Ravintola Ruukin Helmi Os. Kuntolantie 8, Eura (Kauttua)

Transkriptio

1 1(10) YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ma klo Paikka Ravintola Ruukin Helmi Os. Kuntolantie 8, Eura (Kauttua) Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet aloittavat kokouksen yhteislounaalla klo alkaen. Ilmoitathan ilmoittautumisen yhteydessä osallistutko yhteisruokailuun. Ilmoittautuminen saatteessa olevan Webropol-linkin kautta tai tarvittaessa projektisihteeri Kirsi Harjulalle, kirsi.harjula@satshp.fi Jäsenet ja (varajäsenet) Wanne Olli, johtava ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja (Heikkilä Hannu, ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja) Lehtonen Anne, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Rautalammi Sanna, Nakkila/Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä) Hievanen Sari, Huittinen (Ruohola Heli, Huittinen) Siren Gun, Parainen (Dahla Janina, Parainen) Laine Hanna, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Tolppanen Timo, Perusturvakuntayhtymä Akseli) Vanhatalo, Anne, PoSa (Lehtinen Sirkku, PoSa) Hakanen Katriina, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sirpa Andersson, THL Minna-Liisa Luoma, STM Toroska Heli, Pikassos Oy (Häyhtiö Tapio, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Pudas-Tähkä Sanna-Mari, Länsi-Suomen diakonialaitos (Porkka Johanna, Länsi-Suomen diakonialaitos) Teeri Sari, Satakunnan ammattikorkeakoulu Roininen Irma, Satakunnan vanhustuki ry Rahkonen Marja, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus, Satakunnan toimipiste (Reunanen Minna, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus, Satakunnan toimipiste) Ovaska Esko, Turun ammattikorkeakoulu (von Schantz Marjale, Turun ammattikorkeakoulu) Suhonen Riitta, Turun yliopisto Pakarinen Mikko, Turun kaupunki Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

2 2(10) Niemi Mari, Satakunnan sairaahoitopiiri Harjula Kirsi, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Halinen Marika, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri ASIALISTA 2/ Avaus, kokouksen päätösvaltaisuus ja työjärjestys Projektipäällikkö Marika Halinen : Yhteisvoimin kotona hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu alla esitetyn mukaisesti ohjausryhmän jäseniä ja varajäseniä. Satakunnan sairaanhoitopiiri nimeää puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä Kehittämisosioiden edustajat (varsinainen ja varajäsen) Satakunnan ammattikorkeakoulun edustajat (varsinainen ja varajäsen) Turun ammattikorkeakoulun edustajat (varsinainen ja varajäsen) Turun yliopiston edustaja Länsi-Suomen Diakonialaitoksen edustajat (varsinainen ja varajäsen) Yksi tai kaksi asiakasryhmien edustajaa THL:n edustaja STM, hankkeen valvoja Länsi-Suomen Kaste-alueen ohjelmapäällikkö (varsinainen jäsen) Osaamiskeskusten edustajat (varsinainen ja varajäsen) Kolmannen sektorin edustajat (varsinainen ja varajäsen) Ohjausryhmän kokoonpano on täydentynyt ja tällä hetkellä lopullisessa muodossaan, johon voi tarvittaessa tulla muutoksia. Aluejohtoryhmän päätöksen mukaisesti myös varajäsenet voivat osallistua kaikkiin kokouksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt hankkeen valvojaksi erikoistutkija Sirpa Anderssonin THL:stä, jolla on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän kokoukseen voidaan lisäksi kutsua muita henkilöitä, kuten esim. hanketyöntekijät ja/tai kehittämisosioiden vastuuhenkilöitä. Ohjausryhmän kokouskäytäntöjen osalta (päätösvaltaisuus, kokouskutsujen lähettäminen ym.) voitaneen noudattaa soveltuvin osin Satakunnan sairaanhoitopiirin säännöksiä. Kokouskutsu voitaneen lähettää sähköpostilla ja/tai julkaistaan hankkeen kotisivuilla vähintään viisi päivää ennen kokousta. Ohjausryhmän tulee päättää asioiden esittelystä ja pöytäkirjan pitämisestä. Hankkeeseen on palkattu projektipäällikkö ja osa-aikainen projektisihteeri, joka on yhteinen Pois syrjästä -hankkeen kanssa. Ehdotus: Ohjausryhmä päättää seuraavaa: 1. Todetaan läsnäolijat. Ohjausryhmän jäsenen ja varajäsenen estyneenä ollessa voi hankkeen pilottia hallinnoiva kunta lähettää nimeämänsä muun henkilön kokoukseen. 2. Ohjausryhmän kokoonpanoa täydennetään jatkossa projektipäällikön ehdotuksen mukaisesti. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

3 3(10) Kokouskutsun lähettämisen ja päätösvaltaisuuden sekä muiden hallinnointiin liittyvien asioiden osalta noudatetaan soveltuvin osin Satakunnan sairaanhoitopiirin sääntöjä. Kokouskutsu voidaan kuitenkin lähettää sähköpostilla ja/tai julkaista hankkeen kotisivuilla viisi päivää ennen kokousta. Ohjausryhmälle korvataan matkakulut, mutta kokouspalkkiota ei makseta. 4. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. 5. Ohjausryhmässä asiat käsitellään projektipäällikön tekemän päätösesityksen pohjalta. 6. Ohjausryhmän kokouksesta laaditaan päätöspöytäkirja ja kokouksen sihteerinä toimii projektisihteeri ja hänen poissa ollessaan projektipäällikkö tai ohjausryhmän puheenjohtajan määräämä muu henkilö. Päätös: 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Ohjausryhmän edellisen kokouksen asiakirjat ovat luettavissa hankkeen kotisivulla Ehdotus: Ohjausryhmä hyväksyy Yhteisvoimin kotona hankkeen viimeisen kokouksen pöytäkirjan liitteineen. Päätös: 3. Yhteisvoimin kotona - hankkeen tilannekatsaus Esityslistan liitteet: 1. Tilannekatsaus, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö Marika Halinen : Projektipäällikkö Kaisa Impilä on siirtynyt toisiin työtehtäviin alkaen ja uusi projektipäällikkö Marika Halinen on aloittanut tehtävässään Projektipäällikkö on tavannut kaikki kehittämisosioiden hanketyöntekijät hankkeen yhteisissä kehittämispäivissä Paraisilla ja Maskussa. Lisäksi projektipäällikkö on osallistunut KSTHKY:n tukiryhmien kokouksiin Luvialla ja Kokemäellä sekä SATSHP:n kehittämisosion tukiryhmään Porissa. Yhteisvoimin kotona hankkeen aloitusseminaari pidettiin Satakunnan keskussairaalan auditoriossa. Osallistujia seminaarissa oli 108 ja palaute oli hyvää. Kaikkien kehittämisosioiden toimenpiteet ovat käynnistyneet tai käynnistyvät viimeistään tämän syksyn aikana. Kehittämisosioilta on pyydetty tarkennetut hankesuunnitelmat 30.9 mennessä. Esityslistan liitteenä olevaa tilannekatsausta ei lähetetä etukäteen, vaan esitellään vasta kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan. Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Yhteisvoimin kotona -hankkeen tilannekatsauksen. Päätös: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

4 4(10) Yhteisvoimin kotona -hankkeen koulutussuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet: 2. Koulutussuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Marika Halinen : Hankesuunnitelmassa todetaan, että hankkeen ydin muodostuu kahdesta pääteemasta, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen ja yhteisten kuntoutusketjujen kehittäminen. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on uutta varmistettua osaamista alueilta, jotka oleellisesti liittyvät näihin pääteemoihin ja vahvistavat näin tavoitteiden saavuttamista ja kehitettyjen toimintamallien juurruttamista. Hankesuunnitelmassa linjataan Toimenpiteessä 7. henkilöstön osaamiseen ja yhteistyön lisäämiseen tähtääviä hankkeessa toteutettavia koulutuksellisia teema-alueita: 1) Geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus 2) Toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava ja ennakoiva työote sekä toimintakyvyn arviointi -koulutus 3) Kirjaaminen ja tiedonsiirto-koulutus 4) Yhteistyö, asenne ja ryhmätyöosaamis -koulutus 5) Liikuntasopimuskoulutus 6) Mentorointikoulutus 7) Etälaitteiden tietosuoja- ja käyttökoulutus Koulutuksen sisältöä kuvataan tarkemmin liitteenä olevassa koulutussuunnitelman luonnoksessa. Hanke järjestää koulutusta mm. kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon henkilöstölle yhteisesti ja lisäksi tarvittaessa myös alue- tai kohderyhmäkohtaisesti. Koulutukseen osallistuvat kaikki asiakkaan hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eri toimipisteistä. Koulutusta järjestetään yhteisinä seminaareina kaikille toimijoille. Koska kaikkien toimijoiden osallistuminen koulutuksiin ei kuitenkaan ole mahdollista, osa koulutuksista toteutetaan muutosagenttikoulutuksena, jolloin avainhenkilöitä ja tiimejä koulutetaan kehittämisosioista ja he toteuttavat omalla toiminta-alueellaan koulutusta henkilöstölle tai muille kohderyhmille. Pääosa toteutettavasta koulutuksesta koskee geriatrista tai gerontologista osaamista, jota tarvitaan kaikissa kehittämisosiossa jossain muodossa. Lisäksi kehittämisosiot järjestävät koulutusta omista lähtökohdistaan liittyen hankkeen kehittämiskohteisiinsa. Kehittämisosiot ovat laatineet oman koulutussuunnitelmansa, joiden pohjalta projektipäällikkö on työstänyt koko hankkeen koulutussuunnitelman. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Alueen oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot otetaan mukaan hankkeeseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat olleet mukana hankkeen valmisteluvaiheessa. Eri oppilaitosten osaamista toivotaan erityisesti koulutusten ja asiantuntijapalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen puitteissa tullaan toteuttamaan työharjoittelujaksoja, erillisiä kehittämistehtäviä ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

5 5(10) opinnäytetöitä. Koulutusorganisaatiot muodostavat omilla toiminta-alueillaan oleellisen työelämän kehittämisresurssin, jota tullaan hyödyntämään hankkeessa. Hyvien käytäntöjen ja vaikuttavien tapojen kehittämiseen ja levittämiseen koulutusorganisaatiot voivat tarjota asiantuntijoita ja muita resursseja. Yhteistyötä tullaan tekemään mm. Vaikuttavat tavat (VATA), näyttöön perustuva toiminta sosiaali- ja terveysalalla hankkeen puitteissa, jonka kokonaistavoitteena on luoda ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän yhteistyönä toimintatapa sekä pysyviä paikallisia verkostoja, jotka edesauttavat sosiaali- ja terveysalaa kehittämään ja käyttämään vaikuttavia menetelmiä palvelutoiminnassaan. Koulutusorganisaatioiden kautta rakennetaan myös kattavaa verkostoa, jolla tavoitetaan hoitotyön tulevat ammattilaiset. Tällä tavalla pyritään yhdessä kouluttajaorganisaatioiden kanssa yhteistyössä vaikuttamaan hoitotyön ammattilaisten asenteisiin, yhteistyöosaamiseen ja moniammatillisten verkostojen luomiseen ja jalkauttamiseen pysyvästi jo opiskeluvaiheessa. Hankkeen kuluessa muodostuu runsaasti koulutus- ja arviointimateriaalia, joka mahdollistaa myös innovatiivisten mallien luomisen tiedon tuotattamiselle ja kokoamiselle. Hankkeen aikana kertyy materiaalia, jota voidaan koulutusorganisaatioiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyönä hyödyntää perusopetuksen, täydennyskoulutuksen sekä käytännön toimintamallien kehittämisen tueksi. Projektipäällikkö on valmistellut yhdessä kehittämisosioiden kanssa tarkennetun koulutussuunnitelman, johon tarvittaessa voidaan tehdä muutoksia jatkossakin. Hankkeen yleisessä osassa on varattu koulutukseen noin e yhteiseen koulutukseen koko hankeajalle. Lisäksi kehittämisosiot käyttävät oman talousarvionsa määrärahoja oman paikallisen tarpeen mukaiseen koulutukseen. Ehdotus: Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä koulutussuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen edetessä suunnitelmaan voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Päätös: 5. Yhteisvoimin kotona -hankkeen arviointisuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet: 3. Arviointisuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Marika Halinen : Yhteisvoimin kotona ja Pois Syrjästä hankkeet ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin toteuttaa yhtenevin periaattein esimerkiksi arvioinnin toteutuksen suunnittelun osalta. Kummankin hankkeen etenemistä arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti. Molempien hankkeiden ja niiden kaikkien kehittämisosioiden arviointi perustuu sekä määrälliseen että laadulliseen arviointiin. Kummankin hankkeen omat tavoitteet ohjaavat kriteerien ja mittareiden valintaa. Hankkeissa aikaansaatujen muutosten; oppimisen ja muiden vaikutusten lisäksi arvioidaan asiakkaiden kokemaa hyötyä projektin toiminnasta ja aikaansaannoksista. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

6 6(10) Yhteisvoimin kotona -hankesuunnitelmassa ohjeistetaan arviointia seuraavasti: Hankkeen käynnistysvaiheessa hankkeelle laaditaan tarkennettu arviointisuunnitelma, joka sisältää myös kehittämisosioiden arvioinnin. Arviointisuunnitelmassa määritellään indikaattorit, joiden mukaan eri toimenpiteiden onnistumista seurataan. Toimijoiden nykytilanne kartoitetaan. Lähtötilanne selvitykseen kuuluu myös osaamisen arviointi. Hankkeen etenemistä seurataan nimenomaan suhteessa lähtötilanteeseen. Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon- ja organisaation sekä kehittämisosioiden työtä tuottamalla ajantasaista tietoa työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Arviointitiedon avulla pystytään kohdentamaan kehittämistyötä oikeaan suuntaan ja valita parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Arviointia suoritetaan koko hankkeen ajan tapahtuvin väliarvioinnein sekä, hankkeen päättyessä toteutetaan koko hankkeen loppuarviointi. Hankkeen aikana tehtävän arvioinnin perusteella on mahdollisuus tarkistaa hankkeen toimenpiteitä ja niiden oikeaa kohdentumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen arvioinnin tavoitteet muotoutuvat kehittämisosioiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta, sekä koko hankealueella toteutettavista toimenpiteistä. Kehittämisosiot tekevät oman arviointisuunnitelmansa jossa arvioidaan kehittämisosioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi hanketta arvioidaan kokonaisuudessa hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeessa työskentelevät henkilöt sekä muut hankkeen eri toimenpiteisiin osallistuvat henkilöt tekevät jatkuvaa itsearviointia. Lisäksi hankkeessa tullaan toteuttamaan vertaisarviointia siten, että kehittämisosiot arvioivat toisiaan ennalta sovitun mallin ja metodin mukaan. Hankkeessa toteutetaan myös ulkoinen arviointi erikseen määritellyiltä osin. Koska hankeen toteuttamisaika on suhteellisen pitkä, arvioinnin kautta toivotaan saatavan myös näyttöä kehitettyjen toimintamallien toimivuudesta, höydyistä sekä kustannusvaikutuksista siltä osin kuin se on hankeaikana mahdollista. Koska hankkeen onnistuminen on vahvasti kiinni kehittämisosioiden onnistumisesta, on hankkeen kokonaisarviointikin suurelta osin kehittämisosioiden onnistumisen arviointia. Jokainen kehittämisosio on laatinut oman arviointisuunnitelmansa hankkeen alussa. Kehittämisosioiden onnistumisen määrittelevät arviointikriteerit rakentuvat asetettujen tavoitteiden pohjalta. Arviointia toteutetaan itsearviointina, vertaisarviointina sekä ulkoisena arviointina, hankkeen vaiheesta riippuen. Käytettävät menetelmät ovat moninaiset ja tarkentuvat lopullisessa suunnitelmassa. Yhtenä tärkeänä hankkeen etenemisen arvioijana toimii hankkeen ohjausryhmä. Hankkeen ja sen kehittämisosioiden arvioinnin toteutukseen otetaan mukaan asiakkaita, omaisia ja omaishoitajia sekä muita toimijoita. Kehittämisosiot ovat toimittaneet arviointisuunnitelmansa, joiden pohjalta projektipäällikkö on laatinut koko hankkeen arviointisuunnitelman, joka tuodaan ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Ehdotus: Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen edetessä tähän voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

7 7(10) Ulkoisen arvioinnin ja vertaisarvioinnin markkinoiden kartoitus on vielä kesken johtuen henkilöstömuutoksista Yhteisvoimin kotona -hankkeessa sekä Pois syrjästä -hankkeessa, kilpailutus on tarkoitus toteuttaa marraskuun aikana em. hankkeiden yhteistyönä. Päätös: 6. Yhteisvoimin kotona hankkeen viestintäsuunnitelmaa koskevat päätökset Esityslistan liitteet: 4. Viestintäsuunnitelma luonnos Projektipäällikkö Marika Halinen : Viestintä on tärkeä osa hankkeen toimintaa, se on yksi tulosten saavuttamisen perusedellytyksistä. Viestinnästä on hyötyä kaikille hankkeessa toimiville osallistujille. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä auttaa ja nopeuttaa hankkeen käynnistymistä, parantaa näkyvyyttä ja tunnettavuutta, edistää luotujen toimintamallien ja hyvien käytäntöjen levittämistä. (Cimo, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyönkeskus 2013). Hyvin toimiva viestintä on hankkeille mahdollisuus ja velvollisuus, tarve ja oikeus (Hankeviestinnän opas, Turun ammattikorkeakoulun projektitietokanta 2014). Yhteisvoimin kotona -hankkeen työtavat ovat vahvasti yhteistoiminnallisia ja verkostomaisia. Toteutuksessa ovat mukana ne työntekijät ja myös asiakkaiden edustajat, joita uudet toimintatavat tulevat koskemaan. Hanke sisältää jo itsessään toiminnan levittämistä, koska hankkeessa toimivat asiakastyötä tekevä moniammatillinen henkilöstö, sekä kolmannen sektorin ammattilaiset ottavat käyttöön jo kehitettyjä hyväksi havaittuja toimintatapoja. Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä hanke ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin suunnitella ja toteuttaa yhtenevin periaattein, ja viestinnän suunnittelu kuuluu tällaisiin tehtäviin. Hankesuunnitelmassa todetaan viestinnän osalta seuraavaa: Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia. Tuloksia levitetään koko hankkeen ajan sekä kirjallisesti, sähköpostitse ja erilaisten tapahtumien kautta. Hankkeessa eri toimijoita kootaan yhteen siten, että kokemusten jakaminen on mahdollista. Tälläkin tavalla saadaan eri alueilla luotuja hyviä käytäntöjä leviämään. Tärkein tiedon levittämisen kanava on hankkeen kotisivut, jota kautta hankkeen toimenpiteet ovat otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Tiedottamisessa huomioidaan erityisesti ikääntyneen oma osallisuus, joka toteutuu myös niin, että he osallistuvat aktiivisesti hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Näkyvyyttä hankkeelle ja sen tuloksille saadaan pitämällä tiedotustilaisuuksia kohderyhmään kuuluville joissa kohderyhmään kuuluvat ovat itse mukana esittelemässä hankkeen toimintaa. Hankkeen sähköinen viestintä toteutetaan pääosin Satakunnan sairaanhoitopiirin Internet-sivuston kautta. Teknisestä toteutuksesta vastaa sairaanhoitopiiri ja projektisihteeri päivittää hankkeen kotisivujen sisältöä. Sairaanhoitopiiri huolehtii pääosin tulosten levittämisestä ja tiedottamisesta. Kuitenkin myös hankkeeseen osallistuvat muut tahot huolehtivat tiedottamisesta omalla alueellaan. Hankkeen viestintäsuunnitelma sisältää: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

8 8(10) ) viestinnän tavoitteet 2) viestinnän kohderyhmät 3) viestintäkanavat 4) aikataulut, vastuuhenkilöt ja kustannukset 5) viestinnän tulosten arviointi Viestinnän tavoitteiden määrittely liittyy tiiviisti hankkeen tavoitteisiin. Hankkeen lopussa arvioidaan onko viestinnälle asetetut tavoitteet saavutettu. Viestinnälle asetetut tavoitteet tulevat olemaan esim. tiedon välittäminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen, tapahtumista tiedon välittäminen ja hankkeen yleisen tunnettavuuden lisääminen, luotujen toimintamallien tunnetuksi tekeminen ja toimijoiden yhteistyön lisääntyminen yli kuntarajojen. Viestinnän kohderyhmien valinta on tärkeä viestintää ohjaava tekijä. Kohderyhmät määrittelevät pitkälti viestintätavat ja sisällön. Yhteisvoimin kotona hankkeen viestinnän kohderyhmä tulee olemaan laaja. Asiakkaat, omaiset, omaishoitajat, heidän kanssaan työskentelevät ammattiryhmät, kuntapäättäjät, vapaaehtoisryhmät, oppilaitokset, ohjausryhmä, rahoittaja ja kaikki muut hankkeessa mukana toimijat rakentavat muiden muassa hankkeen viestinnän kohderyhmän. Viestintäkanavat tarkentuvat valittujen kohderyhmien mukaan. Viestintäkanavia tässä hankkeessa tulee olemaan mm. tiedotteet, tiedotustilaisuudet, lehtiartikkelit, radio, televisio, esitteet ja julkaisut, sähköpostilistat, sosiaalinen media, koulutustilaisuudet, seminaarit ja messut. Ulkoinen viestintä ja tiedottaminen tapahtuvat lähinnä sähköisten viestimien (esim. internet, sähköposti, sosiaalisen median työkalut) sekä median, kuten lehdistön kautta. Hanketta koskevaa tiedottamista varten on perustettu hankkeen internet sivut. Lisäksi internetissä asiasta viestitään alueellisilla Kastesivuilla ja Innokylä portaalissa. Hankkeelle on avattu myös oma facebook-profiili. Erilaisten koulutusten merkitys on suuri osa hankkeesta viestintää aikaansaannosten levittämis- ja juurruttamisvaiheessa. Oppilaitokset hyödyntävät hankkeessa tuotettuja toimintamalleja osana perusja täydennyskoulutusta. Näin edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vahvistetaan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistoimintaa. Opiskelijat suorittavat hankkeessa opinnäytetöitä ja harjoittelujaksoja, ja näin osallistuvat hankkeen erilaisiin toimintoihin, joita he levittävät eteenpäin. Viestintäsuunnitelma sisältää vastuuhenkilöt sekä aikataulun eri toimenpiteille ja arvion kustannuksista. Ulkoisesta viestinnästä vastaa projektipäällikkö. Hankkeesta ja sen vaikuttavista aikaansaannoksista asianmukainen viestintä kuuluu kaikille kehittämisosioille, ja tämä kuvataan lopullisessa viestintäsuunnitelmassa. Viestinnän onnistumista arvioidaan hankkeen eri vaiheissa sekä hankkeen lopulla. Viestinnän tuloksena syntyy erilaisia tuotoksia, joilla hankkeesta on viestitty sidosryhmille kuten esim. esitteitä, tiedotteita ja mediajulkisuutta. Viestintää arvioidaan viestintäsuunnitelmassa sovittujen käytettävien mittareiden avulla. Mittareina tullaan käyttämään esim. verkostotapaamisten ja yhteisten kehittämispäivien määrää, hankkeen medianäkyvyyttä, tuotettujen oppaiden ja tiedotusmateriaalien lukumäärää sekä hankkeen verkkosivuilla kävijöiden lukumäärää. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

9 9(10) Kehittämisosiot ovat toimittaneet omat alueelliset viestintäsuunnitelmansa, joiden pohjalta projektipäällikkö on laatinut koko hankkeen viestintäsuunnitelman, joka tuodaan ohjausryhmän hyväksyttäväksi. Ehdotus: Edellisessä ohjausryhmän kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ohjausryhmä käy keskustelua täydennetystä viestintäsuunnitelmasta ja hyväksyy suunnitelman sillä varauksella, että hankkeen edetessä tähän voidaan tehdä tarvittavia muutoksia. Päätös: 7. Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat Esityslistan liitteet: 5. Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat Projektipäällikkö Marika Halinen : Kehittämisosiot ovat sovitun mukaisesti tarkentaneet toimintasuunnitelmiaan. Annetun ohjeistuksen mukaisesti tarkennetuista toimintasuunnitelmista tulee ilmetä tarkennetut tavoitteet, jotka selventävät kehittämisosion tarkoitusta suhteessa hankesuunnitelmaan sekä rajaus niiden toimenpiteiden suhteen, mitä kuhunkin kehittämisosioon on sisällytetty. Tarkennetuissa toimintasuunnitelmissa kuvataan myös konkreettisesti hankkeen tulokset, esimerkiksi syntyvät tuotteet ja palvelut, uudet toimintatavat ja raportit, sekä tulosten sovellettavuus, käyttökelpoisuus, levitettävyys ja tavoiteltavat vaikutukset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kohderyhmän osallisuuteen Kaste -ohjelman hengen mukaisesti. Tarkennetut toimintasuunnitelmat sisältävät kuvauksen kehittämisosioissa tehtävistä tavoitteiden mukaisista toimenpiteistä ja näiden toteutusaikataulusta sekä suunnitelman siitä, missä aikataulussa ja järjestyksessä em. toimenpiteissä edetään. Lisäksi listataan yhteistyötahot ja kuvataan yhteistyön muodot. Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelun hankkeen tarkennettujen toimintasuunnitelmien sisällöstä ja tarvittaessa palauttaa asian valmisteltavaksi seuraavaan kokoukseen. Tarkennettuihin toimintasuunnitelmiin pyydetään ohjausryhmän kommentteja. Päätös: 7. Muut asiat 8. Seuraava kokous Marika Halinen : Seuraavaksi ohjausryhmän kokouksen ajankohdaksi ehdotetaan seuraavia päivämääriä ke , ti tai to klo Kokouspaikka päätetään myöhemmin. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

10 10(10) Kokouksen päättäminen LIITTEET Liite 1 Tilannekatsaus, projektipäällikkö Marika Halinen Liite 2 Koulutussuunnitelma, luonnos Liite 3 Arviointisuunnitelma, luonnos Liite 4 Viestintäsuunnitelma, luonnos Liite 5 Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat Jakelu paikalla olleet poissa olleet Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

11 LUONNOS YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa xx.xx.2014

12 2(6) Sisällysluettelo 1. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeen yleisestä osuudesta järjestettävä koulutus Kehittämisosioiden järjestämä koulutus Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa... 6

13 3(6) 1. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Koulutussuunnitelman tarkoituksena on linjata Yhteisvoimin kotona hankkeessa toteutettavat koulutuksen pääsisällöt ja teemat, kohderyhmä sekä toteuttamistapa. Yhteisvoimin kotona -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima. Hankkeen rahoittajana on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja hanke toteutetaan Hanke on jaettu kuuteen alueelliseen osakokonaisuuteen, jotka kaikki toteuttavat hankkeessa omia kehittämisosioitaan. Nämä hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila), Parainen, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen). Hankkeen päämääränä on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena on ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta ja kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Tarkoituksena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset kuntoutus- ja kotiin annettavien palveluiden ketjut ja menetelmät, ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankekokonaisuudelle on asetettu kaksi pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen - Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Hankesuunnitelmassa esitetään koulutusten toteutuksesta seuraavaa: Hankkeen tavoitteet ovat vahvasti ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavaa työotetta edellyttäviä. Tämän vuoksi hankkeessa toteutettavat koulutussisällöt ovat näiden tavoitteiden saavuttamista tukevia. Hankkeen koulutusten tarkoituksena on lisätä sellaista osaamista koulutuksen kautta, jota tarvitaan hankkeessa käyttöön otettavien, ja kehitettävien toiminta- ja palvelumallien toteuttamiseksi. Koulutuksilla ei korvata ammatillista koulutusta tai työnantajan koulutusvelvollisuutta. Hankkeen hallinnoijan koulutuksia koskevassa ohjeessa ohjeistetaan lisäksi: - Hankkeen järjestämien koulutusten tulee olla suunnattuja pääasiassa kuntatoimijoille. Niihin saa kuitenkin osallistua myös hankkeen yhteistyökumppaneita ja muita toimijoita, mutta etusijalla ovat hanketoimijat. - Kehittämisosioiden järjestämissä koulutuksissa ja tapahtumissa esiintyvien asiantuntijoiden diaesitykset julkaistaan hankkeen kotisivuilla, mistä tulee ilmoittaa asiantuntijalle etukäteen. - Hankerahoituksella järjestettävissä koulutuksissa ja tapahtumissa kerätään osallistujalista, joka liitetään koulutuksesta aiheutuneisiin ostolaskuihin (mm. tarjoilu- ja tilavuokralaskuihin).

14 4(6) Koulutusta tullaan järjestämään monessa eri muodossa. Haasteena on hankealueen maantieteellinen laajuus sekä toimijoiden suuri määrä. Osa koulutuksista tullaan toteuttamaan siten, että kehittämisosiot muodostavat kyseisen aihealueen tiimoilta ydinryhmiä, jotka koulutetaan ja jotka vievät asian eteenpäin kouluttamalla oman alueensa muut osaajat. 2. Hankkeen yleisestä osuudesta järjestettävä koulutus Hankkeen yleiseen osuuteen on varattu määräraha koulutusten järjestämiseen. Koulutusmääräraha tullaan käyttämään koko hanketta läpileikkaaviin teemoihin, joilla tuetaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tästä summasta kehittämisosioiden on mahdollista hakea rahoitusta omien osioiden koulutusten toteuttamiseen sen lisäksi, että heillä on käytössään omassa budjetissaan osoitettu määräraha koulutuksiin. Yleisen osuuden määräraha on yhteinen kaikille hankkeen toimintavuosille. Hankkeeseen on laadittu koulutuksen pääteemoista yhteinen koulutussuunnitelmarunko, jonka mukaista koulutusta hyväksytään yhteisen osan rahoilla kustannettavaksi. Kukin kehittämisosio voi valita yhteisestä koulutusrahasta varatun määrärahan puitteissa itselleen sopivaa koulutusta suunnitelman mukaisesti. Koulutussuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa lähtöarviointien ja osaamiskartoituskyselyjen jälkeen sekä tarvittaessa myöhemmin hankkeen aikana. Jokainen kehittämisosio tekee itse osaamiskartoituksen sekä koulutussuunnitelman sitä varten lähetetyn koulutussuunnitelmamallin mukaisesti. Kehittämisosioiden suunnitelmat liitetään osaksi tätä koulutussuunnitelmaa. Hankkeessa järjestetään sekä koko hankkeen yhteisiä että tarvittaessa paikallisia koulutuksia mm. seuraavista teemoista: 1) Geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus Edistetään henkilöstön osaamista ja valmiutta arvioida ja huomioida ikääntyneen yksilöllisiä tarpeita ja voimavaroja kokonaisvaltaisesti. 2) Toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava työote sekä toimintakyvyn arviointia kehittävä koulutus Henkilöstön kuntouttavan toiminnan sekä arviointiosaamisen lisäämiseksi. 3) Kirjaamisen ja tiedon siirron parantamiseen liittyvä koulutus 4) Yhteistyökoulutus Henkilöstön asenteiden ja tiimityöskentelytaitojen parantamiseksi. 5) Liikuntasopimus koulutukset Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen lisäämiseksi. 6) Mentorointikoulutus lisätään toimijoiden tietoisuutta siitä, mitä muut toimijat tekevät asiakkaan asiassa, jolloin toimijoiden erityisosaaminen lisääntyy, verkostomainen yhteistyö kehittyy ja myös ns. hiljaisen tiedon siirto paranee. 7) Etälaitteiden tietosuoja- ja käyttökoulutukset Etäkonsultaation kehittämiseksi esim. ikääntyneen kotona.

15 5(6) Suuri osa koulutuksesta tulee koskemaan geriatrisen osaamisen laaja-alaista kehittämistä. Tätä tarvitaan kaikissa kehittämisosioissa. Myös palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien tehokasta käyttöönottoa ja seurantaa kehitetään suunnitelluilla koulutuksilla. Koulutusteemat muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea hankkeen päätavoitteiden; moniammatillisen arviointiosaamisen sekä yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittämistä. Tavoitteina näille toiminnoille on, että ikäihminen pystyisi asumaan oikea-aikaisten palvelujen turvin koko elämänsä kotona. 3. Kehittämisosioiden järjestämä koulutus Kehittämisosiot ovat tehneet kukin oman koulutussuunnitelman osiolle asetettujen tavoitteiden pohjalta. Näissä suunnitelmissa lähtökohtana koulutuksille ovat kehittämisosioiden omat yksilöidyt tavoitteet, joiden etenemistä ja toteutumista tuetaan kohdennetuilla koulutuksilla. Näihin koulutuksiin kehittämisosiot ovat varanneet budjettiin omaan osioonsa koulutusrahaa. Kehittämisosiot rakentavat tavoitteiden pohjalta koulutuksille toteutumisaikataulun ja organisoivat koulutukset itse. Suunnitelman liitteenä ovat kehittämisosiokohtaiset koulutussuunnitelmat. Taulukko 1. Yhteisvoimin kotona -hankkeen koulutusmääräraha v v v Yhteensä Huittinen 0 e 0 e 0 e 0 e KSTHKY Eurajoki, Nakkila, Luvia, Harjavalta, Kokemäki Kehittämisosioiden osuus, koulutus- ja kulttuuripalvelut PoSa Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Pomarkku, Siikainen e e e e 500 e e e e Akseli Masku, Mynämäki, Nousiainen e e e e Parainen e e e e

16 6(6) SATSHP:n osio e e e e 4. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Alueen oppilaitokset ja tutkimusorganisaatiot otetaan mukaan hankkeeseen. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu ovat olleet mukana jo hankevalmisteluvaiheessa. Oppilaitosten osaamista toivotaan erityisesti koulutusten ja asiantuntijapalveluiden toteuttamisessa. Lisäksi opiskelijat voivat toimia hankkeessa ns. projektiluontoisissa tehtävissä esimerkiksi työharjoittelujen, erilaisten kehittämistehtävien ja opinnäytetöiden puitteissa. Lisäksi tarkoituksena on, että ammattikorkeakoulujen kanssa tehdään yhteistyötä myös koulutussisältöjen kehittämisessä, jotta perusopiskelijoiden koulutus vastaisi työelämän tuleviin tarpeisiin. Hankealueen osaamiskeskuksista ainakin Pikassos on mukana hankkeessa. Alueellinen tiedontuotanto on käytännön toimijoiden, kehittäjien ja oppilaitosten yhteinen haaste. Hanketyöskentelyn aikana toteutettu yhteistyö mahdollistaa uusien mallien luomisen tiedon tuotannolle ja koonnille. Hankkeen aikana kertyy arviointitietoa, jota voidaan koulutusorganisaatioiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyönä analysoida ja koostaa sekä perusopetuksen, täydennyskoulutuksen että käytännön toimintamallien kehittämisen tueksi. Eri oppilaitosten opiskelijoille esitellään hanketta ja sen puitteissa tehtävää kehittämistyötä. Hankkeen työntekijät voivat myös toimia alansa asiantuntijoina yhteistyökumppaneiden ja oppilaitosten tilaisuuksissa. Alan opiskelijoiden ja hankkeessa toimivien ammattilaisten välinen yhteinen tiedon tuottaminen lisää molempien toimijatahojen välistä osaamista ja vuorovaikutusta. LIITTEET Kehittämisosioiden koulutussuunnitelmat

17 YHTEISVOIMIN KOTONA-HANKE KOULUTUSSUUNNITELMA Huittisten kehittämisosio Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi

18 1 Tavoitteet ja koulutussuunnitelmat Koulutusten tavoitteena on työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen. Koulutukset suunnataan pääsääntöisesti kotihoidon henkilöstölle ja omaishoidon vapaiden tuurareille, mutta myös muut saavat osallistua niihin. Myös omaishoitajat voisivat osallistua koulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. 2 Suunnitellut koulutukset ja sisältö Kohon henkilökunta o Etuudet, kriteerit o Muistisairaudet Ovet -kouluttajakoulutus o Omaishoitajille tarjottava ensitietokoulutus, myös kotihoidon henkilökunta ja oh vp tuurarit Perhehoitajien valmennuskoulutus Mobiilikoulutus 3 Koulutusten perustelut Koulutusten tarkoituksena on lisätä kotihoidon henkilökunnan tietämystä omaishoidon tuesta ja muista omaishoitajien etuuksista. Omaishoidettavilla esiintyy lisääntyvässä määrin muistisairautta ja näin ollen hoitohenkilökunnan tietämystä ja ymmärrystä muistisairauksista on hyvä lisätä. Myös omaishoitajien on tärkeää ymmärtää muistisairasta omaistaan, sairauden aiheuttamia muutoksia käytöksessä jne. Ovet kouluttajakoulutuksessa perehdytään Ovet-omaishoitajavalmennuksen sisältöihin ja työskentelymenetelmiin. OVET-omaishoitajavalmennus on toimintamalli, jolla tuetaan omaishoitajaa käyttämään ja ylläpitämään omia voimavarojaan. Perhehoitajien koulutuksella pyritään saamaan Huittisiin perhehoitoa yhdeksi vaihtoehdoksi omaishoitajien vapaiden järjestämiseen. Kotihoidossa on tarkoitus ottaa käyttöön Pegasos-mobiililaitteet. Alun perin laitteita ei ajateltu omaishoidon vapaiden tuurareille, mutta joustavamman ja varmemman tiedonkulun järjestämiseksi myös he hyötyisivät mobiililaitteista. Liite: Excel-taulukko suunnitelluista koulutuksista

19 Koulutussuunnitelma Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Projektityöntekijä Eliisa Mannila T o u k o k u u

20 Sisällys TAVOITTEET... 2 SUUNNITELLUT KOULUTUKSET JA SISÄLTÖ... 2 ASENNEKOULUTUS... 2 ASIAKKAIDEN OSALLISTAMINEN... 3 ENNAKOIVA JA KUNTOUTTAVA TYÖ... 3 MOBIILIN KÄYTTÖÖNOTTO... 3 ARVIOINTIMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO - TOIMIJATAPAAMINEN... 3 KOULUTUSTEN PERUSTELUT... 4 SAIRAANHOITOPIIRILTÄ ANOTTAVAT KOULUTUSMÄÄRÄRAHAT... 4 KESKI-SATAKUNNAN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISOSION KUSTANTAMAT KOULUTUKSET... 4 Liite 1: Koulutussuunnitelmataulukko 1

21 1. TAVOITTEET Kuntayhtymän Kaste-hankkeen osakokonaisuus kohdistuu ikäihmisten ennakoivien ja kotona asumista tukevien palvelujen kehittämistarpeeseen. Kuntien alueella tiivistetään yhteistyötä ja mallit luodaan yhteisiksi toimintakäytänteiksi. Ikäihmisen kotona asumista on tarpeen tukea matalan kynnyksen palveluilla huomioiden erityisesti kuntoutus ja kuntouttava työote. Kuntayhtymän vahvaa ja monipuolista osaamista hyödynnetään hankkeessa. Hankkeen tuloksena saavutetaan moniosaamiseen pohjautuva arviointimalli. Arviointimallin kokeilun yhteydessä henkilöstö kunnissa ja kuntayhtymässä koulutetaan mallin käyttöönottoon sekä ennakoivaan ja kuntouttavaan työhön. Asenteellinen koulutus on tärkeä osa koulutuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on ei kuulu minulle asenteen poiskitkeminen. Myös aikaisempien Kaste-hankkeiden myötä nimetyt kotiutushoitajat ja kotihoidon vastuutyöntekijät ovat merkittävässä roolissa palvelujärjestelmän kehittämisessä. Kotihoidon työn tueksi hyödynnetään teknologiaa, jolloin ikäihmisen kotona asuminen on turvallista ja merkityksellistä. 2. SUUNNITELLUT KOULUTUKSET JA SISÄLTÖ Koulutussuunnitelman koulutukset on jaoteltu kehittämisosion tavoitteiden mukaisesti, näiden kautta tarkastellaan koulutuksen sisältöä tarkemmin. Kehittämisosion koulutuksiin liittyvät tavoitteet, joihin sisältyy koulutustarvetta ovat seuraavat: Asennekoulutus, asiakkaiden osallistaminen, ennakoiva ja kuntouttava työ, mobiilin käyttöönotto ja arviointimallin käyttöönotto. Asennekoulutus Asennekoulutuksessa huomio on kiinnitettävä vuorovaikutustaitoihin, itseluottamuksen lisäämiseen sekä oman osaamiseen luottamiseen. Lisäksi vanhustyö on tällä hetkellä kovassa muutoksessa vanhuspalvelulain myötä, kotipalveluhenkilöstö ei välttämättä ole ajan tasalla mitä se kaikki tarkoittaa, joten erilaisten muutosten tullessa vastarintaa syntyy, mutta mitä muutoksen taustalla on? Lainsäädäntö tai kunnan omat päätökset, niiden ohjeistusten esille tuominen kotipalveluhenkilöstölle on ajankohtaista. Myös kotona tapahtuvaan toimintaan kaivataan rutiineita rikkovaa hoitotyötä, ikäihmisillä on elämää; rikastutetaan sitä innostamalla ja tukemalla iäkkään monipuolista toimimista. 2

22 Asiakkaiden osallistaminen Jokaisella yksilöllä on oma vastuunsa, ja ihmissuhteilla ja elämäntavoilla on merkityksensä. Ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksilla on vahva yhteys heidän kokemaansa hyvinvointiin. Yhteiskuntamme tulee mahdollistaa kaikille hyvinvointia ja terveyttä tukevia yhteiskunnallisia ratkaisuja. Iäkkäällä on velvollisuus kuitenkin huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Hankkeessa asiakas osallistetaan omien palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Huomioidaan iäkkään näkökulma, kohdataan asiakas arvostavasti ja monipuolistetaan arkea. Koulutuksen avulla ohjataan kotihoidon työntekijöitä kannustamaan asiakkaitaan omasta itsestä, omien asioiden hoidosta huolehtimiseen niin pitkälle kun iäkkään voimavarat siihen riittävät. Ennakoiva ja kuntouttava työ Koulutuksen asiasisältö tuotaisiin esille asiakkaan näkökulmasta. Asiakasta huomioidaan arvioimalla toimintakykyä ja palvelutarpeita, ohjaamalla ja neuvomalla ikäihmisiä kotiin annettavista palveluista sekä toimintakyvyn ylläpitämisestä. Tiedotetaan etuuksista ja tuetaan aktiivista ja ikääntymistä, reagoidaan mahdollisimman varhain iäkkään mahdollisiin esteisiin kotona asumiselle. Eli oikeanlaisen palvelujen kohdentamisen avulla tuetaan ikäihmisen kotona selviytymistä, samalla huolehditaan hoitohenkilökunnan jaksamisesta sekä taakan ja vastuun jakamisesta myös ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Mobiilin käyttöönotto Kuntayhtymään on varattu määrärahoja pegasos-mobiilien hankintaan. Mobiilien käyttöönottoa varten tarvitaan koulutusta kotihoidon työntekijöille. Koulutuksen kustannukset ovat korkeat, ja koulutus pyritään järjestämään tehokkaasti. Jos koulutukseen vaaditaan kokonainen päivä, koulutetaan jokaisesta yksiköstä vain osa. Koulutetut hoitajat kouluttavat jatkossa yksiköissään muut hoitajat. Jos koulutus on lyhyempi, se pilkotaan kahteen osaan, jolloin mahdollisimman moni kotihoidon työntekijä saa koulutuksen laitteeseen. Arviointimallin käyttöönotto Toimijatapaaminen Hankkeessa on tarkoitus luoda kuntien ja kuntayhtymän välille yhtenäisiä arviointimalleja ja toimintatapoja. Henkilöstön tietoisuuden lisääminen saatavilla olevista ikäihmisten ennaltaehkäisevistä palveluista on tärkeää. Yhteydenottojen ja oikeanlaisen sekä tarkoituksenmukaisen ohjauksen helpottamiseksi on järjestettävä kuntayhtymän ja kuntien kotipalvelun toiminnan kannalta tärkeimmät työntekijät yhteen ja esitellä luotua arviointimallia sekä kuntien, että kuntayhtymän olemassa olevia palveluja. 3

23 3. KOULUTUSTEN PERUSTELUT Suunnitellut koulutuskokonaisuudet olisivat siis asennekoulutus, asiakkaiden osallistaminen, ennakoiva ja kuntouttava työ, mobiilin käyttöönotto ja arviointimallin käyttöönotto - toimijatapaamisen järjestäminen. Näillä koulutuksilla pyritään mm. siirtämään ikäihmisen tulemista säännöllisten palveluiden piiriin, turvataan kotona asuminen, vahvistetaan ikäkkään toimintakykyä ja tuetaan omaehtoista terveyden edistämistä. Kaikki kyseiset osa-alueet liittyvät selkeästi ja suoraan Keski-Satakunnan kuntayhtymässä toteutettavaan projektiin. Asennekoulutus, osallistaminen sekä ennakoiva ja kuntouttava työ liittyvät valtaosaan Yhteisvoimin kotona hankkeessa mukana olevien kuntien tai kuntayhtymien tavoitteisiin. Tästä syystä yhteiskoulutusten järjestäminen on sekä käytännöllisesti, että taloudellisesti järkevää. Keski-Satakunnan kuntayhtymän kehittämisosio tukee yhteiskoulutusajatusta. Sairaanhoitopiiriltä anottavat koulutusmäärärahat Koulutusmäärärahoja anotaan sairaanhoitopiiriltä asennekoulutukseen, asiakkaiden osallistamiseen, ennakoivaan ja kuntouttavaan työhön. Sairaanhoitopiiriltä anottavat koulutukset kannattaa järjestää yhtenä isona kokonaisuutena, joko yhtenä päivänä yhdessä tilassa, sama koulutussisältö jaettuna eri ajankohtiin tai koulutusten jakaminen maakuntiin pienemmin osallistujamäärin. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämisosion kustantamat koulutukset Kuntayhtymä / kehittämisosio huolehtii mobiilikoulutuksen sekä toimijatapaamiseen liittyvistä kustannuksista. Mobiilikoulutus tulee pitää mahdollisimman suppeana asian intensiivisyyden vuoksi, ja koska kuntayhtymällä on käytössään eri potilastietojärjestelmä kuin muilla osakokonaisuuksilla. Toimijatapaaminen on mobiilikoulutuksen ohella kohdennettu vain Keski-Satakunnan kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien kotihoidon työntekijöille. 4

24 Yhteisvoimin kotona hanke, PoSan osakokonaisuus Paikka: Vanhuspalvelukeskus, PoSa, Torikatu 4, Kankaanpää Aihe: Kehittämisosion koulutussisällöt PoSan kehittämisosio pitää tärkeänä, että henkilökunta voisi olla mukana yhteisissä koulutuksissa, mikäli niitä järjestetään hankeen hallinnoitsijan taholta. Löytyykö tietoa tai koulutusmahdollisuutta omasta takaa hallinnoitsijan taholta vai tulisiko koulutus ulkopuolelta? Kaikki koulutussisällöt, joita ohjeistuksessa on ehdotettu, kiinnostavat. Erityisesti koulutusvaihtoehdoista nousee esille kohdat 1, 2, 4 ja 5. PoSan henkilökunnan merkittävä koulutuksen tarve on juuri kohdissa 1) Geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus, 2) Toimintakykyä ylläpitävä, 4) Asennemuokkaus ja 5) Liikunta ja arkiliikuntasopimus. Lisäksi pohdimme, onko mahdollisuutta saada geriatrian erikoislääkäri Markus Halmista luennoimaan? Anne Vanhatalo, Johanna Ahde-Koponen ja Riikka Ylitörmänen

25 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosion koulutussuunnitelma Päivitetty

26 1. Johdanto Ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina merkittävästi Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Vuoteen 2030 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy 1,8 -kertaiseksi, kun taas terveydenhuollon resurssi-indeksi pienenee 0,52:een. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisillä asiakkailla on monia ongelmia, ja heidän hoitonsa on usein pirstaloitunutta eikä eri hoitotahojen välillä ole aina toimivaa yhteistyötä. Tästä syystä saumaton, asiakaslähtöinen kuntoutusketju on hankkeen keskeisin tavoite, jota myös suunniteltujen koulutuksien tulee tukea. Kaikkien hankkeen toimenpiteiden välillisenä kohderyhmänä ovat ikääntyvät ja heidän omaisensa, ja mm. koulutuksissa hyödynnetään kokemusasiantuntijoita. Perusterveydenhuollossa hoidetaan moniammatillista osaamista tarvitsevia kompleksisia potilaita, mutta hoitovastuun säilyttämiseksi perusterveydenhuollossa tarvitaan toimiva yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Lisäksi järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden tarjoamia palveluja ja tukimuotoja on osattava hyödyntää aiempaa paremmin. Erilaisten koulutus- ja yhteistyötapahtumien kautta luodaan ja vahvistetaan yhteistyötä, lisätään tietoisuutta muista toimijoista sekä tuetaan asennemuutosta. Vanhuspalvelulaki ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma painottavat laitoshoidon vähentämistä ja kotona annettavan tuen lisäämistä. Ikääntyvien osallisuutta on vahvistettava ja tuettava kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa. Tässäkin yhteydessä toimintamallien uudelleenarviointi sekä toimijoiden asenteiden tarkastelu on tarpeen aidon osallisuuden mahdollistamiseksi. 2. Suunnitellut koulutukset ja sisällöt sekä perustelut koulutuksille toimenpiteittäin 2.1 Saumaton asiakaslähtöinen kuntoutusketju Sairaanhoitopiirin kehittämisosion tärkeänä tavoitteena on saumaton asiakaslähtöinen kuntoutusketju. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet; kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, kuntoutusprosessin kehittäminen, kuntoutusketjun rajapintojen solmukohtien ja palvelujärjestelmän päällekkäisyyksien esille tuominen sekä työnkuvien selkeytys. Toimenpiteen toteutumisessa ensisijaisen tärkeää ovat toimivat kuntoutusketjut. Koulutukset tähän asiaan liittyen auttavat ketjujen toiminnan selkeyttämisessä ja niiden paremman toimivuuden saavuttamisessa. Alla ovat suunnitellut koulutukset toimenpiteittäin. Kotiutusprosessin kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Toimenpiteen tavoitteena on alkukartoitusten jälkeen tuoda perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kotiutushoitajat tai kotiutuksen kanssa työskentelevät henkilöt yhteen. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta toisten toiminnasta sekä kehittää kotiutusprosessia ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämän toteuttamiseksi on suunniteltu erilaisia koulutuksia esimerkiksi työpajojen ja case esimerkkien muodossa. Tarkemmat koulutusaiheet kartoitetaan toimijoiden yhteistapaamisissa, ja kotiutushoidon summit koulutus rakennetaan sen pohjalta. Rahoitusta haetaan yleisen koulutusmäärärahaa 2 eli toimintakykyä ylläpitävä, kuntouttava ja ennakoiva työote sekä toimintakyvyn arviointi. Kuntoutusprosessin tehostaminen Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt toimivan kuntoutusketjun tukena Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt ovat tukena saumattomassa kuntoutusketjussa. Hankkeen aikana kehitetään esimerkiksi kuntoutussuunnitelmia sekä tarkistuslistoja, joista tietoa levitetään henkilökunnalle laa- 1

27 jasti myös koulutuksina. Koulutuksiin haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha kohta 3 kirjaamiseen ja tiedon siirron varmistamiseen liittyvä koulutus palveluketjun jokaisessa osassa). Etäkonsultaatiot Kehittämisosiossa on tarkoitus selvittää, kokeilla ja arvioida teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuuksia hoitoneuvotteluissa, palavereissa ja konsultaatiossa. Henkilöstöä koulutetaan toimintamallin ja laitteiden käyttämiseen. Ensin koulutetaan muutaman avainkäyttäjä / yksikkö ja toimintaa kokeillaan. Tämän jälkeen toimintaa laajennetaan ja lisää käyttäjiä koulutetaan. Järjestetään kaksi samansisältöistä koulutusta eri kohderyhmille. Rahoitusta haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha 7 eli etälaitteiden tietosuoja- ja käyttökoulutukset; hankkeessa on tavoitteena etäkonsultaatioiden kehittäminen. Palapelin kokoaminen ikäihmisen kuntoutusketjun havainnollistaminen moniammatillisuuden ja eri organisaatioiden näkökulmasta Koulutuksen tavoitteena on sekä tuoda konkreettisesti esille palvelujärjestelmän pirstaleisuus ikäihmisen hoidossa ja kuntoutuksessa että tuoda näkyväksi moniammatillinen osaaminen, jota eri vaiheissa tarvitaan. Koulutuksessa käydään casen kautta läpi kaikki kuntoutusketjuun osallistuvat tahot. Casen kautta opitaan paremmin ymmärtämään muiden toimijoiden osuutta ikäihmisen kuntoutuksessa. Kouluttajina toimivat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon asiantuntijat. Koulutuksen vetäjänä on ulkopuolinen asiantuntija. Koulutuksia järjestetään mahdollisesti useampia riippuen ensimmäisen koulutuksen palautteista. Koulutukselle haetaan yleisen osuuden määräraha 2 tai 4. Kuntoutusketjun solmukohtien esille tuominen Case esimerkeillä pyritään tuomaan esille kuntoutusketjun solmukohtia. Tarkoituksena on koota yhteen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon henkilöitä kunnittain. Tapaamisissa käydään läpi ennalta sovittua potilastapausta ja pohditaan yhteistyötä käytännön tasolla. Koulutus on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä useamman kunnan kanssa mahdollisesti samaa potilastapausesimerkkiä käyttäen. Koulutuksiin käytetään kehittämisosion omaa koulutusmäärärahaa. Case manager Koulutuksella pyritään syventämään osallistujan erityisosaamista paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden hoidon ja palvelun suunnittelussa, koordinoinnissa ja toteuttamisessa. Koulutus antaa työkaluja asiakkaiden ohjaukseen ja tukemiseen sekä heille sopivien palveluiden löytämiseen. Koulutus on suunnattu kuntien työntekijöille. Määräraha 1; edistetään koulutuksella henkilöstön valmiutta huomioida ikääntyneen tarpeita ja voimavaroja kokonaisvaltaisesti. 2.2 Ikääntyvien asiakkaiden, omaishoitajien ja työntekijöiden voimavaralähtöisen ja kuntouttavan osaamisen lisääminen Tavoitteiden toteuttamiseksi on suunniteltu seuraavat toimenpiteet; kuntouttavan työotteen kehittäminen, kotihoidon tukeminen, vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen sekä omaishoitajien tukeminen 2

28 Kuntouttavan työotteen kehittäminen Hankkeessa järjestetään kuntouttavaa työotetta tukevaa koulutusta. Koulutus kohdennetaan toimenpiteeseen osallistuvien pilottiosastojen henkilökuntaan. Koulutuksen aiheena on gerontologinen kuntoutus. Koulutuksen järjestämiseen haetaan yleisen koulutusmääräraha 2 rahoitusta. Koulutusta järjestetään myös tutkimusklubien muodossa. Vanhuspsykiatrisen ja geriatrisen osaamisen lisääminen Geriatrinen / gerontologinen kuntoutus Perusterveydenhuollon henkilökunnan osaaminen ja ammattitaito on merkittävässä roolissa niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin toimintakyvyn alenemisen tunnistamisessa ajoissa. Tästä syystä on tärkeää lisätä henkilökunnan tietoutta toimintakyvystä ja sitä alentavista tekijöistä. Hankkeessa järjestetään koulutusta geriatriseen / gerontologiseen kuntoutukseen ja kuntoutusprosessiin liittyen. Koulutuksella lisätään perustason henkilökunnan tietämystä kohdennetusti juuri ikäihmisten kuntoutukseen liittyen. Tarkempina aiheina voisi olla: geriatrinen kokonaisvaltainen toimintakyvyn arviointi sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky. Olisi hyvä myös huomioida toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävät sairaudet sekä vuosikontrollit. Kouluttajana voisivat toimia esimerkiksi Aila Pikkarainen (gerontologi (THM, KM), Vuokko Lampinen- Laine tai Hannu Heikkilä. Koulutuksella haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha 2: toimintakykyä ylläpitävää, kuntouttavaa ja ennakoivaa työotetta sekä toimintakyvyn arviointia lisäävä ja kehittävä koulutus; laaja-alaisen kuntouttavan toiminnan sekä arviointiosaamisen lisäämiseksi palveluketjun joka osiin. Vanhenemisen ABC Kehittämisosiossa on suunniteltu koulutus, jossa yhdistettäisiin kattavasti tietoa ikäihmisen terveyteen, toimintakykyyn ja kuntoutukseen liittyen esimerkiksi vanheneminen ilmiönä, muistisairaudet, lääkitys, kipu, ravitsemus sekä psyykkiset häiriöt. Vanheneminen on moniulotteinen ilmiö, joka on myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tärkeää muistaa. Koulutuksessa käsitellään sitä mitä on normaali vanheneminen ja mitä siihen kuuluu, mitä erityispiirteitä ikäihmisillä on ja mitä merkitsee vanhenemisen medikalisaatio. Kouluttaja voisi olla Maritta Salonoja. Koulutuksissa on osuus myös muistisairauksista: milloin aihetta tutkia muistihäiriötä? muistisairaudet erityispiirteineen, pienistä yksittäisistä avuista voi olla yhdessä iso apu/muistipotilaan kokonaistilanteen ja kaatumisen riskitekijöiden säännöllinen arviointi, kuntouttava työote/muistihäiriöisen päivittäinen kuntouttaminen. Tarve muistisairautta koskeville koulutuksille nousi esille toimintakykyisenä ikääntyminen - juurruttamishankkeen koulutuskyselyissä. Ikäihmisen hoidossa onnistunut lääkitys on ensiarvoisen tärkeää. Lääkkeitä saattaa olla liikaa tai liian isoilla annoksilla, ajan tasalla olevaa tietoa lääkityksistä ei ole, tieto lääkityksistä ei siirry. Perusterveydenhuollossa on jatkuva tarvetta koulutuksiin vanhusten lääkehoidosta. Koulutuksissa käsitellään mm. onnistuneen lääkehoidon edellytyksiä, arviointia/lääkehoidon ja voinnin seurantaa, yleisiä lääkkeiden haittavaikutuksiin kuuluvia oireita ja löydöksiä vanhuksilla/lääkehoidon onnistuminen kotihoidossa, vanhusten psykiatrinen lääkehoito, polyfarmasia. Kouluttajina voisi toimia Alli Puirava (lääkehuollon lehtori), Juha Puustinen ja/tai Hanna-Maria Alanen. 3

29 Lisäksi koulutuksissa käsitellään seuraavat aiheet; kipu, ravitsemus, psyykkiset häiriöt sekä muut hankkeessa toteutetussa koulutus- ja osaamiskartoituksessa esille nousseet asiat. Koulutukseen haetaan yleisen osuuden koulutusmääräraha 1 eli geriatrinen ja vanhuspsykiatrinen koulutus; edistetään henkilöstön osaamista ja valmiutta arvioida ja huomioida ikääntyneen yksilöllisiä tarpeita, voimavaroja ja toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Asennekoulutus Asenteen ovat merkittävässä osassa ikäihmisen kuntoutuksessa sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tästä syystä on tärkeää tarjota henkilökunnalle koulutusta asenteiden muokkauksessa. Erityisen tärkeää olisi viedä ajatusta ikäihmisen kuntoutuksen tärkeydestä sekä kuntoutuksen kuulumisesta kaikille. Koulutusta esitetään toteutettavaksi yleisen osuuden koulutusmääräraha 4 eli yhteistyö, asennemuokkaus ja tiimityöskentelytaitojen koulutus. Motivoiva haastattelu Koulutusta järjestetään ikäihmisen kohtaamisesta ja ikäihmisen motivoivasta haastattelusta. Pelkkä tietämys terveellisistä ja oikeista elintavoista, sairauksien asianmukaisesta hoidosta, omatoimisesta kuntoutuksesta tai päihteettömyyden eduista harvoin riittää motivoimaan ihmistä elämään näiden oppien mukaan. Työntekijät kaipaavat uudenlaisia välineitä pyrkiessään ohjaamaan asiakkaitaan terveyttä edistäviin toiminta- ja elintapoihin. Motivoivan haastattelun perusteet -koulutus tarjoaa hoitohenkilöstölle uuden ajattelumallin asiakasohjauksessa. Kouluttajana voi toimia esimerkiksi sos.terapeutti Mailis Taskinen, Tampereen A-klinikkatoiminta. Koulutuksen toteuttamiseen haetaan Yleisen osuuden koulutusmääräraha 6 eli lisätään toimijoiden tietoisuutta, mitä muut toimijat tekevät asiakkaan kanssa esim. systemaattisen ja suunnitellun mentorointiprosessin kautta, jolloin eri toimijoiden erityisosaaminen lisääntyy, verkostomainen yhteistyö kehittyy ja myös ns. hiljainen tieto siirtyy. Mentorointi Aikaisemmassa Toimintakykyisenä ikääntymisenä - hankkeessa vanhuspsykiatriassa käyttöön otettu työskentelytapa mentorointi laajennetaan hankkeen aikana muille erikoisaloille. Tarkoituksena on kouluttaa pilottiosaston tai yksikön henkilökuntaa. Kouluttajina voivat toimia esimerkiksi Sari Hurmansalo (psykiatrinen sh) tai Pirjo Juhela (vanhuspsykiatrian el, psykoterapeutti). Tutorina toimisi projektisuunnittelija Sari Furuholm. Haemme mentorointikoulutusten järjestämiseen rahoitusta hankkeen yleisen osuuden koulutusmäärärahasta kohdasta 6; lisätään toimijoiden tietoisuutta siitä, mitä muut toimijat tekevät asiakkaan kanssa esim. systemaattisen ja suunnitellun mentorointiprosessin kautta, jolloin eri toimijoiden erityisosaaminen lisääntyy. Kotihoidon tukeminen Kotihoidon työntekijöitä pyritään tukemaan verkostoitumalla ja kouluttamalla. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa hankkeen aikana kaksi kotihoidon päivät nimellä kulkevaa seminaaria. Seminaarin sisältö ja ohjelma suunnitellaan yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa. Hankkeen aikana pyritään järjestämään kaksi seminaaria. Kotihoidon henkilöstölle suunnataan myös geriatrista ja psykiatriasta tietoutta lisääviä tietoiskuja esille tuotujen tarpeiden pohjalta. Kehittämisosion oma määräraha 4

30 2.3 Ikääntyvien oman osallisuuden ja vertaistoiminnan edistäminen yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa Julkisten resurssien rajallisuus korostaa järjestöjen merkitystä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Hankkeessa pyritään lisäämään tietoa järjestöjen ja yhdistysten tarjoamista tukipalveluista koulutustilaisuudella. 2.4 Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvat kehitysvammaiset Tavoitteena on löytää ko. perheet ja selvittää perheen avun tarve vanhempien ikääntyessä. Kartoitus, palvelutarpeen arviointi, kuntoutus- ja muu palvelusuunnittelu ja palveluiden toteuttaminen tehdään yhteistyössä sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon kanssa. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen ja STM:n linjauksen mukaan ( ) vammaisten ja heidän omaistensa toiveita on kuunneltava enemmän palvelujen suunnittelussa. Kun tukea ja palveluja räätälöidään joustavasti asiakkaiden ja omaisten toiveita kuunnellen, laitoshoidon ja muun kalliimman hoidon tarvetta voidaan vähentää. Tämän ohjeistuksen mukaisesti hankekoulutuksissa SatSHP:n sosiaalipalvelut toisivat teemakoulutuksina esille kuntatoimijoille 3 teemaa eli - muuttovalmennus - perhehoito - jalkautuvat palvelut Kuntatoimijoiden kartoittaessa ja kohdatessa ikääntyviä vanhempia, jotka hoitavat kehitysvammaisia lapsiaan kotona, tietämys sosiaalipalveluiden erilaisista toimintamalleista ja mahdollisuuksista edesauttaa asiakkaiden mahdollisuutta saada yksilöllisiä tukipaleluita. Teemakoulutusten avulla pyritään lisäämään yhteistyöosaamisesta, parantamaan toimivien palveluketjujen räätälöimistä ja madaltamaan yhteydenoton kynnystä. Muuttovalmennus Muuttovalmennus on asia jota olisi hyvä tuoda esille kuntatoimijoille eli mitä se on, kenelle sitä voidaan antaa ja missä tilanteessa. Muuttovalmennus on prosessi, joka käynnistyy, kun erityistä tukea tarvitsevan ihmisen muutto uuteen kotiin tulee ajankohtaiseksi. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelut tarjoavat muuttovalmennusta sosiaalipalveluiden sisällä, mutta kunnilla on mahdollisuus ostaa palvelua. Muuttovalmennusta tarjotaan asiakkaille, näiden läheisille sekä lähettävän ja vastaanottavan yksikön henkilökunnalle ennen ja jälkeen muuton. Valmennus räätälöidään jokaisen osapuolen tarpeen mukaan. Perhehoito Perhehoidon tarkoituksena on antaa kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus solmia pysyviä ja kiinteitä ihmissuhteita sijoittamalla heitä yksityisiin perheisiin. Pyrkimyksenä on tarjota pitkäaikainen normaali kasvuympäristö myös niille, joilla ei ole edellytyksiä asumiseen lapsuudenkodissa tai itsenäisesti. Perhehoito, on yksi sosiaalipalvelujen palvelumuodoista, henkilöt asuvat perheissä ja elävät näiden perheiden mukana. Näin hankettakin ajatellen kotoaan iäkkäiden vanhempien luota mahdollisesti pois muuttava kehitysvammainen pääsisi mahdollisesti perheeseen eikä tarvitsisi muuttaa mihinkään yksikköön. Perhehoitoa käytetään, myös tilapäishoitopaikkana, omaishoitajien tukemiseksi. 5

31 Jalkautuvat palvelut Jalkautuvat palvelut tuovat tuen asiakkaiden kotiin, oli koti sitten lapsuuden koti tai asumisyksikkö tukien perhettä sekä henkilökuntaa ja löytäen keinoja siellä kotona asumiseen ja muihin mahdollisiin ns. ongelma kohtiin. Jalkautuvat palvelut tuovat tuen asiakkaiden kotiin, tukien perhettä ja löytäen keinoja siellä kotona asumiseen ja muihin mahdollisiin ns. ongelma kohtiin. Lisäksi hyödynnettäisiin Kehitysvammaisten palvelukotisäätiön järjestämää teemakoulutusta aiheesta Toimiva työyhteisö kansalaisuuden tukijana. 1-3 teemaa/päivä. Koulutuspäivän hinta on kulut, mukana 2-3 kouluttajaa. Toimiva työyhteisö kansalaisuuden tukijana Läheisyhteistyö kehitysvammaisen henkilön hyvän elämän tukena Työkaluja laadukkaaseen palveluun Toimivan työyhteisön rakennuspalikat Työyhteisön vuorovaikutusta rakentamassa Kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja palveluiden muotoilu 6

32 Hanke: Yhteisvoimin kotona - Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Kehittämisosio: Perusturvakuntayhtymä Akseli Koulutussuunnitelma Koulutussuunnitelman sisällysluettelo: 1. Koulutussuunnitelman tavoitteet 2. Suunnitellut koulutukset ja sisältö a) Yhteistyö ja asenteiden vahvistaminen b) Hoidon/palvelutarpeen arviointi- koulutus c) Hoito- ja palvelusuunnitelma, toteutus ja seuranta d) Liikuntasopimuskoulutus e) Etäkonsultaatiolaite/mobiilikotihoito 3. Koulutusten perustelut Liite: Excel-taulukko suunnitelluista koulutuksista 1. Koulutussuunnitelman tavoitteet Koulutusten tarkoituksena on kehittää kotihoidon toimintaa ja palvelutarpeenarviointia asiakkaan toimintakykyä, hyvinvointia ja osallisuutta tukevaksi toiminnaksi. Tavoitteena on lisätä kotihoidon henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden osaamista ja yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnissa toimintakykyä tukevan työotteen näkökulmasta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja sen seurantajärjestelmää kehitetään sekä asiakkaan toimintakykyä tukevaksi että henkilökunnan työvälineeksi. Koulutuksen kautta gerontologinen tietämys kasvaa. Ymmärretään miten ikääntyminen vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota. Nähdään asiakkaan asiantuntijuus, kokemuksellinen vanheneminen ja elämänkulku osana hoitotyötä. Yhteistyö- ja asennekoulutuksella pyritään vaikuttamaan kuntouttavan toiminnan merkityksen vahvistamiseen osana hoitotyötä sekä laadukkaiden palveluiden tuottamiseen. Pyritään vahvistamaan kotihoidon henkilökunnan ajatuksia asiakaslähtöisyyden ja ratkaisukeskeisen ajattelumallin näkökulmasta. Miten suunnata toiminta ratkaisujen, tavoitteiden ja päämäärien löytämiseen, pois ongelmalähtöisyydestä. 2. Suunnitellut koulutukset ja sisältö a. Yhteistyö ja asenteiden vahvistaminen Yleisen osuuden koulutusmääräraha Sisältöä: Kuntouttavan toiminnan merkityksen vahvistaminen osana hoitotyötä Asiakas- ja voimavaralähtöinen toimintatapa Ratkaisukeskeinen ajattelutapa Yhteisten pelisääntöjen ja yhteistyön merkitys Laadukkaat palvelut suhteessa asiakkaan tarpeisiin

33 Työpajoissa kehitetään toimintamallin kehittäminen palvelun laadun arviointiin ja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen esim. asiakaspalautelomakkeen suunnittelu (tai olemassa olevan kehittely). Kehittämisosion määräraha b. Hoidon/palvelutarpeenarviointi koulutus yleisen osuuden koulutusmääräraha Sisältöä: Kuntoutuksen näkökulman huomioiminen (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) merkitys palvelutarpeen arvioinnissa. Kuntoutuksen merkitys ennaltaehkäisevässä mielessä, osana hyvää hoitoa ja itsehoitoa sekä hidastamassa ikääntymisen aiheuttamia toimintakyvyn rajoituksia. Palvelutarpeen arviointi on tarpeiden selvittämistä, voimavarojen kartoittamista sekä tavoitteiden asettamista. Kokonaisvaltaisessa palvelutarpeen arvioinnissa tulee huomioida o Fyysiset tekijät, psyykkiset tekijät, sosiaaliset tekijät, kognitiiviset tekijät, taloudelliset tekijät, ympäristötekijät sekä mahdolliset riskitekijät (mm. ravitsemus, kaatumistapaturmat, lihasvoiman heikentyminen) aktuaaliset ja potentiaaliset ongelmat Mittarit, mitkä mittarit tarpeellisia missäkin tilanteessa ja mihin toimenpiteisiin tulokset johtaa. Moniammatillinen yhteistyö Asiakaslähtöisyys ja osallisuus Työpajoissa työstetään kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen palvelutarpeen toimintamalli ja työkalupakki suunnitelman toteutuksen seurannan ja arvioinnin tueksi. Työnkuvaukset moniammatillisen yhteistyön tueksi. Kehittämisosion määrärahat c. Hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen ja seuranta yleisen osuuden määräraha Sisältöä: Kokonaisvaltainen arviointi mahdollistaa laadukkaan ja tavoitteellisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen, joten b ja c koulutukset tukee toisiaan Mitä varten hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään, onko se työvälinen asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi vai maksupäätös hallinnon käyttöön. Miten arvioinnin perusteella saadaan tehtyä suunnitelma, joka sisältää asiakkaan kokonaisvaltaisen arvioinnin, moniammatillisen näkemyksen sekä huomioi asiakkaan oman asiantuntijuuden. Kirjaaminen. Miten kirjataan asioita tavoitteellisesti ja käytännön työtä tukevaksi ja miten ratkaistaan tiedonkulun ongelmat. Hoito- ja palvelusuunnitelman seuraaminen ja arviointi.

34 Työpajassa mallinnetaan hoito- ja palvelusuunnitelma (effica -tietojärjestelmässä olevan pohjan mukaiseksi) sekä tehdään tavoitteita tukeva toteutus-, seuranta- ja arviointijärjestelmä. Kehittämisosioiden määrärahat Liikuntasopimuskoulutus - Yleisen osuuden koulutusmääräraha Aikaisemman koulutussisällön mukainen koulutus niille kotihoidon työntekijöille, jotka eivät ole koulutusta vielä käyneet. Kirjaaminen, seuranta ja palaute asiakkaalle Työpajoja, joissa käydään läpi tehtyjä liikuntasopimuksia ja niiden tuloksia yhdessä ryhmän kanssa. Tulosten esiintuominen motivoi ja kannustaa tekemisessä. Kehitetään ongelmakohtia ja suunnitelman toteutumista. Fysioterapeuttien ja Lisujen toiminnan ja työnkuvan selkeyttäminen Kehittämisosion määrärahat d. Etäkonsultaatiolaite/mobiilikotihoito -yleisen osuuden koulutusmääräraha Mahdollisen mobiilikotihoidon käyttöönotto ja siihen liittyvät koulutukset. 3. Koulutuksen perusteet Koulutuksen tarkoituksena on lisätä henkilökunnan ymmärrystä gerontologisesta osaamisesta, moniammatillisen yhteistyön merkityksestä sekä yhtenevien käytänteiden vaikutuksista laadukkaaseen ja oikea-aikaiseen vanhustyöhön. Koulutuksissa tuodaan esiin ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan merkitys asiakkaan toimintakyvyssä sekä voimavaroja tukevana ja tarpeita vastaavien palveluiden suunnittelussa. Koulutukset tukevat yhteisöllisyyden kasvua kotihoidossa ja yhdessä tekemisen merkitystä. Koulutus antaa perustietoa toimintamallien tekemiseen ja juurruttamiseen sekä jo olemassa olevan liikuntasopimus toimintamallin käyttöönoton tehostamiseen. Mobiilikotihoitohanke edesauttaa asiakkaan osallisuutta oman hoidon suunnittelussa ja reaaliaikaisten tietojen saamisen omasta tilanteesta ja toimintakyvystä.

35 YHTEISVOIMIN KOTONA -HANKE PARAISTEN KOULUTUSSUUNNITELMA Arja Santapukki 1. Koulutuksen tavoitteet ja koulutussuunnitelmat Paraisten kaupungin tavoitteena on tukea vanhuslain tavoitteiden toteutumista, jotta ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Tavoitteena on, että kotihoidon henkilökunta osaisi arvioida ikääntyneen palvelun tarvetta ja toimintakykyä. Iäkkään henkilön palvelujen tarve tulee selvittää kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa kanssa. Palvelujen tarvetta tulee arvioida yksilöllisesti ja kattavasti. Henkilökunnan koulutuksen tarkoituksena on saada henkilökunta tietoiseksi vanhuksia koskevista laista ja laatusuosituksista sekä kunnan omista strategioista, jotta he saisivat hyvän perustan omalle työlleen. Henkilöstön koulutuksella halutaan kehittää myös valmiutta huomioida ikääntyneen voimavarat ja tarpeet kokonaisvaltaisesti sekä edistää hänen arjessa selviytymistään. Tarkoituksena on nostaa esiin myös sosiaalinen puoli. Henkilökuntaa koulutetaan käyttämään ja hyödyntämään palvelujen tarpeen ja toimintakyvyn arvioinnissa tarvittavia mittareita. Koulutuksella tuetaan myös arviointivälineiden käyttöä sekä suunnitelmien tekemistä ja kirjaamista. 2. Suunnitellut koulutukset ja sisältö Paraisten kehittämisosion työntekijä osallistuu koulutukseen, jossa käsitellään iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioimista ja mittaamista. Tarkoituksena on saada monipuolinen kuva palveluntarpeen arvioimisessa huomioitaviin asioihin sekä hyviä malleja ja mittareita toimintakyvyn arvioimiseen. Kotihoidon henkilökunnan koulutuksella pyritään muokkaamaan henkilökunnan asenteita huomaamaan nykypäivän vanhustenhuollon haasteet sekä asiakkaat kokonaisvaltaisina toimijoina. Kotihoidon henkilökunnalle on tarkoitus antaa koulutusta huomaamaan ikääntyneen jäljellä oleva toimintakyky ja palveluntarve sekä niiden arviointiin. Lisäksi koulutusta järjestetään myös palvelusuunnitelmien tekoon sekä kirjaamiseen. Yksilöllisen tarpeen mukaan koulutetaan työntekijöitä myös eri vastuualueittain, esim. työnjako ja kotiuttaminen.

36 Koulutukset Hanketyöntekijä osallistuu FCG Koulutus Oy:n järjestämään Opi arvioimaan iäkkään henkilön toimintakykyä hyvinvointia edistävässä toiminnassa ja palveluissa. Aloitamme syksyllä 2014 muokkaamalla asenteita. Vanhustyön johtaja luennoi kotihoidon henkilökunnalle vanhuslaista, laatusuosituksista sekä Paraisten vanhustenhuollon strategiasta. Lisäksi koulutetaan henkilökunta huomaamaan asiakkaiden mahdollisuudet ja jäljellä olevan toimintakyvyn ratkaisu- ja voimavarakeskeisin työmenetelmien avulla. Keväällä ja syksyllä 2015 aloitamme sisäisenä koulutuksena palvelutarpeen arvioinnissa käytössä olevien arviointivälineiden ja mittarien käytön koulutuksen kotihoidon ryhmissä. Henkilökuntaa koulutetaan myös ikääntyneen toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen sekä uusien arviointivälineiden ja mittareiden käyttämiseen. Koulutusta annetaan myös käyttöön otettavien suunnitelmien tekemiseen ja kirjaamiseen tarvittaessa. Vuoden 2015 aikana koulutetaan henkilökuntaa myös esille nousseiden vastuualueiden tarpeiden mukaan. Osa koulutuksista toteutetaan kaupungin omien työntekijöiden avulla ja osa ostopalveluna. Koska Parainen on kaksikielinen kunta, pyritään koulutukset järjestämään kaksikielisinä tai kahtena eri kertana, toinen ruotsin ja toinen suomen kielellä. 3. Koulutusten perustelut Arvioinnin apuna tulee olla käytössä luotettavia mittareita ja henkilökunnan pitää osata käyttää niitä toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimisessa. Palvelujen tarvetta ja toimintakykyä pitää kyetä seuraamaan kokonaisvaltaisesti. Henkilökunnan pitää osata huomioida myös palveluiden ja toimenpiteiden vaikutusta sekä arvioida sen pohjalta suunnitelmia ja päivittää niitä. Tarkoituksena on edistää arjessa selviytymistä. - Asiakkaan kannalta palvelutarpeen arviointi toteutuu yhtenevien periaatteiden mukaisesti ja oikeudenmukaisesti -asiakkaalle tarvelähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut. - Asiakas pystyy osaltaan vaikuttamaan palvelun sisältöön osallistumalla suunnitelmien tekoon ja arviointiin. - Kotihoidon henkilökunta saa hyviä ja toimivia työkaluja työnsä tueksi. - Asiakkaan kokonaisvaltaisen huomioimisen myötä toimintakyky ja elämänlaatu paranevat - Tuetaan vanhuslain hengen mukaisia tavoitteita - Henkilökunnan asennemuutos ja selkeämpi työtapa mahdollistuu (Päivitetty )

37

38 LUONNOS YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa xx.xx.2014

39 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Arvioinnin kohde ja tarkoitus ARVIOINTIKYSYMYKSET Mitä ja miten arvioidaan? Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutusten arviointi Asiakkaiden osallisuuden arviointi Henkilöstön osaamisen kasvun arviointi Yhteistyöosaamisen kehittymisen arviointi Arvioinnin vaiheet Lähtötila-arviointi Väliarvioinnit Loppuarviointi Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi... 9

40 1 JOHDANTO Arvioinnin kohde ja tarkoitus Arvioinnin kohde on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima Yhteisvoimin kotona - hanke. Hankkeen rahoittajana on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja hanke toteutetaan Hanke on jaettu kuuteen alueelliseen osakokonaisuuteen, jotka kaikki toteuttavat hankkeessa omia kehittämisosioitaan. Nämä hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila), Parainen, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen). Yhteisvoimin kotona -hankkeen päämääränä on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena on ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta ja kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Tarkoituksena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset kuntoutus- ja kotiin annettavien palveluiden ketjut ja menetelmät, ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankekokonaisuudelle on asetettu kaksi pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen - Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Hankkeelle on asetettu seuraavia tavoitteita: 1) Vahvistetaan iäkkään ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. 2) Luodaan moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä, kuntoutustarpeet huomio palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. 3) Yhdistetään kuntoutusketjuja, ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. 4) Kehitetään joustava ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatio esimerkiksi vanhuksen kotona, ja vakiinnutetaan palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. 5) Kehitetään kuntoutus ja palvelusuunnitelmien seurantaa. 6) Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. 7) Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon aiempaa kehittämistyötä ja otetaan käyttöön muualla jo hyväksi havaittuja toimintamalleja. Hankkeen tavoiteltavat vaikutukset ovat seuraavat: - Iäkkäät pystyvät asumaan turvallisesti kotona entistä pidempään toimintakykyisinä ja merkityksellistä elämää viettäen.

41 - Ikäihmisillä ja heidän omaisillaan on mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen sekä omiin palveluihinsa. Osallisuuden kokemus lisää tyytyväisyyttä palveluihin. - Tarvelähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut vastaavat asiakkaiden usein moninaisiin tarpeisiin. - Ikääntyneiden omaishoitoperheiden kotona selviytyminen ja hyvinvointi lisääntyvät, jolloin ympärivuorokautisen hoidon tarve myöhentyy. - Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu paranee. - Laitos- ja palveluasumispainotteisuutta puretaan kotiin annettavien palveluiden kehittämisen myötä. Sairaaloissa on pääasiassa potilaita, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa, ei enää jatkohoitoon odottavia. Myös vanhustenhuollon kustannuksia saadaan hillittyä laitostumisen vähetessä. - Ikääntyvien kuntoutumista ja palvelutarpeen kehitystä seurataan, jolloin mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa ja voidaan tukea kotona selviytymistä. - Yhteistyö ja yhteistyöosaaminen eri organisaatioiden ja ammattiryhmien välillä parantuu, ja toimintakäytännöt yhtenäistyvät. Yhteistyö eri sektoreiden välillä on sujuvaa ja joustavaa, ja tiedonsiirto onnistuu. - Henkilökunnan hyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyvät, mikä näkyy asiakastyön paranemisena. Arvioinnin tarkoituksena on tukea hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden työtä tuottamalla ajantasaista tietoa työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeen arviointi toteutetaan prosessiarviointina, jolloin arvioinnin ensisijaisena tehtävänä on ohjata kehittämistä laadullisen ja määrällisen seuranta- ja arviointitiedon avulla koko hankkeen ajan. Arvioinnin kautta haetaan myös perusteita luotavien toimintamallien hyödyistä ja kustannusvaikutuksista, ja lisätään siten edellytyksiä juurruttaa hankkeessa luotuja palvelu- ja toimintamalleja sekä käytäntöjä osaksi kuntien peruspalveluja. Hankkeen arvioinnin tavoitteet muotoutuvat kehittämisosioiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta, sekä koko hankealueella toteutettavista toimenpiteistä. Kehittämisosiot tekevät oman arviointisuunnitelmansa jossa arvioidaan kehittämisosioille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi hanketta arvioidaan kokonaisuudessa hankkeen loppuvaiheessa. Arviointi kohdistuu sekä hankkeen toteuttamisprosessiin että hankkeen tuloksiin. Erityisinä arviointikohteina ovat: - Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutukset - Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen - Henkilöstön osaamisen kasvu - Yhteistyöosaamisen kehittyminen Arviointitietoa kerätään hankkeen työntekijöiden, ohjausryhmän (-ryhmien) ja rahoittajan käyttöön. Tavoitteisiin pyritään yhteistyöverkostoja kehittämällä, asiakkaita osallistamalla, henkilökuntaa kouluttamalla ja uusia palvelumalleja luomalla. Arviointi toteutetaan pääosin hankehallinnon ja mukana olevien kehittämisosioiden omana työnä joka sisältää sisäistä arviontia sekä itsearviointia. Hanketyöntekijöille järjestetään tarvittaessa koulutusta arviointiosaamisen lisäämiseksi sekä arvioinnin tekemistä ja vaiheita käydään läpi yhteisillä kehittämispäivillä tarpeen mukaan. Ulkopuolista osaamista tullaan käyttämään lähinnä vertaisarvioinnin toteuttamisessa sekä ulkoisen arvioinnin toteuttamisesta joiltakin osin. Vertaisarvioinnin tavoitteena on arvioida sekä koko prosessia, että

42 aikaan saatuja tuloksia samantyyppisten kehittämisosioiden kesken. Vertaisarvioinnista on järjestetty koulutusta ja sen läpiviemiseen käytetään ulkopuolista osaamista. 2 ARVIOINTIKYSYMYKSET Mitä ja miten arvioidaan? Arviointikysymykset kohdistuvat hankkeen tavoitteisiin ja odotettuihin vaikutuksiin. Lisäksi tarkastellaan hankkeessa kehitettyjen toimenpiteiden hyödynnettävyyttä varsinaisessa kehittämistyössä. Arvioinnissa lähdetään liikkeelle siitä, mikä on hankkeen kohderyhmän (kohderyhmien) palveluiden nykytila ja mitä muutoksia (parannuksia) hankkeella pyritään aikaansaamaan palveluiden käytön tavoissa ja palvelujärjestelmässä. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, minkälaisia asiakasvaikutuksia hanketyöllä on. Tavoitteena on myös selvittää, saadaanko hankkeessa käytetyillä toimintamalleilla, koulutuksella ja verkostomaisen yhteistyön kehittämisellä aikaan muutoksia ikääntyneiden kotona selviytymisessä sekä palveluissa. Oletuksena on, että verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja asiakkaan osallistaminen auttavat luomaan asiakas- ja tarvelähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluita ja vähentävät näin myös erikoissairaanhoidon tarvetta. Tämän johdosta voitaisiin purkaa nykyisiä, usein hajanaisia ja päällekkäisiä palveluita. Oletuksena on niin ikään, että nämä muutokset parantavat kustannustehokkuutta. Arvioinnissa keskitytään neljään kokonaisuuteen: 1) Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutukset 2) Asiakkaiden osallisuuden toteutuminen 3) Henkilöstön osaamisen kasvu 4) Yhteistyöosaamisen kehittyminen Laadullisen, ohjaavan tiedon lisäksi hankkeen vaikutuksia arvioidaan myös määrällisen tiedon avulla. Hankkeessa arviointia toteutetaan sekä sisäisen että ulkoisen arvioinnin kautta. Kaste- ja laatusuosituksen indikaattorit sekä kuntien palvelutuotantoa koskevat seurantatiedot reagoivat muutokseen hitaasti, joten näitä arviointimalleja käytetään pidemmän aikavälin arvioinnin suorittamisessa. Hankkeen yksi keskeisimmistä kehittämistavoitteista ja periaatteista on osallistaminen sekä asiakaslähtöinen toiminta. Osallistamisen ja asiakaslähtöisyyden arviointi toteutetaan kyselyin ja haastatteluin koko projektin ajan. Eri oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa harjoittelujaksoja ja siihen liittyviä opiskelutehtäviä sekä opinnäytetöitä hankkeen kehittämisosioista. 2.1 Hankkeessa kehitettyjen palvelu- ja toimintamallien vaikutusten arviointi Hankkeen luomien palvelu- ja toimintamallien vaikutusten selvittämiseksi tarkastellaan niitä muutoksia, joita hanke tuo palvelujärjestelmään. Tarkastelukohteena ovat a) kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan yli hallintokuntien ulottuvia matalan kynnyksen asiakaslähtöisiä palveluita ja palvelumalleja (onko päällekkäisyyksiä kunnan eri toimijoiden välillä) b) miten nämä palvelut vaikuttavat asiakkaisiin c) onko korjaavien toimenpiteiden tarve vähentynyt d) vähentävätkö käyttöön otetut toimintamenetelmät erikoissairaanhoidon käyttöä ja millaisia kustannuksia syntyy verrattuna aikaisempiin toimintatapoihin. Muutoksia arvioidaan asiakkaan (ikääntyneiden ja heidän omaistensa), henkilöstön ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Asiakkaan tilanteessa tapahtuneita muutoksia tarkastellaan elämänhallintaan ja kotona selviytymiseen liittyvien mittarien avulla. Keskeisenä näkökulmana vaikutusten arvioinnissa on se, miten uudelleen järjestetyt palvelumenetelmät onnistuvat vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin: Kokevatko asiakkaat tulleensa autetuiksi oikea-aikaisesti? Johtaako annettu apu muutokseen? Ovatko asiakkaat tyytyväisiä saamaansa palveluun? Asiakkaisiin liittyvää arviointitietoa kerätään haastattelujen, -kyselyjen ja toimintamallien kehittämistyössä kerättävien asiakastietojen avulla. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös asiakasraateja, fokusryhmiä tai käyttää soveltaen bikva -menetelmää. Asiakashaastatteluissa voidaan tarkastella myös sitä, ovatko palvelut asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisia ja toimivatko ne. Henkilöstön näkökulmasta tarkastellaan ikäihmisten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisessa, asenteissa ja työtavoissa tapahtuneita muutoksia. Arviointitietoa kerätään hanketyöntekijöiden itsearviointina sekä laajemmin henkilöstökyselyjen avulla. Lisäksi voidaan haastatella tiettyjä avainhenkilöitä.

43 Organisaatioiden ja palvelujärjestelmien näkökulmasta arvioidaan palveluissa ja palveluprosesseissa tapahtuneita muutoksia. Muutoksia tarkastellaan asiakkaan viranomaisverkostojen ja palvelupolkujen avulla, palvelu- ja prosessikuvausten avulla sekä hankkeen ohjausryhmille ja yhteistyötahoille tehtävän kyselyn avulla. Uusien toimintamenetelmien kustannustehokkuuden arvioimiseksi voidaan esimerkiksi tarkastella palvelun käyttäjän aiheuttamia kustannuksia palvelujärjestelmälle ennen uutta palvelumallia ja sen jälkeen. Palvelu- ja toimintamallien vaikutuksia ja kustannustehokkuutta tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan tarve- ja asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamalleja hankkeen kohderyhmille? o Mitkä ovat hankkeen luomien palvelu- ja toimintamallien vaikutukset? o Miten palvelujen kustannustehokkuus on toteutunut? o Miten asiakastyytyväisyys on toteutunut? - Miten hanke on vähentänyt päällekkäisten palveluiden käyttöä? 2.2. Asiakkaiden osallisuuden arviointi Hankkeen kohderyhmien ja hankkeessa kehitettyjen palveluiden asiakkaiden osallisuuden toteutumista arvioidaan kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten asiakkaat (ikääntyneet ja heidän omaisensa) on otettu / saatu mukaan palvelutarpeen määrittelyyn ja palvelu- ja toimintamallien kehittämiseen. Toiseksi tarkastellaan sitä, miten luodut palvelu- ja toimintamallit ovat onnistuneet lisäämään asiakkaiden osallisuutta laajemmin omassa asiassaan, esimerkiksi kokemusta omien palveluidensa kehittämisessä. Asiakkaiden osallisuuden toteutumista tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Kuinka hyvin hanke on onnistunut luomaan asiakaslähtöisiä palveluita ja toimintamenetelmiä ikääntyneille ja heidän omaisilleen? o Miten asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat toteutuneet? o Miten asiakkaat on otettu mukaan palvelutarpeen määrittämiseen ja palvelujen kehittämiseen? - Miten asiakkaat toteuttavat ja pystyvät toteuttamaan osallisuutta omassa asiassaan? 2.3 Henkilöstön osaamisen kasvun arviointi Hankkeen tavoitteet ovat vahvasti ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavaa työotetta edellyttäviä. Tätä varten on vahvistettava ikääntyneiden ja heidän omaistensa kanssa toimivien osaamista ja yhteistyötä monella eri sektorilla. Osaamisen lisääminen on väline siihen, että toimintamalleja osataan käyttää, ja toimijat omaksuvat uudenlaisen palvelukulttuurin. Osaamisen kasvulla tarkoitetaan henkilöstön ammatillista osaamista, jota tarvitaan varhaisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamisessa, palveluihin ohjaamisessa ja palveluiden toteuttamisessa. Osaamisalueet liittyvät mm. geriatriseen ja vanhuspsykiatriseen osaamiseen, toimintakykyä ylläpitävään ja kuntouttavaan työotteeseen sekä yhteistyöosaamiseen ja asenneilmapiirin vahvistamiseen. Kehittämisosioiden osalta tarkastellaan myös palveluiden asiakaslähtöisessä suunnittelussa ja asiakkaan osallistamisessa tapahtuvaa osaamisen kasvua. Arviointitietoa kerätään ensisijaisesti haastatteluiden ja kyselyjen avulla hankkeen lähtötila-arvioinnissa, väli- ja loppuarvioinneissa sekä koulutustilaisuuksien yhteydessä. Henkilöstön osaamisen kasvua tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Miten hankkeessa toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet henkilöstön osaamiseen suhteessa lähtötilanteeseen?

44 - Mikä on henkilöstön osaamistaso (ja miten se on hankkeen aikana muuttunut) suhteessa hankkeen kohderyhmien palvelutarpeisiin ja ohjaukseen? 2.4. Yhteistyöosaamisen kehittymisen arviointi Yhteistyöosaamisen kehittymistä arvioidaan tarkastelemalla verkostomaista työskentelyä ja -menetelmiä, joita hankkeessa on käytetty mm. erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kotihoidon, omaisten, sosiaalipalveluiden, kunnan kulttuuri- ja liikuntapalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa siten, että asiakkaan hoitopolku on sujuva ja tiedonsiirto joustavaa (rajapintojen hiominen). Yhteistyöosaamisen kehittymistä tarkastelevia arviointikysymyksiä ovat mm.: - Miten hankkeessa kehitytetyillä menetelmillä on onnistuttu vaikuttamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhön? - Millaiset edellytykset hankeorganisaatioilla on verkostomaisen yhteistyön toteutukseen? - Mitä parannuksia hanke on tuonut verkostomaiseen yhteistyöhön? o Mitkä ovat hankkeen tuomat muutokset asiakkaan, henkilöstön, organisaation näkökulmasta? o Mitä muutoksia hanke on tuonut osaamisen, prosessin ja palveluiden toimivuuden kannalta? 3 Arvioinnin vaiheet 3.1 Lähtötila-arviointi Hankkeen toiminnan alkuvaiheessa (syksy 2014) toteutetaan hankkeen lähtötila-arviointi. Lähtötilaarviossa kuvataan hankkeen kehittämisen kohteena olevan palvelujärjestelmän (verkostot, toimintamallit, toimijat) nykytila. Hankkeen lähtötila-arviossa tarkennetaan kunkin kehittämisosion osalta, mihin asiakasryhmään (ikääntyneet, heidän omaisensa, kotihoidon henkilöstö jne.) luotava palvelu- tai toimintamalli kohdistuu, mitkä ovat esimerkiksi asiakasryhmän palvelutarpeita ja miten asiakkaat käyttävä tällä hetkellä palveluita. Palvelujärjestelmä kuvataan esim. kuvaamalla palveluprosesseja. Arviointitieto toimii samalla alueellisten kehittämisosioiden palveluiden asiakastietona ja kehitettävien palvelu- ja toimintamallien perusteluna. Lähtötilanne selvitykseen kuuluu myös osaamisen arviointi. Palvelujen ja palvelujärjestelmän käytön arviointimenetelmänä käytetään sidosryhmä- tai verkostokarttaa, joko siten, että kuvataan kuvitteellisen asiakkaan käyttämät palvelut, tai ottamalla tarkasteluun yksittäisiä asiakas-caseja (tapauksia) ja kuvaamalla muutaman todellisen asiakkaan palvelut. Hankkeen väli- ja loppuarvioinneissa verrataan hankkeen tuomia muutoksia lähtötila-analyysiin. Lisäksi kehittämisosioissa tehdään asiakashaastatteluja ja/ tai kyselyjä nykytilanteen arvioimiseksi sekä asiakkaan että henkilökunnan näkökulmasta. Alueelliset kehittämisosiot vastaavat tämän hetken olemassa olevan tiedon keräämisestä sekä sidosryhmien, verkostojen ja palvelujärjestelmän kuvaamisesta omien tavoitteidensa ja toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Lähtötila-arviointiin liittyviä tietoja on jo jonkin verran valmiina mm. alueellisten kehittämisosioiden hankesuunnitelmissa. 3.2 Väliarvioinnit Hankkeen väliarvioinnit toteutetaan noin kuuden kuukauden välein joulukuussa 2014, toukokuussa 2015 ja joulukuussa Väliarvioinneissa tarkastellaan hankkeen tuloksia ja tuotoksia suhteessa tavoitteisiin. Väliarvioinneissa tarkastellaan arviointikysymysten kautta myös sitä, ollaanko alueellisissa kehittämisosioissa menossa oikeaan suuntaan vai jääkö jotain olennaista huomioimatta. Väliarviointitietoa

45 tuottavat ensisijaisesti hankkeen työntekijät, lisäksi hyödynnetään asiakas- ja henkilöstökyselyjä sekä haastatteluja. Joulukuussa 2014 tehtävän väliarvioinnin painopiste on verkostomaisen yhteistyön käynnistämisessä ja asiakkaiden osallisuuden mahdollistuminen verkostoissa sekä näiden lähtötila-arvioiden toteutuksen arvioinnissa. Ulkoinen arviointi/väliarviointi keskittyy toukokuussa 2015 verkostomaisen yhteistyön osalta ikääntyneiden ja heidän omaistensa osallisuuden arviointiin sekä ammattilaisten asenteiden muutosten arviointiin. Kehitettyjen/käyttöön otettujen menetelmien ulkoinen arviointi painottuu niihin muutoksiin, mitä palvelu- ja toimintamallien käyttöönotto on tuonut henkilökunnan osaamiseen. Kolmas väliarviointi joulukuussa 2015 painottuu toimintamallien vaikutusten ja verkostomaisen yhteistyön kehittymisen arvioinnin lisäksi henkilöstön osaamiseen sekä palvelujärjestelmän muutoksiin. Tässä vaiheessa kaikissa kehittämisosioissa tulisi joidenkin mallien toteutuksen ja arvioinnin olla siinä vaiheessa, että ne ovat mallinnettavissa toisiin kuntiin niin, että loppuarvioinnissa olisi mahdollisuus arvioida myös mallien siirrettävyyttä ja yleistä toimivuutta. Jokaisessa väliarvioinnissa hyödynnetään lisäksi hankkeen alueellisten kehittämisosioiden keskinäistä vertaisarviointia siten, että saman kehittämisosion parissa työskentelevät hanketyöntekijät arvioivat toisiaan. Vertaisarviointia hyödynnetään erityisesti uusien toimintamenetelmien ja verkostomaisen yhteistyön toteutuksen sekä hankeprosessin arvioinnissa. Vertaisarviointiin käytetään myös ulkopuolista asiantuntijapalvelua. 3.3 Loppuarviointi Hankkeen päätösvaiheessa (kesäkuu-elokuu 2016) toteutetaan lopullinen hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi. Arviointi tapahtuu suhteessa lähtötilanteeseen, eli mikä oli tilanne ennen hankkeen toimenpiteitä. Hankekunnat arvioivat lisäksi hankkeen lopullisia vaikutuksia noin vuosi hankkeen päättymisen jälkeen (syksy 2017). Loppuarvioinnissa pyritään tuomaan esiin eri tavoin hankkeella saavutettuja hyötyjä. Tarkastellaan sitä, millaisia toimenpiteitä kehittämisosioissa tehtiin tavoitteiden saavuttamiseksi ja arvioidaan toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta sekä sitä, mitä näillä toimenpiteillä saavutettiin. Päästiinkö toimenpiteiden avulla hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin? Loppuarvioinnissa tullaan tarkastelemaan myös ei-toivotuttuja vaikutuksia ja kerätään kokemuksia seuraavia hankkeita ajatellen. Yhteisvoimin kotona -hankkeen loppuarvioinnissa tullaan tarkastelemaan niitä muutoksia, joita hanke on aikaansaanut moniammatillisessa arviointi- ja yhteistyöosaamisessa organisaatioiden välillä sekä kuntoutus- ja kotiin annettavien palvelujen ketjuissa ja menetelmissä. Arviointi kohdistuu myös siihen, kuinka hyvin moniammatillinen arviointi- ja yhteistyöosaaminen sekä käyttöön otetut palvelu- ja toimintamenetelmät kohdentuvat ikääntyneisiin, onko ikääntyneiden osallisuus sisällytetty palvelu- ja toimintamalleihin ja ovatko nämä sisällytettyinä kunnan toimintastrategioihin. Samoin tarkastellaan, vastaavatko uudet toimintamenetelmät asiakkaiden tarpeita ja ovatko uudet toimintamallit pystyneet vähentämään päällekkäisiä tai pirstaleisia palveluita tai erikoissairaanhoidon tarvetta. Yhtenä arvioinnin kohteena on myös henkilökunnan asiakasta osallistavan osaamisen lisäämisen arviointi (pitäen sisällään vuorovaikutustaidot sekä asenteet). Tapahtuneita muutoksia verrataan hankkeen lähtötila-analyysin tietoihin. Tarkasteluun nostetaan erityisesti se, mitkä tekijät ovat olleet ratkaisevia onnistumisen edellytyksiä hankkeen alueellisissa kehittämisosioissa. Loppuarvion tarkoituksena on myös koota yhteen hankkeessa saadut kokemukset, kehitetyt mallit sekä käytännöt levittämiskelpoiseen, laajemmin hyödynnettävään muotoon.

46 4 Arvioinnin resurssit, aikataulu ja raportointi Arviointi toteutetaan pääosin hankehallinnon ja alueellisten kehittämisosioiden omana työnä, itsearviointina ja sisäisenä arviointina. Hanketyöntekijöiden arviointiosaamista lisätään koulutuksen avulla. Arviointiprosessin tueksi ostetaan ulkopuolista arviointiosaamista aiemmin esitetyn suunnitelman mukaisesti. Ulkoisen ja vertaisarvioinnin hankinta kilpailutetaan marraskuun 2014 aikana. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään hankkeen yhteistyökumppaneina toimivien ammatti- ja korkeakoulujen opiskelijoita opinnäytetöiden ja harjoitustöiden avulla. Arviointitietona hyödynnetään mahdollisimman paljon asiakasraateja tai -kyselyitä, asiakas- ja työntekijähaastatteluja sekä verkosto- ja sidosryhmien osaamista. Muu tiedonkeruu hankkeen työntekijöiltä, hankeorganisaatioiden henkilöstöltä, hankkeen ohjausryhmältä, sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta toteutetaan suurelta osin kyselyjen tai haastattelujen avulla. Arviointiprosessissa tehdään soveltuvin osin yhteistyötä Pois syrjästä hankkeen kanssa siten, että järjestetään yhteiskoulutusta sekä tehdään yhteiskilpailutusta siten kun se on molempia hankkeita hyödyttävää. Arviointiaikataulu on esitetty taulukossa 1. Arviointiraportit nivotaan osaksi hankkeen raportointikäytäntöjä puolivuosittain ja vuositasolla. Taulukko 1. Arvioinnin aikataulua Ajankohta Arvioinnin vaihe Suorittaja Kevät syksy 2014 Arviointisuunnitelmat, arviointikoulutusta, lähtötilanteen kartoitus Kehittämisosiot Hankehallinto Lokakuu 2014 Ulkoisen ja vertaisarvioinnin kilpailutus Hankehallinto Joulukuu 2014 Väliarviointi 1 Vertaisarviointi Ulkoinen arviointi Sisäinen arviointi Toukokuu 2015 Väliarviointi 2 Ulkoinen- / sisäinen arviointi Hankehallinto Ulkopuolinen asiantuntija Kehittämisosiot Kehittämisosiot Ulkopuolinen asiantuntija Hankehallinto Joulukuu 2015 Väliarviointi 3 Vertaisarviointi Sisäinen arviointi Kehittämisosiot Hankehallinto Kesäkuu- elokuu 2016 Kehittämisosioiden loppuarviointi ja loppuraportti Kehittämisosiot

47 Kohderyhmän arvioinnin kerääminen ja analysointi Ulkopuolinen asiantuntija Hankehallinto Syyskuu marraskuu 2016 Koko hankkeen loppuraportointi Hankehallinto Syksy 2017 Jälkiarviointi Hankeorganisaatiot

48 1(8) YHTEISVOIMIN KOTONA ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen VIESTINTÄSUUNNITELMA LUONNOS Hyväksytty ohjausryhmässä xx.xx.2014

49 2(8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteisvoimin kotona -hanke ja sen tavoitteet Hankkeen viestinnän tavoitteet Viestinnän keskeiset sidosryhmät Viestinnän toimintaperiaatteet Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä Viestinnän visuaalinen ilme Viestinnän resursointi, vastuu, organisointi, seuranta ja arviointi... 8 LIITTEET Kehittämisosioiden viestintäsuunnitelmat... 8

50 3(8) 1. Yhteisvoimin kotona -hanke ja sen tavoitteet Yhteisvoimin kotona -hankkeen päämääränä on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan riippumatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena on ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta ja kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Tarkoituksena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset kuntoutus- ja kotiin annettavien palveluiden ketjut ja menetelmät, ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankekokonaisuudelle on asetettu kaksi pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen - Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Yhteisvoimin kotona -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima. Hankkeen rahoittajana on Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma ja hanke toteutetaan Hanke on jaettu kuuteen alueelliseen osakokonaisuuteen, jotka kaikki toteuttavat hankkeessa omia kehittämisosioitaan. Nämä hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila), Parainen, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen). 2. Hankkeen viestinnän tavoitteet Viestintä on tärkeä osa hankkeen toimintaa, se on yksi tulosten saavuttamisen perusedellytyksistä. Viestinnästä on hyötyä kaikille hankkeessa toimiville osallistujille. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä auttaa ja nopeuttaa hankkeen käynnistymistä, parantaa näkyvyyttä ja tunnettavuutta, edistää luotujen toimintamallien ja hyvien käytäntöjen levittämistä.( Cimo, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyönkeskus 2013). Hyvin toimiva viestintä on hankkeille mahdollisuus ja velvollisuus, tarve ja oikeus (Hankeviestinnän opas, Turun ammattikorkeakoulun projektitietokanta 2014). Yhteisvoimin kotona -hankkeen työtavat ovat vahvasti yhteistoiminnallisia ja verkostomaisia. Toteutuksessa ovat mukana ne työntekijät ja myös asiakkaiden edustajat, joita uudet toimintatavat tulevat koskemaan. Hanke sisältää jo itsessään toiminnan levittämistä, koska hankkeessa toimivat asiakastyötä tekevä moniammatillinen henkilöstö, sekä kolmannen sektorin ammattilaiset ottavat käyttöön jo kehitettyjä hyväksi havaittuja toimintatapoja. Yhteisvoimin kotona ja Pois syrjästä hanke ovat käynnistyneet yhtä aikaa ja näiden molempien hankkeiden organisointiin ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä voidaan osin suunnitella ja toteuttaa yhtenevin periaattein, ja viestinnän suunnittelu kuuluu tällaisiin tehtäviin. Hankesuunnitelmassa todetaan viestinnän osalta seuraavaa:

51 4(8) Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia. Tuloksia levitetään koko hankkeen ajan sekä kirjallisesti, sähköpostitse ja erilaisten tapahtumien kautta. Hankkeessa eri toimijoita kootaan yhteen siten, että kokemusten jakaminen on mahdollista. Tälläkin tavalla saadaan eri alueilla luotuja hyviä käytäntöjä leviämään. Tärkein tiedon levittämisen kanava on hankkeen kotisivut, jota kautta hankkeen toimenpiteet ovat otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Tiedottamisessa huomioidaan erityisesti ikääntyneen oma osallisuus, joka toteutuu myös niin, että he osallistuvat aktiivisesti hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Näkyvyyttä hankkeelle ja sen tuloksille saadaan pitämällä tiedotustilaisuuksia kohderyhmään kuuluville joissa kohderyhmään kuuluvat ovat itse mukana esittelemässä hankkeen toimintaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin viestintäohjeen mukaisesti sairaanhoitopiirissä toteutetaan aktiivisen tiedottamisen periaatetta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedottamisen tavoitteena on avoimen ja tiedotusystävällisen ilmapiirin luominen sairaanhoitopiiriin. Yhteisvoimin kotona -hankkeen viestintä ja sen tavoitteet pohjaavat siihen, että ikääntyneitä arvostetaan. Heidän kokemuksiaan, osaamistaan ja mielipiteitään tarvitaan ja halutaan kuulla palvelujen kehittämisessä. Viestinnällä pyritään luomaan myönteistä ihmiskuvaa ikääntyneistä sekä kehittämään tulevaisuuden palvelurakenteita käyttäjiä, kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistyötä arvostaen. Yhteisvoimin kotona -hankkeen viestintäsuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti. 3. Viestinnän keskeiset sidosryhmät Sidosryhmätyö on tärkeää hankkeen tavoitteita toteutettaessa. Suurelle osalle sidosryhmistä on tehtäviä myös hankkeen toteuttamisessa. Hankesuunnitelmassa on lueteltu hankkeen sidosryhmät. Keskeisiä sidosryhmiä ovat: - hankkeessa mukana olevat kunnat ja kansanterveystyön kuntayhtymät ja näiden sisäiset viestintäkanavat - Satakunnan sairaanhoitopiiri ja sen tiedotusvastaavat (KESTI) - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Sosiaali- ja terveysministeriö - Lounais-Suomen aluehallintovirasto - Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset - Osaamiskeskukset - Suomen Kuntaliitto - Sosiaali- ja terveysalan järjestöt - Muun alan järjestöt - Ikäihmisiä tukevat järjestöt - Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöt - Media - Ikääntyneet ja heidän omaisensa

52 5(8) 4. Viestinnän toimintaperiaatteet Hankkeen viestinnän keskeisenä tavoitteena ja tehtävänä on tiedottaa hankkeen ja sen kehittämisosioiden etenemisestä sekä hanketoiminnan tuloksista. Pääasiallisin tiedottamisen kanava on hankkeen kotisivut Sairaanhoitopiirin -sivustolla. Teknisestä toteutuksesta vastaa sairaanhoitopiiri ja projektisihteeri huolehtii tiedon ajantasaisuudesta. Kehittämisosioiden on myös mahdollista saada linkki omille kotisivuilleen. Hankkeen aikana kartoitetaan mahdollisuuksia siirtää hyväksi havaittujen mallien siirtämiseksi koko hankealueen käyttöön esimerkiksi sähköisen viestinnän avulla. Hanke osallistuu Kaste-ohjelman verkostoihin sekä THL:n ja Kuntaliiton Innokylä -hankkeen toimintaan. Sidosryhmiä tiedotetaan hankkeen ajankohtaisista asioista sähköisen uutiskirjeen välityksellä, minkä lisäksi hyödynnetään säännöllisesti ilmestyvää Länsi-Suomen Kasteuutiskirjettä ja muita paikallisia tiedotusvälineitä. Oppilaitoksille tarjotaan mahdollisuutta hyödyntää hankkeessa tuotettuja toimintamalleja osana perus- ja täydennyskoulutustaan. Näin toimimalla edistetään koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vahvistetaan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistoimintaa. Kun opiskelijat harjoittelunsa aikana osallistuvat erilaisiin toimintoihin hankkeessa, he samalla levittävät tietoa kokemuksistaan ja hankkeessa saavutetuista tuloksista eteenpäin. Alan opiskelijoiden kompetenssi, ammattiin sosiaalistuminen ja pätevöityminen kehittyvät hankeaikana saatujen oppimiskokemusten ansiosta. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti eri kanavien kautta ja käytäntöjä levitetään koko hankkeen ajan mm. seuraavilla tavoilla: - Tiedon jakaminen olemassa olevista hyvistä käytännöistä hankealueella (käytäntöjen kuvaaminen ja dokumentointi, rakenteisiin liittyvien kokemusten jakaminen). - Hankkeen kehittämisosioiden välinen yhteistyö (käytännön toimintatapojen siirtäminen). - Yhteiset seminaarit ja koulutukset. - Yhteiset kehittämisosiot ja toimenpiteiden yhteensovittaminen eri kunnissa. - Asiantuntijoiden välinen yhteistyö. - Tiedottaminen internet-sivuilla. - Alueiden oma sisäinen viestintä. - Viestintä STM:n ja THL:n kanssa (kansallinen levittäminen). - Erilliset tiedotustilaisuudet. 4.1 Sisäinen viestintä Hankealueen ohjaus- ja tukiryhmien sekä kehittämisosioiden keskinäisen viestinnän kanavia ovat yhteiset kokoukset ja palaverit, sähköposti, sairaanhoitopiirin verkkosivuilla olevat hankkeen Kastesivut, koulutustilaisuudet sekä vapaa keskustelu. Kokouksista laadittavat muistiot ja muut hankkeeseen liittyvät dokumentit kootaan Satakunnan sairaanhoitopiirin internet -sivustolle, missä ne ovat avoimesti nähtävillä hankkeen kotisivulla. Kehittämisosioiden käyttöön tulee näiltä sivuilta

53 6(8) löytymään kaikki mahdollinen hanketyötä koskeva materiaali sekä linkit hanketyön sisältöä kehittäville tms. muiden toimijoiden sivustoille. Hankkeen projektipäällikkö ja projektisihteeri vastaavat omaan tehtäväalueeseen kuuluvien asioiden tiedottamisesta; yleishallintoon, talouteen ja hankekokonaisuuksiin liittyvistä asioita sopimuksen mukaisesti ja kunkin kehittämisosion ja siihen liittyvien kehitystehtävien tiedottamisesta yhteistyössä kehittämisosioiden hanketyöntekijöiden kanssa. Jokainen hanketyöskentelyyn osallistuva on tärkeä informaatiokanava omalle organisaatiolleen. Sopivia viestintäfoorumeita ovat esimerkiksi kehittämisosioiden organisaatioiden intranet-sivustot, mahdolliset henkilöstölehdet sekä kehittämispäivät ja muut yhteiset tilaisuudet. 4.2 Ulkoinen viestintä Viestintää toteutetaan suunnitelmallisesti eri kohderyhmien tarpeet huomioon ottaen. Toteutuksessa voidaan käyttää monia eri välineitä ja keinoja. Ulkoisen viestinnän keinoja ja kanavia ovat muun muassa internet-sivusto, sähköiset uutiskirjeet, mediatiedotteet sekä erilaiset esitteet ja julkaisut. Hankkeessa seurataan sosiaalisen median työkalujen kehitystä ja arvioidaan näiden toimivuutta hankkeen viestinnän edistämisessä. Kehittämisosiot ovat myös yhteydessä paikallislehtiin, kun hankkeen toiminnasta ja tuloksista saadaan aikaan tiedotusvälineitä kiinnostavia aiheita. Paikallisella tasolla keskeisiä hankkeen toiminnasta ja tuotoksista tietoa tarvitsevia tahoja ovat poliittiset päättäjät. Rahoittajatahot, kunnat sekä sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirasto tarvitsevat ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Hankkeen aikana tapahtuva ulkoinen viestintä arkistoidaan. Kotimaisiin konferensseihin, messuihin ja näyttelyihin hanke pyrkii osallistumaan aktiivisesti. Hanke järjestää perinteisen aloitus- sekä erillisen päätösseminaarin. Lehdistö-/tiedotustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan hankkeessa saavutetuista tuloksista tiedottamiseen ja median mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Hanketta tullaan esittelemään ammatillisissa seminaareissa ja tuloksista kirjoitetaan ammatillisiin lehtiin. Innokylän sivuille tuotetaan STM:n rahoituspäätöksen vaatimuksen mukaisesti sekä kehittämistyön tulosten että hanketyön kuvauksia. 5. Viestinnän visuaalinen ilme Yhteisvoimin kotona hankkeen viestintä noudattaa sekä omaansa että ministeriössä KASTE - hankkeille laadittua visuaalista ilmettä. Viestinnässä käytetään Kaste-viestintäpohjia ja Kastelogoa. Kaste -viestintäpohjat ovat saatavilla projektisihteeriltä. Kehittämisosioiden kuntien kotisivuilta olisi hyvä löytyä Kaste-logollinen linkki hankkeen kotisivulle. Visuaalista ilmettä pyritään yhdenmukaistamaan mm. kirjelomakkeisiin, kokousasiakirjoihin, lehti-ilmoituksiin ja PowerPointesityspohjiin. Hankkeen kotisivujen visuaalinen ilme on Satakunnan sairaanhoitopiirin mukainen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kotisivut uudistuivat syyskuun lopussa. Lähtökohtana on, että kaikki SATSHP:n

54 7(8) sivuille tallennettava tieto noudattaa samaa mallia ulkoasultaan (fontit, värit yms.) ja em. mallia noudatetaan myös hankkeen kotisivujen toteuttamisessa. Pyrimme kotisivuilla selkeään, avoimeen ja tiedottavaan viestintään. Kotisivujen sisällön päätarkoitus on palvella hankkeen kehittämisosioiden toimijoita. Hankkeen sivulla olevien linkkien kautta hanketoimijat ja asiasta kiinnostuneet voivat löytää tietoa hankkeen aiheisiin liittyen. Hankkeen kotisivuja päivitetään aktiivisesti. Hankkeen kotisivujen sivukartta Ajankohtaista Hankkeen yleisesittely Kalenteri Ilmoitukset (Ajankohtaiset asiat) Linkit Hallinnointi Päätökset Hankesuunnitelmat Hallinnoijan ohjeet Hallinnoijan kirjeet Ohjausryhmä Kokoukset Materiaaliarkisto Kehittämisosiot Huittinen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä PoSa Perusturvakuntayhtymä Akseli Parainen Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Ajankohtaista sivulla on hankkeen yleinen esittely sekä hankehallinnon yhteystiedot. Ajankohtaista sivulla on kalenteri, jossa tiedotetaan hankkeessa järjestettävät kokoukset, ohjausryhmän kokoukset sekä muut hankkeessa järjestettävät koulutukset ja tapahtumat. Kalenterissa ilmoitettaviin tapahtumiin esim. kokousilmoituksiin voi lisätä liitteitä, esim. kokouksen asialistan ja pöytäkirjan. Ilmoitukset kohdassa ilmoitetaan ajankohtaisia asioita ja uutisia. Linkit kohtaan voidaan lisätä hankkeen toimintaan ja teemaan liittyviä linkkejä, esim. STM, THL ja Innokylä. Hallinnointisivulle tallennetaan hanketta koskevat päätökset mm. rahoituspäätökset, hankesuunnitelmat (hankesuunnitelma, arviointi-, koulutus-, ja viestintäsuunnitelmat sekä kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat) sekä hallinnoijan kehittämisosiosioille lähettämät hallinnoijan ohjeet ja kirjeet. Ohjausryhmä otsikon alta löytyy ohjausryhmän kokousten asialistat ja pöytäkirjat liitteineen. Kokoukset otsikon alle tallennetaan kehittämispäivien ja muiden hankkeessa järjestettävien kokousten asialistat ja muistiot liitteineen. Materiaaliarkistoon voidaan tallentaa hankkeen teemaan ja toteutukseen liittyvää materiaalia mm. Arviointiin liittyvää materiaalia sekä erilaiset hankkeesta valmistuneet raportit. Kehittämisosiot sivulle on tallennettu kehittämisosioiden yhteystiedot ja tarkennetut toimintasuunnitelmat. Kehittämisosion sivujen kautta on mahdollisuus tiedottaa kehittämisosioiden järjestämistä koulutuksista, tallentaa koulutusten materiaalit sekä välittää tietoa hyvistä käytänteistä ja malleista. Hankkeen kotisivuja päivitetään aktiivisesti ja sivukarttaan saattaa tulla muutoksia hankkeen edetessä.

55 8(8) 6. Viestinnän resursointi, vastuu, organisointi, seuranta ja arviointi Viestintää suunnitellaan ja toteutetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa, vastuuhenkilöinä toimivat projektipäällikkö sekä hanketyöntekijät. Projektipäällikkö vastaa yleisesti Yhteisvoimin kotona -hankkeen viestinnästä, ja hänen ohjauksessaan hanketyöntekijät omien kehittämisosioidensa viestinnästä. Hankkeen ohjausryhmä seuraa ja arvioi viestinnän toteutumista apunaan hankkeeseen osallistuvien tahojen suunnitelmat ja väliraportit. Ohjausryhmä myös tarkistaa tarpeen mukaan viestintäkäytäntöjä. Hankkeen projektipäällikkö raportoi viestinnän toteutumisesta ja tuloksista ohjausryhmälle sekä tarvittaessa Kaste -toimijoille ja rahoittajataholle. Viestintäsuunnitelma ja siihen liittyvät liitteet hyväksytään hankkeen ohjausryhmässä. Viestintää arvioidaan viestintäsuunnitelmassa sovittujen käytettävien mittareiden avulla. Mittareina tullaan käyttämään esim. verkostotapaamisien ja yhteisten kehittämispäivien määrää, hankkeen medianäkyvyyttä, tuotettujen oppaiden ja tiedotusmateriaalien lukumäärää sekä hankkeen verkkosivuilla kävijöiden lukumäärää. Suunnitelman liitteenä ovat kehittämisosiokohtaiset viestintäsuunnitelmat LIITTEET Kehittämisosioiden viestintäsuunnitelmat

56 YHTEISVOIMIN KOTONA HANKE VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke Yhteisvoimin kotona Kehittämisosio ja hankeaika Huittisten kehittämisosio Tiedottamisesta vastaa Tiedottamista koordinoi Sisäinen viestintä Kehittämisosion ohjausryhmän jäsen Sari Hievanen, varajäsen Heli Ruohola Hanketyöntekijä Anu Kärki Ulkoinen viestintä Keinot/välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat Keinot /välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat Yhteiset kokoukset Kehittämisosion Kaupungin nettisivut Kuntalaiset Palaverit tukiryhmä Facebook (Ikäkaari, Huittinen) Vanhusneuvosto Sähköpostit Kolmas sektori (srk, Paikallislehdet Perusturvalautakunta Satakunnan yhdistykset, Innokylä Huittisten kaupungin sairaanhoitopiirin vapaaehtoistoimijat) Kehittämisosion esite ikäihmisten palvelut sivuilla olevat hankkeet sivut Muut Huittisten kaupungin toimialat Koulutustilaisuudet AVI STM

57 YHTEISVOIMIN KOTONA VIESTINTÄSUUNNITELMA Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämisosio Hanke Kehittämisosio ja hankeaika Tiedottamisesta vastaa Tiedottamista koordinoi Yhteisvoimin kotona Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämisosio Projektityöntekijä Eliisa Mannila Projektiyöntekijä Eliisa Mannila Sisäinen viestintä Ulkoinen viestintä Keinot/välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat keinot /välineet tiedon tarvitsijat/kanavat 1. Kokoukset ja palaverit 1. Vanhusneuvostot 1. Hankesivut 1. Kohderyhmänä olevat ikäihmiset (tukiryhmä, moniammatillinen työryhmä, työntekijöitä ohjaavat palaverit, kehittämispäivät) 2. Sähköposti (kokouskutsut ja muistiot) 3. Puhelin 4. Kuntayhtymän verkkosivut 5. Henkilökohtaiset tapaamiset 6. Facebook 7. Hankepäiväkirja 8. Kuntayhtymän viikkotiedote 9. Väliraportit kuntayhtymän ja kuntien käyttöä varten 2. Yhteisvoimin kotona hanketyöntekijät 3. Yhteisvoimin kotona KSTHKY:n kehittämisosion tukiryhmä 4. Moniammatillinen työryhmä 5. Kotikäyntejä tekevät työntekijät 6. Infotilaisuuksista vastaavat työntekijät 7. Seulontakyselyitä lähettävät työntekijät 8. Kotihoidon työntekijät 9. Kuntayhtymän johtoryhmä 10. Yhtymähallitus 11. Kuntien perusturvajohtajat 12. KEHY-ryhmä (kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien perusturvajohtajien välinen kehittämisryhmä) 13. Kuntayhtymän henkilöstö 2. Paikallislehdet 3. Facebook 4. Esitteet (hankkeen ja kehittämisosion esittely) 5. Maksatushakemukset 6. Mediatiedotteet 7. Koulutustilaisuudet 2. Poliittiset päättäjät 3. Rahoittaja, STM 4. Hallinnoija, Satshp 5. Ohjausryhmä 6. Valvoja, THL 7. Aluehallintovirasto

58 Hanke Yhteisvoimin kotona hanke Kehittämisosio ja hankeaika PoSan kehittämisosio Tiedottamisesta vastaa Tiedottamista koordinoi Sisäinen viestintä Hanketyöntekijät Johanna Ahde-Koponen ja Riikka Ylitörmänen sekä PoSan kehittämisosion tukiryhmä Vanhuspalvelujohtaja Anne Vanhatalo sekä hanketyötekijät Ulkoinen viestintä Keinot/välineet 1. Yhteiset kokoukset 2. Palaverit 3. Sähköposti 4. Sairaanhoitopiirin sivuilla olevat verkkosivut 5. Vapaa keskustelu 6. Arviointi haastattelut 7. Info/ tiedotustilaisuudet Tiedon tarvitsijat/kanavat 1. PoSan kehittämisosion tukiryhmän palaverit 2. PoSan henkilöstö 3. Vanhusneuvostot 4. Seniorineuvola 5. Kuntouttava päivätoiminta 6. Tk-sairaalan vuodeosastot 7. Kotihoidon tiimit 8. Fysioterapia 9. Aikuispalvelut 10. Erityispalvelut 11. Kolmas sektori 12. Lääkärit 13. Tuleva kuntoutumisyksikkö 14. Tuettu/Tehostettu palveluasuminen keinot /välineet 1. Eposa.fi-sivut 2. Mediatiedotteet 3. Facebook 4. Innokylä 5. Tuotokset esim. esite, dia-esitys. 6. Seminaarit 7. Messut 8. Infotilaisuudet 9. Vapaa keskustelu tiedon tarvitsijat/kanavat 1. Kuntalaiset 2. Ikääntyneet ja heidän omaisensa 3. Poliittiset päättäjät 4. Rahoittajatahot 5. STM 6. Aluehallintovirast 7. PoSan henkilöstö

59 YHTEISVOIMIN KOTONA HANKE VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke Yhteisvoimin kotona hanke Kehittämisosio ja hankeaika Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Tiedottamisesta vastaa Tiedottamista koordinoi Sisäinen viestintä Projektisuunnittelijat Minna Nevalainen, Sari Furuholm, Niko Vahala, Kirsi Lukka-Aro ja Tarja Lindgren Projektisuunnittelijat Minna Nevalainen, Sari Furuholm, Niko Vahala, Kirsi Lukka-Aro ja Tarja Lindgren Ulkoinen viestintä Keinot/välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat keinot /välineet tiedon tarvitsijat/kanavat 1. Pääasiallinen tiedottamisen kanava on SATSHP:n sivut, hankkeen kotisivu 2. KESTI (SATSHP:n sisäinen tiedotuslehti) 3. Kohdennettu uutiskirje 4. Hankkeen Facebook-sivut 5. Kehittämispäivät 6. Tukiryhmän ja ohjausryhmän kokoukset 7. Vapaat keskustelut 8. Sähköpostit, esitteet 9. Tiimipalaverit 10. Muut palaverit 1. Tukiryhmät 2. Hankkeessa mukana olevat osastot 3. Sairaanhoitopiirin henkilöstö ja esimiehet 4. Sosiaalipalvelut 5. Hankkeen muut kehittämisosiot 6. Muut hankkeet 7. Hankkeen ohjausryhmä 1. Pääasiallinen tiedottamisen kanava on SATSHP:n sivut, hankkeen kotisivu 2. Sähköposti 3. Hankkeen Facebook-sivut 4. Innokylä 5. KASTE- tilaisuudet 6. Kuntatapaamiset 7. Paikalliset lehdet, radio, TV 8. Muut julkaisut, mm. kehittämisosion esite, posterit, artikkelit 9. Koulutustilaisuudet, kongressit, messut ja muut tapahtumat 1. Satakunnan kunnat 2. Ikäihmiset ja heidän omaisensa 3. Kuntatoimijat 4. Järjestöt ja seurakunnat 5. Vanhusneuvostot 6. Satakuntaliitto 7. STM 8. THL 9. Aluehallintovirasto

60

61 YHTEISVOIMIN KOTONA HANKE VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke Yhteisvoimin kotona - Kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Kehittämisosio ja hankeaika Perusturvakuntayhtymä Akseli Tiedottamisesta vastaa Tiedottamista koordinoi Sisäinen viestintä Projektityöntekijä Sirpa Levy Projektityöntekijä Sirpa Levy Ulkoinen viestintä Keinot/välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat keinot /välineet tiedon tarvitsijat/kanavat 1. Kokoukset/esittelyt 2. Työryhmät 3. Hanke-kirje kotihoidon henkilökunnalle sähköpostitse 4. Viikkopalaverit kotihoidossa 5. Sähköposti 6. Intra, Y-asema 7. Hanke-esite 1. Kuntayhtymän johto 2. Esimies 3. Tukiryhmä 4. Kotihoidon henkilökunta, fysioterapeutit, sosiaaliohjaaja 5. Yhteistyökumppanit kuntayhtymässä mm. erityistyöntekijät (SASkoordinaattori, omaishoidon koordinaattori) 6. Toimijat kunnassa (mm. liikuntatoimi) 7. Hanketyöntekijät kehittämisosioissa 1. Sairaanhoitopiirin hankesivut ( 2. Innokylä ( 3. Yhteisvoimin kotona hankkeen Facebook - sivut 4. Perusturvakuntayhtymä Akselin kotisivut ( 5. Esitteet (mm. liikuntasopimusesite asiakkaille) 6. Hanke- esite 7. Hanke-esittelyt yhteistyökumppaneille 8. Paikallislehti (esim. asiakasraadin osallistujien etsimisessä) 9. Asiakashaastattelut 1. Kuntalaiset 2. Asiakkaat ja omaiset 3. Verkostot 4. Päättäjät kunnissa ja kuntayhtymässä 5. Kolmas sektori (yhdistykset, seurakunta) 6. Vanhusneuvostot 7. Oppilaitokset

62 YHTEISVOIMIN KOTONA HANKE VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Kehittämisosio ja hankeaika Paraisten kehittämisosio Tiedottamisesta vastaa Tiedottamista koordinoi Sisäinen viestintä Projektityöntekijä Arja Santapukki ja Paraisten kehittämisosion tukiryhmä Projektityöntekijä Arja Santapukki Ulkoinen viestintä Keinot/välineet Tiedon tarvitsijat/kanavat keinot /välineet tiedon tarvitsijat/kanavat 1. Palaverit 2. Kokoukset 3. S-postit 4. Tiedotus/esittelytilaisuudet 5. Kyselyt 6. Vapaa keskustelu 7. Kahdenkeskiset keskustelut työntekijöiden kanssa 8. Työpajatoiminta 9. Satakunnan sairaanhoitopiirin sivuilla olevat verkkosivut 1. Tukiryhmän palaverit 2. Seurantatapaamiset vanhustenhuollon esimiehen kanssa 3. Kokoukset vanhustenhuollon ohjaajien ja kotihoidon ohjaajien kanssa 4. Tiedotustilaisuudet kotihoidon henkilökunnan kanssa 5. Työpajat henkilökunnan kanssa 6. Kokoukset kunnan muiden yhteistyötahojen kanssa (esim. toimintaterapeutti ja kotiuttamishoitaja) 1. Tiedotus/esittelytilaisuudet 2. Kunnan oma tiedotuslehti NYTT 3. Kyselykaavake 4. Kirje 5. Asiakastapaaminen 1. Kuntalaisille ja kotihoidon asiakkaille ilmoitus NYTT:ssä 2. Kirje kotihoidon asiakkaille ja heidän omaisilleen 3. Kyselykaavake kotihoidon asiakkaille 4. Tiedotustilaisuus vanhusneuvostolle 5. Asiakas- ja omaistapaaminen kyselyn pohjalta

63 Anu Kärki lähihoitaja, hanketyöntekijä TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA 1 / 2 YHTEISVOIMIN KOTONA - IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN AJALLA ENNAKOIVAN KOTIKUNTOUTUSMALLIN KEHITTÄMINEN OMAISHOIDON TUEKSI 1. Kehittämisosion tarkennetut tavoitteet Huittisissa on ikääntyneitä (yli 65-vuotiaita) omaishoitoperheitä n 70. Omaishoitajalla on mahdollisuus saada palveluseteli siivoukseen kerran kuukaudessa, palvelusetelin arvo on 20. Huittisissa on tarve kehittää omaishoidon tukipalveluja edelleen, huomioiden enemmän omaishoitoperheiden yksilölliset tuen ja kuntoutuksen tarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön omaishoidon kehittämisohjelman mukaisesti Huittisten osakokonaisuudessa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen ja jaksamisen tukemiseen. Omaishoitajien tilanne kartoitettiin hyvinvointikyselyn ja sitä seuraavien kotikäyntien muodossa. Kotikäynnit rajattiin alkuun niihin omaishoitajiin, jotka olivat kyselyssä ilmoittaneet olevansa huolissaan jaksamisestaan ja /tai toivoneet yhteydenottoa. Alkuvaiheen jälkeen hankkeen piirissä ovat kaikki yli 65- vuotiaat omaishoitajat. 2. Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Henkilökunnan tieto lisääntyy koulutuksien myötä mm. varhaisempi omaishoitotilanteiden tunnistaminen, tuen ja palveluiden tarpeen kartoitus Omaishoitajien tieto lisääntyy koulutuksien myötä, mm. muistisairauksien mukanaan tuomat muutokset hoidettavan käytöksessä Aloitetaan perhehoito yhtenä jaksohoitomuotona Omaishoitajan vapaiden mahdollistaminen, omaishoitoperheiden kotona selviytyminen lisääntyy ja ympärivuorokautisen hoidon tarve myöhentyy Uusien omaishoitajien käsitys omaishoitajuudesta kasvaa ensitietopäivien ja Omaishoidon oppaan myötä Edellisen Kaste-hankkeen aikana aloitettujen liikkumissopimusten käyttöönoton aktivointi ja seuranta omaishoitajan osallistaminen oman hyvinvointinsa ylläpitämiseen, Ikääntyneiden omaishoitoperheiden hyvinvointi lisääntyy Vapaaehtoistoimijoiden käyttö omaishoitajien tukena ja apuna koulutetaan uusia ja aktivoidaan jo olemassa olevia vapaaehtoistoimijoita mukaan toimintaan Hankkeesta tiedotetaan aktiivisesti mm. Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Huittisten kaupungin nettisivuilla sekä Ikäkaari Huittinen facebook-sivuilla, paikallislehdissä ym. Hankkeesta tiedotetaan säännöllisesti ja hankkeen tulokset esitellään mm. perusturvalautakunnalle, vanhusneuvostolle Hankkeessa luodut toimintatavat muutetaan pysyviksi luomalla toiminnoista prosessikuvaukset ja määrittelemällä vastuut Ikääntyneiden omaishoitoperheiden tuen ja kuntoutuksen malli vakiintuu pysyväksi toimintatavaksi

64 Anu Kärki lähihoitaja, hanketyöntekijä TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA 2 / 2 Uudet toimintamallit on kaikkien kuntalaisten nähtävillä kaupungin verkkosivuilla sekä facebook-sivuilla (sekä kaupungin omat että Ikäkaari-sivut). 3. Toimenpiteet ja niiden aikataulu Kevät 2014 Lähetettiin hyvinvointikyselyt kaikille yli 65-vuotiaille omaishoitajille. Vastauksista tehtiin yhteenveto, jonka perusteella sovitaan kotikäyntejä, joissa vielä tarkemmin kartoitetaan jaksamista ja palvelutarvetta. Syksy 2014 Yhteistyötahojen kanssa tapaamiset, mm. kotihoidon henkilökunta, muistihoitaja, geriatri, kuntohoitajat, geronomi Laaditaan omaishoitajien opas paperi- ja nettiversiona. Arkiliikkumissopimusten aktiivisempi käyttöönotto Perhehoidon koulutuspäivät + työnohjauspäivä, Perhehoitokouluttajat Aloitetaan perhehoito yhdeksi vaihtoehdoksi omaishoitajien vapaiden järjestämiseen Perhehoitokoulutus, tulevat perhehoitajat Ovet-ohjaajakoulutus, tulevat Ovet kouluttajat Neuvontapisteen perustaminen: tietoa etuuksista ja tuista, neuvontaa, ohjausta, palveluntarpeen arviointia Kevät 2015 Ovet-koulutus (ensitietopäivät), kotihoidon henkilökunta (myös oh vapaiden tuurarit), uudet omaishoitajat Syksy 2015 Koulutus: Muistisairaudet, kotihoidon henkilökunta (myös oh vapaiden tuurarit), omaishoitajat Koulutus: Ikäihmisen palvelut, tukimuodot, etuudet ja niiden myöntämisperusteet, kotihoidon henkilökunta (myös oh vapaiden tuurarit), omaishoitajat Kevät 2016 Arviointia ja analysointia, tiedottamista, raportointia Toimintamallin prosessikuvauksen luominen ja esittely sekä jakaminen 4. Yhteistyötahot Huittisten kaupungin perusturva: hanketyöntekijä, kuntohoitaja/fysioterapeutti, muistihoitaja, omaishoidon työntekijät, lääkäri moniammatillinen yhteistyö Satakunnan omaishoitajat ja läheiset ry tiedonsaanti, Ovet-kouluttajakoulutus Omaishoitajien ryhmä Omaishoitajien osallistaminen, kokemusasiantuntijuus Vapaaehtoistoimijat erilaiset tilapäiset avustustehtävät (keikka-apu, ulkoilu jne) Huittisten seurakunta mm. omaishoitajien kirkkopyhän järjestäminen Vanhusneuvosto Asiantuntijuus (mielipiteet, ehdotukset, ideat jne.)

65 Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Eliisa Mannila

66 1. Tarkennetut tavoitteet Hankkeessa luotavien toimintamallien avulla keskitytään ikäihmisten kotona asumisen varhaiseen puuttumiseen, palvelujen laadun parantamisen kautta. Tässä palvelujen laadun parantaminen tarkoittaa kotona asumista tukevien palvelujen lisäämistä, ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden parantamista, asuinympäristön epäkohtiin puuttumista, palvelurakenteen parantamista ja kotihoidon henkilöstön kouluttamista. Hankkeen avulla kehitetään paikallisia tarpeita Keski-Satakunnan voimavaroista ammentaen. Tavoitteena on moniosaamiseen perustuva palvelukokonaisuus, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon perusja erityisosaajien yhteistyö saadaan hyödynnettyä asiakkaiden parhaaksi. Arviointimallit tulevat olemaan samankaltaiset koko kuntayhtymän alueella 1, mikä mahdollistaa vertailutiedon. Vertailutiedon ja tunnusluvut kerää, koostaa ja tiedottaa eteenpäin projektityöntekijä. Malleja kehitetään moniammatillisessa työryhmässä 2 vuorovaikutuksessa asiakkaiden, henkilökunnan ja vanhusneuvoston jäsenten kanssa koko hankkeen ajan. 1 Kuntayhtymän alue käsittää Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän ja sen kaikki toimipisteet, sekä kuntayhtymän jäsenkunnat: Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila 2 moniammatillinen työryhmä koostuu Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä fysioterapeutista, muistihoitajasta, terveydenhoitajasta, kotisairaanhoitajasta, vuodeosaston sairaanhoitajasta, geriatrisesta sairaanhoitajasta, potilastietojärjestelmävastaavasta, kuntoutusohjaajasta, kotipalvelun esimiehestä, ravitsemusterapeutista, geriatrista ja hoitotyön esimiehestä. Eläkkeelle lähiaikoina siirtyneiden ohjaus- ja informaatiokokonaisuus Tavoitteena on informaation antaminen ja asiakkaan motivaation herättäminen oman fyysisen kuntonsa, sekä sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvointinsa yläpitämisestä. Asiakasta tuupataan hyvään palvelujärjestelmän toimesta. Infotilaisuus koostuu kolmesta eri osa-alueesta; Fyysisen hyvinvoinnin osa-alueen esittelystä vastaavat kunnan liikuntatoimen edustaja, kunnan tai kuntayhtymän fysioterapeutti sekä ravitsemusterapeutti. Osa-alueessa painopiste on kunnan ja kuntayhtymän tarjoamissa terveys-, liikunta-, fysioterapia-, apuväline- ja kuntoutusohjaajan palveluissa. Sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueen esittelystä vastaa kunnan kulttuuritoimen edustaja. Vuorojärjestelmää toteuttaen kutsutaan tilaisuuteen kunnassa toimivia järjestöjen edustajia puhumaan omasta järjestötoiminnastaan. Tilaisuuteen kutsutaan enintään kaksi järjestöä kerralla. Psyykkisen hyvinvointi nivotaan yhteen sosiaalisen hyvinvoinnin kanssa, mutta kuntayhtymän psykiatriset palvelut esitellään infotilaisuudessa. 2

67 Edustaja infotilaisuuteen valitaan esim. esiintymistaitojen, vahvan osaamisen ja/tai mielenkiinnon mukaan. Valinnat tilaisuuksiin tekevät kuntien vanhustyön esimiehet yhdessä kuntayhtymän esimiehien kanssa. Tilaisuuden kokonaisuudesta vastaa ikäihmisten avopalveluista vastaava työntekijä. Seulontakysely ja toimintamalli 75-vuotiaiden asiakkaiden palvelutarpeen kartoittamiseksi Kyselyssä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi kartoitetaan kokonaisvaltaisesti. Seulontakyselyn kysymykset ovat asiantuntijoiden (terveydenhoitaja, kotisairaanhoitaja, psykiatri, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti) tarkistamia. Kysymykset käydään keskustellen läpi vielä moniammatillisessa työryhmässä sekä vanhusneuvostossa. Seulontakysely muotoutuu koko hankkeen aikana tarpeiden mukaan. Projektityöntekijän vastuulla on lomakkeen ulkoasun muodostuminen. Seulontakysely lähetetään kuntien toimesta kaikille kyseisenä vuonna 75 vuotta täyttäville. Kysely puretaan hankkeen aikana projektityöntekijän toimesta. Seulontakyselyssä ilmeneviin riskeihin tullaan puuttumaan. Eli ne asiakkaat, joilla ilmenee riski kotona selviytymisessä, puututaan kirjoittamalla resepti. Kaikki asiakkaat huomioidaan kirjeellä, vaikka mitään riskiä kotona asumisessa ei olisikaan. Toimintatapa täydentyy tulevassa Moniammatillisen arvioinnin tuloksena asiakkaalle kirjoitetaan kotona asumista tukeva resepti, jonka vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti -tavoitteessa. Seudullinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointimalli Malli toteutetaan alueen kunnissa kaikille kotona asuville 80-vuotiaille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyönä. Käytännössä sosiaalipuolen vanhustyön asiantuntija (esim. palveluohjaaja, sairaanhoitaja, avopalveluohjaaja) sekä terveydenhuollon hoitaja (lähihoitaja, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja) suorittaa kotikäynnin moniammatillisessa työryhmässä luodulla toimintamallilla. Toimintamalli sisältää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kartoittamisen kyselykaavakkeen muodossa. Lisäksi käytetään olemassa olevia mittareita kuten RAVA, MMSE ja yli 65-vuotiaiden alkoholimittari. Ennen kotikäyntiä asiakasta kehotetaan menemään verikokeille, verikoepaketin sisällön määrittelee geriatri. Verikoetulokset käydään läpi asiakkaan kanssa kotikäynnillä. Myös 80-vuotiaille annetaan tarvittaessa resepti, toimintatapa täydentyy seuraavassa tavoitteessa. 3

68 Moniammatillisen arvioinnin tuloksena asiakkaalle kirjoitetaan kotona asumista tukeva resepti, jonka vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti Tavoitteena on varhainen puuttuminen, kun vielä voidaan tehdä kotona asumisen tukemiseksi erilaisia toimenpiteitä. Näin myös asiakas tulee tietoiseksi siitä, miten hän voi edistää terveyttään ja kotona asumistaan. Kotikäynnillä ja/tai seulontakyselyssä ilmeneviin riskeihin tullaan puuttumaan. Toisin sanoen, ne asiakkaat, joilla ilmenee riski kotona selviytymisessä, kirjoitetaan resepti. Kotisairaanhoitaja (se terveydenhuollon henkilö, joka on kuntayhtymän puolelta valittu tekemään ko. kunnassa kotikäynnit) on vastuussa reseptin kulkeutumisesta asiakkaalle. Kyseinen henkilö on myös vastuussa reseptin sisällön selvittämisestä sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden seurannasta. Riskiin puuttuminen; resepti voi koskea esim. liikuntaa tai ravitsemusta. Kyseessä oleva asiakkaan riski kirjataan myös seurantalomakkeelle projektin tunnuslukuja varten, tunnusluvuista projektityöntekijä koostaa päättäjille faktatietoa siitä kuinka paljon asiakas olisi tullut yhteiskunnalle maksamaan, ellei kyseistä riskiä olisi huomattu. Toimintamalli käsittää myös palautteen antamisen joka tapauksessa; jos asiakkaalla ei ole riskiä kotona asumiselle, palveluohjaaja (kunnan vanhuspuolen työntekijä) lähettää kotona asumista kannustavan ja omaa hyvinvointia tukevan kirjeen asiakkaalle. Hankitaan konsultaatiota varten tarvittavat etäyhteyslaitteet ja koulutetaan henkilökunta niiden käyttöön Geriatrian poliklinikan potilaskeskeistä hoitoprosessia on jo aiemmin kehitetty niin, että ongelmien ilmetessä geriatrin konsultaatiotuki saadaan reaaliaikaisesti. Näin on vältetty ongelmien eskaloituminen ja turhia hoitojaksoja sairaalassa. Toimintamalli on toimiva Harjavallan, Nakkilan ja Kokemäen alueella. Projektin aikana toimintamalli juurrutetaan myös Luvialle ja Eurajoelle. Toimintamallin kehittymisen pääosassa on geriatrian poliklinikan sairaanhoitaja. Projektin aikana otetaan käyttöön näkö- ja kuuloyhteyden mahdollistavat etälaitteet kotisairaan- ja kotisairaalahoidossa, etälaitteet otetaan käyttöön pilottina Eurajoella. Näin vahvistetaan potilaan vastuuta omasta hoidostaan, ja mahdollistetaan potilaan mahdollisuus interaktiiviseen hoitoprosessiin suorassa keskusteluyhteydessä lääkärin kanssa. Osakokonaisuus toteutetaan yhteistyössä Trinitas Lääkäripalvelut Oy:n kanssa. Varhaisen puuttumisen malli on geriatrisen poliklinikan hoitovastuulla kuuluvissa potilasryhmissä. Tarvehankinnaisuuden lisääntyminen potilastapaamisissa ja geriatrisen konsultaation tuottaminen reaaliaikaisesti ongelman edessä. 4

69 Osallistetaan asiakkaita kotiin tarjottavien palvelujen kehittämisessä yhteistyössä sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa Pikassos Oy:n kanssa tullaan keskustelemaan syksyn aikana, miten Pikassos osallistuu kehittämiseen. Mallin kokeilun yhteydessä henkilöstö kunnissa ja kuntayhtymässä koulutetaan mallin käyttöönottoon sekä ennakoivaan ja kuntouttavaan työhön Asiakkaan ensikontaktista alkaen käynnistyy hyvinvointia ja kuntoutumista tukeva palveluketju. Mallin kokeilun yhteydessä henkilöstö kunnissa ja kuntayhtymässä koulutetaan mallin käyttöönottoon. Projektityöntekijä vastaa mallin käyttöönoton koulutuksesta ja vastaa koko projektin aikana kysymyksiin jotka nousevat esille sekä muutosten tiedottamisesta kuntayhtymän jäsenkuntiin. Ennakoivan ja kuntouttavan työn koulutukset toteutetaan sairaanhoitopiirin järjestämänä kokonaisuutena koko hankeen alueen kotihoidon henkilöstölle. Asenteellinen koulutus on tärkeä osa koulutuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on ei kuulu minulle asenteen poiskitkeminen. Asennekoulutus toteutetaan kannustavana ja itseluottamusta kohottavana koulutuksena sairaanhoitopiirin järjestämänä. 2. Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Keski-Satakunnassa on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen ikäihmisten kotona selviytymisen moniammatillinen arviointimalli sekä ennakoiva ja oikea-aikainen palveluketju; yhtenäinen seulontakysely ja kotikäyntikäytäntö, jossa asiakkaan riskit kartoitetaan ja kirjataan. Kunnilla on myös samalla perusajatuksella luotu informaatiokokonaisuus juuri eläkkeelle jääneille. Henkilökunnalla on ikääntyvien toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiosaamista, jota tehdään yhteistyössä verkostomaisella ja aktiivisella työotteella. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta toimeenpanee kokonaisvaltaista kuntoutumissuunnitelmaa ikäihmisen kotona. Vuode- ja intervalliosastolla voidaan käyttää toimintamallia kotiutustilanteissa. Seulontakyselyn pohjalta tehtävä kotikäynti voi olla toimenpide, jonka jokainen osastolla työskentelevä hoitaja pystyy organisoimaan tehtäväksi. Reaaliaikainen audiovisuaalinen konsultaatio ikäihmisen kotona tulee mahdolliseksi. Myös henkilöstöllä on käytössään konsultaatiomalli, jossa hyödynnetään mobiililaitteita. 5

70 3. Toimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu Syksy 2014 Seulontakyselyt lähetetään 75 -vuotiaiden koteihin, ensimmäiset infotilaisuudet pidetään kunnissa, 80- vuotiaiden kotikäynnit aloitetaan. Loppuvuodesta riskiasiakkaille annettavat reseptit luodaan ja toimitetaan asiakkaille Edellä mainitut toimenpiteet jatkuvat, reseptit jaetaan asiakkaille nopeassa aikataulussa. Tarvittaessa tehdään muutoksia lomakkeisiin ja käytäntöihin, myös vertailutieto mahdollistuu. Etäkonsultaatiot laajenevat Luvialle ja Eurajoelle. Projektityöntekijä keskittyy vertailutiedon keräämiseen, potilastapausten kirjaamiseen ja kustannustehokkuuden laskemiseen sekä henkilökunnan kouluttamiseen. Kevät 2016 Edellä mainitut toimenpiteet jatkuvat. Tarvittaessa tehdään muutoksia lomakkeisiin ja käytäntöihin, myös vertailutieto mahdollistuu. Projektityöntekijä keskittyy vertailutiedon keräämiseen, potilastapausten kirjaamiseen ja kustannustehokkuuden laskemiseen. Projektin alasajo aloitetaan pikku hiljaa. Syksy 2016 Projektin alasajo. Loppuraportin teko 4. Yhteistyö eri toimijoiden kesken Asiakkaat ovat pääosassa toimintamallia luodessa. Asiakkaiden mielipiteitä kysellään ja mallia kehitetään tarpeiden mukaan. Asiantuntijat o Asiantuntijat (mm. geriatrinen sairaanhoitaja tai fysioterapeutti) tekee yksilöinä töitä hankkeelle, esim. seulontakyselyn tai reseptien parissa o Moniammatillinen työryhmä pohtii hankkeen toimintamalleja yhdessä o Tukiryhmä ohjaa ja opastaa projektityöntekijää miten asioita viedään eteenpäin Vanhusneuvostot ovat antamassa suuntaviivoja tämän hetken ikäihmisten haasteista, kommentoimassa luotavia malleja, lomakkeita sekä toimintatapoja käsitellä asioita ja tilanteita hankkeen aikana. Pääasiallinen yhteistyö järjestöjen kanssa toteutetaan juuri eläkkeelle jääneiden informaatiotilaisuuksissa. Järjestöt esittelevät omaa toimintaansa motivoiden samalla juuri eläkkeelle jääneitä järjestötoiminnan pariin. Pikassos Oy:n kanssa tehtävä yhteistyö asiakkaiden osallisuuteen liittyen kotiin annettavien palveluiden antamisesta. 6

71 1. Ikäihmisten kuntoutus malli Tarkennettu toimintasuunnitelma Posa Johanna Ahde-Koponen Riikka Ylitörmänen Anne Vanhatalo Ikääntyneen sairaalapotilaan ja kotihoidon uuden säännöllisen asiakkaan gerontologisen kokonaisarvioinnin sisällön määrittely ja mallinnus (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja ympäristöolosuhteet huomioon ottava arviointi) geriatrian professori Jaakko Valvanteen suosituksen mukaisesti. Kokonaisvaltainen arviointi tuottaa tuottaa nopeammin oikean hoitolinjauksen valinnan ja paremman hoidon lopputuloksen. Tavoitteena on riskiasiakkaiden vähäinen päätyminen pitkäaikaispotilaiksi, ja kotihoidossa yksilölliseen gerontologiseen kokonaisarviointiin perustuva hoito- ja palvelusuunnitelmat. Tavoitteena on, että riskiasiakkaista mahdollisimman moni palaa takaisin kotiin. 1.1 Tarkennettu tavoite Ensin selvitettävä, mitä tarkoitetaan gerontologisella kokonaisarvioinnilla ja mitä sillä haetaan. Tarkoitus on hyödyntää hyvinvointikyselyitä ja niiden kautta muokataan niitä kattavammiksi. Vaatii edelleen tutustumista muissa paikoissa tehtyihin gerontologisiin kokonaisarviointeihin ja hyvinvointikyselyihin. Tk-sairaalassa todetaan ensin potilas riskipotilaaksi, sen jälkeen tehdään hyvinvointikysely. Mitä enemmän potilaan selviytymisessä on ongelmia, hyvinvointikyselyn turvaksi tarvitaan laajempi arviointi. Kotihoidossa otetaan käyttöön hyvinvointikysely ja niiden perusteella ohjattaan asiakkaita eteenpäin. Jos kysely on tehty jo sairaalassa, se on syytä tarkistaa kotioloissa, ettei sitä ole tarkasteltu liikaa sairaala ympäristöstä. Jaakko Valvanteen suosituksella tarkoitetaan ajatusta potilaan/asiakkaan huomioimista kokonaisvaltaisesti ja osallistaen Rajaus Gerontologisen rajaaminen geriatrisesta, koska geriatri on vain yhden aamupäivän viikossa käytössä. Kotihoidossa kysely tehdään uusille säännöllisen hoidon asiakkaille. 1.2 Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Katkaistaan sairaalakierre ja pystytään mahdollistamaan kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään Konkreettiset tulokset

72 Saadaan arviointilomake aikaiseksi. Henkilöstö omaksuu kokonaisarvioinnin osaksi omaa työskentelyä Tavoiteltavat vaikutukset Ikääntyneet pärjäisivät mahdollisimman pitkään kotonaan, tuntisivat olonsa turvalliseksi ja ovat osallisena vaikuttamassa heitä koskeviin asioihin. Osataan ennaltaehkäisevästi ohjata ajoissa tarvittavien palveluiden piiriin. 1.3 Toimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu Gerontologisen kokonaisarvioinnin määrittely ja saattaminen lomake muotoon. Lomakkeen kokeilua kotihoidossa ja sairaalassa. Henkilökunnalle koulutuksen järjestäminen, sisältö määrittyy myöhemmin, ajankohtana olisi syksy Yhteistyö eri toimijoiden kesken Rajapinnat, kotihoidon ja tk-sairaalan kanssa. Näiden tahojen mukaan saaminen toimintaan ja toiminnan vakiinnuttaminen. 2. Moniammatillinen arviointiryhmä Moniammatillisen arviointi- ja kuntoutusryhmän perustaminen (fysioterapeutti / osakokonaisuuden työntekijä, sairaanhoitaja, palveluohjaaja + tarvittaessa lääkäri, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, psykologi jne) terveyskeskussairaalasta kotiutujan palvelu- ja kuntoutustarvetta arvioimaan sekä suunnittelemaan menetelmiä kotiutuskynnyksen madaltamiseksi. Riskiasiakkaiden ongelmat ovat moninaisia ja ryhmätyönä havaitaan enemmän kuin jokainen asiantuntija erikseen hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arviota ja suunnitelmaa tehdessään. Tavoitteena on, että arviointi- ja kuntoutusryhmä arvioi riskiasiakkaan viikoittain. 2.1 Tarkennettu tavoite Tk-sairaalassa toimii epäsäännöllisesti moniammatillinen arviointiryhmä, johon kuuluu tällä hetkellä osaston lääkäri, kotiutushoitaja, osaston fysioterapeutti ja sairaanhoitaja. Tarkoituksena on saada myös kotihoidosta tiiminvetäjät mukaan palaveriin ja molempien osastojen arviointiryhmät pidetään samana päivän peräkkäin, jotta ei tarvitsisi kokoontua osittain samojen henkilöiden uudestaan. Tiiminvetäjät veivät tiedon mukanaan tiimeihin. Ryhmän koolle kutsumisesta päätetään myöhemmin, kuka tulee ilmoittamaan mahdolliset muutokset asianosaisille. Uusien asiakkaiden kohdalla kotiutushoitaja ilmoittaa kotihoitoon. Jo kotihoidon asiakkaina olevat tiimit yleensä tietävät että heidän asiakkaansa on sairaalahoidossa, jos asiakkaalla käy joka päivä kotihoito Rajaus

73 Jos potilaiden asiat ovat hankalia, tarvittaessa mukaan kutsutaan erikoisosaajia. Tksairaalan mielestä on riittävää, jos ryhmä kokoontuisi joka toinen viikko viikoittaisen sijaan. 2.2 Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Konkreettiset tulokset Potilaiden moninaisiin ongelmiin löydetään paremmin vastauksia, kun niitä mietitään ryhmässä. Näin potilaan hoito on laadukkaampaa ja suunnitellumpaa. Myös kaikki osalliset saavat tiedon, mitä potilaan hoitoketjussa on tapahtunut tai mitä on suunnitelmissa Tavoiteltavat vaikutukset Ikääntyneiden palveluketjut jatkuvat saumattomasti peruspalveluista kotihoitoon. Virheiden tekeminen pienenee, kun ollaan paremmin tietoisia mitä potilaan hoidossa on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan. 2.3 Toimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu Moniammatillisen arviointiryhmän toiminnan jatkuminen, kotihoidon tiiminvetäjien osallistuminen syksyn 2014 aikana palavereihin. 2.4 Yhteistyö eri toimijoiden kesken Moniammatillinen yhteistyö kotihoidon ja tk-sairaalan kanssa. 3. Kotiutusfysioterapeutin toimintamalli FT/Kehittämisosion työntekijä juurruttaa riskiasiakkaiden tunnistamisen sekä yksilöllisten kuntoutusohjelmien ja kuntoutussopimusten laatimisen tk-sairaalassa osaksi osastoilla työskentelevien hoitajien ja fysioterapeuttien toimintaa. Kuntouttava hoitotyö juurrutetaan osaksi perushoitoa sekä sairaalassa että kotihoidossa kuntoutuskoulutuksen avulla. Kotiutusfysioterapeutin toimintamalli hankkeessa todettiin riskiasiakkaiden kunnon kohentuvan fysioterapeutin intervention avulla. Koulutuksen tavoitteena on saada henkilökunta asennoitumaan myönteisesti kuntoutukseen osana omaa perushoitotyötä ja toteuttamaan sitä käytännössä tietoisemmin. Koulutuksen tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja lisätä ymmärrystä eri asiantuntijoiden roolista / tehtävistä asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuudessa. 3.1 Tarkennettu tavoite oli käynnissä Kotiutusfysioterapeutin toimintamalli- hanke. Hankkeesta saatiin paljon positiivista palautetta ja riskiasiakkaita kotiutui hyvin tuloksin. Hankeaika oli kovin lyhyt eikä juurtumista ehtinyt tapahtua. Muutenkin toimintamalli ei sovellu nykyisiin resursseihin, työ tarvitsisi tekijän. Toimintamallin kuvaa on nyt tar-

74 koitus keventää ja sisältöä muuttaa, jotta toiminta saadaan juurtumaan osaksi osastonhenkilökunnan tehtäviä Rajaus Kotiutusfysioterapeutin tehtävänkuvaa kevennetään niin, että jätetään kuntoutumissopimusten tekeminen ja asiakkaiden sitouttaminen pois. Osaston hoitohenkilökunta tunnistaa edelleen riskipotilaita ja osastoilla otetaan käyttöön hyvinvointikyselyt. Osaston henkilökunta tiedottaa osaston fysioterapeuttia potilaasta. Tämä tutustuttuaan tekee tarvittavat testit. Havainnoinnin perusteella osaston fysioterapeutti laatii potilaalle yksilöllisen harjoitteluohjelman, joka sisältää kokonaisvaltaisesti huomioiden potilaan toimintakykyä kohentavia harjoitteita, ei hoidettaisi vain syytä minkä vuoksi potilas on joutunut osastohoitoon. 3.2 Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Konkreettiset tulokset Konkreettisena tuloksena on uuden toimintatavan käyttöön otto, jossa hoitohenkilökunta käyttää kuntoutuksen osaamistaan ja uutta haastattelulomaketta. Lomakkeen perusteella saadaan kokonaisvaltaisempi, selkeämpi kuva potilaan palvelun tarpeesta Tavoiteltavat vaikutukset Potilaiden kanssa aloitettu tehokkaampi kuntoutus hoitohenkilökunnan ja fysioterapeuttien ohjeistusten jälkeen potilaat saavat tehokkaan alun kuntoutumiselleen. Tästä tilanteesta olisi helpompi jatkaa. 3.3 Toimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu Osaston henkilökuntaa velvoitetaan huomioimaan toimintakykyä tukeva ote työskentelyssään, kuntoutus toimintona ei ole pelkästään fysioterapeuteilla. Potilaita kannustetaan ja annetaan mahdollisuus toimia aktiivisesti päivittäisissä toiminnoissaan. Kevennettyä toimintaa suunnitellaan kevät-talvella Suunnittelua aloitetaan ensin esimiesten, sitten työntekijöiden kanssa. Mietitään kuinka toimintaa lähdettään kokeilemaan ja mitä siinä pitäisi muuttaa. Työntekijät saavat tiedotusta toimintatavasta ja ohjeistusta hyvinvointikyselyn täyttämisestä keväällä Toimintaa on tarkoitus ottaa käytäntöön kevään 2015 aikana ja seurata sen juurtumista käytäntöön. Asennekoulutuksen miettiminen pitää aloittaa talvella Vielä avoimena on ajankohdan alkaminen, koska ei tiedetä tarjotaanko hallinnoitsijan kautta koulutusta. Nyt myös mietityttää aiheuttaako kotiutusfysioterapeutin toimintamallin muuttaminen vastarintaa. Koska viime hankkeessa toiminnan käyttöönotto tuotti vaikeuksia, asennekoulutuksen järjestäminen on paikallaan. Asennekoulutuksen järjestäminen

75 tukee hoitohenkilökunnan yhteistyötä ja uuden toimintatavan omaksumista. Myös esimiehet osallistuvat tähän. Yhteistyön kehittämiseksi ja yhteishengen kohentamiseksi järjestetään kehittämisiltapäivä syksyn kevään 2016 välisenä aikana. Osallistujia tähän tulisi osastoilta, fysioterapiasta, kotihoidosta sekä erityistyöntekijät. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta työntekijöiden tehtävänkuvista ja lisästä yhteistyötä ryhmätoiminnan kautta. 3.4 Yhteistyö eri toimijoiden kesken Osaston hoitohenkilökunnan yhteistyön parantuu saman tavoitteen myötä. Tiedon kulku ja kommunikointi parantuu hankkeen myötä. Myös tiedon kulun kotihoidon ja osaston hoitohenkilökunnan välillä parantuu. Kotihoidon on helpompi jatkaa asiakkaan kanssa kotiutumisen jälkeen, koska toimintakykyä ja avuntarpeita on selvitetty. Asiakas on helppo ottaa vastaan hyvän alkutyön jälkeen riippuen kotiutumispaikasta, kun tk-sairaalassa on tehty toimintakyvyn- ja avuntarpeidenkartoitus, sekä aloitettu tehokkaampi kuntoutus. Tämä on luonnollinen jatkumo myös siirryttäessä tulevaan kuntoutumisyksikköön, 4. Arkiliikuntasopimukset Kotihoidon asiakkaille laaditaan arkiliikuntasopimuksia. Fysioterapeutin / osakokonaisuuden työntekijän asiantuntijuutta hyödynnetään kotihoidon hoitajien harjoitellessa arkiliikuntasopimusten laatimista ja asiakasarviointia sopimuksen pohjaksi. Sopimuksilla liikunnalliseen harjoitteluun sitoutettujen kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn säilyttämisestä ja kohentumisesta on näyttöä. Tavoitteena on, että arkiliikuntasopimus laaditaan kotihoidon uusille säännöllisen hoidon asiakkaille fysioterapeutin ohjauksessa. Arkiliikuntasopimuksen laatii vanhuspalvelulaissa tarkoitettuvastuutyöntekijä. Kotiutettaessa potilas erikoissairaanhoidosta kotiin suoraan kuntoutumaan tehdään fysioterapeutin /osakokonaisuuden työntekijän ohjaus- ja neuvontakäynti kotihoidon osaamisen vahvistamiseksi. 4.1 Tarkennettu tavoite Sopivan arkiliikuntasopimuksen valinta ja mahdollinen muokkaus. Arkiliikuntasopimuskoulutuksen tarkka sisällön määrittely, jossa huomioidaan henkilökunnan toiveita asennekyselyistä. Arkiliikuntasopimusten kokeilua toteutetaan, jotta paras mahdollinen sopimus löytyy. Mietitään myös sellaista sopimusta jossa ei olisi mittareita, koska muiden paikkakuntien ongelmat ovat kohdistuneet mittareiden käyttöön. Arkiliikuntasopimus tehdään kaikille kotihoidon asiakkaille, huomioiden asiakkaan suostumus. Sopimuksen tekijä on asiakkaan omahoitaja. Kuntoutuksen koulutuksen käyneet hoitajat ovat avainasemassa arkiliikuntasopimuksen käyttäjinä. Osakokonaisuuden työntekijä aikoo osallistua mukaan ainakin joihinkin syksyllä -14 alkaviin kuntoutuksen koulutuksen opintoihin ja käydä läpi edellisen valmistuneen ryhmän väliarvioita, millaiseksi he ovat koulutuksen kokeneet. Tarvittaessa täytyy miettiä jatkokoulutusta joka koettaisiin hyödyksi arkiliikuntasopimuksen käyttämisen suhteen.

76 Erikoissairaanhoidosta kotiutuville pyrittäisiin myös tekemään arkiliikuntasopimuksia. Seniorineuvolan työntekijät osallistuisivat myös koulutukseen. Mietitään vielä onko Ikäinstituutin Voima- ja tasapaino harjoitteet kaikille sopivat harjoitteet Rajaus Asiakkaiden suostumus on otettava huomioon. 4.2 Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Kotihoidon henkilökunnan käyttöön valitaan / laaditaan arkiliikuntasopimus, jota vastuuntyöntekijät tekevät asiakkaille. Hän myös valvoo sen tuottamaa tulosta tai toteutumisen esteitä Konkreettiset tulokset Asiakkaiden tietoisuus lisääntyy liikkumisen hyödyistä. Kotihoidon osaamisen lisääntyy. Asiakkaat kokevat pärjäävänsä ja jaksavansa fyysisesti paremmin päivittäisten toimien rasitusta Tavoiteltavat vaikutukset Asiakkaiden säännöllisen harjoittelun myötä huomataan parantumista toimintakyvyssä ja päivittäistoiminnoissa. Asiakkaat saavat onnistumisen kokemuksia ja luottamus kotona pärjäämisestä vahvistuu. Sairaalajaksot vähentyvät. Asiakkaat ottavat vastuuta omasta kuntoilustaan ja kuntoutumisestaan. 4.3 Toimenpiteet ja niiden toteuttamisaikataulu Arkiliikuntasopimusten etsiminen on aloitettu, niitä vertaillaan ja valitaan tähän organisaatioon sopivin ensin kokeiluun, myöhemmin käyttöön. Arkiliikuntasopimuksesta pitää antaa koulutusta. Koulutuksen sisältö määräytyy sopimuksen valinnan jälkeen ja myös kuka koulutuksen tulee antamaan. Koulutuksen ajankohta on keväällä Myöhemmin selviää, onko kuntoutuksen koulutus koettu hyödylliseksi, tarvittaessa siihen mietitään lisäkoulutuksen järjestämistä. Tätä varten käydään läpi koulutuksen käyneiden väliarvioita ja asennekyselyitä. Asenne kysely on tehty keväällä 2014, väliarvioita käydään läpi kesällä Koulutuksen suunnittelua aletaan suunnitella talvella Yhteistyö eri toimijoiden kesken Kotihoito ja päivätoiminta joutuvat tiivistämään yhteistyötä yhteisten asiakkaiden vuoksi sekä tiedonkulun varmistamiseksi. Kotihoidon ja seniorineuvolan työntekijät osallistuvat arkiliikuntasopimuskoulutukseen.

77 5. Seniorineuvolan yhteistyö Seniorineuvola ohjaa kotona ilman säännöllisiä kotihoidon palveluita selviytyviä asiakkaita aktiivisesti kaupungin / kuntien, kansalaisopistojen, järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten tuottamiin liikunta- ja kuntoilupalveluihin. Seniorineuvola järjestää yhteistyössä liikunta- ja kulttuuritoimien, kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa 65-v. täyttäville hyvinvointikursseja, joiden tavoitteena on tutustuttaa ikääntyvät paikalliseen liikunta- ja kuntoilutarjontaan, sekä ohjata tunnistamaan omia riskitekijöitään, ja ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan keinoja ja menetelmiä esitellen. Seniorineuvolan tavoitteena on lisäksi kotona asuvien 70-, 75- ja 80-vuotiaiden riskiasiakkaiden tunnistaminen hyvinvointikyselyiden avulla ja interventioiden kohdentaminen heihin, painopistealueena kuntoutukselliset tarpeet. 5.1 Tarkennettu tavoite Seniorineuvolan terveydenhoitaja on päätetty tästä lähtien ottaa mukaan hankkeen omiin kokouksiin, kuulemaan ja jakamaan mielipiteitä. Liikuntaneuvonnan suhteen on tullut toivetta ja siksi arkiliikuntasopimuskoulutukseen osallistuminen palvelisi tätä tarvetta. Eli seniorineuvolan henkilökunta osallistuu myös arkiliikuntasopimuskoulutukseen. Hanketyöntekijä tutustuu hyvinvoinnin portaisiin, hyvinvointikyselyihin ja iäkkäille järjestettäviin tilaisuuksiin Rajaus Yhteistyö rajataan arkiliikuntasopimuskoulutukseen ja sen hyödyntämiseen seniorineuvolan hyödyntämiseen. 5.2 Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Konkreettiset tulokset Seniorineuvolan terveydenhoitajat pystyvät antamaan paremmin ohjeistusta liikkumisen ja liikunnan suhteen. He myös pystyvät hyödyntämään arkiliikuntasopimusta sellaisenaan tai ottamalla osia siitä Tavoiteltavat vaikutukset Asiakkaiden säännöllisen harjoittelun myötä huomataan parantumista toimintakyvyssä ja päivittäistoiminnoissa. 5.3 Toimenpiteet ja niiden toteuttamisaikataulu Yhteinen palaveri on suunniteltu syksylle 2014, jolloin toimintaa ja tavoitteita pystytään paremmin määrittelemään. Arkiliikuntasopimus koulutus tulee 2015 keväällä. Seniorineuvolan työntekijät osallistuvat hankkeen kautta (mahdollisesti) järjestettävään Geriatriseen ja vanhuspsykiatriseen koulutukseen, jota suunnitellaan syksylle 2015.

78 5.4 Yhteistyö eri toimijoiden kesken Seniorineuvolan ja kotihoidon tiedonkulun parantuminen yhteisten asiakkaiden myötä. 6. Päivätoiminnan käynnistyminen Kotihoidon tiimi on muun työn ohella pyörittänyt päivätoimintaa. Nyt päivätoiminnalla on omat työntekijänsä. Mittareita ei ole ollut käytössä. Toiminnan suunnitelmallisuus on ollut hankalaa toteuttaa, ohjelmaa on mietitty saman päivän aamuna. Jos oli ollut resurssipulaa, päivätoiminta suljettiin, koska kenttäasiakkaat on pitänyt hoitaa. 6.1 Tarkennettu tavoite Toiminta alkaa Toiminta aloitetaan kotihoidon tutuilla asiakkailla. Asiakkaiksi rajataan sellaisia kotihoidon asiakkaita jotka hyötyvät toiminnasta. Mukaan otetaan myös omaishoidettavia, jotta hoitaja saisi vapaapäivän, sekä lievästi muistiongelmaisia asiakkaita. Hakulomaketta laaditaan. Kuljetusten järjestämisessä saattaa tulla ongelmaa, jolloin ryhmät mahdollisesti tulevat olemaan sekaryhmiä. Samassa ryhmässä saattaa olla muistiongelmaisia, neurologisia, sosiaalisia ongelmia, omaishoidettavia asiakkaita. Toiveena on saada samanlaisia ihmisiä yhteisiin ryhmiin. Hoito- ja palvelutoimintasuunnitelma otetaan käyttöön päivätoiminnan asiakkaille Rajaus Toiminnan ei ole tarkoitus olla jatkuvaa, vaan esim. puoli vuotta, jolloin kartoitetaan tilannetta uudelleen. Uusien asiakkaiden tuleminen mukaan on helpompaa, kotikäyntien tekeminen uusille asiakkaille, kotiolojen kartoitus. Suunnitelmallisuus, yksilöllisyys ja seuranta korostuvat. Hoito- ja palvelusuunnitelma otetaan käyttöön, samoin FIM-mittaristo. 6.2 Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Konkreettiset tulokset Toiminnan käynnistyminen. Päivätoiminnan käynnistämisessä on ollut ongelmaa tilojen vuoksi, on jouduttu remontoimaan pariin otteeseen. FIM-mittaristo otetaan käyttöön arvioimaan toimintakykyä Tavoiteltavat vaikutukset Kotona asumisen tukeminen ja hoitavan omaisen vapaan mahdollistaminen. Päivätoiminnan tavoitteena on fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuntoutus ja virkistyminen. 6.3 Toimenpiteet ja niiden toteuttamisaikataulu

79 Tarvittavia hankintoja tehdään parasta aikaa. Toiminta käynnistyy Syyslokakuussa ulkopuolisen hakuprosessin käynnistäminen. Myös kotikäynnit aloitetaan uusien asiakkuuksien myötä. FIM-mittariston käyttöä opastetaan henkilökunnalle alku talvesta Yhteistyö eri toimijoiden kesken Kotihoidon, tk-osastojen ja omaisten kesken tiedonkulun parantuminen. 7. Kuntoutusyksikön toiminnan käynnistyminen 7.1 Tarkennettu tavoite Vastaavaa toimintaa ei ole ennen ollut käytössä. Nyt on suunnitelmassa mahdollisen yksikön perustaminen. Asiakkaita ovat päivätoimintatyyppisesti käyvät tksairaalasta kotiutuneet kuntoutujat, joidenka kotona pärjääminen on vielä heikkoa, mutta eivät tarvitse sairaanhoidollista hoitoa. 7.2 Toimenpiteiden tavoiteltavat tulokset ja vaikutukset Konkreettiset tulokset Tk-sairaalassa aletun fyysisen kunnon nostaminen ja toimintakyvyn tukeminen sekä kohentaminen jatkuu Tavoiteltavat vaikutukset Sairaalapäivien lyheneminen. Hyvän kuntoutumisen myötä sairaalakierteen katkeaminen ja oikeiden auttamistoimien aloittaminen. 7.3 Toimenpiteet ja niiden toteutusaikataulu Toiminnan suunnittelua loppuvuodesta Toimintaa on suunniteltu aloitettavaksi FIM-mittaristo vaatii koulutusta henkilökunnalle. 7.4 Yhteistyö eri toimijoiden kesken Kuntoutusyksikön henkilökunta, tk-sairaala, kotihoito ja omaiset, tiedon kulkeminen.

80 YHTEISVOIMIN KOTONA IKÄÄNTYNEIDEN KOTIIN ANNETTAVIEN PALVELUIDEN JA KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMINEN TOIMINTASUUNNITELMA Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosio Sari Furuholm Tarja Lindgren Kirsi Lukka-Aro Minna Nevalainen