POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen"

Transkriptio

1 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa

2 2(12) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO - Arvioinnin kohde ja tarkoitus Arviointikysymykset - Mitä ja miten arvioidaan? Hankkeessa kehitettävien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten arviointi Hankkeen kohderyhmien osallisuuden arviointi Osaamisen kasvun arviointi Palvelumallien hyödynnettävyyden arviointi Arvioinnin vaiheet Lähtötila-arviointi Väliarvioinnit Loppuarviointi Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi... 11

3 3(12) 1 JOHDANTO - Arvioinnin kohde ja tarkoitus Arvioinnin kohde on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima Pois syrjästä -hanke. Hankkeen rahoittaja on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja sen toteuttamisaika on Hankkeessa ovat mukana Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen kunnat sekä Rauma, Salo ja Säkylä omilla kehittämisosioillaan. Hankkeen päätavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen peruspalveluja kehittämällä. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä Satakunnan alueen kunnilla sekä Salon kaupungilla Varsinais-Suomessa on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja kuntien organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta matalankynnyksen yhteistyötä. Laajempana tavoitteena on, että käyttöönotetut käytänteet ja mallit olisivat siirrettävissä kattavasti myös muihin kaupunkeihin ja kuntiin. Hankeen kohderyhmänä ovat perheet, lapset ja nuoret. Hankekokonaisuudelle asetetut tavoitteet ovat seuraavat: - verkostomaisen yhteistyön kehittäminen - ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy Tavoitteiden osatavoitteet hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa on esitetty taulukossa 1. Hankeen odotetut vaikutukset ovat seuraavat: Sosiaali- ja terveyspalvelut kohdistuvat paremmin niitä tarvitseville perheille, lapsille ja nuorille. Hoidon ja palvelujen arviointi, ja oikea-aikaisuus on parantunut, ennaltaehkäisy tehostunut. Lasten ja nuorten syrjäytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytymiskierre vähenee, kun ammattilaiset tunnistavat varhain perheiden avuntarpeen. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa ympärillä olevat verkostot ovat vahvistuneet. Vanhemmuutta on tuettu niin, että vanhemmat ovat kyenneet ottamaan vahvemman vastuun lapsista ja nuorista. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus lisääntyy ja he ovat itse mukana kehittämässä hyvinvoivaa elinympäristöä Henkilöstön osaaminen verkostomaisesta yhteistyöstä on kasvanut ja henkilöstöllä on yhteiset toimintamallit käytössä. Tarjottavat moniammatilliset palvelut ovat nivoutuneet yhteen matalan kynnyksen periaatteella ja eri toimijat osaavat arvioida varhaisessa vaiheessa lapsen, nuoren tai vanhempien tuen tarpeen. Palveluiden kustannustehokkuus ja -vaikuttavuus lisääntyvät. On löydetty ja käyttöönotettu malleja, joilla tuetaan vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Koulukieltäytymiset ja koulusta erottamiset ovat vähentyneet.

4 4(12) Mielenterveyden ongelmia ratkaistaan ehkäisevillä toimilla ja korjaavat toimenpiteet ovat vähentyneet. Lasten ja nuorten huostaanotot ja sijoitukset ovat vähentyneet. Alaikäisten ehkäisevä päihdetyö on koordinoitua ja päihteidenkäyttö sekä rikollisuus ovat vähentyneet. Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden työtä antamalla ajantasaista palautetta työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeen arviointi toteutetaan prosessiarviointina, jolloin arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on ohjata kehittämistä laadullisen seuranta- ja arviointitiedon avulla koko hankkeen ajan. Näin saadaan vastauksia siihen, ollaanko kehittämisessä menossa oikeaan suuntaan. Arvioinnin kautta haetaan myös perusteita luotavien toimintamallien hyödyistä ja kustannusvaikutuksista, ja lisätään siten edellytyksiä juurruttaa hankkeen luomia palveluja, toimintamalleja ja työkäytäntöjä osaksi kuntien palveluja. Arviointi kohdistuu sekä hankkeen toteuttamisprosessiin että hankkeen tuloksiin. Erityisinä arviointikohteina ovat: - hankkeessa kehitettävän verkostomaisen yhteistyön onnistuminen ja sen vaikutukset oikea-aikaiseen ja ennaltaehkäisevään työmuotoon - käytettyjen toimintamallien vaikuttavuus ja kustannustehokkuus - asiakkaiden osallisuus - henkilöstön osaaminen Arviointitietoa kerätään hankkeen työntekijöiden, ohjausryhmän, tukiryhmien ja rahoittajan käyttöön. Tavoitteisiin pyritään yhteistyöverkostoja kehittämällä, asiakkaita osallistamalla, henkilökuntaa kouluttamalla ja uusia palvelumuotoja hyödyntämällä. Taulukko 1. Pois syrjästä -hankkeen tavoitteet ja osatavoitteet alueellisissa kehittämisosioissa Tavoitteet Osatavoitteet SATSHP ky Rauma Säkylä Salo Verkostomainen yhteistyö 1 Parannetaan perheiden osallisuutta 2 Kehitetään palvelutarpeen arviointia varhaisen avuntarpeen tunnistamiseksi 3 Kehitetään ammattilaisten osaamista verkostomaisen yhteistyön kehittämiseksi 4 Kehitetään vuorovaikutustaitoja asiakkaan kohtaamisessa ja asiakastyön käytänteitä

5 5(12) Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1 Kehitetään menetelmiä ylisukupolvisten ongelmien katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi - 2 Otetaan käyttöön menetelmiä vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsien tukemiseksi 3 Kehitetään ja/ tai otetaan käyttöön toimintamalleja kouluongelmien estämiseksi 4 Kehitetään matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita kouluongelmien ehkäisyn tueksi - 5 Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä - 2 Arviointikysymykset - Mitä ja miten arvioidaan? Arviointikysymykset kohdistuvat hankkeen tavoitteisiin ja odotettuihin vaikutuksiin. Lisäksi tarkastellaan hankkeessa kehitettyjen toimenpiteiden hyödynnettävyyttä varsinaisessa kehittämistyössä. Arvioinnissa lähdetään liikkeelle siitä, mikä on hankkeen kohderyhmän (kohderyhmien) palveluiden nykytila ja mitä muutoksia (parannuksia) hankkeella pyritään aikaansaamaan palveluiden käytön tavoissa ja palvelujärjestelmässä. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, minkälaisia asiakasvaikutuksia hanketyöllä on. Tavoitteena on myös selvittää, saadaanko hankkeessa käytetyillä toimintamalleilla, koulutuksella ja verkostomaisen yhteistyön kehittämisellä aikaan muutoksia lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Oletuksena on, että verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja asiakkaan osallistaminen auttavat luomaan asiakas- ja tarvelähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ja vähentävät näin myös erikoissairaanhoidon tarvetta. Tämän johdosta voidaan purkaa nykyisiä, usein hajanaisia ja päällekkäisiä lasten, nuorten ja heidän perheilleen tarkoitettujen palveluiden käyttöä. Oletuksena on niin ikään, että nämä muutokset parantavat kustannustehokkuutta. Arvioinnissa keskitytään neljään kokonaisuuteen: 1) Hankkeessa kehitettyjen palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutukset 2) Hankkeen kohderyhmien osallisuuden toteutuminen 3) Hankeorganisaatioiden henkilöstön ja hankehenkilöstön osaamisen kasvu 4) Uusien palvelumallien hyödynnettävyys ja soveltuvuus hankkeen kehittämistyöhön Laadullisen, ohjaavan tiedon lisäksi hankkeen vaikutuksia arvioidaan myös määrällisen tiedon avulla. Hankkeessa arviointia toteutetaan sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin kautta. Kaste- ja laatusuosituksen indikaattorit sekä kuntien palvelutuotantoa koskevat seurantatiedot reagoivat muutokseen hitaasti, joten näitä arviointimalleja käytetään pidemmän aikavälin arvioinnin suorittamisessa.

6 6(12) Arvioinnin lähtökohtana ovat lähtötilanteet, jotka perustuvat kunnan palveluista ja verkostojen toimivuudesta laadittuihin kuvauksiin sekä verkostomaisen yhteistyön kehittämisen että ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyn näkökulmasta. Osa arvioinnista toteutetaan työpajatyyppisenä vertaisarviointina niiden hanketyöntekijöiden kesken, jotka tekevät samoja kehittämisosioita. Hankkeen hanketyöntekijät ovat saaneet ohjeet täyttää hankepäiväkirjaa, näitä merkintöjä hyödynnetään arvioinnissa. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista ja läpileikkaavista periaatteista on osallistaminen sekä asiakaslähtöinen toiminta. Osallistamisen ja asiakaslähtöisyyden arviointi toteutetaan kyselyin ja haastatteluin koko projektin ajan. Eri oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa harjoittelujaksoja ja siihen liittyviä opiskelutehtäviä sekä opinnäytetöitä hankkeen kehittämisosioista. 2.1 Hankkeessa kehitettävien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten arviointi Hankkeen luomien palveluiden ja toimintamenetelmien vaikutusten selvittämiseksi tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke tuo palvelujärjestelmään. Tarkastelukohteena ovat a) kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan yli hallintokuntien ulottuvia matalan kynnyksen asiakaslähtöisiä palveluita ja palvelumalleja (onko päällekkäisyyksiä kunnan eri toimijoiden välillä) b) miten nämä palvelut vaikuttavat asiakkaisiin c) onko korjaavien toimenpiteiden tarve vähentynyt d) vähentävätkö käyttöön otetut toimintamenetelmät erikoissairaanhoidon käyttöä ja millaisia kustannuksia syntyy verrattuna aikaisempiin toimintatapoihin. Muutoksia arvioidaan asiakkaan (lapsen, nuoren, perheen), henkilöstön ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia tarkastellaan elämänhallintaan (esim. koulupoissaolot, päihteiden käyttö, terveyspalveluiden tarve, lastensuojeluasiakkuudet) liittyvien mittarien avulla. Keskeisenä näkökulmana vaikutusten arvioinnissa on se, miten uudelleen järjestetyt palvelumenetelmät onnistuvat vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin: Kokevatko asiakkaat tulleensa autetuiksi oikea-aikaisesti? Johtaako annettu apu muutokseen? Ovatko asiakkaat tyytyväisiä saamaansa palveluun? Asiakkaisiin liittyvää arviointitietoa kerätään haastattelujen, -kyselyjen ja toimintamallien kehittämistyössä kerättävien asiakastietojen avulla. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös asiakasraateja, fokusryhmiä tai käyttää soveltaen bikva-menetelmää. Asiakashaastatteluissa voidaan tarkastella myös sitä, ovatko palvelut asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja toimivatko ne yhden luukun periaatteella. Henkilöstön näkökulmasta tarkastellaan kohderyhmän kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisessa, asenteissa ja työtavoissa tapahtuneita muutoksia. Arviointitietoa kerätään hanketyöntekijöiden itsearviointina sekä laajemmin henkilöstökyselyn avulla. Lisäksi voidaan haastatella tiettyjä avainhenkilöitä. Organisaatioiden ja palvelujärjestelmien näkökulmasta arvioidaan palveluissa ja palveluprosesseissa tapahtuneita muutoksia. Muutoksia tarkastellaan asiakkaan viranomaisverkostojen ja palvelupolkujen avulla, palvelu- ja prosessikuvausten avulla sekä hankkeen ohjausryhmille ja yhteistyötahoille tehtävän kyselyn avulla. Uusien toimintamenetelmien kustannustehokkuuden arvioimiseksi tarkastellaan palvelun käyttäjän aiheuttamia kustannuksia palvelujärjestelmälle ennen uutta palvelumallia ja sen jälkeen. Kustannuksia voidaan arvioida esim. vuositasolla laskemalla erikoissairaanhoidon käyttötarvetta, lastensuojeluilmoitusten ja kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä, alaikäisten päihteiden käytöstä aiheutuneita käyntejä sosiaalitoimessa sekä koulupoissaolojen määrää tilastoista.

7 7(12) Palvelujen vaikutuksia ja kustannustehokkuutta tarkastelevat arviointikysymykset: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan tarve- ja asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamalleja hankkeen kohderyhmille? o Mitkä ovat hankkeen luomien palveluiden vaikutukset? o Miten palvelujen kustannustehokkuus on toteutunut? o Miten asiakastyytyväisyys on toteutunut? - Mitä parannuksia hanke tuo palvelujärjestelmään/ verkostomaiseen yhteistyöhön? o Mitkä ovat hankkeen tuomat muutokset asiakkaan, henkilöstön, organisaation näkökulmasta? o Mitä muutoksia hanke on tuonut osaamisen, prosessin ja palveluiden toimivuuden kannalta? - Miten hanke on vähentänyt korjaavien palveluiden käyttöä? 2.2. Hankkeen kohderyhmien osallisuuden arviointi Hankkeen kohderyhmien ja hankkeessa kehitettyjen palveluiden asiakkaiden osallisuuden toteutumista arvioidaan kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten asiakkaat (kohderyhmä) on otettu / saatu mukaan palvelutarpeen määrittelyyn ja palvelumallin kehittämiseen. Toiseksi tarkastellaan sitä, miten luodut palvelumallit ovat onnistuneet lisäämään kohderyhmän osallisuutta laajemmin omassa asiassaan, esimerkiksi syrjäytymiseen ja elämänhallintaan liittyen. Asiakkaiden osallisuuden toteutumista tarkastelevat arviointikysymykset: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamenetelmiä lapsille, nuorille ja heidän perheilleen? o Miten asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat toteutuneet? o Miten asiakkaat on otettu mukaan palvelutarpeen määrittämiseen ja palvelujen kehittämiseen? - Miten asiakkaat toteuttavat ja pystyvät toteuttamaan osallisuutta omassa asiassaan? 2.3 Osaamisen kasvun arviointi Hankesuunnitelmassa mainittujen odotettujen vaikutuksien nojalla hankkeen odotetaan lisäävän henkilöstön osaamista yli hallintokuntien ulottuvassa verkostomaisen yhteistyön toteutuksessa, käyttöön otettavien toimintamenetelmien hallintaa, hankkeen painoalueiden sisällön osaamista sekä vuorovaikutustaitoja suhteessa asiakkaisiin. Henkilöstöllä tarkoitetaan sekä hankkeen työntekijöitä että hankekuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistystoimen, vahaiskasvatuksen ja kolmannen sektorin työntekijöitä. Hankkeen kohderyhmän näkökulmasta tavoiteltavaa on, että nuoret tulisivat terveystietoisemmiksi ja vanhemmat saisivat tukea vanhemmuuteensa. Osaamisen kasvulla tarkoitetaan hankkeen kohderyhmään (vanhemmat, nuoret ja lapset) liittyvää ammatillista osaamista, jota tarvitaan varhaisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamisessa, palveluihin ohjaamisessa ja palveluiden toteuttamisessa. Osaamisalueet liittyvät esimerkiksi vuorovaikutustaitoihin, verkosto-osaamiseen, lasten ja nuorten mielenterveystietouteen, päihteisiin, vanhemmuuteen tukemiseen sekä ylisukupolvisiin ongelmiin liittyvään tietouteen. Kohderyhmän osaamista kasvattaa esimerkiksi vanhempien lisääntynyt tietous sosiaalisesta mediasta tai päihteiden käytöstä. Hanketyöntekijöiden ja kehittämistiimien osalta tarkastellaan myös palvelumuotoilussa ja palveluiden asiakaslähtöisessä suunnittelussa tapahtuvaa osaamisen kasvua. Lisäksi arvioidaan palvelui-

8 8(12) den johtamisessa tapahtunutta osaamisen kasvua verkostojohtamisen sekä prosessijohtamisen osalta. Arviointitietoa kerätään ensisijaisesti haastatteluiden ja kyselyjen avulla hankkeen lähtötilaarvioinnissa, väli- ja loppuarvioinneissa sekä koulutustilaisuuksien yhteydessä. Henkilöstön ja asiakkaiden osaamisen kasvua tarkastelevat arviointikysymykset: - Mikä on henkilöstön osaamistaso (ja miten se on hankkeen aikana muuttunut) suhteessa hankkeen kohderyhmien palvelutarpeisiin ja ohjaukseen? - Millaiset edellytykset hankeorganisaatioilla on verkostomaisen työn toteutukseen (monialaiseen johtamiseen)? - Minkälaiset taidot vanhemmilla ja nuorilla on suhteessa hankkeen kehittämiskohteisiin? 2.4. Palvelumallien hyödynnettävyyden arviointi Palvelumallien hyödynnettävyyttä arvioidaan tarkastelemalla verkostotyöskentelyä ja menetelmiä, joita hankkeessa on käytetty. Arviointikysymyksinä tarkastellaan miten menetelmät edistävät asiakkaiden osallisuutta, miten innovatiivisia ratkaisuja niiden kautta löydetään ja helpottavatko uudet menetelmät ylihallintokuntien tehtävää yhteistyötä toimintojen päällekkäisyyttä vähentäen. Lisäksi tarkastellaan sitä, voidaanko eri kunnissa ja erityyppisissä kehittämisosioissa soveltaa yhteisiä palvelumalleja. Palvelumallien hyödynnettävyyttä tarkastelevat arviointikysymykset: - Millaisia palvelumalleja (verkostotyöskentelymalleja) ja menetelmiä kehittämistyössä on käytetty? - Miten kokeilluilla tai kehitytetyillä malleilla on onnistuttu kehittämään palveluita ja vähentämään palveluiden päällekkäisyyksiä? - Ovatko käyttöönotetut verkostotyöskentelymallit vähentäneet asiakkaiden luukuttamista? 3 Arvioinnin vaiheet 3.1 Lähtötila-arviointi Hankkeen toiminnan alkuvaiheessa (huhtikuu-elokuu 2014) toteutetaan hankkeen lähtötilaarviointi. Lähtötila-arviossa kuvataan hankkeen kehittämisen kohteena olevan palvelujärjestelmän (verkostot, toimintamallit, toimijat) nykytila. Hankkeen lähtötila-arviossa tarkennetaan kunkin kehittämisosion osalta, mihin asiakasryhmään (vanhemmat, nuoret, lapset) luotava palvelumalli kohdistuu, mitkä ovat asiakasryhmän palvelutarpeita ja miten asiakkaat käyttävä tällä hetkellä palveluita. Palvelujärjestelmä kuvataan esim. kuvaamalla palveluprosesseja. Arviointitieto toimii samalla alueellisten kehittämisosioiden palvelumuotoiluprosessin asiakastietona ja kehitettävien palveluiden ja toimintamallien perusteluna. Palvelujen ja palvelujärjestelmän käytön arviointimenetelmänä käytetään sidosryhmä- tai verkostokarttaa, joko siten, että kuvataan kuvitteellisen asiakkaan käyttämät palvelut, tai ottamalla tarkasteluun yksittäisiä asiakas-caseja (tapauksia) ja kuvaamalla muutaman todellisen asiak-

9 9(12) kaan palvelut. Hankkeen väli- ja loppuarvioinneissa verrataan hankkeen tuomia muutoksia lähtötila-analyysiin. Lisäksi joissain kehittämisosioissa tehdään asiakas haastatteluja ja/ tai kyselyjä nykytilanteen arvioimiseksi sekä asiakkaan että henkilökunnan näkökulmasta. Alueelliset kehittämisosiot vastaavat tämän hetken olemassa olevan tiedon keräämisestä sekä sidosryhmien, verkostojen ja palvelujärjestelmän kuvaamisesta omien tavoitteidensa, toimintasuunnitelmansa ja palvelumuotoiluprosessin mukaisesti. Lisäksi lähtötila-arviossa tai lähtötilan analyysissa kuvataan hankekuntien nykytilannetta mm. koulukyselyjen tai muiden valmiiden tilasto- ja asiakastietojen sekä tilastoyhteenvetojen avulla. Lähtötila-analyysiin liittyviä tietoja on jo jonkin verran valmiina mm. alueellisten kehittämisosioiden hankesuunnitelmissa. 3.2 Väliarvioinnit Hankkeen väliarvioinnit toteutetaan noin viiden kuuden kuukauden välein joulukuussa 2014, toukokuussa 2015 ja joulukuussa Väliarvioinneissa tarkastellaan hankkeen tuloksia ja tuotoksia suhteessa tavoitteisiin. Ulkoinen arviointi keskittyy kohderyhmän osallistamiseen ja hankkeessa kehitettyjen/käyttöön otettujen menetelmien, kuten Lapset puheeksi menetelmän juurruttamiseen sekä niihin muutoksiin, mitä menetelmän käyttöönotto on tuonut henkilökunnan osaamiseen. Osallistamisen näkökulmasta tarkastellaan, miten verkostomaisen yhteistyön kehittämisessä lapset, nuoret ja heidän perheensä on osallistettu omassa asiassaan sekä miten lapset, nuoret ja heidän perheensä on otettu mukaan verkostotyöskentelyyn. Juurruttamisen arvioinnissa tarkastellaan Lapset puheeksi -mallin käyttöön ottoa erikoissairaanhoidossa, hankkeessa kehitettyjen/käyttöön otettujen menetelmien soveltuvuutta peruspalveluihin sekä näiden implementoinnin onnistumista peruspalveluiden normaaleihin toimintarakenteisiin. Ensimmäinen ulkoinen väliarviointi tehdään toukokuussa 2015 ja loppuarviointi tehdään huhtikuussa Väliarvioinneissa tarkastellaan arviointikysymysten kautta sitä, ollaanko alueellisissa kehittämisosioissa menossa oikeaan suuntaan vai jääkö jotain olennaista huomioimatta. Väliarviointitietoa tuottavat ensisijaisesti hankkeen työntekijät, lisäksi hyödynnetään palvelumuotoiluprosessiin ja muuhun kehittämistyöhön liittyneitä asiakas- ja henkilöstökyselyjä sekä haastatteluja. Joulukuussa 2014 tehtävän väliarvioinnin painopiste on verkostomaisen yhteistyön käynnistämisessä ja asiakkaiden osallisuuden mahdollistuminen verkostoissa sekä näiden lähtöarvioiden toteutuksen arvioinnissa. Joulukuun väliarvioinnissa painopisteenä ovat myös hankkeessa kehitettyjen/käyttöön otettujen menetelmien, kuten Lapset puheeksi toimintamallin, lähtötilanteen arviointi sekä lisäksi Lapset puheeksi -koulutuksen käynnistymisen arviointi. Toukokuussa 2015 tarkastellaan etenkin Lapset puheeksi -koulutuksen toteutusta ja tämän toimintamallien viemistä kuntiin. Verkostomaisen yhteistyön osalta toukokuussa 2015 arvioidaan lähinnä kehittämisen vaikutuksia. Ulkoinen arviointi keskittyy keväällä 2015 verkostomaisen yhteistyön osalta lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden arviointiin sekä ammattilaisten asenteiden muutosten arviointiin. Kehitettyjen/käyttöön otettujen menetelmien ulkoinen arviointi painottuu niiden muutoksiin, mitä toimintamallien käyttöönotto on tuonut henkilökunnan osaamiseen. Kolmas väliarviointi joulukuussa 2015 painottuu toimintamallien vaikutusten ja verkostomaisen yhteistyön kehittymisen arvioinnin lisäksi henkilöstön osaamiseen sekä palvelujärjestelmän muutoksiin. Tässä vaiheessa molemmissa kehittämisosioissa tulisi joidenkin mallien toteutuksen ja arvioinnin olla siinä vaiheessa, että ne ovat mallinnettavissa toiseen kuntaan tai kaupunkiin niin, että loppuarvioinnissa olisi mahdollisuus arvioida myös mallien siirrettävyyttä ja yleistä toimivuutta.

10 10(12) Jokaisessa väliarvioinnissa hyödynnetään lisäksi hankkeen alueellisten kehittämisosioiden keskinäistä vertaisarviointia siten, että saman kehittämisosion parissa työskentelevät hanketyöntekijät arvioivat toisiaan. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti uusien toimintamenetelmien ja verkostomaisen yhteistyön toteutuksen sekä hankeprosessin arvioinnissa. Vertaisarviointi-pareja ovat: - Rauma, Satakunnan sairaanhoitopiiri (verkostomainen yhteistyö) ja Salo nuorten päihde- ja koulupoissaolojen osalta - Säkylä ja Satakunnan sairaanhoitopiiri (verkostomainen yhteistyö) verkostomaisen yhteistyön kehittämisen osalta - Salo ja Satakunnan sairaanhoitopiiri ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyn osalta Vertaisarvioinnin tai vertaiskehittämisen kumppaneita voidaan etsiä myös muualla Suomessa tehdyistä hankkeista ja toimintamalleista. Alustavia keskusteluja yhteistyöstä on käyty Hyvinvoiva lapsi ja nuori hankkeen kanssa. Vertaisarvioinnin arviointikysymykset täsmentyvät aina arvioitavan teeman mukaisesti. Vertaisarviointia tarkastelevat yleiset arviointikysymykset: - Miten oma työskentelyni on sujunut jo aiemmin rajatun teeman osalta/ Onnistumiset ja kehitettävät asiat? - Miten vertaisarvioinnin kumppanin työskentely on sujunut tarkasteltavan teeman osalta/ onnistumiset ja kehitettävät asiat? - Mitä yhteneväisyyksiä ja eroja vertaisarvioijilla on tutkittavan teeman osalta? 3.3 Loppuarviointi Hankkeen päätösvaiheessa (kesäkuu-elokuu 2016) toteutetaan lopullinen hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi. Lisäksi hankekunnat arvioivat hankkeen lopullisia vaikutuksia noin vuosi hankkeen päättymisen jälkeen (syksy 2017). Hankkeen loppuarvioinnissa tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke on aikaansaanut verkostomaisen yhteistyön palvelujärjestelmissä. Arvioinnin painopiste on siinä, kuinka hyvin luodut verkostomaiset yhteistyömallit sekä käyttöön otetut toimintamenetelmät kohdentuvat kohderyhmäasiakkaisiin, onko asiakkaan osallisuus sisällytetty palvelumalleihin ja ovatko nämä sisällytettyinä kunnan toimintastrategioihin. Samoin tarkastellaan, vastaavatko uudet toimintamenetelmät asiakkaiden tarpeita ja ovatko uudet toimintamallit pystyneet vähentämään korjaavia palveluita tai erikoissairaanhoidon tarvetta. Yhtenä arvioinnin kohteena on myös henkilökunnan asiakasta osallistavan osaamisen lisäämisen arviointi (pitäen sisällään vuorovaikutustaidot sekä asenteet). Tapahtuneita muutoksia verrataan hankkeen lähtötila-analyysin tietoihin. Tarkasteluun nostetaan erityisesti se, mitkä tekijät ovat olleet ratkaisevia onnistumisen edellytyksiä hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa. Loppuarvion tarkoituksena on myös vetää yhteen hankkeen aikaisista kehittämisen tavoista saadut kokemukset ja koota hankkeessa mallinnetut palvelujen kehittämisen käytännöt levittämiskelpoiseen, laajemmin hyödynnettävään muotoon.

11 11(12) 4 Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi Arviointi toteutetaan pääosin hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden omana työnä, itsearviointina ja sisäisenä arviointina. Hanketyöntekijöiden arviointiosaamista lisätään koulutuksen avulla. Arviointiprosessin tueksi ostetaan ulkopuolista arviointiosaamista aiemmin esitetyn suunnitelman mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään hankkeen yhteistyökumppaneina toimivien ammatti- ja tiedekorkeakoulujen opiskelijoita opinnäytetöiden ja harjoitustöiden avulla. Hankkeen alueellisten kehittämisosioiden välillä hyödynnetään vertaisarviointia, jossa tavoitteiltaan samantyyppiset hankeosiot arvioivat toistensa työprosesseja ja tuloksia. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti käyttöön otettavien toimintamenetelmien arvioinnissa sekä hankeprosessin arvioinnissa. Arviointitietona hyödynnetään mahdollisimman paljon verkostomaisen yhteistyön ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn liittyvää tiedonkeruuta: asiakasraateja tai -kyselyitä, asiakas- ja työntekijähaastatteluja sekä verkosto- ja sidosryhmien osaamista. Muu tiedonkeruu hankkeen työntekijöiltä, hankeorganisaatioiden henkilöstöltä, hankkeen ohjausryhmältä, sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta toteutetaan hyvin pitkälti kyselyjen, mahdollisesti myös ryhmähaastattelujen, avulla. Ulkoisen arvioinnin hankinta kilpailutetaan vuoden 2014 syksyllä. Ulkoisen arvioinnin avulla tarkastellaan verkostomaisen yhteistyön prosessin osalta lasten, nuorten ja perheiden osallistamista omassa asiassaan sekä muutoksia henkilökunnan asenteissa. Hankkeessa kehitettyjen/käyttöön otettujen toimintamallien, kuten Lapset puheeksi toimintamallin, osalta ulkoinen arviointi keskittyy muutoksiin henkilöstön osaamisessa, asenteissa ja työtavoissa. Lisäksi ulkoisen arvioinnin tavoitteena on lisätä ja tukea hankehenkilöstön arviointiosaamista koulutuksen ja konsultaation muodossa. Arviointiaikataulu on esitetty taulukossa 2. Arviointiraportit nivotaan osaksi hankkeen raportointikäytäntöjä puolivuosittain ja vuositasolla. Taulukko 2. Arviointiaikataulu Aika Arvioinnin vaihe Vastuutaho Huhtikuu Syyskuu 2014 Arviointisuunnitelma ja arviointikysymysten täsmentäminen Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Syyskuu - Lokakuu 2014 Ulkoisen arvioinnin tarjouspyynnöt Hankehallinto Huhtikuu - syyskuu 2014 Lähtötila-analyysi Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Asiakasarviointi Toukokuu - lokakuu 2014 Arviointosaamisen lisääminen, hanketyöntekijöiden Hankehallinto

12 12(12) perehdytys arviointimenetelmiin Ulkopuolinen koulutus Joulukuu 2014 Väliarviointi 1 Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Sisäinen arviointi Vertaisarvio Toukokuu 2015 Väliarviointi 2 Ulkoinen arviointi Alueelliset kehittämisosiot Sisäinen arviointi Vertaisarvio Väliraportointi Hankehallinto Alueelliset kehittämisosiot Joulukuu 2015 Väliarviointi 3 Alueelliset kehittämisosiot Sisäinen arviointi Vertaisarvio Kesä-elokuu 2016 Loppuarviointi ja loppuraportointi Hankehallinto Ulkoinen arviointi Alueelliset kehittämisosiot Asiakasarviointi Vertaisarvio Syys-marraskuu 2016 Koko hankkeen loppuraportointi Hankehallinto Syyskuu 2017 Jälkiarviointi Hankeorganisaatiot

Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 29.10.2014 YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 5.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Arvioinnin

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.9.2014 tarkennettu 23.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kevään 2016 toimintasuunnitelma

Kevään 2016 toimintasuunnitelma POIS SYRJÄSTÄ Kevään 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: 1. Verkostomaisen yhteistyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA 8.10.2010 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet... 2 2.1 Toimintaympäristö... 2 2.2 Hankkeen tavoite...

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI. Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck

POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI. Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck 20.9.2016 2 (15) 1 SISÄLLYS 1. TAUSTA... 3 2. POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOINEN

Lisätiedot

VOITTO. Voimaa Onnistumisia Innovatiivisuutta Työtä Toimintakykyä Osallisuutta

VOITTO. Voimaa Onnistumisia Innovatiivisuutta Työtä Toimintakykyä Osallisuutta VOITTO Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämishanke 17.8.2015 13.8.2018 ESR-hanke, toimintalinja 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Keski-Suomen ELY-keskus www.salo.fi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta

SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ TURKULAISET NUORET AIKUISET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Syrjäytymisriskissä olevien nuorten asiakkuusprosessit ja niihin vaikuttaminen Minna Ylikännö & Jarkko Rasinkangas Turku 10.3.2016 LÄHTÖKOHTIA Politiikkatoimenpiteiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke 2013-2015

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke 2013-2015 Länsi-Suomen Kaste-hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke 2013-2015 Toimintaraportti 1.11.2013. 30.9.2014 / 31.10.2014 12.11.2013 (korjattu) Projektipäällikkö Niina Jalo Turun

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Arviointisuunnitelma 1.7.2013 31.10.2014 7.11.2013 Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) Kouvolan kaupunki Etelä-Kymenlaakson kunnat

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

5.8.2014. Satakunnan keskussairaala, neuvotteluhuone N2, (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori.

5.8.2014. Satakunnan keskussairaala, neuvotteluhuone N2, (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori. 1(14) 5.8.2014 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 27.5.2014 klo 12.00 14.30 Paikka Satakunnan keskussairaala, neuvotteluhuone N2, (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori. Jäsenet

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat 6.9.2012 12.9.2012 KASPERI II arviointikysymykset 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? miten uutta toimintamallia luodaan, asiakasohjaus,

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely

1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely 1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely Yhteenveto 24.11.2017 KICK ON tilaisuus Kimmel Joensuu Alueellisen kokeilun tavoitteet Luodaan 1000 uutta työpaikkaa Vaikutus aluetalouteen +

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Aikaisempia kokemuksia - Luistelukoulu - Maahanmuuttajat ottelutapahtumassa - Koulutusta seuratyöhön - Aikuisille suunnattu luistelukoulu Toiminnan

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio

Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Sosiaali- ja terveysministeriö: Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Nina Nevala, LitT, dos., vanhempi tutkija, Työterveyslaitos/ STM Osatyökykyiset työssä ohjelma (nina.nevala@ttl.fi) Raija Tiainen,

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot