Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä

Transkriptio

1 MUISTIO 4/2016 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Kankaanpään terveyskeskus. Os. Tapalankatu 20, Kankaanpää. Aika: pe klo Paikalla Anne Joensuu, Satakunnan sairaanhoitopiiri Anu Kärki, Huittinen Eliisa Mannila, Ksthky Johanna Ahde-Koponen, PoSa Kaija Joensuu, Ksthky Mirva Saarinen, PoSa Sanna Suominen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri Minna Nevalainen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Poissa Arja Santapukki, Parainen Mari Sanila, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sirpa Levy, Akseli 1. Avaus PoSassa on aloittanut uutena hanketyöntekijänä Mirva Saarinen. Hänen työpanos hankkeessa on 1 työpv/viikko. 2. Ajankohtaista hankkeessa Projektipäällikkö tiedotti hanketyöntekijöitä Avin linjauksesta hankkeessa järjestettävien loppuseminaarien järjestämisen ja seminaareista aiheutuvien kustannusten osalta. Hankkeessa voidaan järjestää vain yksi sellainen loppuseminaari/tilaisuus hankkeen loppuvaiheessa, mihin voidaan hankkia maksullista ohjelmaa. Kehittämisosioissa voidaan kyllä järjestää hankkeen loppuvaiheessa koulutuksia/tilaisuuksia, jos ne ovat vielä merkityksellisiä esim. hankkeen juurruttamisen kannalta. Em. koulutusten järjestämisestä voidaan hyväksyä valtionavustuksella maksettavaksi vain ns. tavanomaiset koulutustilaisuuden kustannukset esim. normaalit kahvituskustannukset tai max 500 e asiantuntijapalkkioita. Projektipäällikkö tiedotti ohjausryhmän kokouksen kuulumiset hanketyöntekijöille. Projektipäällikön diaesitys liitteenä 1. Ohjausryhmän kokouksessa sovittiin, että johtajaylilääkäri Ermo Haavisto ja hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi vievät Yhteisvoimin kotona hankkeen tuloksia tiedoksi Sata-Sote palvelurakenneryhmälle. Mikko Pakarinen Turun kaupungista vie Akselin ja Paraisten osalta Yhteisvoimin kotona hankkeen tuloksia tiedoksi- Varsinais-Suomen alueen sotevalmisteluun. Käytiin läpi juurruttamiseen liittyviä asioita. Käytiin keskustelua juurruttamissuunnitelmasta, onko niihin tullut muutoksia? PoSassa on juurtumassa ainakin kotikuntoutusyksikkö ja moniammattillinen arviointiryhmätyöskentely. Gerontologisen arviointimallin hyödyntämisessä on vielä haastetta. Työntekijät eivät miellä, että gerontologinen arviointimalli on yksi työväline. Olisiko pitänyt vielä enemmän satsata mallin tiedottamiseen ja sen käytön perehdyttämiseen? Kotiutusfysioterapeutin toiminnan rahoitus on vielä avoimena. Hyvinvointisopimusten juurtuminen vaatii vielä aikaa.

2 2(3) Keski-Satakunnan kehittämisosiossa juurtuvat ainakin 65-v synttärit ja siihen liittyen hyvinvoinnin portaat. 75- v ja 80-v terveystarkastuksia ollaan aloittamassa eli juurtuminen on vielä kysymysmerkillä. Syksyyn on suunnitteilla toinen ikäihmisten hyvinvointipäivä. Toimintakulttuurimuutoksen kanssa ollaan menossa hyvään suuntaan. Kunnissa ollaan erityisen kiinnostuneita mobiilin käyttöönotosta ja sen vaikutuksista toimintakulttuurin muutokseen. Huittisten kehittämisosiossa suunnitellut asiat juurtuvat. SATSHP kehittämisosiossa toimintakykyä edistävää työotetta juurrutetaan sisäisenä toimintana hankkeen päättymisen jälkeen. Verkostot ovat juurtumassa (kotiutushoitajien-, kotihoidon- ja mentoriverkostot). Kotiutus ja kuntoutusprosessin tehostaminen prosessissa kotiutuksen tarkastuslista on nyt saatu Effican hoitokertomukseen sähköiseen muotoon. Tämän avulla tiedot menevät myös kuntiin kotiutustilanteissa. Kotiutuksen tarkastuslistan käytöstä on järjestetty Satakunnan sairaanhoitopiirissä jo 2 koulutustilaisuutta. Ensi viikolla ollaan järjestämässä 3. koulutustilaisuus, josta on järjestetty videoyhteys Harjavaltaan. Kotihoidon päivät järjestetään myös hankkeen jälkeen, seuraavana järjestäjänä on vuonna 2017 Huittinen. Suunnitteilla olleen asiakasraadin järjestämiseen panostettiin paljon. Hanketyöntekijät kävivät osastolta värväämässä kotiutuvia asiakkaita. Vapaaehtoisia ei löytynyt, joten asiakasraati ei toteutunut. Tästä syystä toteutettiin Satakunnan keskussairaalan asiakkaille aulahaastattelu. Aulahaastatteluista saatu palaute oli positiivista. Aulahaastatteluihin osallistuneista vastaajista suurin osa oli pkl-asiakkaita. Sovittiin, että päivitetyt juurruttamissuunnitelmat lähetetään 30.5 mennessä projektipäällikölle. Kuultiin projektipäälliköltä TERVE-SOS tapahtuman kuulumiset. 3. Hankkeen loppuarvioinnista Käytiin läpi hankkeen ja kehittämisosioiden arviointiasioita. Koulutustarve-kysely toistetaan sovelletusti hankkeen loppuvaiheessa. SATSHP kehittämisosiossa joidenkin toimintamallien arvioinnissa on tehty alkukartoitus ja hankkeen loppuvaiheessa toteutetaan loppuarviointikysely. Mentoroinnissa on kerätty suullista ja kirjallista palautetta alku- ja loppuvaiheessa. Mentoroinnista tehty raportti sisältää arvioinnin. Huittisissa omaishoitajien kokonaistilannetta arvioidaan hyvinvointikyselyillä vuosittain. Ovet-valmennuksista kerätään palautetta. Jaksohoidon toteutumisesta kartoitetaan vapaiden käyttöä ja toimeksiantosopimusten määrää. Asiakastyytyväisyyskysely on suunnitteilla toteutettavaksi omaishoidettavan intervallijakson jälkeen. Huittisissa ollaan järjestämässä omaishoitajien asiakasraati, johon on osallistumassa 5 omaishoitajaa. Vapaaehtoistoimijoiden määrää seurataan. Järjestetyistä koulutuksista on tehty palautekyselyt. KSTHKY kehittämisosiossa pohdittiin kyselyn toteutusta kotihoidon henkilökunnalle. Miten pystytään mittaamaan toimintakulttuurin muutoksen vaikutusta asiakkaisiin? Mobiilin käyttöönoton vaikutuksia olisi tärkeää mitata. PoSan kehittämisosiossa on suunnitteilla toteuttaa kyselyitä ja kerätä palautetta vielä hankkeen loppuvaiheessa. Käytiin keskustelua siitä, että välillä on vaikea löytää oikeita mittareita tai osataanko mitata oikeita asioita. Projektipäällikkö muistutti arvioinnin merkityksestä hankkeen loppuraportoinnissa. Loppuraportissa tulee kuvata hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä arviointitulosten kautta. Ei riitä, että hanketyöntekijä toteaa jonkun toimintamallin hyväksi.

3 3(3) 4. Missä mennään suhteessa hankesuunnitelman mukaisiin tavoiteltaviin tuloksiin ja vaikutuksiin? Peilattiin kehittämisosioiden tavoitteiden toteutumista sekä tuloksia ja vaikutuksia alkuperäiseen hankesuunnitelmaan. Kehittämisosion tulokset ja vaikutukset sekä hankkeen tavoitteiden itsearviointilomake palautetaan 31.5 mennessä projektisihteerille ja päällikölle. Projektisihteeri lähettää Tavoitteet lomakkeet täydennettäväksi hanketyöntekijöille. Kerrattiin koko hankkeen tavoitellut tuotokset ja tulokset sekä vaikutukset. Hankkeesta on valmistunut tähän mennessä 7 opinnäytetyötä 5. Viestintä hankkeen loppuvaiheessa Tutustuttiin yhteisjulkaisun luonnokseen. Hanketyöntekijät toimittavat ke 25.5 mennessä julkaisuun liittyvät kommentit projektipäällikölle. Loppuseminaarin ja paneelikeskustelun vetäjänä on Jaakko Valvanne. Ideoitiin loppuseminaarin nimeä: Yhteisvoimin kotona millä konsteilla?, Sillai kai Yhteisvoimin kotona, Yhteisvoimin kotona Yhtäköyttä, Yhteisvoimin kotona mielekkäästi kotona ja Yhteisvoimin kotona - paneelin aihe. Keskusteltiin paneelikeskustelun aiheesta. Hankkeen aloitusseminaarissa paneelikeskustelun aiheena oli kuntoutus ja osallisuus. Mitä paneelikeskustelulta halutaan ja mitä sillä tavoitellaan? Mitä on tapahtunut ja mihin suuntaan ollaan menossa? Mitä hankkeen tulokset tarkoittavat ikääntyneen näkökulmasta? Aiheena kuntoutus? Aiheena yhteistyö? Miten osallisuuden saisi näkyväksi loppuseminaarissa? Hanna Nyfors on vahvistanut osallistumisensa asiantuntijana loppuseminaariin. Paneeliin ehdotettiin seuraavia henkilöitä: Anna-Liisa Koivistoa Porin perusturvasta, Irma Roininen tai joku muu vanhusneuvoston jäsen, Juha-Matti Seppä, Jaana Oksa Keski-Satakunnasta, Anne Tarhasaari PoSasta, Markus Halminen, Krista Toivonen Sataedusta, Sata-Soten valmisteluryhmän jäsen, Jaana Laitinen-Pesola, Hanna Nyfors, 3. sektorin edustaja, Muistiluotsi/ Minna Reunanen, Pia Järnstedt, Marja-Leena Alho Raumalta ja Katriina Hakanen SATSHP:stä, Kehittämisosiot esittelevät seuraavat helmet loppuseminaarissa: KSTHKY: kuntien välinen yhteistyö esimiestasolla (mm. tukiryhmätyöskentely) Huittinen: Omaishoitajien tukeminen PoSa: Gerontologinen kokonaisarviointi ainakin SATSHP: Kotiutus ja kuntoutusprosessin tehostaminen Keskusteltiin postereiden tekemisestä loppuseminaariin. Hanketyöntekijät pitivät postereita hyvänä ideana. Jatketaan posteriasian suunnittelua seuraavassa kehittämispäivässä. Seminaarin ennakkoilmoitus julkaistaan vk LIITTEET Liite 1 Kehittämispäivän diaesitys, projektipäällikkö Minna Nevalainen

4 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä 14/ Kankaanpää Minna Nevalainen projektipäällikkö

5 Kehittämispäivän ohjelma Avaus ja aamukahvi, projektipäällikkö Minna Nevalainen Ajankohtaista hankkeessa Hankkeen loppuarvioinnista Lounas Missä mennään suhteessa hankesuunnitelman mukaisiin tavoiteltaviin tuloksiin ja vaikutuksiin Kahvitauko Viestintä hankkeen loppuvaiheessa

6 Ajankohtaista hankkeessa

7 Aikataulutusta hankkeen loppuajaksi Toukokuu 2016 Ohjausryhmän kokous 16.5 TERVE-SOS , Seinäjoki Kehittämispäivä 20.5, Kankaanpää Ulkoinen arviointi: KSHTKY, SATSHP, POSA 30.5 Ulkoinen arviointi: Akseli 31.5 Kesäkuu 2016 Ulkoinen arviointi: Huittinen ja Parainen 7.6 Kehittämispäivä 17.6, SATSHP Ulkoisen arvioinnin raportti Elokuu 2016 Kehittämispäivä 26.8, Harjavalta Vuonna 2014 tehdyn koulutustarvekyselyn toisto Koko hankkeen arviointikysely

8 Aikataulutusta hankkeen loppuajaksi Syyskuu 2016 Kehittämisosioiden juurruuttamiseminaarit; Akseli 29.8, Posa 6.9, Parainen 7.9 Loppuseminaari 12.9 Seurantaraportti ajalta (Webropol kysely) Kirjallinen loppuraportti 16.9 Ohjausryhmä 20.9 Kustannukset (ostolaskut, asiantuntijapalkkiot ym.) kirjanpidossa viimeistään 23.9 Viimeiset koulutukset viimeistään syyskuun alussa Maksatushakemusaineisto 3.10

9 Ohjausryhmän kuulumisia Ohjausryhmä totesi hankkeen edenneen hyvin ja kehittämistyön jäsentyneen hankkeen loppua kohden. Todettiin, että hankkeessa on kehitetty maakunnallisia malleja. Keskustelussa todettiin, että jotkut uudet toimintamallit vaativat toimintakulttuurin muutosta. Toimintakulttuurin muutos on hidasta ja vaikeaa. Tuoko Sata-Sote paremman mahdollisuuden toimintakulttuurin muutokselle? Olemassa olevilla resursseillakin voidaan saada muutos aikaan, kun uuden toimintamallin käyttöönotossa on johdon ja työntekijöiden päätös. Asiakkaat ja potilaat tulisi olla mukana suunnittelussa ja kehittämissä, jotta heidän näkemykset tulevat huomioiduksi toimintakulttuurin muutoksessa.

10 Ohjausryhmän kuulumisia Hankkeen toiminta-ajan on lyhyt, mutta hankkeessa on saatu aikaan asioita, mitä on jo kauan suunniteltu Käytiin keskustelua, miten hankkeessa kehitettyjen toimintamallien juurtumista voidaan edistää Sote huomioiden? Onko Sata-Sotessa työryhmiä, joita on tiedotettava hankkeen tuloksista Sata-Sote hankesuunnitelmassa on todettu, että Kaste-hankkeiden hyvät käytännöt tulee huomioida Sata-Sote valmistelussa. Vaarana on se, että valmistelussa Kaste-hankkeiden jotkut hyvät tulokset jäävät unohduksiin. Yhtenäiset toimintamallit ovat tärkeitä Soten tulo huomioiden.

11 Suunnitelmat tukemassa ikääntyneen toimintakykyä ja arjessa pärjäämistä Asiakkaan haastattelu ja testit* Asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden asettelu ja suunnitelma Sopimus osaksi hoitoja palvelusuunnitelmaa sekä kotihoidon arkea Säännöllinen Päivittäminen Säännöllinen seuranta Asiakas toteuttaa suunniteltua ohjelmaa itsenäisesti sekä omaisen ja/tai hoitajan tukemana *Testauksen apuvälineitä: SPPB, TUG (timed up and go), tuolilta ylösnousu, FROP lyhyt kaatumisenvaaran ehkäisy, toimintakykytesti Akseli, KSTHKY, Posa

12 Juurruttaminen (hankesuunnitelma) Tarkoitus on, että hankkeessa luotavat toimintamallit juurtuvat hankkeessa mukana olevilla alueilla normaaleiksi käytännöiksi hankkeen loppuun mennessä Johtavilla viranhaltijoilla on oleellinen rooli toimintamallien juurruttamisen mahdollistamiseksi Hankkeessa tuotavat mallit on tuotava päättäjien tietoisuuteen Hankkeessa luotavat toimintamallit ovat monelta osin geneerisiä, ja niitä voidaan soveltaa myös muissa kunnissa ja kuntayhtymissä Toimintamalleihin määritellään vastuutahot ja niistä laaditaan prosessikuvaukset Toimintamallit kuvataan THL:n ylläpitämään Innokylän kehittämisympäristöön

13 Juurruttaminen: missä mennään nyt?

14 Hankkeen loppuarvioinnista Koko hankkeen osalta toteutetaan loppuarviointi kyselynä (Webpropol) Kysely täydentää osaltaan vertaisarviointeja ja ulkoista arviointia Samassa kyselyssä toistetaan myös vuonna 2014 toteutettu koulutustarvekysely Kehittämisosioiden omat loppuarvioinnit

15 Missä mennään suhteessa hankesuunnitelman mukaisiin tavoiteltaviin tuloksiin ja vaikutuksiin?

16 Hankkeella tavoitellut tuotokset ja tulokset Ikäihmisen kotona selviytymisen moniammatillinen arviointimalli Yhtenäiset, moniammatilliset ja organisaatiorajat ylittävät kuntoutusketjut Reaaliaikainen, teknologiaa hyödyntävä konsultaatiomalli mm. kotihoidon tueksi Ikääntyneiden omaishoitoperheiden tuen ja kuntoutuksen malli Erilaiset moniammatilliset verkostot, joissa asiakas on keskiössä Ammattilaisten osaamisen lisääntyminen (mm. kuntoutus- ja arviointiosaaminen, toimintakykyä ylläpitävä työote, verkostotyöosaaminen) Verkostomaisen työn rahoitusmalli, jota voidaan hyödyntää muissakin yhteyksissä Kirjallinen aineisto, joka hankkeessa syntyy (esimerkiksi arviointikertomukset, loppuraportti, opinnäytetyöt)

17 Hankkeen tavoiteltavat vaikutukset Iäkkäät pystyvät asumaan turvallisesti kotona entistä pidempään toimintakykyisinä ja merkityksellistä elämää viettäen Ikäihmisillä ja heidän omaisillaan on mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen sekä omiin palveluihinsa. Osallisuuden kokemus lisää tyytyväisyyttä palveluihin Tarvelähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut vastaavat asiakkaiden usein moninaisiin tarpeisiin Ikääntyneiden omaishoitoperheiden kotona selviytyminen ja hyvinvointi lisääntyvät, jolloin ympärivuorokautisen hoidon tarve myöhentyy Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu paranee Laitos- ja palveluasumispainotteisuutta puretaan kotiin annettavien palveluiden kehittämisen myötä. Sairaaloissa on pääasiassa potilaita, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa, ei enää jatkohoitoon odottavia. Myös vanhustenhuollon kustannusten nousua saadaan hillittyä laitostumisen vähetessä

18 Hankkeen tavoiteltavat vaikutukset Ikääntyvien kuntoutumista ja palvelutarpeen kehitystä seurataan, jolloin mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa, ja voidaan tukea kotona selviytymistä Yhteistyö ja yhteistyöosaaminen eri organisaatioiden ja ammattiryhmien välillä parantuu, ja toimintakäytännöt yhtenäistyvät. Yhteistyö eri sektoreiden välillä on sujuvaa ja joustavaa, ja tiedonsiirto onnistu Henkilökunnan työhyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyvät, mikä näkyy asiakastyön paranemisena

19 Viestintä hankkeen loppuvaiheessa Yhteisjulkaisu: Elämän etapit 32 hanketarinaa asiakkaan arjesta ja osallisuudesta Loppuseminaari Mitä muuta?

20 Kiitos!