennyskoulutusta. Näin edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vahvistetaan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistoimintaa. Opiskelijat suorittavat hankkeessa opinnäytetöitä ja harjoittelujaksoja, ja näin osallistuvat hankkeen erilaisiin toimintoihin, joita he levittävät eteenpäin. Viestintäsuunnitelma sisältää vastuuhenkilöt sekä aikataulun eri toimenpiteille ja arvion kustannuksista. Ulkoisesta viestinnästä vastaa projektipäällikkö. Hankkeesta ja sen vaikuttavista aikaansaannoksista asianmukainen viestintä kuuluu kaikille kehittämisosioille, ja tämä kuvataan lopullisessa viestintäsuunnitelmassa. Viestinnän onnistumista arvioidaan hankkeen eri vaiheissa sekä hankkeen lopulla. Viestinnän tuloksena syntyy erilaisia tuotoksia, joilla hankkeesta on viestitty sidosryhmille kuten esim. esitteitä, tiedotteita ja mediajulkisuutta. Viestintää arvioidaan viestintäsuunnitelmassa sovittujen käytettävien mittareiden avulla. Mittareina tullaan käyttämään esim. verkostotapaamisten ja yhteisten kehittämispäivien määrää, hankkeen medianäkyvyyttä, tuotettujen oppaiden ja tiedotusmateriaalien lukumäärää sekä hankkeen verkkosivuilla kävijöiden lukumäärää. Kehittämisosiot ovat toimittaneet omat alueelliset viestintäsuunnitelmansa, joiden pohjalta projektipäällikkö on laatinut koko hankkeen viestintäsuunnitelman, joka tuodaan ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Ehdotus: Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä viestintäsuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen edetessä tähän voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Päätös: Merkittiin tiedoksi hankkeen viestintäsuunnitelma ja hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Hyväksytty viestintäsuunnitelma on liitteenä 4. Keskustelu: Hankkeesta on hyvä tarjota artikkeleita paikallislehtiin ja hankkeen edetessä on hyvä saada levitettyä hankkeen tuloksia. Ikäihmisten osallisuudesta on hyvä tiedottaa. Hankkeiden tukiryhmiin on hyvä kutsua vanhusneuvoston edustaja. 7. Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat Esityslistan liitteet: 5. Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat Projektipäällikkö Marika Halinen : Kehittämisosiot ovat sovitun mukaisesti tarkentaneet toimintasuunnitelmiaan. Annetun ohjeistuksen mukaisesti tarkennetuista toimintasuunnitelmista tulee ilmetä tarkennetut tavoitteet, jotka selventävät Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

13 13(14) kehittämisosion tarkoitusta suhteessa hankesuunnitelmaan sekä rajaus niiden toimenpiteiden suhteen, mitä kuhunkin kehittämisosioon on sisällytetty. Tarkennetuissa toimintasuunnitelmissa kuvataan myös konkreettisesti hankkeen tulokset, esimerkiksi syntyvät tuotteet ja palvelut, uudet toimintatavat ja raportit, sekä tulosten sovellettavuus, käyttökelpoisuus, levitettävyys ja tavoiteltavat vaikutukset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kohderyhmän osallisuuteen Kaste -ohjelman hengen mukaisesti. Tarkennetut toimintasuunnitelmat sisältävät kuvauksen kehittämisosioissa tehtävistä tavoitteiden mukaisista toimenpiteistä ja näiden toteutusaikataulusta sekä suunnitelman siitä, missä aikataulussa ja järjestyksessä em. toimenpiteissä edetään. Lisäksi listataan yhteistyötahot ja kuvataan yhteistyön muodot. Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelun hankkeen tarkennettujen toimintasuunnitelmien sisällöstä ja tarvittaessa palauttaa asian valmisteltavaksi seuraavaan kokoukseen. Tarkennettuihin toimintasuunnitelmiin pyydetään ohjausryhmän kommentteja. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Keskustelu: Omaisen äänen kuuleminen ja rooli on tärkeää huomioida hankkeen toiminnassa. 7. Muut asiat Kokouksessa ei tullut esille muita asioita. 8. Seuraava kokous Marika Halinen : Seuraavaksi ohjausryhmän kokouksen ajankohdaksi ehdotetaan seuraavia päivämääriä ke , ti tai to klo Kokouspaikka päätetään myöhemmin. Projektisihteeri lähettää ohjausryhmän jäsenille tiedustelun sopivasta kokousajankohdasta ja projektipäällikkö päättää seuraavan kokouspäivämäärän sen mukaisesti. 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

14 14(14) Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Olli Wanne Varapuheenjohtaja Hannu Heikkilä sihteeri Kirsi Harjula LIITTEET Liite 1 Tilannekatsaus, projektipäällikkö Marika Halinen Liite 2 Hyväksytty koulutussuunnitelma Liite 3 Hyväksytty arviointisuunnitelma Liite 4 Hyväksytty viestintäsuunnitelma Jakelu paikalla olleet poissa olleet Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

15 YHTEISVOIMIN KOTONA -hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Ohjausryhmä , Tilannekatsaus Marika Halinen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri

16 Hankkeen tilannekatsaus Projektipäällikkö Kaisa Impilä irtisanoutunut ja projektipäällikkö Marika Halinen aloittanut Kaikki kehittämisosiot käynnistyneet verkostoitumista, hankeesittelyjä. Tehneet / päivittäneet: Arviointisuunnitelmat Koulutussuunnitelmat Viestintäsuunnitelmat Tarkennetut toimintasuunnitelmat 3. Hankkeen kehittämispäivä, Parainen 4. Hankkeen kehittämispäivä, Masku Hankkeen aloitusseminaari Satakunnan keskussairaala

17 Hankkeen tilannekatsaus / tulossa Verkostoitumista / hanke-esittelyjä: Satakunnan vanhusneuvosto Vanhustyön aluefoorumi, Pori Ikä-Kaste hankkeiden verkostotapaaminen, Helsinki Kaste alueellinen ohjelmapäällikkö Mikko Pakarinen 1. Maksatusraportti (Selvitys hankkeen etenemisestä ) Hankesynergia Pois syrjästä hankkeen kanssa THL:n kanssa Vanhuspalveluiden rakennemuutos aluetyöpaja Satakunnan keskussairaala

18 Hankkeen tilannekatsaus / tulossa Oppilaitosyhteistyötä: Opinnäytetöitä (VATA hanke) mm: Toimivat kotiutuskäytännöt esh:n ja kunnan välillä Kolmannen sektorin keinot ikääntyneiden osallisuuden edistämisessä Potilaan kokemuksia hoitoketjun sujuvuudesta Satakunnan shp:ssä Koulutuksia, kevät 2015: Yhteistyöosaamisen lisäämisen sekä verkostomaisen työotteen omaksuminen (sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle) Toimintakykyä ylläpitävä työote (kotihoidon henkilöstölle)

19 YHTEISVOIMIN KOTONA HANKE Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen KEHITTÄMISTOIMENPITEET Omaishoitajien ensitietovalmennus ja tukipalvelujen kehittäminen (Huittinen) Hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointi- ja toimintamallien kehittäminen (Akseli, KSTHKY, Parainen, SATSHP) Ikäihmisen kokonaispalvelutarpeen mallinnus (PoSa) Yhteistyön lisääminen julkisen sektorin, järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa (Huittinen, SATSHP) Liikuntasopimusmallit (Akseli, PoSa) Asiakaspalautekysely ja järjestelmä kotihoidon asiakkaille (Parainen) Hiljattain eläköityneiden ohjaus ja informointi (KSTHKY) YHTEISET TAVOITTEET Asiakkaan osallisuus ja kuntouttava näkökulma Moniammatillinen yhteistyö Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaavat palvelut KEHITTÄMISTOIMENPITEET Päivätoiminnan ja kuntoutusyksikön käynnistäminen (PoSa) Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvien kehitysvammaisten löytäminen ja tukeminen (SATSHP) Yhteistyöosaamisen lisääminen ja voimavaralähtöisen asenneilmapiirin vahvistaminen (Akseli, SATSHP) Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi (Huittinen) Teknologian hyödyntäminen asiakastyössä (Akseli, SATSHP) Saumaton, asiakaslähtöinen kuntoutusketju sairaalasta kotiin (SATSHP)

20 Kehittämisosioiden tilanne: Huittinen: hanketyöntekijä Anu Kärki PoSa: Johanna Ahde-Koponen ja Riikka Yli-Törmänen (44%) KSTHKY: Eliisa Mannila Akseli: Sirpa Levy Parainen: Anne Santapukki (50%) SATSHP: Sari Furuholm, Kirsi Lukka-Aro, Tarja Lindgren, Minna Nevalainen, Niko Vahala (50%)

21 Hanketta voi seurata: / tutkijoille / tutkimus- ja kehittämistoiminta / käynnissä olevat hankkeet / Yhteisvoimin kotona Facebook / yhteisvoimin kotona

22 YHTEISVOIMIN KOTONA -hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Ohjausryhmä , Tilannekatsaus Marika Halinen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri

23 Hankkeen tilannekatsaus Projektipäällikkö Kaisa Impilä irtisanoutunut ja projektipäällikkö Marika Halinen aloittanut Kaikki kehittämisosiot käynnistyneet verkostoitumista, hankeesittelyjä. Tehneet / päivittäneet: Arviointisuunnitelmat Koulutussuunnitelmat Viestintäsuunnitelmat Tarkennetut toimintasuunnitelmat 3. Hankkeen kehittämispäivä, Parainen 4. Hankkeen kehittämispäivä, Masku Hankkeen aloitusseminaari Satakunnan keskussairaala

24 Hankkeen tilannekatsaus / tulossa Verkostoitumista / hanke-esittelyjä: Satakunnan vanhusneuvosto Vanhustyön aluefoorumi, Pori Ikä-Kaste hankkeiden verkostotapaaminen, Helsinki Kaste alueellinen ohjelmapäällikkö Mikko Pakarinen 1. Maksatusraportti (Selvitys hankkeen etenemisestä ) Hankesynergia Pois syrjästä hankkeen kanssa THL:n kanssa Vanhuspalveluiden rakennemuutos aluetyöpaja Satakunnan keskussairaala

25 Hankkeen tilannekatsaus / tulossa Oppilaitosyhteistyötä: Opinnäytetöitä (VATA hanke) mm: Toimivat kotiutuskäytännöt esh:n ja kunnan välillä Kolmannen sektorin keinot ikääntyneiden osallisuuden edistämisessä Potilaan kokemuksia hoitoketjun sujuvuudesta Satakunnan shp:ssä Koulutuksia, kevät 2015: Yhteistyöosaamisen lisäämisen sekä verkostomaisen työotteen omaksuminen (sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle) Toimintakykyä ylläpitävä työote (kotihoidon henkilöstölle)

26 YHTEISVOIMIN KOTONA HANKE Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen KEHITTÄMISTOIMENPITEET Omaishoitajien ensitietovalmennus ja tukipalvelujen kehittäminen (Huittinen) Hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointi- ja toimintamallien kehittäminen (Akseli, KSTHKY, Parainen, SATSHP) Ikäihmisen kokonaispalvelutarpeen mallinnus (PoSa) Yhteistyön lisääminen julkisen sektorin, järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa (Huittinen, SATSHP) Liikuntasopimusmallit (Akseli, PoSa) Asiakaspalautekysely ja järjestelmä kotihoidon asiakkaille (Parainen) Hiljattain eläköityneiden ohjaus ja informointi (KSTHKY) YHTEISET TAVOITTEET Asiakkaan osallisuus ja kuntouttava näkökulma Moniammatillinen yhteistyö Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaavat palvelut KEHITTÄMISTOIMENPITEET Päivätoiminnan ja kuntoutusyksikön käynnistäminen (PoSa) Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvien kehitysvammaisten löytäminen ja tukeminen (SATSHP) Yhteistyöosaamisen lisääminen ja voimavaralähtöisen asenneilmapiirin vahvistaminen (Akseli, SATSHP) Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi (Huittinen) Teknologian hyödyntäminen asiakastyössä (Akseli, SATSHP) Saumaton, asiakaslähtöinen kuntoutusketju sairaalasta kotiin (SATSHP)

27 Kehittämisosioiden tilanne: Huittinen: hanketyöntekijä Anu Kärki PoSa: Johanna Ahde-Koponen ja Riikka Yli-Törmänen (44%) KSTHKY: Eliisa Mannila Akseli: Sirpa Levy Parainen: Anne Santapukki (50%) SATSHP: Sari Furuholm, Kirsi Lukka-Aro, Tarja Lindgren, Minna Nevalainen, Niko Vahala (50%)

28 Hanketta voi seurata: / tutkijoille / tutkimus- ja kehittämistoiminta / käynnissä olevat hankkeet / Yhteisvoimin kotona Facebook / yhteisvoimin kotona

29 YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

30 2(6) Sisällysluettelo 1. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeen yleisestä osuudesta järjestettävä koulutus Kehittämisosioiden järjestämä koulutus Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa... 6

31 3(6) 1. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Koulutussuunnitelman tarkoituksena on linjata Yhteisvoimin kotona hankkeessa toteutettavat koulutuksen pääsisällöt ja teemat, kohderyhmä sekä toteuttamistapa. Yhteisvoimin kotona -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima. Hankkeen rahoittajana on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja hanke toteutetaan Hanke on jaettu kuuteen alueelliseen osakokonaisuuteen, jotka kaikki toteuttavat hankkeessa omia kehittämisosioitaan. Nämä hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila), Parainen, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen). Hankkeen päämääränä on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena on ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta ja kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Tarkoituksena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset kuntoutus- ja kotiin annettavien palveluiden ketjut ja menetelmät, ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankekokonaisuudelle on asetettu kaksi pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen - Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Hankesuunnitelmassa esitetään koulutusten toteutuksesta seuraavaa: Hankkeen tavoitteet ovat vahvasti ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavaa työotetta edellyttäviä. Tämän vuoksi hankkeessa toteutettavat koulutussisällöt ovat näiden tavoitteiden saavuttamista tukevia. Hankkeen koulutusten tarkoituksena on lisätä sellaista osaamista koulutuksen kautta, jota tarvitaan hankkeessa käyttöön otettavien, ja kehitettävien toiminta- ja palvelumallien toteuttamiseksi. Koulutuksilla ei korvata ammatillista koulutusta tai työnantajan koulutusvelvollisuutta. Hankkeen hallinnoijan koulutuksia koskevassa ohjeessa ohjeistetaan lisäksi: - Hankkeen järjestämien koulutusten tulee olla suunnattuja pääasiassa kuntatoimijoille. Niihin saa kuitenkin osallistua myös hankkeen yhteistyökumppaneita ja muita toimijoita, mutta etusijalla ovat hanketoimijat. - Kehittämisosioiden järjestämissä koulutuksissa ja tapahtumissa esiintyvien asiantuntijoiden diaesitykset julkaistaan hankkeen kotisivuilla, mistä tulee ilmoittaa asiantuntijalle etukäteen. - Hankerahoituksella järjestettävissä koulutuksissa ja tapahtumissa kerätään osallistujalista, joka liitetään koulutuksesta aiheutuneisiin ostolaskuihin (mm. tarjoilu- ja tilavuokralaskuihin).

32 4(6) Koulutusta tullaan järjestämään monessa eri muodossa. Haasteena on hankealueen maantieteellinen laajuus sekä toimijoiden suuri määrä. Osa koulutuksista tullaan toteuttamaan siten, että kehittämisosiot muodostavat kyseisen aihealueen tiimoilta ydinryhmiä, jotka koulutetaan ja jotka vievät asian eteenpäin kouluttamalla oman alueensa muut osaajat. 2. Hankkeen yleisestä osuudesta järjestettävä koulutus Hankkeen yleiseen osuuteen on varattu määräraha koulutusten järjestämiseen. Koulutusmääräraha tullaan käyttämään koko hanketta läpileikkaaviin teemoihin, joilla tuetaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tästä summasta kehittämisosioiden on mahdollista hakea rahoitusta omien osioiden koulutusten toteuttamiseen sen lisäksi, että heillä on käytössään omassa budjetissaan osoitettu määräraha koulutuksiin. Yleisen osuuden määräraha on yhteinen kaikille hankkeen toimintavuosille. Hankkeeseen on laadittu koulutuksen pääteemoista yhteinen koulutussuunnitelmarunko, jonka mukaista koulutusta hyväksytään yhteisen osan rahoilla kustannettavaksi. Kukin kehittämisosio voi valita yhteisestä koulutusrahasta varatun määrärahan puitteissa itselleen sopivaa koulutusta suunnitelman mukaisesti. Koulutussuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa lähtöarviointien ja osaamiskartoituskyselyjen jälkeen sekä tarvittaessa myöhemmin hankkeen aikana. Jokainen kehittämisosio tekee itse osaamiskartoituksen sekä koulutussuunnitelman sitä varten lähetetyn koulutussuunnitelmamallin mukaisesti. Kehittämisosioiden suunnitelmat liitetään osaksi tätä koulutussuunnitelmaa. Hankkeessa järjestetään sekä koko hankkeen yhteisiä että tarvittaessa paikallisia koulutuksia mm. seuraavista teemoista: 1) Geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus Edistetään henkilöstön osaamista ja valmiutta arvioida ja huomioida ikääntyneen yksilöllisiä tarpeita ja voimavaroja kokonaisvaltaisesti. 2) Toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava työote sekä toimintakyvyn arviointia kehittävä koulutus Henkilöstön kuntouttavan toiminnan sekä arviointiosaamisen lisäämiseksi. 3) Kirjaamisen ja tiedon siirron parantamiseen liittyvä koulutus 4) Yhteistyökoulutus Henkilöstön asenteiden ja tiimityöskentelytaitojen parantamiseksi. 5) Liikuntasopimus koulutukset Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen lisäämiseksi. 6) Mentorointikoulutus lisätään toimijoiden tietoisuutta siitä, mitä muut toimijat tekevät asiakkaan asiassa, jolloin toimijoiden erityisosaaminen lisääntyy, verkostomainen yhteistyö kehittyy ja myös ns. hiljaisen tiedon siirto paranee. 7) Etälaitteiden tietosuoja- ja käyttökoulutukset Etäkonsultaation kehittämiseksi esim. ikääntyneen kotona.

33 5(6) Suuri osa koulutuksesta tulee koskemaan geriatrisen osaamisen laaja-alaista kehittämistä. Tätä tarvitaan kaikissa kehittämisosioissa. Myös palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien tehokasta käyttöönottoa ja seurantaa kehitetään suunnitelluilla koulutuksilla. Koulutusteemat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea hankkeen päätavoitteiden; moniammatillisen arviointiosaamisen sekä yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittämistä. Tavoitteina näille toiminnoille on, että ikäihminen pystyisi asumaan oikea-aikaisten palvelujen turvin koko elämänsä kotona. 3. Kehittämisosioiden järjestämä koulutus Kehittämisosiot ovat tehneet kukin oman koulutussuunnitelman osiolle asetettujen tavoitteiden pohjalta. Näissä suunnitelmissa lähtökohtana koulutuksille ovat kehittämisosioiden omat yksilöidyt tavoitteet, joiden etenemistä ja toteutumista tuetaan kohdennetuilla koulutuksilla. Näihin koulutuksiin kehittämisosiot ovat varanneet budjettiin omaan osioonsa koulutusrahaa. Kehittämisosiot rakentavat tavoitteiden pohjalta koulutuksille toteutumisaikataulun ja organisoivat koulutukset itse. Suunnitelman liitteenä ovat kehittämisosiokohtaiset koulutussuunnitelmat. Taulukko 1. Yhteisvoimin kotona -hankkeen koulutusmääräraha v v v Yhteensä Huittinen 0 e 0 e 0 e 0 e KSTHKY Eurajoki, Nakkila, Luvia, Harjavalta, Kokemäki Kehittämisosioiden osuus, koulutus- ja kulttuuripalvelut PoSa Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Pomarkku, Siikainen e e e e 500 e e e e Akseli Masku, Mynämäki, Nousiainen e e e e Parainen e e e e

34 6(6) SATSHP:n osio e e e e 4. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Alueen oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot otetaan mukaan hankkeeseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat olleet mukana jo hankevalmisteluvaiheessa. Oppilaitosten osaamista toivotaan erityisesti koulutusten ja asiantuntijapalveluiden toteuttamisessa. Lisäksi opiskelijat voivat toimia hankkeessa ns. projektiluontoisissa tehtävissä esimerkiksi työharjoittelujen, erilaisten kehittämistehtävien ja opinnäytetöiden puitteissa. Lisäksi tarkoituksena on, että ammattikorkeakoulujen kanssa tehdään yhteistyötä myös koulutussisältöjen kehittämisessä, jotta perusopiskelijoiden koulutus vastaisi työelämän tuleviin tarpeisiin. Hankealueen osaamiskeskuksista ainakin Pikassos on mukana hankkeessa. Alueellinen tiedontuotanto on käytännön toimijoiden, kehittäjien ja oppilaitosten yhteinen haaste. Hanketyöskentelyn aikana toteutettu yhteistyö mahdollistaa uusien mallien luomisen tiedon tuotannolle ja koonnille. Hankkeen aikana kertyy arviointitietoa, jota voidaan koulutusorganisaatioiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyönä analysoida ja koostaa sekä perusopetuksen, täydennyskoulutuksen että käytännön toimintamallien kehittämisen tueksi. Eri oppilaitosten opiskelijoille esitellään hanketta ja sen puitteissa tehtävää kehittämistyötä. Hankkeen työntekijät voivat myös toimia alansa asiantuntijoina yhteistyökumppaneiden ja oppilaitosten tilaisuuksissa. Alan opiskelijoiden ja hankkeessa toimivien ammattilaisten välinen yhteinen tiedon tuottaminen lisää molempien toimijatahojen välistä osaamista ja vuorovaikutusta. LIITTEET Kehittämisosioiden koulutussuunnitelmat

35 YHTEISVOIMIN KOTONA-HANKE KOULUTUSSUUNNITELMA Huittisten kehittämisosio Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi

36 1 Tavoitteet ja koulutussuunnitelmat Koulutusten tavoitteena on työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen. Koulutukset suunnataan pääsääntöisesti kotihoidon henkilöstölle ja omaishoidon vapaiden tuurareille, mutta myös muut saavat osallistua niihin. Myös omaishoitajat voisivat osallistua koulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. 2 Suunnitellut koulutukset ja sisältö Kohon henkilökunta o Etuudet, kriteerit o Muistisairaudet Ovet -kouluttajakoulutus o Omaishoitajille tarjottava ensitietokoulutus, myös kotihoidon henkilökunta ja oh vp tuurarit Perhehoitajien valmennuskoulutus Mobiilikoulutus 3 Koulutusten perustelut Koulutusten tarkoituksena on lisätä kotihoidon henkilökunnan tietämystä omaishoidon tuesta ja muista omaishoitajien etuuksista. Omaishoidettavilla esiintyy lisääntyvässä määrin muistisairautta ja näin ollen hoitohenkilökunnan tietämystä ja ymmärrystä muistisairauksista on hyvä lisätä. Myös omaishoitajien on tärkeää ymmärtää muistisairasta omaistaan, sairauden aiheuttamia muutoksia käytöksessä jne. Ovet kouluttajakoulutuksessa perehdytään Ovet-omaishoitajavalmennuksen sisältöihin ja työskentelymenetelmiin. OVET-omaishoitajavalmennus on toimintamalli, jolla tuetaan omaishoitajaa käyttämään ja ylläpitämään omia voimavarojaan. Perhehoitajien koulutuksella pyritään saamaan Huittisiin perhehoitoa yhdeksi vaihtoehdoksi omaishoitajien vapaiden järjestämiseen. Kotihoidossa on tarkoitus ottaa käyttöön Pegasos-mobiililaitteet. Alun perin laitteita ei ajateltu omaishoidon vapaiden tuurareille, mutta joustavamman ja varmemman tiedonkulun järjestämiseksi myös he hyötyisivät mobiililaitteista. Liite: Excel-taulukko suunnitelluista koulutuksista

37 Koulutussuunnitelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Projektityöntekijä Eliisa Mannila T o u k o k u u

38 Sisällys TAVOITTEET... 2 SUUNNITELLUT KOULUTUKSET JA SISÄLTÖ... 2 ASENNEKOULUTUS... 2 ASIAKKAIDEN OSALLISTAMINEN... 3 ENNAKOIVA JA KUNTOUTTAVA TYÖ... 3 MOBIILIN KÄYTTÖÖNOTTO... 3 ARVIOINTIMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO - TOIMIJATAPAAMINEN... 3 KOULUTUSTEN PERUSTELUT... 4 SAIRAANHOITOPIIRILTÄ ANOTTAVAT KOULUTUSMÄÄRÄRAHAT... 4 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISOSION KUSTANTAMAT KOULUTUKSET... 4 Liite 1: Koulutussuunnitelmataulukko 1

39 1. TAVOITTEET Kuntayhtymän Kaste-hankkeen osakokonaisuus kohdistuu ikäihmisten ennakoivien ja kotona asumista tukevien palvelujen kehittämistarpeeseen. Kuntien alueella tiivistetään yhteistyötä ja mallit luodaan yhteisiksi toimintakäytänteiksi. Ikäihmisen kotona asumista on tarpeen tukea matalan kynnyksen palveluilla huomioiden erityisesti kuntoutus ja kuntouttava työote. Kuntayhtymän vahvaa ja monipuolista osaamista hyödynnetään hankkeessa. Hankkeen tuloksena saavutetaan moniosaamiseen pohjautuva arviointimalli. Arviointimallin kokeilun yhteydessä henkilöstö kunnissa ja kuntayhtymässä koulutetaan mallin käyttöönottoon sekä ennakoivaan ja kuntouttavaan työhön. Asenteellinen koulutus on tärkeä osa koulutuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on ei kuulu minulle asenteen poiskitkeminen. Myös aikaisempien Kaste-hankkeiden myötä nimetyt kotiutushoitajat ja kotihoidon vastuutyöntekijät ovat merkittävässä roolissa palvelujärjestelmän kehittämisessä. Kotihoidon työn tueksi hyödynnetään teknologiaa, jolloin ikäihmisen kotona asuminen on turvallista ja merkityksellistä. 2. SUUNNITELLUT KOULUTUKSET JA SISÄLTÖ Koulutussuunnitelman koulutukset on jaoteltu kehittämisosion tavoitteiden mukaisesti, näiden kautta tarkastellaan koulutuksen sisältöä tarkemmin. Kehittämisosion koulutuksiin liittyvät tavoitteet, joihin sisältyy koulutustarvetta ovat seuraavat: Asennekoulutus, asiakkaiden osallistaminen, ennakoiva ja kuntouttava työ, mobiilin käyttöönotto ja arviointimallin käyttöönotto. Asennekoulutus Asennekoulutuksessa huomio on kiinnitettävä vuorovaikutustaitoihin, itseluottamuksen lisäämiseen sekä oman osaamiseen luottamiseen. Lisäksi vanhustyö on tällä hetkellä kovassa muutoksessa vanhuspalvelulain myötä, kotipalveluhenkilöstö ei välttämättä ole ajan tasalla mitä se kaikki tarkoittaa, joten erilaisten muutosten tullessa vastarintaa syntyy, mutta mitä muutoksen taustalla on? Lainsäädäntö tai kunnan omat päätökset, niiden ohjeistusten esille tuominen kotipalveluhenkilöstölle on ajankohtaista. Myös kotona tapahtuvaan toimintaan kaivataan rutiineita rikkovaa hoitotyötä, ikäihmisillä on elämää; rikastutetaan sitä innostamalla ja tukemalla iäkkään monipuolista toimimista. 2

40 Asiakkaiden osallistaminen Jokaisella yksilöllä on oma vastuunsa, ja ihmissuhteilla ja elämäntavoilla on merkityksensä. Ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla on vahva yhteys heidän kokemaansa hyvinvointiin. Yhteiskuntamme tulee mahdollistaa kaikille hyvinvointia ja terveyttä tukevia yhteiskunnallisia ratkaisuja. Iäkkäällä on velvollisuus kuitenkin huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Hankkeessa asiakas osallistetaan omien palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Huomioidaan iäkkään näkökulma, kohdataan asiakas arvostavasti ja monipuolistetaan arkea. Koulutuksen avulla ohjataan kotihoidon työntekijöitä kannustamaan asiakkaitaan omasta itsestä, omien asioiden hoidosta huolehtimiseen niin pitkälle kun iäkkään voimavarat siihen riittävät. Ennakoiva ja kuntouttava työ Koulutuksen asiasisältö tuotaisiin esille asiakkaan näkökulmasta. Asiakasta huomioidaan arvioimalla toimintakykyä ja palvelutarpeita, ohjaamalla ja neuvomalla ikäihmisiä kotiin annettavista palveluista sekä toimintakyvyn ylläpitämisestä. Tiedotetaan etuuksista ja tuetaan aktiivista ja ikääntymistä, reagoidaan mahdollisimman varhain iäkkään mahdollisiin esteisiin kotona asumiselle. Eli oikeanlaisen palvelujen kohdentamisen avulla tuetaan ikäihmisen kotona selviytymistä, samalla huolehditaan hoitohenkilökunnan jaksamisesta sekä taakan ja vastuun jakamisesta myös ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Mobiilin käyttöönotto Kuntayhtymään on varattu määrärahoja pegasos-mobiilien hankintaan. Mobiilien käyttöönottoa varten tarvitaan koulutusta kotihoidon työntekijöille. Koulutuksen kustannukset ovat korkeat, ja koulutus pyritään järjestämään tehokkaasti. Jos koulutukseen vaaditaan kokonainen päivä, koulutetaan jokaisesta yksiköstä vain osa. Koulutetut hoitajat kouluttavat jatkossa yksiköissään muut hoitajat. Jos koulutus on lyhyempi, se pilkotaan kahteen osaan, jolloin mahdollisimman moni kotihoidon työntekijä saa koulutuksen laitteeseen. Arviointimallin käyttöönotto Toimijatapaaminen Hankkeessa on tarkoitus luoda kuntien ja kuntayhtymän välille yhtenäisiä arviointimalleja ja toimintatapoja. Henkilöstön tietoisuuden lisääminen saatavilla olevista ikäihmisten ennaltaehkäisevistä palveluista on tärkeää. Yhteydenottojen ja oikeanlaisen sekä tarkoituksenmukaisen ohjauksen helpottamiseksi on järjestettävä kuntayhtymän ja kuntien kotipalvelun toiminnan kannalta tärkeimmät työntekijät yhteen ja esitellä luotua arviointimallia sekä kuntien, että kuntayhtymän olemassa olevia palveluja. 3

41 3. KOULUTUSTEN PERUSTELUT Suunnitellut koulutuskokonaisuudet olisivat siis asennekoulutus, asiakkaiden osallistaminen, ennakoiva ja kuntouttava työ, mobiilin käyttöönotto ja arviointimallin käyttöönotto - toimijatapaamisen järjestäminen. Näillä koulutuksilla pyritään mm. siirtämään ikäihmisen tulemista säännöllisten palveluiden piiriin, turvataan kotona asuminen, vahvistetaan ikäkkään toimintakykyä ja tuetaan omaehtoista terveyden edistämistä. Kaikki kyseiset osa-alueet liittyvät selkeästi ja suoraan Keski-Satakunnan kuntayhtymässä toteutettavaan projektiin. Asennekoulutus, osallistaminen sekä ennakoiva ja kuntouttava työ liittyvät valtaosaan Yhteisvoimin kotona hankkeessa mukana olevien kuntien tai kuntayhtymien tavoitteisiin. Tästä syystä yhteiskoulutusten järjestäminen on sekä käytännöllisesti, että taloudellisesti järkevää. Keski-Satakunnan kuntayhtymän kehittämisosio tukee yhteiskoulutusajatusta. Sairaanhoitopiiriltä anottavat koulutusmäärärahat Koulutusmäärärahoja anotaan sairaanhoitopiiriltä asennekoulutukseen, asiakkaiden osallistamiseen, ennakoivaan ja kuntouttavaan työhön. Sairaanhoitopiiriltä anottavat koulutukset kannattaa järjestää yhtenä isona kokonaisuutena, joko yhtenä päivänä yhdessä tilassa, sama koulutussisältö jaettuna eri ajankohtiin tai koulutusten jakaminen maakuntiin pienemmin osallistujamäärin. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämisosion kustantamat koulutukset Kuntayhtymä / kehittämisosio huolehtii mobiilikoulutuksen sekä toimijatapaamiseen liittyvistä kustannuksista. Mobiilikoulutus tulee pitää mahdollisimman suppeana asian intensiivisyyden vuoksi, ja koska kuntayhtymällä on käytössään eri potilastietojärjestelmä kuin muilla osakokonaisuuksilla. Toimijatapaaminen on mobiilikoulutuksen ohella kohdennettu vain Keski-Satakunnan kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien kotihoidon työntekijöille. 4

42 Yhteisvoimin kotona hanke, PoSan osakokonaisuus Paikka: Vanhuspalvelukeskus, PoSa, Torikatu 4, Kankaanpää Aihe: Kehittämisosion koulutussisällöt PoSan kehittämisosio pitää tärkeänä, että henkilökunta voisi olla mukana yhteisissä koulutuksissa, mikäli niitä järjestetään hankeen hallinnoitsijan taholta. Löytyykö tietoa tai koulutusmahdollisuutta omasta takaa hallinnoitsijan taholta vai tulisiko koulutus ulkopuolelta? Kaikki koulutussisällöt, joita ohjeistuksessa on ehdotettu, kiinnostavat. Erityisesti koulutusvaihtoehdoista nousee esille kohdat 1, 2, 4 ja 5. PoSan henkilökunnan merkittävä koulutuksen tarve on juuri kohdissa 1) Geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus, 2) Toimintakykyä ylläpitävä, 4) Asennemuokkaus ja 5) Liikunta ja arkiliikuntasopimus. Lisäksi pohdimme, onko mahdollisuutta saada geriatrian erikoislääkäri Markus Halmista luennoimaan? Anne Vanhatalo, Johanna Ahde-Koponen ja Riikka Ylitörmänen

43 Hanke: Yhteisvoimin kotona - Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Kehittämisosio: Perusturvakuntayhtymä Akseli Koulutussuunnitelma Koulutussuunnitelman sisällysluettelo: 1. Koulutussuunnitelman tavoitteet 2. Suunnitellut koulutukset ja sisältö a) Yhteistyö ja asenteiden vahvistaminen b) Hoidon/palvelutarpeen arviointi- koulutus c) Hoito- ja palvelusuunnitelma, toteutus ja seuranta d) Liikuntasopimuskoulutus e) Etäkonsultaatiolaite/mobiilikotihoito 3. Koulutusten perustelut Liite: Excel-taulukko suunnitelluista koulutuksista 1. Koulutussuunnitelman tavoitteet Koulutusten tarkoituksena on kehittää kotihoidon toimintaa ja palvelutarpeenarviointia asiakkaan toimintakykyä, hyvinvointia ja osallisuutta tukevaksi toiminnaksi. Tavoitteena on lisätä kotihoidon henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden osaamista ja yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnissa toimintakykyä tukevan työotteen näkökulmasta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja sen seurantajärjestelmää kehitetään sekä asiakkaan toimintakykyä tukevaksi että henkilökunnan työvälineeksi. Koulutuksen kautta gerontologinen tietämys kasvaa. Ymmärretään miten ikääntyminen vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Nähdään asiakkaan asiantuntijuus, kokemuksellinen vanheneminen ja elämänkulku osana hoitotyötä. Yhteistyö- ja asennekoulutuksella pyritään vaikuttamaan kuntouttavan toiminnan merkityksen vahvistamiseen osana hoitotyötä sekä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen. Pyritään vahvistamaan kotihoidon henkilökunnan ajatuksia asiakaslähtöisyyden ja ratkaisukeskeisen ajattelumallin näkökulmasta. Miten suunnata toiminta ratkaisujen, tavoitteiden ja päämäärien löytämiseen, pois ongelmalähtöisyydestä. 2. Suunnitellut koulutukset ja sisältö a. Yhteistyö ja asenteiden vahvistaminen Yleisen osuuden koulutusmääräraha Sisältöä: Kuntouttavan toiminnan merkityksen vahvistaminen osana hoitotyötä Asiakas- ja voimavaralähtöinen toimintatapa Ratkaisukeskeinen ajattelutapa Yhteisten pelisääntöjen ja yhteistyön merkitys Laadukkaat palvelut suhteessa asiakkaan tarpeisiin

44 Työpajoissa kehitetään toimintamallin kehittäminen palvelun laadun arviointiin ja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen esim. asiakaspalautelomakkeen suunnittelu (tai olemassa olevan kehittely). Kehittämisosion määräraha b. Hoidon/palvelutarpeenarviointi koulutus yleisen osuuden koulutusmääräraha Sisältöä: Kuntoutuksen näkökulman huomioiminen (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) merkitys palvelutarpeen arvioinnissa. Kuntoutuksen merkitys ennaltaehkäisevässä mielessä, osana hyvää hoitoa ja itsehoitoa sekä hidastamassa ikääntymisen aiheuttamia toimintakyvyn rajoituksia. Palvelutarpeen arviointi on tarpeiden selvittämistä, voimavarojen kartoittamista sekä tavoitteiden asettamista. Kokonaisvaltaisessa palvelutarpeen arvioinnissa tulee huomioida o Fyysiset tekijät, psyykkiset tekijät, sosiaaliset tekijät, kognitiiviset tekijät, taloudelliset tekijät, ympäristötekijät sekä mahdolliset riskitekijät (mm. ravitsemus, kaatumistapaturmat, lihasvoiman heikentyminen) aktuaaliset ja potentiaaliset ongelmat Mittarit, mitkä mittarit tarpeellisia missäkin tilanteessa ja mihin toimenpiteisiin tulokset johtaa. Moniammatillinen yhteistyö Asiakaslähtöisyys ja osallisuus Työpajoissa työstetään kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen palvelutarpeen toimintamalli ja työkalupakki suunnitelman toteutuksen seurannan ja arvioinnin tueksi. Työnkuvaukset moniammatillisen yhteistyön tueksi. Kehittämisosion määrärahat c. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen ja seuranta yleisen osuuden määräraha Sisältöä: Kokonaisvaltainen arviointi mahdollistaa laadukkaan ja tavoitteellisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen, joten b ja c koulutukset tukee toisiaan Mitä varten hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään, onko se työvälinen asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi vai maksupäätös hallinnon käyttöön. Miten arvioinnin perusteella saadaan tehtyä suunnitelma, joka sisältää asiakkaan kokonaisvaltaisen arvioinnin, moniammatillisen näkemyksen sekä huomioi asiakkaan oman asiantuntijuuden. Kirjaaminen. Miten kirjataan asioita tavoitteellisesti ja käytännön työtä tukevaksi ja miten ratkaistaan tiedonkulun ongelmat. Hoito- ja palvelusuunnitelman seuraaminen ja arviointi.

45 Työpajassa mallinnetaan hoito- ja palvelusuunnitelma (effica -tietojärjestelmässä olevan pohjan mukaiseksi) sekä tehdään tavoitteita tukeva toteutus-, seuranta- ja arviointijärjestelmä. Kehittämisosioiden määrärahat Liikuntasopimuskoulutus - Yleisen osuuden koulutusmääräraha Aikaisemman koulutussisällön mukainen koulutus niille kotihoidon työntekijöille, jotka eivät ole koulutusta vielä käyneet. Kirjaaminen, seuranta ja palaute asiakkaalle Työpajoja, joissa käydään läpi tehtyjä liikuntasopimuksia ja niiden tuloksia yhdessä ryhmän kanssa. Tulosten esiintuominen motivoi ja kannustaa tekemisessä. Kehitetään ongelmakohtia ja suunnitelman toteutumista. Fysioterapeuttien ja Lisujen toiminnan ja työnkuvan selkeyttäminen Kehittämisosion määrärahat d. Etäkonsultaatiolaite/mobiilikotihoito -yleisen osuuden koulutusmääräraha Mahdollisen mobiilikotihoidon käyttöönotto ja siihen liittyvät koulutukset. 3. Koulutuksen perusteet Koulutuksen tarkoituksena on lisätä henkilökunnan ymmärrystä gerontologisesta osaamisesta, moniammatillisen yhteistyön merkityksestä sekä yhtenevien käytänteiden vaikutuksista laadukkaaseen ja oikea-aikaiseen vanhustyöhön. Koulutuksissa tuodaan esiin ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan merkitys asiakkaan toimintakyvyssä sekä voimavaroja tukevana ja tarpeita vastaavien palveluiden suunnittelussa. Koulutukset tukevat yhteisöllisyyden kasvua kotihoidossa ja yhdessä tekemisen merkitystä. Koulutus antaa perustietoa toimintamallien tekemiseen ja juurruttamiseen sekä jo olemassa olevan liikuntasopimus toimintamallin käyttöönoton tehostamiseen. Mobiilikotihoitohanke edesauttaa asiakkaan osallisuutta oman hoidon suunnittelussa ja reaaliaikaisten tietojen saamisen omasta tilanteesta ja toimintakyvystä.

46 YHTEISVOIMIN KOTONA -HANKE PARAISTEN KOULUTUSSUUNNITELMA Arja Santapukki 1. Koulutuksen tavoitteet ja koulutussuunnitelmat Paraisten kaupungin tavoitteena on tukea vanhuslain tavoitteiden toteutumista, jotta ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Tavoitteena on, että kotihoidon henkilökunta osaisi arvioida ikääntyneen palvelun tarvetta ja toimintakykyä. Iäkkään henkilön palvelujen tarve tulee selvittää kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa kanssa. Palvelujen tarvetta tulee arvioida yksilöllisesti ja kattavasti. Henkilökunnan koulutuksen tarkoituksena on saada henkilökunta tietoiseksi vanhuksia koskevista laista ja laatusuosituksista sekä kunnan omista strategioista, jotta he saisivat hyvän perustan omalle työlleen. Henkilöstön koulutuksella halutaan kehittää myös valmiutta huomioida ikääntyneen voimavarat ja tarpeet kokonaisvaltaisesti sekä edistää hänen arjessa selviytymistään. Tarkoituksena on nostaa esiin myös sosiaalinen puoli. Henkilökuntaa koulutetaan käyttämään ja hyödyntämään palvelujen tarpeen ja toimintakyvyn arvioinnissa tarvittavia mittareita. Koulutuksella tuetaan myös arviointivälineiden käyttöä sekä suunnitelmien tekemistä ja kirjaamista. 2. Suunnitellut koulutukset ja sisältö Paraisten kehittämisosion työntekijä osallistuu koulutukseen, jossa käsitellään iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioimista ja mittaamista. Tarkoituksena on saada monipuolinen kuva palveluntarpeen arvioimisessa huomioitaviin asioihin sekä hyviä malleja ja mittareita toimintakyvyn arvioimiseen. Kotihoidon henkilökunnan koulutuksella pyritään muokkaamaan henkilökunnan asenteita huomaamaan nykypäivän vanhustenhuollon haasteet sekä asiakkaat kokonaisvaltaisina toimijoina. Kotihoidon henkilökunnalle on tarkoitus antaa koulutusta huomaamaan ikääntyneen jäljellä oleva toimintakyky ja palveluntarve sekä niiden arviointiin. Lisäksi koulutusta järjestetään myös palvelusuunnitelmien tekoon sekä kirjaamiseen. Yksilöllisen tarpeen mukaan koulutetaan työntekijöitä myös eri vastuualueittain, esim. työnjako ja kotiuttaminen.

47 Koulutukset Hanketyöntekijä osallistuu FCG Koulutus Oy:n järjestämään Opi arvioimaan iäkkään henkilön toimintakykyä hyvinvointia edistävässä toiminnassa ja palveluissa. Aloitamme syksyllä 2014 muokkaamalla asenteita. Vanhustyön johtaja luennoi kotihoidon henkilökunnalle vanhuslaista, laatusuosituksista sekä Paraisten vanhustenhuollon strategiasta. Lisäksi koulutetaan henkilökunta huomaamaan asiakkaiden mahdollisuudet ja jäljellä olevan toimintakyvyn ratkaisu- ja voimavarakeskeisin työmenetelmien avulla. Keväällä ja syksyllä 2015 aloitamme sisäisenä koulutuksena palvelutarpeen arvioinnissa käytössä olevien arviointivälineiden ja mittarien käytön koulutuksen kotihoidon ryhmissä. Henkilökuntaa koulutetaan myös ikääntyneen toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen sekä uusien arviointivälineiden ja mittareiden käyttämiseen. Koulutusta annetaan myös käyttöön otettavien suunnitelmien tekemiseen ja kirjaamiseen tarvittaessa. Vuoden 2015 aikana koulutetaan henkilökuntaa myös esille nousseiden vastuualueiden tarpeiden mukaan. Osa koulutuksista toteutetaan kaupungin omien työntekijöiden avulla ja osa ostopalveluna. Koska Parainen on kaksikielinen kunta, pyritään koulutukset järjestämään kaksikielisinä tai kahtena eri kertana, toinen ruotsin ja toinen suomen kielellä. 3. Koulutusten perustelut Arvioinnin apuna tulee olla käytössä luotettavia mittareita ja henkilökunnan pitää osata käyttää niitä toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimisessa. Palvelujen tarvetta ja toimintakykyä pitää kyetä seuraamaan kokonaisvaltaisesti. Henkilökunnan pitää osata huomioida myös palveluiden ja toimenpiteiden vaikutusta sekä arvioida sen pohjalta suunnitelmia ja päivittää niitä. Tarkoituksena on edistää arjessa selviytymistä. - Asiakkaan kannalta palvelutarpeen arviointi toteutuu yhtenevien periaatteiden mukaisesti ja oikeudenmukaisesti -asiakkaalle tarvelähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut. - Asiakas pystyy osaltaan vaikuttamaan palvelun sisältöön osallistumalla suunnitelmien tekoon ja arviointiin. - Kotihoidon henkilökunta saa hyviä ja toimivia työkaluja työnsä tueksi. - Asiakkaan kokonaisvaltaisen huomioimisen myötä toimintakyky ja elämänlaatu paranevat - Tuetaan vanhuslain hengen mukaisia tavoitteita - Henkilökunnan asennemuutos ja selkeämpi työtapa mahdollistuu (Päivitetty )

48

49 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion koulutussuunnitelma Päivitetty

50 1. Johdanto Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina merkittävästi Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Vuoteen 2030 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy 1,8 -kertaiseksi, kun taas terveydenhuollon resurssi-indeksi pienenee 0,52:een. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisillä asiakkailla on monia ongelmia, ja heidän hoitonsa on usein pirstaloitunutta eikä eri hoitotahojen välillä ole aina toimivaa yhteistyötä. Tästä syystä saumaton, asiakaslähtöinen kuntoutusketju on hankkeen keskeisin tavoite, jota myös suunniteltujen koulutuksien tulee tukea. Kaikkien hankkeen toimenpiteiden välillisenä kohderyhmänä ovat ikääntyvät ja heidän omaisensa, ja mm. koulutuksissa hyödynnetään kokemusasiantuntijoita. Perusterveydenhuollossa hoidetaan moniammatillista osaamista tarvitsevia kompleksisia potilaita, mutta hoitovastuun säilyttämiseksi perusterveydenhuollossa tarvitaan toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Lisäksi järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden tarjoamia palveluja ja tukimuotoja on osattava hyödyntää aiempaa paremmin. Erilaisten koulutus- ja yhteistyötapahtumien kautta luodaan ja vahvistetaan yhteistyötä, lisätään tietoisuutta muista toimijoista sekä tuetaan asennemuutosta. Vanhuspalvelulaki ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma painottavat laitoshoidon vähentämistä ja kotona annettavan tuen lisäämistä. Ikääntyvien osallisuutta on vahvistettava ja tuettava kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa. Tässäkin yhteydessä toimintamallien uudelleenarviointi sekä toimijoiden asenteiden tarkastelu on tarpeen aidon osallisuuden mahdollistamiseksi. 2. Suunnitellut koulutukset ja sisällöt sekä perustelut koulutuksille toimenpiteittäin 2.1 Saumaton asiakaslähtöinen kuntoutusketju Sairaanhoitopiirin kehittämisosion tärkeänä tavoitteena on saumaton asiakaslähtöinen kuntoutusketju. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet; kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, kuntoutusprosessin kehittäminen, kuntoutusketjun rajapintojen solmukohtien ja palvelujärjestelmän päällekkäisyyksien esille tuominen sekä työnkuvien selkeytys. Toimenpiteen toteutumisessa ensisijaisen tärkeää ovat toimivat kuntoutusketjut. Koulutukset tähän asiaan liittyen auttavat ketjujen toiminnan selkeyttämisessä ja niiden paremman toimivuuden saavuttamisessa. Alla ovat suunnitellut koulutukset toimenpiteittäin. Kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Toimenpiteen tavoitteena on alkukartoitusten jälkeen tuoda perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kotiutushoitajat tai kotiutuksen kanssa työskentelevät henkilöt yhteen. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta toisten toiminnasta sekä kehittää kotiutusprosessia ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämän toteuttamiseksi on suunniteltu erilaisia koulutuksia esimerkiksi työpajojen ja case esimerkkien muodossa. Tarkemmat koulutusaiheet kartoitetaan toimijoiden yhteistapaamisissa, ja kotiutushoidon summit koulutus rakennetaan sen pohjalta. Rahoitusta haetaan yleisen koulutusmäärärahaa 2 eli toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava ja ennakoiva työote sekä toimintakyvyn arviointi. Kuntoutusprosessin tehostaminen Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt toimivan kuntoutusketjun tukena Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt ovat tukena saumattomassa kuntoutusketjussa. Hankkeen aikana kehitetään esimerkiksi kuntoutussuunnitelmia sekä tarkistuslistoja, joista tietoa levitetään henkilökunnalle laa- 1

51 jasti myös koulutuksina. Koulutuksiin haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha kohta 3 kirjaamiseen ja tiedon siirron varmistamiseen liittyvä koulutus palveluketjun jokaisessa osassa). Etäkonsultaatiot Kehittämisosiossa on tarkoitus selvittää, kokeilla ja arvioida teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuuksia hoitoneuvotteluissa, palavereissa ja konsultaatiossa. Henkilöstöä koulutetaan toimintamallin ja laitteiden käyttämiseen. Ensin koulutetaan muutaman avainkäyttäjä / yksikkö ja toimintaa kokeillaan. Tämän jälkeen toimintaa laajennetaan ja lisää käyttäjiä koulutetaan. Järjestetään kaksi samansisältöistä koulutusta eri kohderyhmille. Rahoitusta haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha 7 eli etälaitteiden tietosuoja- ja käyttökoulutukset; hankkeessa on tavoitteena etäkonsultaatioiden kehittäminen. Palapelin kokoaminen ikäihmisen kuntoutusketjun havainnollistaminen moniammatillisuuden ja eri organisaatioiden näkökulmasta Koulutuksen tavoitteena on sekä tuoda konkreettisesti esille palvelujärjestelmän pirstaleisuus ikäihmisen hoidossa ja kuntoutuksessa että tuoda näkyväksi moniammatillinen osaaminen, jota eri vaiheissa tarvitaan. Koulutuksessa käydään casen kautta läpi kaikki kuntoutusketjuun osallistuvat tahot. Casen kautta opitaan paremmin ymmärtämään muiden toimijoiden osuutta ikäihmisen kuntoutuksessa. Kouluttajina toimivat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon asiantuntijat. Koulutuksen vetäjänä on ulkopuolinen asiantuntija. Koulutuksia järjestetään mahdollisesti useampia riippuen ensimmäisen koulutuksen palautteista. Koulutukselle haetaan yleisen osuuden määräraha 2 tai 4. Kuntoutusketjun solmukohtien esille tuominen Case esimerkeillä pyritään tuomaan esille kuntoutusketjun solmukohtia. Tarkoituksena on koota yhteen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon henkilöitä kunnittain. Tapaamisissa käydään läpi ennalta sovittua potilastapausta ja pohditaan yhteistyötä käytännön tasolla. Koulutus on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä useamman kunnan kanssa mahdollisesti samaa potilastapausesimerkkiä käyttäen. Koulutuksiin käytetään kehittämisosion omaa koulutusmäärärahaa. Case manager Koulutuksella pyritään syventämään osallistujan erityisosaamista paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden hoidon ja palvelun suunnittelussa, koordinoinnissa ja toteuttamisessa. Koulutus antaa työkaluja asiakkaiden ohjaukseen ja tukemiseen sekä heille sopivien palveluiden löytämiseen. Koulutus on suunnattu kuntien työntekijöille. Määräraha 1; edistetään koulutuksella henkilöstön valmiutta huomioida ikääntyneen tarpeita ja voimavaroja kokonaisvaltaisesti. 2.2 Ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja työntekijöiden voimavaralähtöisen ja kuntouttavan osaamisen lisääminen Tavoitteiden toteuttamiseksi on suunniteltu seuraavat toimenpiteet; kuntouttavan työotteen kehittäminen, kotihoidon tukeminen, vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen sekä omaishoitajien tukeminen 2

52 Kuntouttavan työotteen kehittäminen Hankkeessa järjestetään kuntouttavaa työotetta tukevaa koulutusta. Koulutus kohdennetaan toimenpiteeseen osallistuvien pilottiosastojen henkilökuntaan. Koulutuksen aiheena on gerontologinen kuntoutus. Koulutuksen järjestämiseen haetaan yleisen koulutusmääräraha 2 rahoitusta. Koulutusta järjestetään myös tutkimusklubien muodossa. Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen Geriatrinen / gerontologinen kuntoutus Perusterveydenhuollon henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito on merkittävässä roolissa niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin toimintakyvyn alenemisen tunnistamisessa ajoissa. Tästä syystä on tärkeää lisätä henkilökunnan tietoutta toimintakyvystä ja sitä alentavista tekijöistä. Hankkeessa järjestetään koulutusta geriatriseen / gerontologiseen kuntoutukseen ja kuntoutusprosessiin liittyen. Koulutuksella lisätään perustason henkilökunnan tietämystä kohdennetusti juuri ikäihmisten kuntoutukseen liittyen. Tarkempina aiheina voisi olla: geriatrinen kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Olisi hyvä myös huomioida toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävät sairaudet sekä vuosikontrollit. Kouluttajana voisivat toimia esimerkiksi Aila Pikkarainen (gerontologi (THM, KM), Vuokko Lampinen- Laine tai Hannu Heikkilä. Koulutuksella haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha 2: toimintakykyä ylläpitävää, kuntouttavaa ja ennakoivaa työotetta sekä toimintakyvyn arviointia lisäävä ja kehittävä koulutus; laaja-alaisen kuntouttavan toiminnan sekä arviointiosaamisen lisäämiseksi palveluketjun joka osiin. Vanhenemisen ABC Kehittämisosiossa on suunniteltu koulutus, jossa yhdistettäisiin kattavasti tietoa ikäihmisen terveyteen, toimintakykyyn ja kuntoutukseen liittyen esimerkiksi vanheneminen ilmiönä, muistisairaudet, lääkitys, kipu, ravitsemus sekä psyykkiset häiriöt. Vanheneminen on moniulotteinen ilmiö, joka on myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tärkeää muistaa. Koulutuksessa käsitellään sitä mitä on normaali vanheneminen ja mitä siihen kuuluu, mitä erityispiirteitä ikäihmisillä on ja mitä merkitsee vanhenemisen medikalisaatio. Kouluttaja voisi olla Maritta Salonoja. Koulutuksissa on osuus myös muistisairauksista: milloin aihetta tutkia muistihäiriötä? muistisairaudet erityispiirteineen, pienistä yksittäisistä avuista voi olla yhdessä iso apu/muistipotilaan kokonaistilanteen ja kaatumisen riskitekijöiden säännöllinen arviointi, kuntouttava työote/muistihäiriöisen päivittäinen kuntouttaminen. Tarve muistisairautta koskeville koulutuksille nousi esille toimintakykyisenä ikääntyminen - juurruttamishankkeen koulutuskyselyissä. Ikäihmisen hoidossa onnistunut lääkitys on ensiarvoisen tärkeää. Lääkkeitä saattaa olla liikaa tai liian isoilla annoksilla, ajan tasalla olevaa tietoa lääkityksistä ei ole, tieto lääkityksistä ei siirry. Perusterveydenhuollossa on jatkuva tarvetta koulutuksiin vanhusten lääkehoidosta. Koulutuksissa käsitellään mm. onnistuneen lääkehoidon edellytyksiä, arviointia/lääkehoidon ja voinnin seurantaa, yleisiä lääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluvia oireita ja löydöksiä vanhuksilla/lääkehoidon onnistuminen kotihoidossa, vanhusten psykiatrinen lääkehoito, polyfarmasia. Kouluttajina voisi toimia Alli Puirava (lääkehuollon lehtori), Juha Puustinen ja/tai Hanna-Maria Alanen. 3

53 Lisäksi koulutuksissa käsitellään seuraavat aiheet; kipu, ravitsemus, psyykkiset häiriöt sekä muut hankkeessa toteutetussa koulutus- ja osaamiskartoituksessa esille nousseet asiat. Koulutukseen haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha 1 eli geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus; edistetään henkilöstön osaamista ja valmiutta arvioida ja huomioida ikääntyneen yksilöllisiä tarpeita, voimavaroja ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Asennekoulutus Asenteen ovat merkittävässä osassa ikäihmisen kuntoutuksessa sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tästä syystä on tärkeää tarjota henkilökunnalle koulutusta asenteiden muokkauksessa. Erityisen tärkeää olisi viedä ajatusta ikäihmisen kuntoutuksen tärkeydestä sekä kuntoutuksen kuulumisesta kaikille. Koulutusta esitetään toteutettavaksi yleisen osuuden koulutusmääräraha 4 eli yhteistyö, asennemuokkaus ja tiimityöskentelytaitojen koulutus. Motivoiva haastattelu Koulutusta järjestetään ikäihmisen kohtaamisesta ja ikäihmisen motivoivasta haastattelusta. Pelkkä tietämys terveellisistä ja oikeista elintavoista, sairauksien asianmukaisesta hoidosta, omatoimisesta kuntoutuksesta tai päihteettömyyden eduista harvoin riittää motivoimaan ihmistä elämään näiden oppien mukaan. Työntekijät kaipaavat uudenlaisia välineitä pyrkiessään ohjaamaan asiakkaitaan terveyttä edistäviin toiminta- ja elintapoihin. Motivoivan haastattelun perusteet -koulutus tarjoaa hoitohenkilöstölle uuden ajattelumallin asiakasohjauksessa. Kouluttajana voi toimia esimerkiksi sos.terapeutti Mailis Taskinen, Tampereen A-klinikkatoiminta. Koulutuksen toteuttamiseen haetaan Yleisen osuuden koulutusmääräraha 6 eli lisätään toimijoiden tietoisuutta, mitä muut toimijat tekevät asiakkaan kanssa esim. systemaattisen ja suunnitellun mentorointiprosessin kautta, jolloin eri toimijoiden erityisosaaminen lisääntyy, verkostomainen yhteistyö kehittyy ja myös ns. hiljainen tieto siirtyy. Mentorointi Aikaisemmassa Toimintakykyisenä ikääntymisenä - hankkeessa vanhuspsykiatriassa käyttöön otettu työskentelytapa mentorointi laajennetaan hankkeen aikana muille erikoisaloille. Tarkoituksena on kouluttaa pilottiosaston tai yksikön henkilökuntaa. Kouluttajina voivat toimia esimerkiksi Sari Hurmansalo (psykiatrinen sh) tai Pirjo Juhela (vanhuspsykiatrian el, psykoterapeutti). Tutorina toimisi projektisuunnittelija Sari Furuholm. Haemme mentorointikoulutusten järjestämiseen rahoitusta hankkeen yleisen osuuden koulutusmäärärahasta kohdasta 6; lisätään toimijoiden tietoisuutta siitä, mitä muut toimijat tekevät asiakkaan kanssa esim. systemaattisen ja suunnitellun mentorointiprosessin kautta, jolloin eri toimijoiden erityisosaaminen lisääntyy. Kotihoidon tukeminen Kotihoidon työntekijöitä pyritään tukemaan verkostoitumalla ja kouluttamalla. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa hankkeen aikana kaksi kotihoidon päivät nimellä kulkevaa seminaaria. Seminaarin sisältö ja ohjelma suunnitellaan yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa. Hankkeen aikana pyritään järjestämään kaksi seminaaria. Kotihoidon henkilöstölle suunnataan myös geriatrista ja psykiatriasta tietoutta lisääviä tietoiskuja esille tuotujen tarpeiden pohjalta. Kehittämisosion oma määräraha 4

54 2.3 Ikääntyvien oman osallisuuden ja vertaistoiminnan edistäminen yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa Julkisten resurssien rajallisuus korostaa järjestöjen merkitystä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Hankkeessa pyritään lisäämään tietoa järjestöjen ja yhdistysten tarjoamista tukipalveluista koulutustilaisuudella. 2.4 Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvat kehitysvammaiset Tavoitteena on löytää ko. perheet ja selvittää perheen avun tarve vanhempien ikääntyessä. Kartoitus, palvelutarpeen arviointi, kuntoutus- ja muu palvelusuunnittelu ja palveluiden toteuttaminen tehdään yhteistyössä sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon kanssa. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen ja STM:n linjauksen mukaan ( ) vammaisten ja heidän omaistensa toiveita on kuunneltava enemmän palvelujen suunnittelussa. Kun tukea ja palveluja räätälöidään joustavasti asiakkaiden ja omaisten toiveita kuunnellen, laitoshoidon ja muun kalliimman hoidon tarvetta voidaan vähentää. Tämän ohjeistuksen mukaisesti hankekoulutuksissa SatSHP:n sosiaalipalvelut toisivat teemakoulutuksina esille kuntatoimijoille 3 teemaa eli - muuttovalmennus - perhehoito - jalkautuvat palvelut Kuntatoimijoiden kartoittaessa ja kohdatessa ikääntyviä vanhempia, jotka hoitavat kehitysvammaisia lapsiaan kotona, tietämys sosiaalipalveluiden erilaisista toimintamalleista ja mahdollisuuksista edesauttaa asiakkaiden mahdollisuutta saada yksilöllisiä tukipaleluita. Teemakoulutusten avulla pyritään lisäämään yhteistyöosaamisesta, parantamaan toimivien palveluketjujen räätälöimistä ja madaltamaan yhteydenoton kynnystä. Muuttovalmennus Muuttovalmennus on asia jota olisi hyvä tuoda esille kuntatoimijoille eli mitä se on, kenelle sitä voidaan antaa ja missä tilanteessa. Muuttovalmennus on prosessi, joka käynnistyy, kun erityistä tukea tarvitsevan ihmisen muutto uuteen kotiin tulee ajankohtaiseksi. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelut tarjoavat muuttovalmennusta sosiaalipalveluiden sisällä, mutta kunnilla on mahdollisuus ostaa palvelua. Muuttovalmennusta tarjotaan asiakkaille, näiden läheisille sekä lähettävän ja vastaanottavan yksikön henkilökunnalle ennen ja jälkeen muuton. Valmennus räätälöidään jokaisen osapuolen tarpeen mukaan. Perhehoito Perhehoidon tarkoituksena on antaa kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus solmia pysyviä ja kiinteitä ihmissuhteita sijoittamalla heitä yksityisiin perheisiin. Pyrkimyksenä on tarjota pitkäaikainen normaali kasvuympäristö myös niille, joilla ei ole edellytyksiä asumiseen lapsuudenkodissa tai itsenäisesti. Perhehoito, on yksi sosiaalipalvelujen palvelumuodoista, henkilöt asuvat perheissä ja elävät näiden perheiden mukana. Näin hankettakin ajatellen kotoaan iäkkäiden vanhempien luota mahdollisesti pois muuttava kehitysvammainen pääsisi mahdollisesti perheeseen eikä tarvitsisi muuttaa mihinkään yksikköön. Perhehoitoa käytetään, myös tilapäishoitopaikkana, omaishoitajien tukemiseksi. 5

55 Jalkautuvat palvelut Jalkautuvat palvelut tuovat tuen asiakkaiden kotiin, oli koti sitten lapsuuden koti tai asumisyksikkö tukien perhettä sekä henkilökuntaa ja löytäen keinoja siellä kotona asumiseen ja muihin mahdollisiin ns. ongelma kohtiin. Jalkautuvat palvelut tuovat tuen asiakkaiden kotiin, tukien perhettä ja löytäen keinoja siellä kotona asumiseen ja muihin mahdollisiin ns. ongelma kohtiin. Lisäksi hyödynnettäisiin Kehitysvammaisten palvelukotisäätiön järjestämää teemakoulutusta aiheesta Toimiva työyhteisö kansalaisuuden tukijana. 1-3 teemaa/päivä. Koulutuspäivän hinta on kulut, mukana 2-3 kouluttajaa. Toimiva työyhteisö kansalaisuuden tukijana Läheisyhteistyö kehitysvammaisen henkilön hyvän elämän tukena Työkaluja laadukkaaseen palveluun Toimivan työyhteisön rakennuspalikat Työyhteisön vuorovaikutusta rakentamassa Kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja palveluiden muotoilu 6

56 YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

57 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Arvioinnin kohde ja tarkoitus ARVIOINTIKYSYMYKSET Mitä ja miten arvioidaan? Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutusten arviointi Asiakkaiden osallisuuden arviointi Henkilöstön osaamisen kasvun arviointi Yhteistyöosaamisen kehittymisen arviointi Arvioinnin vaiheet Lähtötila-arviointi Väliarvioinnit Loppuarviointi Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi... 9

58 1 JOHDANTO Arvioinnin kohde ja tarkoitus Arvioinnin kohde on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima Yhteisvoimin kotona - hanke. Hankkeen rahoittajana on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja hanke toteutetaan Hanke on jaettu kuuteen alueelliseen osakokonaisuuteen, jotka kaikki toteuttavat hankkeessa omia kehittämisosioitaan. Nämä hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila), Parainen, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen). Yhteisvoimin kotona -hankkeen päämääränä on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena on ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta ja kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Tarkoituksena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset kuntoutus- ja kotiin annettavien palveluiden ketjut ja menetelmät, ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankekokonaisuudelle on asetettu kaksi pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen - Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Hankkeelle on asetettu seuraavia tavoitteita: 1) Vahvistetaan iäkkään ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. 2) Luodaan moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä, kuntoutustarpeet huomio palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. 3) Yhdistetään kuntoutusketjuja, ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. 4) Kehitetään joustava ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatio esimerkiksi vanhuksen kotona, ja vakiinnutetaan palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. 5) Kehitetään kuntoutus ja palvelusuunnitelmien seurantaa. 6) Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. 7) Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon aiempaa kehittämistyötä ja otetaan käyttöön muualla jo hyväksi havaittuja toimintamalleja. Hankkeen tavoiteltavat vaikutukset ovat seuraavat:

59 - Iäkkäät pystyvät asumaan turvallisesti kotona entistä pidempään toimintakykyisinä ja merkityksellistä elämää viettäen. - Ikäihmisillä ja heidän omaisillaan on mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen sekä omiin palveluihinsa. Osallisuuden kokemus lisää tyytyväisyyttä palveluihin. - Tarvelähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut vastaavat asiakkaiden usein moninaisiin tarpeisiin. - Ikääntyneiden omaishoitoperheiden kotona selviytyminen ja hyvinvointi lisääntyvät, jolloin ympärivuorokautisen hoidon tarve myöhentyy. - Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu paranee. - Laitos- ja palveluasumispainotteisuutta puretaan kotiin annettavien palveluiden kehittämisen myötä. Sairaaloissa on pääasiassa potilaita, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa, ei enää jatkohoitoon odottavia. Myös vanhustenhuollon kustannuksia saadaan hillittyä laitostumisen vähetessä. - Ikääntyvien kuntoutumista ja palvelutarpeen kehitystä seurataan, jolloin mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa ja voidaan tukea kotona selviytymistä. - Yhteistyö ja yhteistyöosaaminen eri organisaatioiden ja ammattiryhmien välillä parantuu, ja toimintakäytännöt yhtenäistyvät. Yhteistyö eri sektoreiden välillä on sujuvaa ja joustavaa, ja tiedonsiirto onnistuu. - Henkilökunnan hyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyvät, mikä näkyy asiakastyön paranemisena. Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden työtä tuottamalla ajantasaista tietoa työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeen arviointi toteutetaan prosessiarviointina, jolloin arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on ohjata kehittämistä laadullisen ja määrällisen seuranta- ja arviointitiedon avulla koko hankkeen ajan. Arvioinnin kautta haetaan myös perusteita luotavien toimintamallien hyödyistä ja kustannusvaikutuksista, ja lisätään siten edellytyksiä juurruttaa hankkeessa luotuja palvelu- ja toimintamalleja sekä käytäntöjä osaksi kuntien peruspalveluja. Hankkeen arvioinnin tavoitteet muotoutuvat kehittämisosioiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta, sekä koko hankealueella toteutettavista toimenpiteistä. Kehittämisosiot tekevät oman arviointisuunnitelmansa jossa arvioidaan kehittämisosioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi hanketta arvioidaan kokonaisuudessa hankkeen loppuvaiheessa. Arviointi kohdistuu sekä hankkeen toteuttamisprosessiin että hankkeen tuloksiin. Erityisinä arviointikohteina ovat: - Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutukset - Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen - Henkilöstön osaamisen kasvu - Yhteistyöosaamisen kehittyminen Arviointitietoa kerätään hankkeen työntekijöiden, ohjausryhmän (-ryhmien) ja rahoittajan käyttöön. Tavoitteisiin pyritään yhteistyöverkostoja kehittämällä, asiakkaita osallistamalla, henkilökuntaa kouluttamalla ja uusia palvelumalleja luomalla. Arviointi toteutetaan pääosin hankehallinnon ja mukana olevien kehittämisosioiden omana työnä joka sisältää sisäistä arviontia sekä itsearviointia. Hanketyöntekijöille järjestetään tarvittaessa koulutusta arviointiosaamisen lisäämiseksi sekä arvioinnin tekemistä ja vaiheita käydään läpi yhteisillä kehittämispäivillä tarpeen mukaan.

60 Ulkopuolista osaamista tullaan käyttämään lähinnä vertaisarvioinnin toteuttamisessa sekä ulkoisen arvioinnin toteuttamisesta joiltakin osin. Vertaisarvioinnin tavoitteena on arvioida sekä koko prosessia, että aikaan saatuja tuloksia samantyyppisten kehittämisosioiden kesken. Vertaisarvioinnista on järjestetty koulutusta ja sen läpiviemiseen käytetään ulkopuolista osaamista. 2 ARVIOINTIKYSYMYKSET Mitä ja miten arvioidaan? Arviointikysymykset kohdistuvat hankkeen tavoitteisiin ja odotettuihin vaikutuksiin. Lisäksi tarkastellaan hankkeessa kehitettyjen toimenpiteiden hyödynnettävyyttä varsinaisessa kehittämistyössä. Arvioinnissa lähdetään liikkeelle siitä, mikä on hankkeen kohderyhmän (kohderyhmien) palveluiden nykytila ja mitä muutoksia (parannuksia) hankkeella pyritään aikaansaamaan palveluiden käytön tavoissa ja palvelujärjestelmässä. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, minkälaisia asiakasvaikutuksia hanketyöllä on. Tavoitteena on myös selvittää, saadaanko hankkeessa käytetyillä toimintamalleilla, koulutuksella ja verkostomaisen yhteistyön kehittämisellä aikaan muutoksia ikääntyneiden kotona selviytymisessä sekä palveluissa. Oletuksena on, että verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja asiakkaan osallistaminen auttavat luomaan asiakas- ja tarvelähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ja vähentävät näin myös erikoissairaanhoidon tarvetta. Tämän johdosta voitaisiin purkaa nykyisiä, usein hajanaisia ja päällekkäisiä palveluita. Oletuksena on niin ikään, että nämä muutokset parantavat kustannustehokkuutta. Arvioinnissa keskitytään neljään kokonaisuuteen: 1) Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutukset 2) Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen 3) Henkilöstön osaamisen kasvu 4) Yhteistyöosaamisen kehittyminen Laadullisen, ohjaavan tiedon lisäksi hankkeen vaikutuksia arvioidaan myös määrällisen tiedon avulla. Hankkeessa arviointia toteutetaan sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin kautta. Kaste- ja laatusuosituksen indikaattorit sekä kuntien palvelutuotantoa koskevat seurantatiedot reagoivat muutokseen hitaasti, joten näitä arviointimalleja käytetään pidemmän aikavälin arvioinnin suorittamisessa. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista ja periaatteista on osallistaminen sekä asiakaslähtöinen toiminta. Osallistamisen ja asiakaslähtöisyyden arviointi toteutetaan kyselyin ja haastatteluin koko projektin ajan. Eri oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa harjoittelujaksoja ja siihen liittyviä opiskelutehtäviä sekä opinnäytetöitä hankkeen kehittämisosioista. 2.1 Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutusten arviointi Hankkeen luomien palvelu- ja toimintamallien vaikutusten selvittämiseksi tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke tuo palvelujärjestelmään. Tarkastelukohteena ovat a) kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan yli hallintokuntien ulottuvia matalan kynnyksen asiakaslähtöisiä palveluita ja palvelumalleja (onko päällekkäisyyksiä kunnan eri toimijoiden välillä) b) miten nämä palvelut vaikuttavat asiakkaisiin c) onko korjaavien toimenpiteiden tarve vähentynyt d) vähentävätkö käyttöön otetut toimintamenetelmät erikoissairaanhoidon käyttöä ja millaisia kustannuksia syntyy verrattuna aikaisempiin toimintatapoihin. Muutoksia arvioidaan asiakkaan (ikääntyneiden ja heidän omaistensa), henkilöstön ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia tarkastellaan elämänhallintaan ja kotona selviytymiseen liittyvien mittarien avulla. Keskeisenä näkökulmana vaikutusten arvioinnissa on se, miten uudelleen järjestetyt palvelumenetelmät onnistuvat vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin: Kokevatko asiakkaat tulleensa autetuiksi oikea-aikaisesti? Johtaako annettu apu muutokseen? Ovatko asiakkaat tyytyväisiä saamaansa palveluun? Asiakkaisiin liittyvää arviointitietoa kerätään haastattelujen, -kyselyjen ja toimintamallien kehittämistyössä kerättävien asiakastietojen avulla. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös asiakasraateja, fokusryhmiä tai käyttää soveltaen bikva -menetelmää. Asiakashaastatteluissa voidaan tarkastella myös sitä, ovatko palvelut asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja toimivatko ne. Henkilöstön näkökulmasta tarkastellaan ikäihmisten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisessa, asenteissa ja työtavoissa tapahtuneita muutoksia. Arviointitietoa kerätään hanketyöntekijöiden it-

61 searviointina sekä laajemmin henkilöstökyselyjen avulla. Lisäksi voidaan haastatella tiettyjä avainhenkilöitä. Organisaatioiden ja palvelujärjestelmien näkökulmasta arvioidaan palveluissa ja palveluprosesseissa tapahtuneita muutoksia. Muutoksia tarkastellaan asiakkaan viranomaisverkostojen ja palvelupolkujen avulla, palvelu- ja prosessikuvausten avulla sekä hankkeen ohjausryhmille ja yhteistyötahoille tehtävän kyselyn avulla. Uusien toimintamenetelmien kustannustehokkuuden arvioimiseksi voidaan esimerkiksi tarkastella palvelun käyttäjän aiheuttamia kustannuksia palvelujärjestelmälle ennen uutta palvelumallia ja sen jälkeen. Palvelu- ja toimintamallien vaikutuksia ja kustannustehokkuutta tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan tarve- ja asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamalleja hankkeen kohderyhmille? o Mitkä ovat hankkeen luomien palvelu- ja toimintamallien vaikutukset? o Miten palvelujen kustannustehokkuus on toteutunut? o Miten asiakastyytyväisyys on toteutunut? - Miten hanke on vähentänyt päällekkäisten palveluiden käyttöä? 2.2. Asiakkaiden osallisuuden arviointi Hankkeen kohderyhmien ja hankkeessa kehitettyjen palveluiden asiakkaiden osallisuuden toteutumista arvioidaan kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten asiakkaat (ikääntyneet ja heidän omaisensa) on otettu / saatu mukaan palvelutarpeen määrittelyyn ja palvelu- ja toimintamallien kehittämiseen. Toiseksi tarkastellaan sitä, miten luodut palvelu- ja toimintamallit ovat onnistuneet lisäämään asiakkaiden osallisuutta laajemmin omassa asiassaan, esimerkiksi kokemusta omien palveluidensa kehittämisessä. Asiakkaiden osallisuuden toteutumista tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamenetelmiä ikääntyneille ja heidän omaisilleen? o Miten asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat toteutuneet? o Miten asiakkaat on otettu mukaan palvelutarpeen määrittämiseen ja palvelujen kehittämiseen? - Miten asiakkaat toteuttavat ja pystyvät toteuttamaan osallisuutta omassa asiassaan? 2.3 Henkilöstön osaamisen kasvun arviointi Hankkeen tavoitteet ovat vahvasti ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavaa työotetta edellyttäviä. Tätä varten on vahvistettava ikääntyneiden ja heidän omaistensa kanssa toimivien osaamista ja yhteistyötä monella eri sektorilla. Osaamisen lisääminen on väline siihen, että toimintamalleja osataan käyttää, ja toimijat omaksuvat uudenlaisen palvelukulttuurin. Osaamisen kasvulla tarkoitetaan henkilöstön ammatillista osaamista, jota tarvitaan varhaisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamisessa, palveluihin ohjaamisessa ja palveluiden toteuttamisessa. Osaamisalueet liittyvät mm. geriatriseen ja vanhuspsykiatriseen osaamiseen, toimintakykyä ylläpitävään ja kuntouttavaan työotteeseen sekä yhteistyöosaamiseen ja asenneilmapiirin vahvistamiseen. Kehittämisosioiden osalta tarkastellaan myös palveluiden asiakaslähtöisessä suunnittelussa ja asiakkaan osallistamisessa tapahtuvaa osaamisen kasvua. Arviointitietoa kerätään ensisijaisesti haastatteluiden ja kyselyjen avulla hankkeen lähtötila-arvioinnissa, väli- ja loppuarvioinneissa sekä koulutustilaisuuksien yhteydessä. Henkilöstön osaamisen kasvua tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Miten hankkeessa toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet henkilöstön osaamiseen suhteessa lähtötilanteeseen?

62 - Mikä on henkilöstön osaamistaso (ja miten se on hankkeen aikana muuttunut) suhteessa hankkeen kohderyhmien palvelutarpeisiin ja ohjaukseen? 2.4. Yhteistyöosaamisen kehittymisen arviointi Yhteistyöosaamisen kehittymistä arvioidaan tarkastelemalla verkostomaista työskentelyä ja -menetelmiä, joita hankkeessa on käytetty mm. erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kotihoidon, omaisten, sosiaalipalveluiden, kunnan kulttuuri- ja liikuntapalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa siten, että asiakkaan hoitopolku on sujuva ja tiedonsiirto joustavaa (rajapintojen hiominen). Yhteistyöosaamisen kehittymistä tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Miten hankkeessa kehitytetyillä menetelmillä on onnistuttu vaikuttamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhön? - Millaiset edellytykset hankeorganisaatioilla on verkostomaisen yhteistyön toteutukseen? - Mitä parannuksia hanke on tuonut verkostomaiseen yhteistyöhön? o Mitkä ovat hankkeen tuomat muutokset asiakkaan, henkilöstön, organisaation näkökulmasta? o Mitä muutoksia hanke on tuonut osaamisen, prosessin ja palveluiden toimivuuden kannalta? 3 Arvioinnin vaiheet 3.1 Lähtötila-arviointi Hankkeen toiminnan alkuvaiheessa (syksy 2014) toteutetaan hankkeen lähtötila-arviointi. Lähtötilaarviossa kuvataan hankkeen kehittämisen kohteena olevan palvelujärjestelmän (verkostot, toimintamallit, toimijat) nykytila. Hankkeen lähtötila-arviossa tarkennetaan kunkin kehittämisosion osalta, mihin asiakasryhmään (ikääntyneet, heidän omaisensa, kotihoidon henkilöstö jne.) luotava palvelu- tai toimintamalli kohdistuu, mitkä ovat esimerkiksi asiakasryhmän palvelutarpeita ja miten asiakkaat käyttävä tällä hetkellä palveluita. Palvelujärjestelmä kuvataan esim. kuvaamalla palveluprosesseja. Arviointitieto toimii samalla alueellisten kehittämisosioiden palveluiden asiakastietona ja kehitettävien palvelu- ja toimintamallien perusteluna. Lähtötilanne selvitykseen kuuluu myös osaamisen arviointi. Palvelujen ja palvelujärjestelmän käytön arviointimenetelmänä käytetään sidosryhmä- tai verkostokarttaa, joko siten, että kuvataan kuvitteellisen asiakkaan käyttämät palvelut, tai ottamalla tarkasteluun yksittäisiä asiakas-caseja (tapauksia) ja kuvaamalla muutaman todellisen asiakkaan palvelut. Hankkeen väli- ja loppuarvioinneissa verrataan hankkeen tuomia muutoksia lähtötila-analyysiin. Lisäksi kehittämisosioissa tehdään asiakashaastatteluja ja/ tai kyselyjä nykytilanteen arvioimiseksi sekä asiakkaan että henkilökunnan näkökulmasta. Alueelliset kehittämisosiot vastaavat tämän hetken olemassa olevan tiedon keräämisestä sekä sidosryhmien, verkostojen ja palvelujärjestelmän kuvaamisesta omien tavoitteidensa ja toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Lähtötila-arviointiin liittyviä tietoja on jo jonkin verran valmiina mm. alueellisten kehittämisosioiden hankesuunnitelmissa. 3.2 Väliarvioinnit Hankkeen väliarvioinnit toteutetaan noin kuuden kuukauden välein joulukuussa 2014, toukokuussa 2015 ja joulukuussa Väliarvioinneissa tarkastellaan hankkeen tuloksia ja tuotoksia suhteessa tavoitteisiin. Väliarvioinneissa tarkastellaan arviointikysymysten kautta myös sitä, ollaanko alueellisissa kehittämisosioissa menossa oikeaan suuntaan vai jääkö jotain olennaista huomioimatta. Väliarviointitietoa

63 tuottavat ensisijaisesti hankkeen työntekijät, lisäksi hyödynnetään asiakas- ja henkilöstökyselyjä sekä haastatteluja. Joulukuussa 2014 tehtävän väliarvioinnin painopiste on verkostomaisen yhteistyön käynnistämisessä ja asiakkaiden osallisuuden mahdollistuminen verkostoissa sekä näiden lähtötila-arvioiden toteutuksen arvioinnissa. Ulkoinen arviointi/väliarviointi keskittyy toukokuussa 2015 verkostomaisen yhteistyön osalta ikääntyneiden ja heidän omaistensa osallisuuden arviointiin sekä ammattilaisten asenteiden muutosten arviointiin. Kehitettyjen/käyttöön otettujen menetelmien ulkoinen arviointi painottuu niihin muutoksiin, mitä palvelu- ja toimintamallien käyttöönotto on tuonut henkilökunnan osaamiseen. Kolmas väliarviointi joulukuussa 2015 painottuu toimintamallien vaikutusten ja verkostomaisen yhteistyön kehittymisen arvioinnin lisäksi henkilöstön osaamiseen sekä palvelujärjestelmän muutoksiin. Tässä vaiheessa kaikissa kehittämisosioissa tulisi joidenkin mallien toteutuksen ja arvioinnin olla siinä vaiheessa, että ne ovat mallinnettavissa toisiin kuntiin niin, että loppuarvioinnissa olisi mahdollisuus arvioida myös mallien siirrettävyyttä ja yleistä toimivuutta. Jokaisessa väliarvioinnissa hyödynnetään lisäksi hankkeen alueellisten kehittämisosioiden keskinäistä vertaisarviointia siten, että saman kehittämisosion parissa työskentelevät hanketyöntekijät arvioivat toisiaan. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti uusien toimintamenetelmien ja verkostomaisen yhteistyön toteutuksen sekä hankeprosessin arvioinnissa. Vertaisarviointiin käytetään myös ulkopuolista asiantuntijapalvelua. 3.3 Loppuarviointi Hankkeen päätösvaiheessa (kesäkuu-elokuu 2016) toteutetaan lopullinen hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi. Arviointi tapahtuu suhteessa lähtötilanteeseen, eli mikä oli tilanne ennen hankkeen toimenpiteitä. Hankekunnat arvioivat lisäksi hankkeen lopullisia vaikutuksia noin vuosi hankkeen päättymisen jälkeen (syksy 2017). Loppuarvioinnissa pyritään tuomaan esiin eri tavoin hankkeella saavutettuja hyötyjä. Tarkastellaan sitä, millaisia toimenpiteitä kehittämisosioissa tehtiin tavoitteiden saavuttamiseksi ja arvioidaan toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta sekä sitä, mitä näillä toimenpiteillä saavutettiin. Päästiinkö toimenpiteiden avulla hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin? Loppuarvioinnissa tullaan tarkastelemaan myös ei-toivotuttuja vaikutuksia ja kerätään kokemuksia seuraavia hankkeita ajatellen. Yhteisvoimin kotona -hankkeen loppuarvioinnissa tullaan tarkastelemaan niitä muutoksia, joita hanke on aikaansaanut moniammatillisessa arviointi- ja yhteistyöosaamisessa organisaatioiden välillä sekä kuntoutus- ja kotiin annettavien palvelujen ketjuissa ja menetelmissä. Arviointi kohdistuu myös siihen, kuinka hyvin moniammatillinen arviointi- ja yhteistyöosaaminen sekä käyttöön otetut palvelu- ja toimintamenetelmät kohdentuvat ikääntyneisiin, onko ikääntyneiden osallisuus sisällytetty palvelu- ja toimintamalleihin ja ovatko nämä sisällytettyinä kunnan toimintastrategioihin. Samoin tarkastellaan, vastaavatko uudet toimintamenetelmät asiakkaiden tarpeita ja ovatko uudet toimintamallit pystyneet vähentämään päällekkäisiä tai pirstaleisia palveluita tai erikoissairaanhoidon tarvetta. Yhtenä arvioinnin kohteena on myös henkilökunnan asiakasta osallistavan osaamisen lisäämisen arviointi (pitäen sisällään vuorovaikutustaidot sekä asenteet). Tapahtuneita muutoksia verrataan hankkeen lähtötila-analyysin tietoihin. Tarkasteluun nostetaan erityisesti se, mitkä tekijät ovat olleet ratkaisevia onnistumisen edellytyksiä hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa. Loppuarvion tarkoituksena on myös koota yhteen hankkeessa saadut kokemukset, kehitetyt mallit sekä käytännöt levittämiskelpoiseen, laajemmin hyödynnettävään muotoon.

64 4 Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi Arviointi toteutetaan pääosin hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden omana työnä, itsearviointina ja sisäisenä arviointina. Hanketyöntekijöiden arviointiosaamista lisätään koulutuksen avulla. Arviointiprosessin tueksi ostetaan ulkopuolista arviointiosaamista aiemmin esitetyn suunnitelman mukaisesti. Ulkoisen ja vertaisarvioinnin hankinta kilpailutetaan marraskuun 2014 aikana. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään hankkeen yhteistyökumppaneina toimivien ammatti- ja korkeakoulujen opiskelijoita opinnäytetöiden ja harjoitustöiden avulla. Arviointitietona hyödynnetään mahdollisimman paljon asiakasraateja tai -kyselyitä, asiakas- ja työntekijähaastatteluja sekä verkosto- ja sidosryhmien osaamista. Muu tiedonkeruu hankkeen työntekijöiltä, hankeorganisaatioiden henkilöstöltä, hankkeen ohjausryhmältä, sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta toteutetaan suurelta osin kyselyjen tai haastattelujen avulla. Arviointiprosessissa tehdään soveltuvin osin yhteistyötä Pois syrjästä hankkeen kanssa siten, että järjestetään yhteiskoulutusta sekä tehdään yhteiskilpailutusta siten kun se on molempia hankkeita hyödyttävää. Arviointiaikataulu on esitetty taulukossa 1. Arviointiraportit nivotaan osaksi hankkeen raportointikäytäntöjä puolivuosittain ja vuositasolla. Taulukko 1. Arvioinnin aikataulua Ajankohta Arvioinnin vaihe Suorittaja Kevät syksy 2014 Arviointisuunnitelmat, arviointikoulutusta, lähtötilanteen kartoitus Kehittämisosiot Hankehallinto Lokakuu 2014 Ulkoisen ja vertaisarvioinnin kilpailutus Hankehallinto Joulukuu 2014 Väliarviointi 1 Vertaisarviointi Ulkoinen arviointi Sisäinen arviointi Toukokuu 2015 Väliarviointi 2 Ulkoinen- / sisäinen arviointi Hankehallinto Ulkopuolinen asiantuntija Kehittämisosiot Kehittämisosiot Ulkopuolinen asiantuntija Hankehallinto Joulukuu 2015 Väliarviointi 3 Vertaisarviointi Sisäinen arviointi Kehittämisosiot Hankehallinto Kesäkuu- elokuu 2016 Kehittämisosioiden loppuarviointi ja loppuraportti Kehittämisosiot

65 Kohderyhmän arvioinnin kerääminen ja analysointi Ulkopuolinen asiantuntija Hankehallinto Syyskuu marraskuu 2016 Koko hankkeen loppuraportointi Hankehallinto Syksy 2017 Jälkiarviointi Hankeorganisaatiot

66 1(8) YHTEISVOIMIN KOTONA ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen VIESTINTÄSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

67 2(8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteisvoimin kotona -hanke ja sen tavoitteet Hankkeen viestinnän tavoitteet Viestinnän keskeiset sidosryhmät Viestinnän toimintaperiaatteet Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä Viestinnän visuaalinen ilme Viestinnän resursointi, vastuu, organisointi, seuranta ja arviointi... 8 LIITTEET Kehittämisosioiden viestintäsuunnitelmat... 8

68 3(8) 1. Yhteisvoimin kotona -hanke ja sen tavoitteet Yhteisvoimin kotona -hankkeen päämääränä on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena on ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta ja kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Tarkoituksena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset kuntoutus- ja kotiin annettavien palveluiden ketjut ja menetelmät, ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankekokonaisuudelle on asetettu kaksi pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen - Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Yhteisvoimin kotona -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima. Hankkeen rahoittajana on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja hanke toteutetaan Hanke on jaettu kuuteen alueelliseen osakokonaisuuteen, jotka kaikki toteuttavat hankkeessa omia kehittämisosioitaan. Nämä hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila), Parainen, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen). 2. Hankkeen viestinnän tavoitteet Viestintä on tärkeä osa hankkeen toimintaa, se on yksi tulosten saavuttamisen perusedellytyksistä. Viestinnästä on hyötyä kaikille hankkeessa toimiville osallistujille. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä auttaa ja nopeuttaa hankkeen käynnistymistä, parantaa näkyvyyttä ja tunnettavuutta, edistää luotujen toimintamallien ja hyvien käytäntöjen levittämistä.( Cimo, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyönkeskus 2013). Hyvin toimiva viestintä on hankkeille mahdollisuus ja velvollisuus, tarve ja oikeus (Hankeviestinnän opas, Turun ammattikorkeakoulun projektitietokanta 2014). Yhteisvoimin kotona -hankkeen työtavat ovat vahvasti yhteistoiminnallisia ja verkostomaisia. Toteutuksessa ovat mukana ne työntekijät ja myös asiakkaiden edustajat, joita uudet toimintatavat tulevat koskemaan. Hanke sisältää jo itsessään toiminnan levittämistä, koska hankkeessa toimivat asiakastyötä tekevä moniammatillinen henkilöstö, sekä kolmannen sektorin ammattilaiset ottavat käyttöön jo kehitettyjä hyväksi havaittuja toimintatapoja. Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä hanke ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin suunnitella ja toteuttaa yhtenevin periaattein, ja viestinnän suunnittelu kuuluu tällaisiin tehtäviin. Hankesuunnitelmassa todetaan viestinnän osalta seuraavaa:

69 4(8) Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia. Tuloksia levitetään koko hankkeen ajan sekä kirjallisesti, sähköpostitse ja erilaisten tapahtumien kautta. Hankkeessa eri toimijoita kootaan yhteen siten, että kokemusten jakaminen on mahdollista. Tälläkin tavalla saadaan eri alueilla luotuja hyviä käytäntöjä leviämään. Tärkein tiedon levittämisen kanava on hankkeen kotisivut, jota kautta hankkeen toimenpiteet ovat otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Tiedottamisessa huomioidaan erityisesti ikääntyneen oma osallisuus, joka toteutuu myös niin, että he osallistuvat aktiivisesti hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Näkyvyyttä hankkeelle ja sen tuloksille saadaan pitämällä tiedotustilaisuuksia kohderyhmään kuuluville joissa kohderyhmään kuuluvat ovat itse mukana esittelemässä hankkeen toimintaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin viestintäohjeen mukaisesti sairaanhoitopiirissä toteutetaan aktiivisen tiedottamisen periaatetta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedottamisen tavoitteena on avoimen ja tiedotusystävällisen ilmapiirin luominen sairaanhoitopiiriin. Yhteisvoimin kotona -hankkeen viestintä ja sen tavoitteet pohjaavat siihen, että ikääntyneitä arvostetaan. Heidän kokemuksiaan, osaamistaan ja mielipiteitään tarvitaan ja halutaan kuulla palvelujen kehittämisessä. Viestinnällä pyritään luomaan myönteistä ihmiskuvaa ikääntyneistä sekä kehittämään tulevaisuuden palvelurakenteita käyttäjiä, kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistyötä arvostaen. Yhteisvoimin kotona -hankkeen viestintäsuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti. 3. Viestinnän keskeiset sidosryhmät Sidosryhmätyö on tärkeää hankkeen tavoitteita toteutettaessa. Suurelle osalle sidosryhmistä on tehtäviä myös hankkeen toteuttamisessa. Hankesuunnitelmassa on lueteltu hankkeen sidosryhmät. Keskeisiä sidosryhmiä ovat: - hankkeessa mukana olevat kunnat ja kansanterveystyön kuntayhtymät ja näiden sisäiset viestintäkanavat - Satakunnan sairaanhoitopiiri ja sen tiedotusvastaavat (KESTI) - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Sosiaali- ja terveysministeriö - Lounais-Suomen aluehallintovirasto - Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset - Osaamiskeskukset - Suomen Kuntaliitto - Sosiaali- ja terveysalan järjestöt - Muun alan järjestöt - Ikäihmisiä tukevat järjestöt - Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöt - Media - Ikääntyneet ja heidän omaisensa

70 5(8) 4. Viestinnän toimintaperiaatteet Hankkeen viestinnän keskeisenä tavoitteena ja tehtävänä on tiedottaa hankkeen ja sen kehittämisosioiden etenemisestä sekä hanketoiminnan tuloksista. Pääasiallisin tiedottamisen kanava on hankkeen kotisivut Sairaanhoitopiirin -sivustolla. Teknisestä toteutuksesta vastaa sairaanhoitopiiri ja projektisihteeri huolehtii tiedon ajantasaisuudesta. Kehittämisosioiden on myös mahdollista saada linkki omille kotisivuilleen. Hankkeen aikana kartoitetaan mahdollisuuksia siirtää hyväksi havaittujen mallien siirtämiseksi koko hankealueen käyttöön esimerkiksi sähköisen viestinnän avulla. Hanke osallistuu Kaste-ohjelman verkostoihin sekä THL:n ja Kuntaliiton Innokylä -hankkeen toimintaan. Sidosryhmiä tiedotetaan hankkeen ajankohtaisista asioista sähköisen uutiskirjeen välityksellä, minkä lisäksi hyödynnetään säännöllisesti ilmestyvää Länsi-Suomen Kasteuutiskirjettä ja muita paikallisia tiedotusvälineitä. Oppilaitoksille tarjotaan mahdollisuutta hyödyntää hankkeessa tuotettuja toimintamalleja osana perus- ja täydennyskoulutustaan. Näin toimimalla edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vahvistetaan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistoimintaa. Kun opiskelijat harjoittelunsa aikana osallistuvat erilaisiin toimintoihin hankkeessa, he samalla levittävät tietoa kokemuksistaan ja hankkeessa saavutetuista tuloksista eteenpäin. Alan opiskelijoiden kompetenssi, ammattiin sosiaalistuminen ja pätevöityminen kehittyvät hankeaikana saatujen oppimiskokemusten ansiosta. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti eri kanavien kautta ja käytäntöjä levitetään koko hankkeen ajan mm. seuraavilla tavoilla: - Tiedon jakaminen olemassa olevista hyvistä käytännöistä hankealueella (käytäntöjen kuvaaminen ja dokumentointi, rakenteisiin liittyvien kokemusten jakaminen). - Hankkeen kehittämisosioiden välinen yhteistyö (käytännön toimintatapojen siirtäminen). - Yhteiset seminaarit ja koulutukset. - Yhteiset kehittämisosiot ja toimenpiteiden yhteensovittaminen eri kunnissa. - Asiantuntijoiden välinen yhteistyö. - Tiedottaminen internet-sivuilla. - Alueiden oma sisäinen viestintä. - Viestintä STM:n ja THL:n kanssa (kansallinen levittäminen). - Erilliset tiedotustilaisuudet. 4.1 Sisäinen viestintä Hankealueen ohjaus- ja tukiryhmien sekä kehittämisosioiden keskinäisen viestinnän kanavia ovat yhteiset kokoukset ja palaverit, sähköposti, sairaanhoitopiirin verkkosivuilla olevat hankkeen Kastesivut, koulutustilaisuudet sekä vapaa keskustelu. Kokouksista laadittavat muistiot ja muut hankkeeseen liittyvät dokumentit kootaan Satakunnan sairaanhoitopiirin internet -sivustolle, missä ne ovat avoimesti nähtävillä hankkeen kotisivulla. Kehittämisosioiden käyttöön tulee näiltä sivuilta

71 6(8) löytymään kaikki mahdollinen hanketyötä koskeva materiaali sekä linkit hanketyön sisältöä kehittäville tms. muiden toimijoiden sivustoille. Hankkeen projektipäällikkö ja projektisihteeri vastaavat omaan tehtäväalueeseen kuuluvien asioiden tiedottamisesta; yleishallintoon, talouteen ja hankekokonaisuuksiin liittyvistä asioita sopimuksen mukaisesti ja kunkin kehittämisosion ja siihen liittyvien kehitystehtävien tiedottamisesta yhteistyössä kehittämisosioiden hanketyöntekijöiden kanssa. Jokainen hanketyöskentelyyn osallistuva on tärkeä informaatiokanava omalle organisaatiolleen. Sopivia viestintäfoorumeita ovat esimerkiksi kehittämisosioiden organisaatioiden intranet-sivustot, mahdolliset henkilöstölehdet sekä kehittämispäivät ja muut yhteiset tilaisuudet. 4.2 Ulkoinen viestintä Viestintää toteutetaan suunnitelmallisesti eri kohderyhmien tarpeet huomioon ottaen. Toteutuksessa voidaan käyttää monia eri välineitä ja keinoja. Ulkoisen viestinnän keinoja ja kanavia ovat muun muassa internet-sivusto, sähköiset uutiskirjeet, mediatiedotteet sekä erilaiset esitteet ja julkaisut. Hankkeessa seurataan sosiaalisen median työkalujen kehitystä ja arvioidaan näiden toimivuutta hankkeen viestinnän edistämisessä. Kehittämisosiot ovat myös yhteydessä paikallislehtiin, kun hankkeen toiminnasta ja tuloksista saadaan aikaan tiedotusvälineitä kiinnostavia aiheita. Paikallisella tasolla keskeisiä hankkeen toiminnasta ja tuotoksista tietoa tarvitsevia tahoja ovat poliittiset päättäjät. Rahoittajatahot, kunnat sekä sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirasto tarvitsevat ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Hankkeen aikana tapahtuva ulkoinen viestintä arkistoidaan. Kotimaisiin konferensseihin, messuihin ja näyttelyihin hanke pyrkii osallistumaan aktiivisesti. Hanke järjestää perinteisen aloitus- sekä erillisen päätösseminaarin. Lehdistö-/tiedotustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan hankkeessa saavutetuista tuloksista tiedottamiseen ja median mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Hanketta tullaan esittelemään ammatillisissa seminaareissa ja tuloksista kirjoitetaan ammatillisiin lehtiin. Innokylän sivuille tuotetaan STM:n rahoituspäätöksen vaatimuksen mukaisesti sekä kehittämistyön tulosten että hanketyön kuvauksia. 5. Viestinnän visuaalinen ilme Yhteisvoimin kotona hankkeen viestintä noudattaa sekä omaansa että ministeriössä KASTE - hankkeille laadittua visuaalista ilmettä. Viestinnässä käytetään Kaste-viestintäpohjia ja Kastelogoa. Kaste -viestintäpohjat ovat saatavilla projektisihteeriltä. Kehittämisosioiden kuntien kotisivuilta olisi hyvä löytyä Kaste-logollinen linkki hankkeen kotisivulle. Visuaalista ilmettä pyritään yhdenmukaistamaan mm. kirjelomakkeisiin, kokousasiakirjoihin, lehti-ilmoituksiin ja PowerPointesityspohjiin. Hankkeen kotisivujen visuaalinen ilme on Satakunnan sairaanhoitopiirin mukainen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kotisivut uudistuivat syyskuun lopussa. Lähtökohtana on, että kaikki SATSHP:n

72 7(8) sivuille tallennettava tieto noudattaa samaa mallia ulkoasultaan (fontit, värit yms.) ja em. mallia noudatetaan myös hankkeen kotisivujen toteuttamisessa. Pyrimme kotisivuilla selkeään, avoimeen ja tiedottavaan viestintään. Kotisivujen sisällön päätarkoitus on palvella hankkeen kehittämisosioiden toimijoita. Hankkeen sivulla olevien linkkien kautta hanketoimijat ja asiasta kiinnostuneet voivat löytää tietoa hankkeen aiheisiin liittyen. Hankkeen kotisivuja päivitetään aktiivisesti. Hankkeen kotisivujen sivukartta Ajankohtaista Hankkeen yleisesittely Kalenteri Ilmoitukset (Ajankohtaiset asiat) Linkit Hallinnointi Päätökset Hankesuunnitelmat Hallinnoijan ohjeet Hallinnoijan kirjeet Ohjausryhmä Kokoukset Materiaaliarkisto Kehittämisosiot Huittinen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä PoSa Perusturvakuntayhtymä Akseli Parainen Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Ajankohtaista sivulla on hankkeen yleinen esittely sekä hankehallinnon yhteystiedot. Ajankohtaista sivulla on kalenteri, jossa tiedotetaan hankkeessa järjestettävät kokoukset, ohjausryhmän kokoukset sekä muut hankkeessa järjestettävät koulutukset ja tapahtumat. Kalenterissa ilmoitettaviin tapahtumiin esim. kokousilmoituksiin voi lisätä liitteitä, esim. kokouksen asialistan ja pöytäkirjan. Ilmoitukset kohdassa ilmoitetaan ajankohtaisia asioita ja uutisia. Linkit kohtaan voidaan lisätä hankkeen toimintaan ja teemaan liittyviä linkkejä, esim. STM, THL ja Innokylä. Hallinnointisivulle tallennetaan hanketta koskevat päätökset mm. rahoituspäätökset, hankesuunnitelmat (hankesuunnitelma, arviointi-, koulutus-, ja viestintäsuunnitelmat sekä kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat) sekä hallinnoijan kehittämisosiosioille lähettämät hallinnoijan ohjeet ja kirjeet. Ohjausryhmä otsikon alta löytyy ohjausryhmän kokousten asialistat ja pöytäkirjat liitteineen. Kokoukset otsikon alle tallennetaan kehittämispäivien ja muiden hankkeessa järjestettävien kokousten asialistat ja muistiot liitteineen. Materiaaliarkistoon voidaan tallentaa hankkeen teemaan ja toteutukseen liittyvää materiaalia mm. Arviointiin liittyvää materiaalia sekä erilaiset hankkeesta valmistuneet raportit. Kehittämisosiot sivulle on tallennettu kehittämisosioiden yhteystiedot ja tarkennetut toimintasuunnitelmat. Kehittämisosion sivujen kautta on mahdollisuus tiedottaa kehittämisosioiden järjestämistä koulutuksista, tallentaa koulutusten materiaalit sekä välittää tietoa hyvistä käytänteistä ja malleista. Hankkeen kotisivuja päivitetään aktiivisesti ja sivukarttaan saattaa tulla muutoksia hankkeen edetessä.

73 8(8) 6. Viestinnän resursointi, vastuu, organisointi, seuranta ja arviointi Viestintää suunnitellaan ja toteutetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa, vastuuhenkilöinä toimivat projektipäällikkö sekä hanketyöntekijät. Projektipäällikkö vastaa yleisesti Yhteisvoimin kotona -hankkeen viestinnästä, ja hänen ohjauksessaan hanketyöntekijät omien kehittämisosioidensa viestinnästä. Hankkeen ohjausryhmä seuraa ja arvioi viestinnän toteutumista apunaan hankkeeseen osallistuvien tahojen suunnitelmat ja väliraportit. Ohjausryhmä myös tarkistaa tarpeen mukaan viestintäkäytäntöjä. Hankkeen projektipäällikkö raportoi viestinnän toteutumisesta ja tuloksista ohjausryhmälle sekä tarvittaessa Kaste -toimijoille ja rahoittajataholle. Viestintäsuunnitelma ja siihen liittyvät liitteet hyväksytään hankkeen ohjausryhmässä. Viestintää arvioidaan viestintäsuunnitelmassa sovittujen käytettävien mittareiden avulla. Mittareina tullaan käyttämään esim. verkostotapaamisien ja yhteisten kehittämispäivien määrää, hankkeen medianäkyvyyttä, tuotettujen oppaiden ja tiedotusmateriaalien lukumäärää sekä hankkeen verkkosivuilla kävijöiden lukumäärää. Suunnitelman liitteenä ovat kehittämisosiokohtaiset viestintäsuunnitelmat LIITTEET Kehittämisosioiden viestintäsuunnitelmat

74 YHTEISVOIMIN KOTONA HANKE VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke Yhteisvoimin kotona Kehittämisosio ja hankeaika Huittisten kehittämisosio Tiedottamisesta vastaa Tiedottamista koordinoi Sisäinen viestintä Kehittämisosion ohjausryhmän jäsen Sari Hievanen, varajäsen Heli Ruohola Hanketyöntekijä Anu Kärki Ulkoinen viestintä Keinot/välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat Keinot /välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat Yhteiset kokoukset Kehittämisosion Kaupungin nettisivut Kuntalaiset Palaverit tukiryhmä Facebook (Ikäkaari, Huittinen) Vanhusneuvosto Sähköpostit Kolmas sektori (srk, Paikallislehdet Perusturvalautakunta Satakunnan yhdistykset, Innokylä Huittisten kaupungin sairaanhoitopiirin vapaaehtoistoimijat) Kehittämisosion esite ikäihmisten palvelut sivuilla olevat hankkeet sivut Muut Huittisten kaupungin toimialat Koulutustilaisuudet AVI STM

75 YHTEISVOIMIN KOTONA VIESTINTÄSUUNNITELMA Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämisosio Hanke Kehittämisosio ja hankeaika Tiedottamisesta vastaa Tiedottamista koordinoi Yhteisvoimin kotona Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämisosio Projektityöntekijä Eliisa Mannila Projektiyöntekijä Eliisa Mannila Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä Keinot/välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat keinot /välineet tiedon tarvitsijat/kanavat 1. Kokoukset ja palaverit 1. Vanhusneuvostot 1. Hankesivut 1. Kohderyhmänä olevat ikäihmiset (tukiryhmä, moniammatillinen työryhmä, työntekijöitä ohjaavat palaverit, kehittämispäivät) 2. Sähköposti (kokouskutsut ja muistiot) 3. Puhelin 4. Kuntayhtymän verkkosivut 5. Henkilökohtaiset tapaamiset 6. Facebook 7. Hankepäiväkirja 8. Kuntayhtymän viikkotiedote 9. Väliraportit kuntayhtymän ja kuntien käyttöä varten 2. Yhteisvoimin kotona hanketyöntekijät 3. Yhteisvoimin kotona KSTHKY:n kehittämisosion tukiryhmä 4. Moniammatillinen työryhmä 5. Kotikäyntejä tekevät työntekijät 6. Infotilaisuuksista vastaavat työntekijät 7. Seulontakyselyitä lähettävät työntekijät 8. Kotihoidon työntekijät 9. Kuntayhtymän johtoryhmä 10. Yhtymähallitus 11. Kuntien perusturvajohtajat 12. KEHY-ryhmä (kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien perusturvajohtajien välinen kehittämisryhmä) 13. Kuntayhtymän henkilöstö 2. Paikallislehdet 3. Facebook 4. Esitteet (hankkeen ja kehittämisosion esittely) 5. Maksatushakemukset 6. Mediatiedotteet 7. Koulutustilaisuudet 2. Poliittiset päättäjät 3. Rahoittaja, STM 4. Hallinnoija, Satshp 5. Ohjausryhmä 6. Valvoja, THL 7. Aluehallintovirasto