RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

Transkriptio

1 RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Arviointisuunnitelma Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) Kouvolan kaupunki Etelä-Kymenlaakson kunnat (Kotka, Hamina, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti) Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnat (Hanko, Lohja, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Siuntio, Sipoo, Karkkila, Vihti)

2 Sisältö 1 Johdanto Arvioinnin tavoite Hankekokonaisuuden tavoitteet ja rakenne Prosessiarviointi Arviointikysymykset ja arviointikriteerit Arvioinnin toteutus... 8 Lähteet... 8 Liitteet

3 1 Johdanto Tässä asiakirjassa on kuvattu RISTO -Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn hankekokonaisuuden arviointisuunnitelma. Hankesuunnitelmassa arviointi on kohdassa 4.4. suunniteltu toteutettavaksi seuraavasti. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn hankkeen arvioinnissa tullaan keskittymään toimintamallien ja rakenteiden muutoksen arviointiin. Hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta selvitetään vahvoja ja heikkoja elementtejä, joita kehittämistyössä havaitaan. Kehittämisprosessia tullaan arvioimaan itsearviointina koko kehittämisprosessin ajan. Arvioinnissa hyödynnetään käytettävissä olevaa THL:n tukea ja aiemmissa KASTE hankkeissa kehitettyjä itsearviointityökaluja sekä Länsi-ja Keski-Uudenmaan toiminnallisen osakokonaisuuden osalta tehdään yhteistyötä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa. Lisäksi hyödynnetään alueiden oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä: LUT (Lappeenrannan teknillinen yliopisto), Saimaan Ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu, Diakonia Ammattikorkeakoulu, Laurea Ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tullaan keräämään tietoa palvelutarpeen arvioinnin ja laadun seurannan eri työvälineillä esimerkiksi RAI perheen työkaluilla, RAVA -toimintakykymittarilla. Tietoa tullaan käyttämään palvelurakenteen kehittämisessä, johtamisen apuvälineenä, hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien taustatietoina sekä vanhuspalvelulain toimeenpanon seurannan välineenä paikallistasolla. Hankkeessa hyödynnetään valtakunnallisesti yhteisesti sovittuja laadun seurannan mittareita. Hankkeen toimijat ovat mukana Innokylän, hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö, verkostossa. Hankkeen kanssa samanaikaisesti toteutetaan Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelmaa Etelä-Suomessa, jota hallinnoi Hyvinkään kaupunki. Tämän hankkeen toteutus tukee ko. hanketta, mutta ei ole päällekkäinen sen kanssa. Itä-Suomen yliopistossa toteutetaan TEKES:n rahoittamaa KOHOTU kotihoidon laatuun keskittyvää tutkimushanketta, mikäli rahoitus myönnetään. Tämän tutkimushankkeen kanssa tullaan tekemään yhteistyötä. Lisäksi muita IKÄKASTE ohjelman hankkeita hyödynnetään toteutuksessa. 2 Arvioinnin tavoite Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamissa hankkeissa edellytetään hankearviointia. THL on koonnut raportin Näkökulmia arviointiin Kaste-ohjelman valtionavustushankkeet (2012). Tässä todetaan, että suunnitelmallinen itsearviointi on usein riittävä tapa arvioida toimintaa. Arviointi on hyvin käytännönläheistä toimintaa: arvioinnissa kerätään olennaista tietoa siitä, millaisia käytäntöjä tai palveluja on kehitetty ja miten arvioidaan niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta toimintojen edelleen kehittämiseksi. Tässä hankkeessa arvioinnin tavoitteena on, että hankkeelle asetetut tavoitteet saavutetaan. Arviointi tapahtuu kiinteänä osana kehittämistyötä eikä ole erillinen osio. Hankkeen yhteinen projektipäällikkö yhdessä toiminnallisten osakokonaisuuksien kehittämiskoordinaattoreiden kanssa vastaa yhteisen arvioinnin koordinoinnista, arviointitulosten kirjaamisesta ja arvioinnin analyysista. Arviointi toteutetaan siis koko hankeaikana prosessiarviointina. Arviointitieto kootaan pääasiassa hankkeen ohjausryhmän, projektiryhmän ja toiminnallisten osakokonaisuuksien kehittämistyöryhmien kokouksissa. Hankkeeseen osallistuvat harjoittelijat ja opinnäytetöiden tekijät osallistuvat osaltaan arviointityöhön. 3

4 Hankkeen projektiryhmä valmistelee arviointikysymykset, joihin halutaan saada vastauksia. Arvioinnin teemoja ovat: hankkeen tavoitteen asettelu, hankkeen hallinnollinen ja kehittämisrakenteen organisoituminen sekä hankkeen tulokset ja vaikutukset. Arviointisuunnitelma on laadittu yhteistyössä hankehenkilöstön kanssa ja sen on hyväksynyt hankkeen ohjausryhmä. 3 Hankekokonaisuuden tavoitteet ja rakenne Hankkeen päätavoitteena on Terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen edistäminen. Hankkeen päätavoitetta tukevat osatavoitteet: - Tuotetaan uusia toimintamalleja suunterveydenhoitoon, gerontologiseen sosiaalityöhön, ennakoivaan ravitsemustilan arviointiin ja neuvontaa sekä moniammatillisen kuntoutuksen/toimintakyvyn arviointiosaaminen. - Vahvistetaan alueella käytettävissä olevaa ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn monipuolista asiantuntemusta hyödyntämällä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. - Vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta mahdollisuudella osallistua hoidon suunnitteluun sekä liikkuvien ja sähköisten palveluiden käyttöön. Hanke koostuu neljästä työpaketista, jotka ovat: asiantuntemuksen lisääminen, toiminnalliset muutokset, viestintä ja levittäminen sekä arviointi. Kaikille yhteisiä osuuksia ovat viestintä ja levittäminen sekä arviointi. Toiminnalliset muutokset työpaketti jakaantuu neljään alueelliseen kokonaisuuteen: gerontologinen sosiaalityö, ravitsemus, suun terveydenhoito sekä toimintakyvyn arviointi ja tukeminen. Työpaketit 1 ja 2 (asiantuntemuksen lisääminen ja toiminnallinen muutos) tähtäävät yhteiseen pää- ja osatavoitteisiin omalla osaalueellaan. Työpaketit 3 ja 4 (viestintä ja levittäminen sekä arviointi) tukevat hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Kuvio 1. Hankkeen viitekehys. 4

5 4 Prosessiarviointi Kuva 2. RISTO hankkeen prosessiarviointi 5 Arviointikysymykset ja arviointikriteerit a) Miten hankkeen organisointi on onnistunut? b) Miten hankkeen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on toiminut hankeaikana? c) Millaisia tuloksia ja vaikutuksia kehittämistyö on tuottanut? d) Miten hankkeelle asetetut yhteiset tavoitteet ovat toteutuneet hankekaudella? e) Miten kehittämistyön tuotosten juurruttaminen ja levittäminen on onnistunut? 5

6 a) Arviointikysymys: Miten hankkeen organisointi on onnistunut? Arviointikriteeri 1: RISTO kehittämishankkeen ja sen toiminnallisten osakokonaisuuksien hallinnollisen organisoitumisen onnistuminen Etelä-Suomen alueella Oman osakokonaisuuden alueella Arviointikriteeri 2: RISTO kehittämishankkeen ja sen toiminnallisten osakokonaisuuksien kehittämisrakenteen organisoitumisen onnistuminen Etelä-Suomen alueella Oman osakokonaisuuden alueella Arviointikriteeri 3: Hankkeen tiedottamisen onnistuminen Etelä-Suomen alueella Oman osakokonaisuuden alueella b) Arviointikysymys: Miten hankkeen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on toiminut hankeaikana? Arviointikriteeri 4: RISTO kehittämishankkeen yhteistyön onnistuminen. Etelä-Suomen alueella Oman osakokonaisuuden alueella Arviointikriteeri 5: RISTO kehittämishankkeen yhteistyön onnistuminen seuraavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaitokset Vanhusneuvostot 6

7 Valtakunnalliset toimijat Järjestöt Muut hankkeet Muu kumppani/mikä? c) Arviointikysymys: Millaisia tuloksia ja vaikutuksia kehittämistyö on tuottanut? Arviointikriteeri 6: Millaisia tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu osatavoitteessa 1 ja miten tuloksiin on päästy? Arviointikriteeri 7: Millaisia tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu osatavoitteessa 2 ja miten tuloksiin on päästy? Arviointikriteeri 8: Millaisia tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu osatavoitteessa 3 ja miten tuloksiin on päästy? d) Arviointikysymys: Miten hankkeelle asetetut yhteiset tavoitteet ovat toteutuneet hankekaudella? Osatavoite 1: Tuotetaan uusia toimintamalleja suun terveydenhoitoon, gerontologiseen sosiaalityöhön, ennakoivaan ravitsemustilan arviointiin ja neuvontaan sekä moniammatillisen kuntoutuksen/toimintakyvyn arviointiosaaminen. Arviointikriteeri 9: Mitä uusia toimintamalleja on otettu käyttöön hankekunnissa? Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten edesauttaneet tavoitteiden saavuttamista? Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten vaikeuttaneet tavoitteiden saavuttamista? Osatavoite 2: Vahvistetaan alueella käytettävissä olevaa ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn monipuolista asiantuntemusta hyödyntämällä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Arviointikriteeri 10: Miten on kyetty vahvistamaan hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn monipuolista asiantuntemusta? 7

8 Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten edesauttaneet tavoitteiden saavuttamista? Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten vaikeuttaneet tavoitteiden saavuttamista? Osatavoite 3: Vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta mahdollisuudella osallistua hoidon suunnitteluun sekä liikkuvien ja sähköisten palveluiden käyttöön. Arviointikriteeri 11: Miten on kyetty vahvistamaan asiakkaiden osallisuutta hoidon suunnittelussa sekä liikkuvien ja sähköisten palveluiden käytössä? Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten edesauttaneet tavoitteiden saavuttamista? Mitkä tekijät tai asiat ovat eniten vaikeuttaneet tavoitteiden saavuttamista? e) Arviointikysymys: Miten kehittämistyön tuotosten juurruttaminen ja levittäminen on onnistunut? Arviointikriteeri 12: Kehittämistyön juurtuminen hankkeessa Millaisia hyviä käytäntöjä (tuotokset) hankkeessa on kehitetty? Miten hyvien käytäntöjen levittämisessä on onnistuttu? 6 Arvioinnin toteutus Arviointi toteutetaan kahdessa vaiheessa: väliarviointi tammikuussa 2014 ja loppuarviointi syyskuussa Molemmilla arviointikerroilla jokaisen toiminnallisen osakokonaisuuden hanketoimijat (noin 15 henkilöä) vastaavat arviointikyselyyn. Arviointikysely käydään vielä suullisesti läpi osakokonaisuuden kehittämistyöryhmässä ja keskustelun pääkohdat kirjataan. Väliarvioinnista ja loppuarvioinnista tehdään erilliset raportit. Loppuarviointiin liitetään ohjausryhmän arviointikeskustelun tulokset. Ohjausryhmän arviointikeskustelun vetäjä on hankkeen ulkopuolinen toimija. Lähteet Kivipelto Minna, Larivaara Meri, Andersson Sirpa, Heinämäki Liisa, Jonsson Pia Maria, Kotiranta Tuija, Vuorenmaa Maritta (toim.) Näkökulmia arviointiin Kaste-ohjelman valtionavustushankkeet. THL Raportti 33. RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Hankesuunnitelma. Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDREKASTE II Arviointisuunnitelma. Käytettävissä: 8

9 Liitteet Liite 1. Kyselylomake tammikuu Liite 2. Kyselylomake syyskuu