Satakunnan keskussairaala, N2 neuvotteluhuone (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, Pori

Transkriptio

1 1(6) YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti klo Kokous aloitetaan yhteisruokailulla klo Satakunnan keskussai-raalan henkilöstöravintolassa (R-rakennus, 2. krs). Paikka Satakunnan keskussairaala, N2 neuvotteluhuone (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, Pori Ilmoittautuminen to mennessä saatteessa olevan Webropol-linkin kautta tai tarvittaessa projektisuunnittelija Minna Nevalainen, minna.nevalainen@satshp.fi Jäsenet ja (varajäsenet) Remes Jouko, johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja (Heikkilä Hannu, ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja) Lehtonen Anne, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Rautalammi Sanna, Nakkila/Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä) Hievanen Sari, Huittinen (Ruohola Heli, Huittinen) Siren Gun, Parainen (Dahla Janina, Parainen) Laine Hanna, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Tolppanen Timo, Perusturvakuntayhtymä Akseli) Vanhatalo, Anne, PoSa (Lehtinen Sirkku, PoSa) Hakanen Katriina, Satakunnan sairaanhoitopiiri Karppanen Satu, STM Heikkilä Rauha, THL Toroska Heli, Pikassos Oy (Häyhtiö Tapio, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Pudas-Tähkä Sanna-Mari, Länsi-Suomen diakonialaitos (Porkka Johanna, Länsi-Suomen diakonialaitos) Teeri Sari, Satakunnan ammattikorkeakoulu Roininen Irma, Satakunnan vanhustuki ry Rahkonen Marja, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus, Satakunnan toimipiste (Reunanen Minna, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus, Satakunnan toimipiste) Ovaska Esko, Turun ammattikorkeakoulu (von Schantz Marjale, Turun ammattikorkeakoulu) Suhonen Riitta, Turun yliopisto Pakarinen Mikko, Turun kaupunki Niemi Mari, Hanketoiminnan päällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Halinen Marika, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Harjula Kirsi, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

2 2(6) Kutsuttuna Nevalainen Minna, projektisuunnittelija, Satakunnan sairaanhoitopiiri (projektipäällikkö 1.11 alkaen) ASIALISTA 1/ Avaus ja kokouksen päätösvaltaisuus Puheenjohtaja Jouko Remes : Kokoukseen ovat oikeutettuja osallistumaan sekä varsinaiset jäsenet että varajäsenet, projektipäällikkö ja -sihteeri sekä erikseen kutsutut asiantuntijat. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt THL:n edustajaksi kehittämispäällikkö Rauha Heikkilän. Ehdotus: Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös: 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Ohjausryhmän edellisen kokouksen asiakirjat ovat luettavissa hankkeen kotisivuilla: Ehdotus: Ohjausryhmä hyväksyy Yhteisvoimin kotona -hankkeen edellisen kokouksen pöytäkirjan liitteineen. Päätös: 3. Selvitys Yhteisvoimin kotona -hankkeen toiminnasta ajalta Esityslistan liitteet: 1. Maksatushakemus Selvitys hankkeen etenemisestä ajalta Selvitys hankkeen henkilöstömenoista ajalta Selvitys Yhteisvoimin kotona -hankkeen asiantuntijapalveluiden käytöstä ajalta Selvitys Yhteisvoimin kotona -hankkeessa järjestetyistä koulutuksista ajalta Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

3 3(6) Projektisihteeri Kirsi Harjula : Lounais-Suomen aluehallintovirastolle (AVI) lähetetään selvitys valtionavustuksen maksatusta varten ajalta lokakuun loppuun mennessä. Esityslistan liitteinä olevia kustannuslomaketta, selvitystä hankkeen toiminnasta ja tavoitteiden toteutumisesta, selvityksiä henkilöstön ja asiantuntijapalvelujen käytöstä ja hankkeessa toteutetusta koulutuksesta esitellään kokouksessa siltä osin kun ne ovat valmiita ja liitetään pöytäkirjaan. Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: 4. Yhteisvoimin kotona -hankkeen valvonnallinen ohjauskäynti Esityslistan liitteet: 6. Palaute Yhteisvoimin kotona hankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Projektipäällikkö Marika Halinen : Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta kaikkiin Kaste-ohjelman mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin suoritetaan valvonnalliset ohjauskäynnit. Ohjauskäynnillä keskistytään hankkeen hallinnoinnin, kustannusten ja rahoituksen toteutumiseen arvioimalla mm. hankkeen toimeenpanoa, hallinnollisten menettelyjen sujuvuutta sekä kirjanpidon ja talousseurannan järjestämistä, oikeellisuutta ja toimivuutta suhteessa hankkeen tavoitteisiin ja sisällön toteutumiseen. Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemä Yhteisvoimin kotona hankkeen ohjauskäynti oli Ehdotus: Ohjauskäynnillä saadun palautteen mukaisesti todetaan, että ohjausryhmän kokouksiin saa jatkossa osallistua vain hankkeen ohjausryhmän pysyvät jäsenet ja varajäsenet tai erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirjeessä painotetaan, ettei hankkeen järjestämiin koulutuksiin saa osallistua yritysten eikä 3. sektorin palveluksessa olevat henkilöt. Valtionavustus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tukemiseen. Todetaan, että hallinnoijan ohjetta (pvm , sivu 11, kohta koulutukset) sekä hankkeen koulutussuunnitelmaa (pvm ) on päivitetty tältä osin eli Kaste-rahoituksella järjestettäviin koulutuksiin ei voi jatkossa osallistua yritysten eikä 3. sektorin palveluksessa olevat henkilöt, vaan koulutukset on suunnattu kuntatoimijoille. Päätös: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

4 4(6) Yhteisvoimin kotona - hankkeen tilannekatsaus Esityslistan liitteet: 7. Tilannekatsaus, projektipäällikkö Marika Halinen 8. Kehittämisosioiden toimintasuunnitelmataulukot syksy 2015 Projektipäällikkö Marika Halinen : Hankkeen kehittämisosioiden toimenpiteet etenevät hankeaikataulun ja suunnitelmien mukaisesti. Esityslistan liitteenä ovat kehittämisosioiden toimintasuunnitelmat syksyn 2015 osalta etukäteen tutustuttavaksi. Esityslistan liitteenä olevaa tilannekatsausta ei lähetetä etukäteen, vaan se esitellään vasta kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan. Yhteisvoimin kotona -hankkeen projektipäällikkö vaihtuu alkaen. Projektipäällikkö Marika Halinen siirtyy toisiin tehtäviin ja tilalle tulee Minna Nevalainen. Minna Nevalainen on työskennellyt hankkeen alusta alkaen SATSHP:n kehittämisosiossa projektisuunnittelijana ja hänellä on aikaisempaa kokemusta projektipäällikön tehtävistä. Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Yhteisvoimin kotona -hankkeen tilannekatsauksen. Päätös: 6. Yhteisvoimin kotona -hankkeen arviointi Esityslistan liitteet: 9. Vertaisarvioinnin yhteenveto 10. Väliarvioinnin yhteenveto 11. Ulkoisen arvioinnin hankintapäätös Projektipäällikkö Marika Halinen : Yhteisvoimin kotona hankkeen arviointisuunnitelmassa todetaan, että hankkeen arvioinnin tarkoituksena on tukea alueellisten kehittämisosioiden sekä hankehallinnon työtä antamalla ajantasaista palautetta työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeessa toteutettiin ensimmäisen ja toisen toimintavuoden taitteessa ( ) vertaisarviointi osana hankkeen arviointia. Vertaisarvioinnin tarkoituksena oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan sekä edistää hanketta etenemään kohti tavoitteita. Vertaisarviointi toteutettiin kehittämisosioiden välisinä vertaisarviointikeskusteluina, joissa kehittämisosiot toimivat vuorollaan arvioijan ja arvioitavan roolissa. Vertaisarvioinnin toteutti ulkopuolisena asiantuntijapalveluna Pikassos Oy. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

5 5(6) Hankkeen arviointisuunnitelman mukainen väliarviointi toteutettiin välisenä aikana webropol kyselynä. Kyselyn avulla kerättiin tietoa siitä, ollaanko hankkeessa etenemässä tavoitteiden mukaisesti vai jääkö jotain olennaista huomaamatta. Kysely kohdennettiin hankkeessa mukana oleville tahoille: hanketyöntekijöille, organisaatioiden vastuuhenkilöille, ohjausryhmän jäsenille, alueellisten tukiryhmien jäsenille sekä muille kehittämistyössä mukana oleville. Hankkeen ulkoisesta arvioinnista on tehty hankintapäätös Bureau Veritaksen kanssa. Ulkoinen arviointi määrittyy seuraavien arviointikysymysten kautta: Miten ikääntyneiden ja heidän omaistensa osallisuus on huomioitu ja miten heidät on otettu mukaan hankkeen kehittämistoimiin? Minkälaisia vaikutuksia kehittämistoimenpiteillä on ollut hankkeen kohteena oleviin palvelu- ja toimintamalleihin? Ulkoisen arvioinnin työsuunnitelma sisältää perehtymisen aineistoon, arviointisuunnitelman laatimisen, haastattelut, näyttöjen keräämisen ja arviointiraportin. Ulkoinen arviointi toteutetaan syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Esityslistan liitteenä ovat vertaisarvioinnin ja väliarvioinnin yhteenvedot sekä ulkoisen arvioinnin hankintapäätös. Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelua Yhteisvoimin kotona -hankkeen arvioinnista. Päätös: 7. Muut asiat 8. Seuraava kokous Projektipäällikkö Marika Halinen : Seuraavaksi ohjausryhmän kokouksen ajankohdaksi ehdotetaan seuraavia päivämääriä ke klo tai ke klo Kokouspaikka päätetään myöhemmin. 9. Kokouksen päättäminen LIITTEET Liite 1 Maksatushakemus (luonnos) Liite 2 Selvitys hankkeen etenemisestä ajalta (luonnos) Liite 3 Selvitys hankkeen henkilöstöstä ajalta (luonnos) Liite 4 Selvitys Yhteisvoimin kotona -hankkeen asiantuntijapalvelui den käytöstä ajalta (luonnos) Liite 5 Selvitys Yhteisvoimin kotona -hankkeessa järjestetyistä koulu tuksista ajalta (luonnos) Liite 6 Palaute Yhteisvoimin kotona hankkeen valvonnallisesta oh jauskäynnistä Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

6 6(6) Liite 7 Tilannekatsaus, projektipäällikkö Marika Halinen Liite 8 Kehittämisosioiden toimintasuunnitelmataulukot syksy 2015 Liite 9 Vertaisarvioinnin yhteenveto Liite 10 Väliarvioinnin yhteenveto Liite 11 Ulkoisen arvioinnin hankintapäätös Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

7

8

9 YHTEISVOIMIN KOTONA Syksyn 2015 toimintasuunnitelma Kehittämisosio: Satakunnan sairaanhoitopiiri / Yhteistyön kehittäminen kuntoutuksen ketjun yhtenäistämiseksi ja ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi. 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan syksyllä 2015 aikana? Tavoite 1: Tavoite 2: Tavoite 3: Tavoite 4: Kotiutusprosessin kehittäminen esh:n ja pth:n välillä Ikääntyneiden kuntoutusprosessin tehostaminen Kuntoutusketjujen rajapintojen solmukohtien esille tuominen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii syksyllä 2015? 1: 2: 3: 4: Kotiutuksen kanssa työskentelevien yhteen kokoaminen ja työskentely Korkean riskin kotiutuksen lomakkeen pilotointi kirurgian osastolla ja toimintamallin suunnittelu yhdessä osaston kanssa ja yhteistyö kuntien kanssa Iäkkään kotiutuspolun kuvaaminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Kotiutusfoorumin suunnittelu ja toteutus Tarkastuslistan ja yhteyden oton pilottien arviointi ja jatkokehittely Arjessa pärjäämisen suunnitelman kehittämisen aloitus - koulutus - työryhmien toiminta jatkuu - asiakkaat mukana kehittämisessä Mahdollisesti uusien pilottiosastojen ja/tai kuntien mukaan tulo Syksyn sovitut työryhmät: Eurajoki ja keuhkosairauksien osasto 26.8 Pori ja vanhuspsykiatrian osasto 1.9 Pori ja kuntoutusosaston 24.9 Pori ja keuhkosairauksien osasto 23.9 Mahdollisesti uusien pilottiosastojen ja/tai pilottikuntien mukaan tulo Työskentelyn arviointi Työskentelyn mallintaminen Linkittyy kuntoutusprosessin tehostamiseen ja rajapintojen solmukohtien toimenpiteisiin 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Kotiutushoitajien palaute yhteisistä tapaamisista Kotiutusfoorumin palautteet Yhteydenotto ja tarkastuslista - sisällön arviointi ja muokkaus - käyttäjien kokemukset Palautteet työryhmiin osallistuneilta

10 Korkean riskin kotiutuksen arviointilomakkeen käyttökokemukset Asiakaskehittäjien kokemukset Arjessa pärjäämisen suunnitelmasta ensimmäinen versio kokeiluun, käyttäjäkokemukset 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Satakunnan alueellinen kotiutusfoorumi Iäkkäiden toimintakyvyn ja arjessa pärjäämisen tukeminen Työvälineitä arjessa pärjäämisen suunnitelman tekemiseen Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: SHP:n ja kuntien henkilökunta SHP:n ja kuntien henkilökunta Pilottiosastojen ja pilottikuntien henkilökunta Ajankohta Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: ) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? Iäkkään kotiutuspolku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon Korkean riskin kotiutuksen arviointi erikoissairaanhoidossa Kotiutuksen kanssa työskentelevien yhteiset foorumit Yhteydenotto ja kotiutuksen tarkastuslista Arjessa pärjäämisen suunnitelma Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittämisentyöskentelymalli

11 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan? Kotiutusasioita kohtaan on noussut paljon kiinnostusta niin erikoissairaanhoidossa kuin kunnissakin. Tästä johtuen on toimenpiteeseen tullut uusia osiota verrattuna ensimmäiseen tarkennettuun toimintasuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelma sanana vaihdettiin palautteiden perustella paremmin kuvaavaksi arjen pärjäämisen suunnitelmaksi. Tarkennetussa toimintasuunnitelmassa oli omana toimenpiteenään. Nyt on myös kuntoutusprosessin tehostamisen toimenpiteen yksi työväline.

12 YHTEISVOIMIN KOTONA Syksyn 2015 toimintasuunnitelma Kehittämisosio: Satakunnan sairaanhoitopiiri / Ikääntyvien asiakkaiden kanssa työskentelevien työntekijöiden voimavaralähtöisen ja kuntouttavan osaamisen lisääminen 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan syksyllä 2015 aikana? Tavoite 1: Tavoite 2: Tavoite 3: Tavoite 4: Kuntouttavan työotteen kehittäminen Kotihoidon tukeminen Gerontologisen osaamisen lisääminen Omaisten tukeminen 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii syksyllä 2015? 1: Alkukartoitusaineiston analysointi ja koonti Nykykäytännön (tilakartoitukset ja haastattelut) ja näyttöön perustuvan tiedon (VATA hanke) vertailu - Työryhmien kokoaminen Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen pilottiosastoilla - pilotointi 2: Kotihoidon verkoston luominen - käynnit kuntien kotihoidon tiimeissä Kotihoidon päivät - suunnittelu, organisointi ja toteutus - yhteistyökumppanit - arviointi 3: Muissa toimenpiteissä suunnitellut koulutukset lisäävät omalta osaltaan osaamista. Mentorointi - tietoiskut kehittämisosioihin - johdanto mentorointiin - koulutus - mentoroinnin mahdollisuudet (syventävä osuus) mahdollisille pilottiosastoille Toimenpiteet tavoitteessa 4: Henkilöstön tietoisuuden lisääminen, infopaketin kokoaminen olemassa olevaa hyödyntäen Omaishoitoviikon tapahtuman organisoiminen ja toteutus Potilaiden haastattelut Arviointi 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Nykytilanne kartoitettu; tilat ja henkilökunnan haastattelut. Henkilökunnan ja potilaiden kokemukset piloteista. Palaute kotihoidon päivään osallistuneilta Palaute verkoston jäseniltä Koulutuspalautteet Järjestöjen palaute Henkilökunnan palaute

13 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Mahdolliset koulutuksen pilotointiin liittyen Kotihoidon päivät Johdatus mentorointiin Mentoroinnin mahdollisuudet (syventävä osuus) Osaatko ohjata omaista: omaishoitoviikon tietoisku Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Pilottiyksiköiden henkilökunta Kotihoidon työntekijät SHP:n ja kuntien henkilökunta SHP:n ja kuntien henkilökunta Pilottiosastojen henkilökunta Ajankohta Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: syksy ) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? Kuntouttava työote erikoissairaanhoidossa 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan? Toimenpiteen nimi muutettu gerontologisen osaamisen lisäämiseksi, mikä sisältää myös geriatrisen ja vanhuspsykiatrisen osaamisen.

14 YHTEISVOIMIN KOTONA Syksyn 2015 toimintasuunnitelma Kehittämisosio: Satakunnan sairaanhoitopiiri / Työntekijöiden tietoisuuden lisääminen kolmannen sektorin tarjoamista palveluista sekä yhteistyömahdollisuuksista 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan syksyn 2015 aikana? Tavoite 1: Tavoite 2: Tavoite 3: Tavoite 4: Tietoisuuden lisääminen järjestöjen ja yhdistysten järjestämistä palveluista 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii syksyllä 2015? 1: 2: 3: 4: Tapahtuman käytännön järjestelyt: Korvaamaton kolmas sektori Kutsutaan järjestöt mukaan tapahtumaan Esiintyjät 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Kerätään palaute tapahtumaan osallistuneilta, niin järjestöiltä kuin henkilökunnalta

15 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Mitä hyötyä potilasjärjestöistä on sinulle ja potilaillesi? Korvaamaton kolmas sektori julkisen terveydenhuollon kumppanina Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Erikoissairaanhoidon ja kuntien työntekijät Ajankohta Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: (2 samansisältöistä tapahtumaa) 5) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan? Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Pois syrjästä ja PPPR hankkeiden kanssa.

16 YHTEISVOIMIN KOTONA Syksyn 2015 toimintasuunnitelma Kehittämisosio: Satshp, Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvat kehitysvammaiset 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan syksyn 2015 aikana? Tavoite 1: Haastattelu raportin tekeminen. Tavoite 2: Kunta tapaamisten sopiminen ja yhteenvedon esitteleminen. Tavoite 3: Työskentelymallin pilotointia muutamassa kunnassa/ kuntayhtymässä. Tavoite 4: 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii syksyllä 2015? 1: 2: 3: 4: Raportin kirjoittamisen. Vaatii aktiivista yhteydenpitoa kuntien suuntaan ja aikojen sopimista. Saada kunnat innostumaan ideasta ja toteamaan se hyväksi käytännöksi. 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Onko raportti selkeä ja luettava. Miten hyvin on saatu yhteys kuntiin ja mikä on ollut heidän palautteensa yhteenvedosta. Onko saatu kuntia innostumaan pilotoinnista ja kuinka moni kunta/kuntayhtymä on lähtenyt mukaan.

17 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Ajankohta Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: 5) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? Työskentelymallin kuvausta on aloitettu viemään jo innokylään. 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan?

18 YHTEISVOIMIN KOTONA Syksyn 2015 toimintasuunnitelma Kehittämisosio: Satakunnan sairaanhoitopiiri / Vaativan kuntoutuksen kehittäminen 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan syksyn 2015 aikana? Tavoite 1: Tavoite 2: Tavoite 3: Tavoite 4: Yhteiset, moniammatilliset ja organisaatiorajat ylittävät kuntoutusketjut, joita kehitetään asiakaslähtöisesti ja joissa ammattilaisten osaaminen kehittyy. 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii syksyllä 2015? 1: 2: 3: 4: Koordinointi: kuntoutusvuodeosasto Vaativan kuntoutuksen osaamisyksiköksi: eri ammattiryhmien ja tiimien kanssa yhteistyötä uuden toiminnan rakentamiseksi. Yhteiskehittelyn organisointi, yhteenvedot, tiedottaminen etenemisestä. Virtauksen lisääminen kuntoutusosastolla; kuntouttavan työn mittauksen toimintatavan vaiheittainen käyttöönotto, sen organisointi, vieminen eteenpäin, (1. vaihe käynnissä elolokakuussa). Alueellisten kuntoutusketjujen virtausarviointi 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Koko ajan työn edetessä arvioidaan toteutunutta. Arviointi ja sen perusteella eteneminen kuuluu olennaisena työtapaan.

19 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Ajankohta Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: 5) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan? Ei ole.

20 YHTEISVOIMIN KOTONA Syksyn 2015 toimintasuunnitelma Kehittämisosio: Perusturvakuntayhtymä Akseli 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan syksyn 2015 aikana? Tavoite 1: Liikuntasopimusmallin käyttöönotto, toimintamallin toteutumisen seuranta ja arviointi Tavoite 2: Palvelutarpeen arviointi toimintamallin käyttöönotto, toimintamallin toteutumisen seuranta ja arviointi Tavoite 3: Asiakasosallisuuden lisääminen. Asiakasfoorumin suunnittelu ja toteutus. Asiakaspalautekysely kotihoitoon Tavoite 4: Gerontologisen osaamisen lisääminen 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii syksyllä 2015? 1: Liikuntasopimusmallin käyttöönoton juurruttaminen uuden vastuujaon ja tehtäväkuvauksen mukaiseksi toiminnaksi. Kehitetään toimintaa edelleen uusien kokemusten valossa 2: Palvelutarpeen arviointi toimintamallin juurruttaminen uuden vastuujaon ja tehtäväkuvauksen mukaiseksi toiminnaksi. Kehitetään toimintatapoja käytännön tarpeita vastaavaksi 3: II-asiakasfoorumi kotihoidon asiakkaille ja omaisille asiakastyytyväisyyskyselyn palautekeskustelun muodossa III- ja IV asiakasfoorumi (omaishoidon asiakkaat ja ikäihmiset terveyspalveluiden käyttäjinä) jäävät keväälle Toimenpiteet tavoitteessa 4: Koulutusten järjestäminen Opinnäytetöiden tulosten esittäminen henkilökunnalle Syksyn aikana päivitetään olemassa olevia sopimuksia ajantasalle ja tehdään uusia sopimuksia niille, joilla ei sopimusta vielä ole. Vertaisliikuttajatoiminnan vahvistaminen Mynämäellä ja toiminnan aloittaminen Maskussa ja Nousiaisissa. Hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin seurannan ja arvioinnin suunnittelu ja kehittäminen (hoitotyön yhteenveto 3 kk välein) Arviointikäyntien ja moniammatillisten hopskäyntien seuranta. Asiakastyytyväisyyskysely kotihoidon asiakkaille ja työhyvinvointikysely ja kysely hankkeen kehittämisasioihin liittyen työntekijöille syyskuun aikana Liikuntasopimuskoulutusten suunnittelu (runko) sijaisten kouluttamiseksi, kertauksena vakinaisille Arviointimallin esittäminen yhteistyökumppamneille Suunnitellaan liikuntasopimuksen jalkauttamista

21 omaishoidon piiriin, infotilaisuus liikunnan merkityksestä omaishoitajille Liikuntasopimusmallin esittäminen yhteistyökumppaneille 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Liikuntasopimustyöryhmä arvioi toiminnan toteutumista käytännön työssä Voimassa olevien liikuntasopimusten määrä ja seurantalistojen täyttö Vanhusneuvoston lausunto Vertaisliikutettavien haastattelut Kysely henkilökunnalle hankkeen kehittämiskohteista (toteutettu aikaisemmin elokuussa 2014). Sisältää kysymyksiä liittyen toimintakyvyn tukemiseen ja liikuntasopimukseen Työryhmässä arvioidaan toiminnan toteutumista ja vaikutuksia Puhelinhaastattelulla tietoa asiakkailta arviointikäynneistä (palautekysely arviointikäynniltä ei toiminut) Vanhusneuvoston lausunto Yhteenveto arviointikäynneistä, asiakkuuden alkamisesta ja hops- käyntien toteutumisesta Kysely henkilökunnalle hankkeen kehittämiskohteista (toteutettu aikaisemmin elokuussa 2014) Sisältää kysymyksiä liittyen palvelutarpeen arviointiin ja hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Palaute asiakasfoorumista Asiakaspalautekyselyn ja henkilökuntakyselyn tulosten analysointi Koulutuspalautteet 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Tulossa koulutus Ikääntyneen toimintakyvyn ja arjen voimavarojen tukeminen Projektityöntekijä (ja mahdollisesti joku liikuntasuunnittelija) osallistuu kunnon hoitaja koulutukseen Tulossa omahoitajuuden vahvistaminen ja asiakkaan toimijuuden tukeminen omahoitajuuden kautta koulutus Tukee omahoitajan roolia toimintamalleissa Kyllä mm. mentorointiin liittyvät koulutukset

22 Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Kohderyhmä: Kotihoidon henkilökunta Kohderyhmä: Kohderyhmä: Ikäihmisten linjan esimiehet ja tukiryhmän jäsenet Ajankohta Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: klo 9:00 15:45 Etäyhteys Satakunnan sairaalasta Syksy 2015 tai kevät klo 10: Kunnon hoitaja koulutus ) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? Liikuntasopimus toimintamallin kuvaus Arviointimalli toimintamallin kuvaus Asiakasfoorumi on verstaalla. Toimintamalli otettu innokylässä suunnitellusta sosiaalityön asiakasraadista 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan?

23 YHTEISVOIMIN KOTONA Syksyn 2015 toimintasuunnitelma Kehittämisosio: Parainen 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan syksyn 2015 aikana? Tavoite 1: Tavoite 2: Tavoite 3: Tavoite 4: Kotihoidon kehittämisen työpajat alkavat Palvelu- ja hoitosuunnitelmien teon yhteinen ohjeistus ja päivitykset alkavat Asiakaspalautekyselyn kooste ja asiakaspalautejärjestelmän mallinnus 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii syksyllä 2015? 1: 2: 3: 4: Henkilökuntakyselyn kooste ja informointi Kyselyn sekä ohjaajien keskustelun pohjalta määritellään pajojen tarve ja osallistujat Novian viimeinen koulutus syyskuussa Ohjeistuksen laatiminen yhdessä ohjaajien kanssa Asiakaspalautekyselyn koosteen tekeminen Arviointitapaaminen kyselystä ja asiakaspalautetilaisuudesta mallinnus Aloitetaan ensin yhdellä pajalla 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Saadaanko sekä asiakas- että henkilökuntakyselyssä nousseita asioita parannettua ja mallinnettua uusia käytäntöjä kotihoitoon Keväällä 2016 uudet kyselyt Saadaanko suunnitelmien teko yhtenäiseksi koko Paraisten alueella Onko palvelu- ja hoitosuunnitelmien päivitys ajan tasalla Onko suunnitelmissa huomioitu kuntouttava näkökulma Arviointitapaaminen Mallinnuksen aikaansaamisella

24 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Kunnon hoitajakoulutus Novian osa 3 koulutus; Hoitotyön jatkuvuuden ja kuntouttavan näkökulman huomioiminen saumattomien kuntoutusketjujen toiminnassa Koulutusta tietokoneella tehtävien esitysten tekoon Kohderyhmä: Omahoitajuus Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Hanketyöntekijä, joka kouluttaa edelleen kotihoidon henkilökuntaa Vanhustenhuollon ja kotipalvelun henkilökunta Hanketyöntekijä Ajankohta Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: Syksy 2015 Syksy 2015 Kevät 2016 Syksy ) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? Työpajatyöskentely kotihoidon käytäntöjen parantamiseksi 2016 Asiakaspalautejärjestelmä ) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan?

25 YHTEISVOIMIN KOTONA Syksyn 2015 toimintasuunnitelma Kehittämisosio: Huittinen, Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan syksyn 2015 aikana? Tavoite 1: Leskeksi jääneiden omaishoitajien jaksamisen tukeminen Tavoite 2: Osallistuminen hankkeen yhteisiin koulutuksiin Tavoite 3: Tavoite 4: 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii keväällä 2015? 1: Yhteistyö Jyväskylän amk-opiskelijan kanssa 2: Tiedottaminen 3: 4: 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Kohderyhmä: Leskeksi jääneet omaishoitajat Ajankohta Syksy/talvi 2015 Koulutussisältö: Ikääntyneen toimintakyvyn ja arjen voimavarojen tukeminen Koulutussisältö: Koulutussisältö: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: 5) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan?

26 YHTEISVOIMIN KOTONA Syksyn 2015 toimintasuunnitelma Kehittämisosio: Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan syksyn 2015 aikana? Tavoite 1: Tavoite 2: Tavoite 3: Tavoite 4: Hyvinvointisopimusmalli Keskiössä liikunta ja ravitsemus. Hyvinvointisopimuksella tavoitellaan ikääntyneen arkiliikkumisen suunnitelmallista tukemista kotihoitokäyntien aikana. Kotihoidon henkilökunnan sitouttaminen toimintakulttuurin muutokseen Pyritään samanaikaisesti parantamaan sekä palveluiden laatua ja hoitajien työssä jaksamista, että palvelutuotannon tuottavuutta. Seudullinen ikäihmisten hyvinvointi Kuntoutumista edistävä työote käsitteen sisäistäminen Keski- Satakunnan alueella toimitaan samalla tavalla. Ikäihmisten osallistaminen Hyvinvointisopimus on työväline, jonka avulla työntekijät kiinnittävät huomiota asiakkaiden arkiliikkumisen ja liikkumiskyvyn säilymiseen. Tavoitteena aikaa asiakkaan kohtaamiseen ja kuntoutumista edistävään työotteeseen. Hyvinvointisopimukseen sisällytetään niitä arkielämän osa-alueita, jotka hoitajan ja asiakkaan välisessä keskustelussa nousevat esille henkilökohtaisesta hygieniasta ja arkiaskareista omaehtoiseen harjoitteluun tai ryhmäliikuntaan 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii syksyllä 2015? 1: 2: 3: 4: Ikäinstituutin koulutukset kotihoidon henkilökunnalle (työntekijät + johto) asiakkaan voimavarojen tunnistamiseksi ja arkiliikkumisen tukemiseksi. Koulutus; Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään, Johan Groop Asennekoulutus työntekijöille (kevät 2015) Ikäihmisten hyvinvointipäivä lokakuussa. Hyvinvointikäyntien jatko esim. Vastuutyöntekijöiden hyödyntäminen asiakastyytyväisyydessä (Pahosun tekeminen ja päivittäminen säännöllisesti yhdessä omaisten

27 Fysioterapeutin järjestämät koulutukset kuntien muutosagenteille (laajempi kokonaisuus). Ikäinstituutin koulutukset (syksy talvi ) kuntien ikäihmisten hyvinvointivastuuhenkilöt eri osaamisalueilta. kanssa) arviointi- käynti. Ikäihmisten hyvinvointipäivässä osallistujilla mahdollisuus antaa palautetta. Kahvilaparlamentti 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Tehdyt hyvinvointisopimukset (määrä). Välittömän työajan osuus asiakastyössä. Vastuutyöntekijän osuus asiakaskäynneistä. Sijaisten määrä. Vastuuhenkilöiden nimeäminen. Pahosujen päivitys säännöllisesti. 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutussisältö: Koulutuskokonaisuudesta pyritään tekemään mahdollisimman käytännönläheinen. Tavoitteena on että kotihoidon henkilökunta tunnistaa ikääntyneen omia voimavaroja, saa tietoa ja taitoja ikääntyneen arkiselviytymisen arvioimiseen ja tukemiseen, hyvinvointisopimuksen tekemiseen, yhteistyömahdollisuuksien löytämiseen ja hyödyntämiseen sekä asiakkaan parhaan arkiselviytymisen tukemiseen. Kotihoidon nykykäytännön kriittinen tarkastelu. Palvelutuotannon tasaaminen. Tiedolla johtaminen. Tavoitteena asiakaslähtöinen toimintamalli. Tavoite 1:n koulutus tukee myös tätä tavoitetta. Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Koko kotihoidon henkilökunta koulutetaan iäkkään ihmisen arkiliikkumiseen sekä liikuntaharjoittelun tukemiseen Kuntayhtymän fysioterapeutin järjestämät Kunnon hoitaja koulutukset kuntien muutosagenteille. Esimiehet + osa henkilökuntaa. Koko kotihoidon henkilökunta koulutetaan iäkkään ihmisen arkiliikkumiseen sekä liikuntaharjoittelun tukemiseen

28 Ajankohta: Syksy Kevät ja ja Ajankohta: Ajankohta: Ajankohta: ) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? Koska hyvinvointisopimus on hyvin laaja, sopimuksen runko voidaan kuvata Innokylään. Osa toimintakulttuurimuutokseen johtaneista toimenpiteistä saadaan kuvattua Innokylään Voidaan kuvata Innokylään Voidaan kuvata Innokylään 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan? Ei Ei Ei Ei

29 YHTEISVOIMIN KOTONA Syksyn 2015 toimintasuunnitelma Kehittämisosio: Posan kehittämisosio Johanna Ahde-Koponen ja Sara Sillanpää 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan syksyn 2015 aikana? Tavoite 1: Tavoite 2: Tavoite 3: Tavoite 4: Gerontologisen kokonaisarvioinnin määrittely Hyvinvointisopimusten koulutus Kotiin kuntoutumisyksikön toiminnan mallintaminen Kuntouttavan päivätoiminnan toiminnan mallinnus 2) Mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääseminen vaatii syksyllä 2015? 1: 2: 3: 4: Gerontologinen kokonaisarviointi on määritelty ja se on viety Innokylään. Geronotologisen kokonaisarvioinnin vieminen Posan laatujärjestelmään ja henkilökunnan infoaminen. Koulutusten suunnittelu ja kotihoidon henkilökunnan irrottaminen koulutuksiin. Koko henkilökunta koulutetaan. Toiminnan kehittäminen jatkuu ja siitä tehdään toimintamalli. Henkilökunnan kouluttaminen jatkuu kun heitä voidaan irrottaa perustyöstä. Kuntouttavan päivätoiminnan mallinnuksen tekeminen. Asiakaspalautteen kehittäminen. 3) Miten tavoitteen toteutumista arvioidaan? Henkilöstön palautteen avulla ja seuraamalla palautteita Innokylästä. Henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten palautteiden avulla. Verrataan tuloksia alku- ja loppumittausten välillä. Asiakaspalautteiden seuranta. Toiminnan suhteen työntekijöiden mielipiteiden kuuleminen. Verrataan tuloksia alku- ja loppumittausten välillä. Asiakaspalautteen ja omaisten illan yhteen vedon avulla. 4) Tarvitaanko tavoitteen saavuttamiseksi kouluttautumista? Koulutussisältö: Infossa esitellään kokonaisarviointi ja kerrotaan kuinka jokainen yksikkö värjää haluamansa mittarit, mutta myös muutkin mittarit ovat saatavilla. Koulutussisältö: Hyvinvointisopimuksen käyttäminen ja kirjaaminen, muistiasiakkaan toimintakyvystä, liikkumisesta, motivoinnista, suun hyvinvoinnista ja ravitsemuksesta. Koulutussisältö: Lähihoitajille on tarjottu Posan puolesta kuntoutuksen osaamisalan oppisopimuskoulutusta. Perushoitajille on tarjottu kunnonhoitaja koulutusta. Koulutussisältö: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä: Kohderyhmä:

30 Kotihoito, seniorineuvola, aikuisneuvola, sairaalan osastot, kuntoutumisyksikkö, kuntouttava päivätoiminta. Ajankohta Loppu vuodesta Kotihoito ja seniorineuvola Ajankohta: 24.9 alkanut 4 x 3 tuntia joka torstai aamu ja iltapäivisin. Seuraava 5.11 ja alkaisivat. Kotiin kuntoutumisyksikön lähihoitajat ja perushoitajat Ajankohta: Oppisopimuskoulutus alkanut , kunnon hoitaja koulutus sopimuksen mukaan. Ajankohta: 5) Mitä keskeneräisiä tai valmiita malleja voidaan kuvata Innokylään? On jo Innokylässä, pitää vielä täydentää. Toimintamallia ja koulutussisältöä voisi kuvata Innokylään. Kotiin kuntoutumisyksikön toimintamallin voisi kuvata Innokylään. Kuntouttavan päivätoiminnan toimintamallin voisi kuvata Innokylään. 6) Onko ennakoitavissa merkittäviä muutoksia suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan? Hyvinvointisopimuksia tullaan tekemään myös jo olemassa oleville asiakkaille, ei pelkästään uusille. Tiedon vienti Efficaan on haasteellisempaa. Toimintamallin juurtuminen käytännöksi on haasteellisempaa kuin aluksi suunniteltiin.

31 Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti maaliskuu 2015 Heli Toroska Matti Mäkelä 1

32 Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi? Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Arviointiasetelma Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Huomioita

33 1. Mitä on vertaisarviointi? Yhteisvoimin kotona -hankkeessa toteutettiin hankkeen ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella arviointi tuettuna itsearviointina. Vertaisarvioinnista oli saatu hyviä kokemuksia aiemmin Kaste-ohjelmaan kuuluvan Toimintakykyisenä ikääntyminen - hankkeessa. Vertaisarviointi voidaan toteuttaa ulkoisena arviointina, jolloin kaksi eri organisaatioissa toimivaa, mutta riittävän samankaltaista työtä tekevää yksikköä arvioivat toisiaan. Tässä hankkeessa vertaisarviointi on kuitenkin lähempänä itsearviointia, sillä kehittämisosiot ovat saman hankkeen osatoteuttajia ja kuuluvat samaan hankekokonaisuuteen. Objektiivista näkökulmaa saatiin, kun vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi ostettiin asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta taholta. Pikassoksen kaksi työntekijää oli mukana arviointikeskusteluissa ja tekivät ulkopuolisena huomioita. Vertaisarviointi on siis tässä tapauksessa tuettua itsearviointia, jonka päätehtävänä oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan ja etenemään kohti tavoitteitaan. Samalla arviointikeskustelujen osapuolilla oli mahdollisuus oppia toisiltaan. Vertaisarviointikeskustelut ovat strukturoituja keskusteluja ja niissä käytetään aineistona kunkin kehittämisosion toteuttamissuunnitelmaa ja muuta kehittämistoimintaa kuvaavaa materiaalia. Kehittämisosiot ovat vuorotellen sekä arvioijan roolissa että arvioijana. 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Satakunnan sairaanhoitopiiri hallinnoi Pois syrjästä ja Yhteisvoimin kotona -hankkeita. Molemmat hankkeet ovat Kaste-rahoitteisia ja niissä noudatetaan Kaste-hankkeiden hankintaohjeita. Sairaanhoitopiiri kilpailutti molempien mainittujen hankkeiden arvioinnit. Kilpailutuksen tuloksena palvelu hankittiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta. Tarjouksessa oli mukana suunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi. Tässä yhteenvedossa keskitytään Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarvioinnin toteutukseen. Hankkeen kehittämisosiot jaettiin kolmeksi pariksi siten, että pareina olivat tavoitteiltaan samankaltaiset kehittämisosiot. Kehittämisosiot kutsuivat arviointikeskusteluihin mahdollisuuksien mukaan sekä kehittämisosion vastuuhenkilöt että tukiryhmän jäseniä. Hanketyöntekijät sopivat arviointien ajankohdat, lähettivät kutsut, toimittivat ennakkomateriaalin ja sopivat tilavarauksesta ja tarjoilusta. Pikassoksen tehtävänä oli valmentaa hanketyöntekijät arviointiin ja vertaisarvioinnin kulkuun. Arvioinnista järjestettiin koulutusiltapäivä kesäkuussa 2014 ja vertaisarviointia käytiin läpi kehittämispäivissä joulukuussa 2014 ja tammikuussa Pikassoksen toimesta laadittiin arviointikeskustelua varten lomake, jossa oli arviointikysymykset valmiina otsikoina. Lomake toimi samalla myös arviointimuistion pohjana. Lomakkeen mallina käytettiin Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen vastaavaa lomaketta. Strukturoitu lomakepohja takasi sen, että kaikissa arviointikeskusteluissa käytiin läpi vähintään sovitut lomakkeeseen kirjatut kohdat. Näiden lisäksi oli mahdollista ottaa puheeksi muita arvioijaa kiinnostavia asioita. 3

34 Kehittämisosiot saivat itse päättää, käytetäänkö koko päivä, jolloin arvioijana ja arvioitavana olevan kehittämisosion roolit vaihtuvat lounaan jälkeen. Toinen vaihtoehto oli sopia molemmille eri päivät. Hankkeessa käytettiin molempia vaihtoehtoja. Kehittämisosioiden työntekijät huolehtivat siitä, että sekä Pikassoksen arviointiin osallistuvilla työntekijöillä että arviointiparina toimivalla kehittämisosiolla on tarvittava materiaali käytössään riittävän ajoissa ennen arviointia. Arvioivan osion tehtävä oli huolehtia keskustelun kulusta niin, että vähintään lomakkeessa annetut kysymykset tulivat käytyä läpi. Kysymykset esitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. Arvioivan osion edustaja teki keskustelusta muistion, joka toimitettiin sekä Pikassokseen että arvioitavan osion työntekijöille. Muistio kirjattiin samaan lomakkeeseen, jonka mukaan arviointikeskustelu eteni. 3. Arviointiasetelma Vertaisarvioinnin päätarkoitus oli kehittämisosioiden etenemislogiikan varmistaminen. Vertaisarvioinnin pääkysymyksiä ovat: - Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavia? - Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? - Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosiossa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? - Mitä vaikutuksia odotetaan ilmenevän kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä? Arviointi kohdentui koko prosessiin, tavoitteiden asettamisesta aina odotettavissa oleviin vaikutuksiin. Koska hanke on vasta melko alkuvaiheessa, oli keskustelu pääosin ennakoivaa. Tuotoksia, tuloksia tai vaikutuksia ei vielä juuri ollut havaittavissa, mutta arvioinnilla haluttiin suunnata ajattelua tulevaan ja tavoitteelliseen sekä johdonmukaiseen kehittämistoimintaan. Hankkeen alkuvaiheessa toteutettavalla arvioinnilla voidaan saada tietoa ja ymmärrystä muun muassa rajaamisen ja kehittämistoiminnan suuntaamisen tarpeista. Käymällä läpi hankeprosessi, nähdään onko hanke oikealla reitillä kohti tavoitteita. Vertaisarvioinnin kulkua ohjasivat lomakkeessa olevat kysymykset: 1. Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet? 2. Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? 3. Onko joitakin tuloksia jo nähtävissä? 4. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? 5. Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? 6. Onko potilas-/asiakastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia? Miten ne voidaan todentaa? 7. Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta? Miten ne voidaan todentaa? 8. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? 9. Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? 10. Mitä kehittämistyön tuloksia on jo saatu juurtumaan käytäntöön? 11. Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? 12. Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 13. Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 4

35 14. Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? 15. Onko kunnassanne tehty päätöksiä siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? 16. Miten tavoitteet ovat toteutuneet keskimäärin asteikolla erinomaisesti, hyvin, tyydyttävästi, välttävästi, ei lainkaan? Arvioiva kehittämisosio antaa lisäksi palautetta vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 17. Mikä teki arvioitavassa kehittämisosiossa vaikutuksen? 18. Mihin kiinnittäisin huomiota ja mitä kehittämisvinkkejä antaisin? 19 Mitä opimme? Kehittämisosiot ovat laajemman hankekokonaisuuden tavoitteiden toteuttajia. Tästä syystä niiden toimintaa peilattiin myös hankekokonaisuuden yhteisiin teemoihin ja tavoitteisiin. Yhteisvoimin kotona - hankekokonaisuudella on kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea hankesuunnitelman mukaan kaikkien kehittämisosioiden läpi: 1. Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen 2. Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Hankekokonaisuudella on seitsemän tavoitetta: 1. Vahvistetaan iäkkään henkilön osallisuutta ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. 2. Luodaan moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä, kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. 3. Yhtenäistetään kuntoutusketjuja ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. 4. Kehitetään joustavaa ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatioesimerkiksi vanhuksen kotona ja vakiinnutetaan muutakin palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. 5. Kehitetään kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien seurantaa. 6. Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. 7. Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Hankekokonaisuuden tavoitteet on pääosin poimittu hankesuunnitelmaan yhteisinä nimittäjinä kehittämisosioiden suunnitelmissa ilmaistuista tavoitteista. Tavoitteet toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti, jos kehittämisosioiden tavoitteet eivät merkittävästi muutu ja kehittämisosiot saavuttavat omat tavoitteensa. Hankekokonaisuuden projektipäällikkö voi hankkeen sisällöllisellä johtamisella ohjata jossain määrin kehittämisen tavoitteellisuutta. Hankevalmistelun tavasta johtuen on tässä kokonaisuudessa kunnioitettava kehittämisosioiden omia tavoitteita. Valmistelu lähti siis kuntien tarpeista ja tavoitteista ja niistä johdettiin kokonaisuuden tavoitteet. Kokonaisuus on siis ikään kuin osilleen alisteinen. Toinen vaihtoehto hankevalmistelulle olisi ollut sopia Länsi-Suomen Kaste-alueelle kuntien kanssa joitakin yhteisiä tavoitteita, jotka selkeästi olisivat ohjanneet mukaan tulevien kuntien ja kuntayhtymien kehittämistä. Tässä tapauksessa tavoitteiden saavuttamista olisi helpompi arvioida. 5

36 4. Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden pääteemat ovat: 1. Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen 2. Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Näiden teemojen tulisi hankesuunnitelman mukaan toteutua kaikissa kehittämisosioissa. Seuraavaksi tarkastelemme, miten nämä teemat näkyvät kehittämisosioiden suunnitelmissa ja suunnitelmien mukaisessa kehittämistoiminnassa. Hankevalmistelun lähtökohtana olivat kuntien ilmaisemat kehittämistarpeet. Näistä tarpeista lähdettiin kokoamaan yhteistä hanketta. Joitakin kuntien kehittämisajatuksia karsiutui yhteisessä valmistelussa pois. Mukaan valmisteluun jäivät ne, joiden tarpeet olivat siinä tilanteessa riittävän samankaltaiset synergiavaikutusten aikaansaamiseksi. On siis otettava huomioon, että edellä mainitut kaksi yhteistä teemaa eivät olleet hankevalmistelun lähtökohtana. Teemat nousivat kuntien kehittämistarpeista ja hankeaihioista. Niiden perusteella valmistelutyöryhmä saattoi todeta, että Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta mukaan tulevilla kunnilla on riittävän samankaltaisia kehittämispyrkimyksiä, jotta yhteinen hanke voidaan saada aikaan. Arvioinnissa teemojen asema on syytä huomioida. Teemojen sitovuutta kunkin kehittämisosion kannalta tai niiden vaikutusta kunkin osion omiin tavoitteisiin ei ole hankkeen aikana käyty läpi. Jos hankevalmisteluprosessiin olisi ollut aikaa enemmän tai jos hankekokonaisuuden projektipäällikkö ei olisi vaihtunut kahta kertaa ensimmäisen vuoden aikana, olisi yhteisten teemojen merkitykseen voitu paneutua paremmin. Hankkeen sisällön johtamisen kannalta tässä on haastetta, jotta hankkeesta muodostuisi yhtenäinen eikä irrallisten palojen kokoelma. Hankeaikaa on vielä jäljellä, joten onnistuminen on täysin mahdollista. Projektipäällikkö kutsuu kehittämisosioita noin kerran kuukaudessa yhteisiin kehittämispäiviin. Nämä päivät ovat mainio tilaisuus yhteiseen oppimiseen ja hankkeen koossa pitämiseen. Hankesuunnitemassa on lueteltu myös toimenpiteitä ja kuvattu mihin toimenpiteisiin kukin kehittämisosio on sitoutunut omassa suunnitelmassaan. Näiden hankekokonaisuuden toimenpiteiden toteutumista ei tässä arvioinnissa seurata erikseen. Ne tulevat huomioiduksi kunkin kehittämisosion toimintalogiikan kautta. 6

37 Taulukossa näkyy, missä kehittämisosioiden omissa tavoitteissa hankkeen yhteiset teemat ovat mukana. Tavoitteet on poimittu kehittämisosioiden tarkennetuista toimintasuunnitelmista, joiden mukaan kehittämistyö arviointiajankohtana etenee. 1. Teema: moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen Ksthky PoSa Satshp Huittinen Parainen Akseli - Moniosaamiseen - Gerontologisen - Ikääntyvien - Tuen tarpeen - Yhtenäiset mallit perustuva kokonaisarvioin- asiakkaiden, arviointi palvelutarpeen - Arviointijärjestelmän palvelukokonaisuus nin mallin omaishoitajien ja omaishoidossa arviointiin - Seudullinen sosiaali- kehittäminen työntekijöiden kotihoidossa kehittäminen, ja terveydenhuollon - Moniammatillinen kuntouttavan huomioidaan voimavaralähtöisen ja erityisesti kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja arviointiryhmä osaamisen riskitekijät, niin palvelutarpeen vahvistaminen aktuaaliset kuin arviointimalli potentiaaliset. Ennakoiva näkökulma 2. Teema: yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen - Kotona asumista tukeva resepti ja sen vaikuttavuuden seuraaminen. ( Ennalta ehkäisevää, raportin kirjoittajan kommentti) - Kotiutusfysioterapeutin toimintamalli riskiasiakkaiden tunnistamiseen - Kuntoutusyksikön perustaminen -Yhteistyön kehittäminen kuntoutuksen ketjun yhtenäistämiseksi ja ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi -Omaishoitajien tuen kehittäminen sisältää myös kuntoutuksen kehittämistä silloin kun on tarpeen omaishoitajan jaksamisen kannalta - Yhtenäiset käytännöt kotihoidossa sisältävät myös kuntoutusketjun - Hoito- ja palvelusuunnitelma n (HOPS) seurantaja arviointijärjestelmää kehitetään sisällöltään toimintakykyä tukevaksi ja tavoitteelliseksi suunnitelmaksi,, sisältää liikuntasopimuksen ja sen seurannan ja arvioinnin 7

38 5. Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Tavoitteet nousivat valmisteluvaiheessa kunnissa ja kuntayhtymissä tehdyistä hankesuunnitelmista. Myös hankkeen valmisteluryhmässä käytiin keskustelua yhteisistä kehittämislinjoista. Hankekokonaisuuden tavoitteiden asema suhteessa kehittämisosioihin ei ole kaikilta osin sitova. Kehittämisosiot ovat vain valitsemiensa tavoitteiden ja toimenpidekokonaisuuksien osalta vastuutahoja. Kaikki kehittämisosiot ovat sitoutuneet vastuutahoiksi ensimmäisen ja viimeisen tavoitteen toteutumisessa. Muiden tavoitteiden osalta vastuutahot vaihtelevat. Seuraavassa taulukossa kuvataan kehittämisosioiden vastuita hankekokonaisuuden tavoitteiden suhteen. Ongelmana tätä yhteenvetoa tehdessä oli se, että hankesuunnitelman toimenpidekokonaisuudet ja tavoitteet eivät olleet kahden osalta yhtenevät. Viides ja kuudes tavoite ja vastaavasti viides ja kuudes toimenpidekokonaisuus poikkesivat toisistaan. Toimenpidekokonaisuudet on mainittu Yhteisvoimin kotona -hankkeen hankesuunnitelmassa. Muilta osin ne olivat sisällöltään samanlaiset. Vastuutahot näihin kahteen tavoitteeseen on raportin kirjoittajan toimesta poimittu kehittämisosioiden suunnitelmista. x= kehittämisosio on vastuutahona tavoitteen osalta tavoite 1. Vahvistetaan iäkkään henkilön osallisuutta ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. 2. Luodaan moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä, kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. 3. Yhtenäistetään kuntoutusketjuja ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. 4. Kehitetään joustavaa ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatioesimerkiksi vanhuksen kotona ja vakiinnutetaan muutakin palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. 5. Kehitetään kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien seurantaa. Keski- Satakunta PoSa Satshp Huittinen Parainen Kuntayhty mä Akseli x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x 8

39 6. Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. 7. Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. x x x x x x x x x x x Arvioitaessa kehittämisosioiden merkitystä suhteessa hankekokonaisuuteen on siis otettava huomioon, että kokonaisuuden kutakin tavoitteen toteutumista tulee arvioida vain niiden kehittämisosioiden toiminnan tuloksena jotka kyseiseen tavoitteeseen ovat sitoutuneet omien tavoitteidensa kautta. Vertaisarvioinnin tehtävänä oli tarkastella kehittämisosioiden etenemistä suhteessa omiin tavoitteisiinsa ja jossain määrin kokonaisuuden kahden yhteisen teeman huomioimisessa. Teemat esiteltiin luvussa neljä, sivulla kuusi. Oletuksena on, että jos kehittämisosiot etenevät omien tavoitteidensa mukaisesti, tulevat ne myös toteuttamaan hankekokonaisuuden tavoitteet. Jos vertaisarviointi alustavan option mukaan toteutetaan myös hankkeen loppupuolella, on silloin mahdollista käyttää kahta vaihtoehtoista näkökulmaa. Ensimmäisessä tarkastellaan kehittämisosion sisäisen logiikan näkökulmasta kehittämisprosessia ja sen tuloksellisuutta suhteessa kehittämisosion omiin tavoitteisiin. Toisessa näkökulmassa tarkastellaan hankekokonaisuuden tuloksellisuutta eri kehittämisosioiden tuloksellisuuden summana. Yhteisvoimin kotona -hankkeen projektipäällikkö vaihtui heti hankkeen alussa. Uuden projektipäällikön aloittaessa, olivat kehittämisosiot jo hyvässä vauhdissa ja edenneet ilman yhteistä koordinaatiota. Kehittämisosiot ovat alkuvaikeuksista huolimatta käynnistäneet toimenpiteensä suunnilleen aikataulussa ja edenneet omien suunnitelmiensa mukaan, kuten seuraavassa luvussa tarkemmin kuvataan. Sen sijaan hankekokonaisuus ei välttämättä hahmottunut ja muotoutunut kehittämisosioita tukevaksi rakenteeksi heti hankkeen alusta alkaen. Samalla kokonaisuuden yhteiset teemat ja tavoitteet eivät ohjanneet ja linjanneet kehittämistoimintaa alussa. Tämän ongelman korjaamiseen on vielä aikaa nykyisen projektipäällikön toimesta. Seuraavassa on koottu vertaisarvioinnissa syntyneitä huomioita kehittämisosioiden toiminnasta hankekokonaisuuden tavoitteisiin nähden. Tavoitteet ovat samat jotka esiteltiin luvussa kolme. Tavoite1. Vahvistetaan iäkkään henkilön osallisuutta ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. Kaikki kehittämisosiot vastuutahoina Asiakkaiden osallisuus on mukana myös jokaisen kehittämisosion omassa hankesuunnitelmassa. Osallisuudessa näyttää olevan kysymys suuresta toimintakulttuurin muutoksesta ja askeleet sitä kohti ovat pieniä. Positiivisia pyrkimyksiä lisätä asiakasosallisuutta ovat esimerkiksi seuraavat asiat: 9

40 - Akselissa kootaan asiakasfoorumi asiakkaiden kuulemiseksi ja keinona osallistaa asiakkaat palvelujen suunnitteluun. - Paraisilla ja Akselissa kehitetään asiakaspalautejärjestelmää, jossa mennään pelkkää palautekyselyä syvempään asiakasymmärrykseen. - Keski-Satakunnassa kokeillaan asiakaskehittäjäryhmää suunnittelemaan eläkkeelle jäävien hyvinvoinnin edistämisen informaatiopakettia. - Satakunnan sairaanhoitopiirissä korostetaan potilaan olevan oman tilanteensa asiantuntija erikoissairaanhoidossa kotiutusta ja kuntoutusta suunniteltaessa. Ehdotus: Rohkeutta kysyä asiakkailta mitä mieltä he ovat, mitä he tarvitsevat, mikä tekee palvelusta tai toiminnasta heidän arjessaan vaikuttavan tai mikä estää toivotun vaikutuksen syntymistä. Samalla kun painotamme kuntalaisen vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, voisi kuntalaisille antaa myös valtaa sanoa, mitä he tarvitsevat hyvinvointinsa tueksi. Tavoite 2. Luodaan moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä, kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. Vastuutahoina Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Kshtky), Posa, Satakunnan sairaanhoitopiiri (satshp), Kuntayhtymä Akseli ja Parainen Palvelutarpeen arviointimalleja on kehitetty paljon niin Kaste-rahalla kuin kuntien perustyönäkin. Myös lainsäädäntö edellyttää palvelun tarpeen arviointia ja jopa määräajassa. Esimerkiksi vanhuspalvelulain 15 edellyttää palvelutarpeen arviointia viivytyksettä laissa erikseen mainituissa tapauksissa. Hyviä pyrkimyksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat esimerkiksi seuraavat kehittämisosioiden toimet: - Paraisilla ja Akselissa työstetään työpajoissa toimintaympäristöön sopiva toiminnan kehittämisen malli. Työpajojen etuna on, että myös työntekijöitä kuullaan, ja uuden toimintatavan sisäistäminen on tehokasta. Muutosvastarinta on vähäisempää, koska työntekijän vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat. Työpajoissa on Akselissa suunniteltu arviointimallia ja moniammatillista hoito- ja palvelusuunnitelmakäyntiä ja liikuntasopimusmallia. - Satakunnan sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön iäkkäiden kehitysvammaista lastaan kotona hoitavien iäkkäiden omaisten ennakoiva tuen tarpeen kartoittaminen. - Satakunnassa erikoissairaanhoidon osastoilla pilotoidaan kotiutuksen mallia, jossa kuntoutus alkaa potilaan tullessa vuodeosastolle. Potilaan omaa asiantuntijuutta omassa tilanteessaan kunnioitetaan. - Paraisilla mallinnetaan moniammatilliset arviointikäynnit ja prosessit arviointijärjestelmäksi. - Pohjois-Satakunnassa otetaan käyttöön gerontologinen kokonaisarvio ikäihmisen kuntoutusmalli. Pohjana on Jaakko Valvanteen kehittämä malli, jota muokataan Pohjois- Satakuntaan sopivaksi. - Keski-Satakunnassa kehitetään seudullinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointimalli. Malli kattaa kaikki ikäluokat alkaen 65- vuotiaista juuri eläkkeelle jääneistä kuntalaisista. 10

41 Ehdotus: Olisiko hankkeessa mahdollista tehdä vertailua eri arviointimenetelmien välillä yhteistyössä kehittämisosioiden ja mahdollisesti projektipäällikön toimesta. Sote-uudistuksen näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön hyväksi havaittu yhteinen arviointikäytäntö ainakin maakuntakohtaisesti. Tavoite 3. Yhtenäistetään kuntoutusketjuja ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. Vastuutahoina Ksthky Posa, Satshp Kuntoutusketjut ovat osa saumattomien palveluketjujen kehittämiskokonaisuutta valtakunnallisesti. Tässä hankkeessa on erityisesti nostettu kehittämisen kohteeksi myös ennakoiva kuntoutus. Lupaavia avauksia ovat esimerkiksi: - Keski-Satakunnassa otetaan käyttöön hyvinvointisopimus, johon asiakasta motivoidaan sitoutumaan. Sopimus tehdään arvioinnin tai kotikäynnin perusteella ja se painottuu erityisesti toimintakyvyn ylläpitämiseen. - Keski-Satakunnassa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa eläkkeelle lähiaikoina siirtyvien ohjaus ja informaatiokokonaisuus, jonka tavoitteena on herättää motivaatio oman fyysisen kunnon sekä sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. - Satakunnan sairaanhoitopiirissä paneudutaan yhteistyön kehittämiseen kuntoutuksen ketjun yhtenäistämiseksi ja ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi. Ketju kattaa palvelut erikoissairaanhoidosta kunnan peruspalveluihin. Kuntoutuksen ketju alkaa potilaan tullessa osastolle. - Satakunnan sairaanhoitopiiri kehittää etsivän kehitysvammatyön mallia. Kohderyhmänä ovat perheet, joissa iäkkäät vanhemmat hoitavat kehitysvammaista lastaan kotona. - Huittisissa kehitetään omaishoitoperheiden tuen ja kuntoutuksen mallia. - Pohjois-Satakunnan gerontologinen kokonaisarvio sisältää myös kuntoutusketjujen ja ennakoivan kuntoutuksen kehittämisen. Ehdotus: Ne kehittämisosiot, jotka ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen, voisivat tehdä yhteistyötä erilaisten olemassa olevien mallien kartoittamisessa, vertailussa ja pilotoinnissa. Tavoite 4. Kehitetään joustavaa ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatioesimerkiksi vanhuksen kotona ja vakiinnutetaan muutakin palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. Vastuutahoina Ksthky, Satshp Mobiililaitteista ja etäkonsultaatiosta on jo saatavissa jossain määrin tietoa ja käyttäjäkokemuksia. Teknologian käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluissa sisältyy haasteita, jotka liittyvät ainakin henkilöstön osaamiseen, asiakkaiden asenteisiin ja laitteiden ja teknologian luotettavuuteen hoito- ja hoivatyön tukena. Toimintakykyisenä ikääntyminen -hankkeessa kokeiltiin erilaisia kotona selviytymisen tueksi tarkoitettuja laitteita. Laitteiden 11

42 ei todettu soveltuvan toimintaympäristöön, mutta saatiin hyvää kokemusta niiden käytöstä. Myös henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten asenteet teknologiaa kohtaan muuttuivat myönteisemmiksi, kun asia tuli tutummaksi. Yhteisvoimin kotona -hankkeessa teknologian mahdollisuuksia selvitetään seuraavasti: - Keski-Satakunnan kunnissa ollaan kuntien perustyönä ottamassa käyttöön kotihoidon, mobiili toiminnanohjausjärjestelmä Nakkilaa lukuun ottamatta. Hanke tukee järjestelmän edellyttämän toimintakulttuurin muutosta ja kotihoidon resurssien uudelleen arviointia ja kohdentamista. - Muilla kehittämisosioilla ei hankesuunnitelmissaan ollut teknologian käyttöön liittyviä tavoitteita tai toimenpiteitä. - Akselissa on kuntien perustyönä otettu kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmä käyttöön tammikuussa Hankkeessa sen vaikutuksia seurataan kehittämisosion tavoitteiden näkökulmasta mm. optimoinnin vaikutuksia omahoitajuuden toteutumiseen sekä välittömän työajan lisääntymiseen ja sen siirtymiseen asiakkaan hyödyksi esim. liikuntasopimusten toteutukseen. Ehdotus: Kiinnitetään huomiota kokemusten dokumentointiin. Tavoite 5. Kehitetään kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien seurantaa. Vastuutahoina kehittämisosioiden suunnitelmien mukaan Satshp, PoSa, Ksthky, Akseli Kuntoutus- ja palvelusuunnitelma-malleja on kehitetty viime vuosina runsaasti. Uusia ei todennäköisimmin tarvitse kehittää, vaan parantaa ja soveltaa olemassa olevia. Käytännössä lienee ongelmana suunnitelmien seurannan puutteet. Siksi on erittäin hyvä, että tässä hankkeessa paneudutaan seurantaan. Seuraavassa esimerkkejä tämän tavoitteen mukaisesta toiminnasta: - Akselissa kehitetään hoito- ja palvelusuunnitelmien arviointijärjestelmä, joka sisältää myös suunnitelmien seurannan. - Satakunnan sairaanhoitopiirissä kuntoutussuunnitelman seurannan tehostaminen on osa kokonaisvaltaista kuntoutusprosessia, joka käynnistyy jo vuodeosastolle tultaessa. - Pohjois-Satakunnan kokonaisvaltainen gerontologinen arviointimalli huomioi myös suunnitelmien seurannan. - Hankkeiden suunnitelmien perusteella voi päätellä, että seuranta sisältyy kehitettäviin prosesseihin, mutta kovin tarkkaan sitä ei ole ilmaistu kaikkien kehittämisosioiden tavoitteissa tai toimenpiteissä. Ehdotus: On syytä tarkistaa hankesuunnitelman logiikka ja sen suhde kehittämisosioiden suunnitelmiin. Tämä tavoite oli melko heikosti esillä kehittämisosioiden suunnitelmissa. 12

43 Tavoite 6. Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. Vastuutahot kehittämisosioiden suunnitelmien mukaan ovat. Ksthky, Posa, Satshp, Parainen ja Akseli Tähän tavoitteeseen kohdentuvia omia tavoitteita ja toimenpiteitä löytyi kolmen kehittämisosion omista asiakirjoista. - Pohjois-Satakunnassa kokeillaan moniammatillisen arviointiryhmän käyttöä arvioimaan ja suunnittelemaan kotiutujan palvelu- ja kuntoutustarvetta. - Keski-Satakunnassa luodaan moniosaamiseen perustuva palvelukokonaisuus, jossa sosiaalija terveydenhuollon perus- ja erityisosaajien yhteistyö saadaan hyödynnettyä asiakkaan parhaaksi. - Satakunnan sairaanhoitopiirissä kehitetään yhteistyötä kuntoutuksen ketjun yhtenäistämiseksi ja ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi. - Akselissa palvelutarpeen arviointiin liittyvässä prosessissa hops-käynnillä on mukana moniammatillinen tiimi, joka huomioi asiakkaan toimintakyvyn eri osa-aluita. Vertaisliikuttajatoiminta on myös eri organisaatioiden yhteistyötä. Ehdotus: Olisi aiheellista nyt hankeen alkuvaiheessa keskustella mitä tämä tavoite käytännössä tarkoittaa. Miten kehittämisosioissa tehdään työtä tämän tavoitteen suuntaisesti ja miten muut voivat hyötyä tehdystä kehittämistyöstä. Yhteistyöverkostot ovat hyvä tuki ja apu silloin kun niiden tehtävä on selkeä ja riittävän tärkeäksi koettu. Tavoite 7. Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Vastuutahoina kaikki kehittämisosiot Tämän ja edellisen tavoitteen ero lienee siinä, että tässä seitsemännessä tavoitteessa halutaan painottaa erityisesti toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista ja sen osaamisen lisäämistä. Verkostoituminen tässä kohdentunee samoin toimintakykyä ylläpitävään osaamiseen, kun se edellisessä tavoitteessa kohdentui kuntoutuksen arviointiin ja toteuttamiseen. Tarkoituksena tuskin kuitenkaan on, että muodostetaan erilaisia verkostoja osaamistarpeiden ympärille. Tarkoituksenmukaisempaa lienee käyttää jo olemassa olevia verkostoja, joiden tehtäviä ja toimintaa tarkennetaan. Kaikissa kehittämisosioiden suunnitelmissa oli mainintoja tähän tavoitteeseen liittyen. Vertaisarvioinneissa osaamisen lisääminen tuli esiin lähinnä koulutusten järjestämisenä ja Paraisilla työpajatyöskentelynä. Ehdotus: Olisi hyvä miettiä miten koulutuksissa saatu oppi siirtyy yksilön osaamisesta työyhteisön ja organisaation osaamiseksi. Esimerkiksi Paraisten ja Akselin työpajatyöskentelyä voisi esitellä myös muille kehittämisosioille. Verkostoitumisen tarkoituksen kirkastaminen saattaa olla paikallaan, jotta ei synnytetä päällekkäisiä verkostoja, joihin ei ehditä osallistua. 13

44 6. Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Vertaisarviointikeskusteluista laadittiin muistiot. Arvioivassa roolissa olevan osion työntekijä laati muistion. Muistio toimitettiin arvioitavan kehittämisosion työntekijöille. Oman kehittämisosion muistiosta kukin voi tarkistaa, mitä keskustelua oma kehittämisosio on saanut aikaan, mitä on ihmetelty, mikä on tehnyt vaikutuksen ja mitä kehittämisvinkkejä on saatu arvioijalta. Tässä raportissa ei käydä yksityiskohtaisesti kehittämisosioittain saatua palautetta läpi. Sen voi kukin tarkistaa muistiosta. Vertaisarviointikeskustelut käytiin hyvin luottamuksellisessa hengessä. Luottamuksellisuuden säilymiseksi tässä raportissa käsitellään kaikkia kehittämisosioita kokonaisuutena, joka se hankesuunnitelman mukaan onkin. Seuraavista arviointituloksista kannattaa ottaa harkiten opiksi. Seuraavassa on koottu vertaisarviointikeskustelujen tuloksia keskusteluissa esitettyjen kysymysten alle. Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet ja mitkä niistä näyttävät olevan toteutumassa? Missä alustavasti on jo syntymässä tuloksia tai käytännön hyötyjä? (Vertaisarviointilomakkeen kysymykset 1, 2, 3 ja 5) Kunnat ja kuntayhtymät ovat lähteneet Yhteisvoimin kotona -hankkeeseen harkitusti ja paneutuneet tavoitteiden miettimiseen huolella ja todellisista tarpeista lähtien. Joissakin tapauksissa on kehittämistyön alkamisen jälkeen tullut ilmeisen tarpeelliseksi rajata tavoitteita. Kehittämistyön on ajateltu olevan haasteellisempaa monestakin syystä. Muutosvastarinnan voimakkuutta voi olla vaikea arvioida etukäteen. Työyhteisöissä on meneillään monenlaisia muutoksia ja hankkeelle ei välttämättä jää aikaa siten kuin oli suunniteltu. Työyhteisöt kohtaavat myös tilanteita, joihin tulee reagoida välittömästi, jolloin hanke jää hetkittäin sivuun. Hankesuunnitelma on asiakirja, joka on esitetty rahoitusta haettaessa ja siinä mielessä sitova. Hankesuunnitelman pohjalta on kuitenkin hyödyllistä tehdä toteuttamissuunnitelma. Tähän suunnitelmaan voidaan tehdä rajauksia ja tarkennuksia, jotka eivät vaikuta rahoituksen myöntämisen perusteisiin. Suuremmat muutokset on hyväksytettävä hankkeen määrätyn protokollan mukaan esimerkiksi ohjausryhmässä, hankehallinnossa ja rahoittajan edustajalla. Rajaukset ja tarkennukset voivat olla kuitenkin hankkeen onnistumisen kannalta hyödyllisiä. Seuraavat kehittämistyön tavoitteet näyttävät arvioinnin perusteella olevan toteutumassa ja niissä voidaan nähdä merkkejä ensimmäisistä tuloksista. - Pohjois-Satakunnassa (PoSa) on toteutumassa gerontologinen kokonaisarvioinnin malli ja käytäntö. - Keski-Satakunnassa (Ksthky) sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö asiakastyössä on saanut hyvää palautetta. - Hyvinvointisopimus tai arkiliikuntasopimus ollaan ottamassa osaksi ennaltaehkäisevää kuntoutusta Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä ja kuntayhtymä Akselissa. 14

45 - Matalan kynnyksen palvelu, yhteistyö kolmannen sektorin ylläpitämän seniorineuvolan kanssa on jo vakiintunut PoSa:n alueella. - PoSa:ssa kehitetään kuntouttava päivätoiminnan malli, joka jää pysyväksi. - Kuntoutusosaston toimintamallin käyttöön otto PoSa:ssa. - Kotiutusfysioterapeutin työnkuvaa ja toiminnan mallinnusta jatketaan PoSa:ssa, koska se on koettu tarpeelliseksi. - Akselin alueella ja Paraisilla ollaan kehittämässä ja ottamassa käyttöön palvelutarpeen arviointijärjestelmä ja yhtenäinen käytäntö koko kotihoitoon. - Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella kehitetään ja otetaan käyttöön etsivän kehitysvammatyön malli. - Kuntoutuksen yhtenäistä ketjua erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin ja edelleen kotihoitoon kehitetään sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa. - Huittisissa omaishoitajien tuen malli on valmistumassa. Sairaanhoitopiirissä kohderyhmänä ovat erityisesti kehitysvammaisten iäkkäät omaiset. - Paraisilla ja Akselissa kehitetään asiakaspalautejärjestelmää. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? (Vertaisarviointilomakkeen kysymys 4) Tällä kysymyksellä halutaan kannustaa hanketyössä mukana olevia havainnoimaan ja dokumentoimaan toimintaympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Heikotkin signaalit voivat olla merkityksellisiä ennakoinnin kannalta. Kehittämisosioiden toimijat mainitsivat arvioinnissa seuraavia odottamattomia asioita: - Vanhusneuvostot ovat aktiivisia. - Yhteistyötahojen asenne on positiivinen. - Hanketyön osa-aikaisuudessa on pulmana esim. 50 % työajan rajallisuus suhteessa tavoitteisiin. - Koulutusten järjestämisessä on ollut suuri työ. Työntekijät halusivat koulutusta pääasiassa sellaisista asioista, joista heillä jo on tietoa. Sairaanhoitopiirin kehittämisosio teki asiasta alkukartoituksen hankkeen alussa. - Kehittämisen kohteena olevan asian odotettua huonompi tilanne on ollut joillekin kehittämisosioille yllätys. - Hankkeen tavoitteiden painoarvon tarkentaminen on vienyt voimavaroja. - Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on hidasta. - Taloudelliset resurssit ovat olleet odotettua rajallisemmat. - Kuntayhtymän kuntien erilaisista valmiuksista olla mukana on syntynyt kulttuurien yhteentörmäyksiä. - Tukiryhmässä käyttöön otettu työpajatyöskentely on antanut paljon. On voitu puhua ja on saatu luotua keskusteluyhteys eri tahojen välille. Osallistettu enemmän osallistujia. - Hankkeen alussa on ilmennyt tarve tehdä suuria muutoksia hankesuunnitelmaan. - Joidenkin tavoitteena olevien asioiden kohtaama vastustus onko aiheellista luopua niistä? 15

46 Onko potilas- /asiakastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia, miten ne voidaan todentaa? Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta ja miten ne voidaan todentaa? (Vertaisarviointilomakkeen kysymykset 6 ja 7) Vertaisarviointikeskusteluissa näissä kysymyksissä eniten tuotti hankaluutta todentaminen. Kehittämisosioita haluttiin tällä kysymyksellä kannustaa mututuntuman sijaan selvittämään tulosten pätevyys eri näkökulmista siten että voidaan esittää näyttöä tulosten oikeellisuudesta. Arviointitilaisuuksissa keskusteltiin esimerkiksi palautekyselyistä, asiakkaista koottujen arviointiryhmien käytöstä, tilastoista ja vaihtoehtoisten skenaarioiden kustannuslaskelmista todentamisen keinoina. Seuraavia tuloksia on nähtävissä kysymysten määrittelemässä yhteistyössä: - Omaiset ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä moniammatillisesti toteutettujen kotikäyntien yhteydessä. Tyytyväisyyden todentamista, dokumentointia ei ole tehty. Ksthky, Akseli - Vanhusneuvostojen rooli on entistä ryhdikkäämpi, edustaja on mukana moniammatillisessa työryhmässä. Ksthky (Kokemäki). Yhteistyö vanhusneuvoston kanssa on parantunut, ei vielä konkreettista näyttöä. Parainen - Kuntoutuksen tuloksellisuus on todennettu mittauksia ja niistä saadut tulokset osoittavat sen vaikuttavuuden. Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä. - Asiakkaan on vaikea ottaa kantaa palvelujärjestelmään. Kyselylomake jätetään arviointikäyntien yhteydessä. Edelleen kehitteillä. Akseli - Yhteistyötä muun muassa liikuntasopimuksen osalta on tehty kotihoidon tukipalvelujen kanssa ja kunnan liikuntatoimen kanssa vertaisliikuttajatoiminnassa. Todentamisen keinoja ei vielä ole. Akseli - Hankkeen toteutuksessa on koko ajan mukana kumppanuusajatus, joten eri toimijoiden näkökulmat ovat mukana kehittämisessä. Satshp - Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen tuo jatkossa ratkaisun todentamisen kysymykseen. Parainen - Huittisissa omaishoitajien ryhmätoimintaan osallistuneiden arviointiryhmä arvioi omaishoitajien tuen vaikutuksia. Suunnitteilla on myös palautekysely. Tukitapaamisiin osallistuneiden lukumääriä seurataan. - Huittisissa tehdään yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa omaishoitajien tukemisessa. - Huittisissa on kaksi päätoimista hoitajaa omaishoitoperheiden käytössä. Omaishoidon tuen vaikutusten todentamiseen etsitään keinoja. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumista tai olleet kehittämistyön esteenä? Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? (Kysymykset 8 ja 9) Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumista: - Yhteinen innostus on ollut eteenpäin vievänä voimana. - Omat mielipiteensä on ilmaistava rohkeasti. - Tukiryhmän osallisuus ja osallistuminen on auttanut onnistumaan. - Vanhuspalvelujohtajalta on saatu vahva tuki. - Hanketyöntekijöillä on toisiaan tukevaa erilaista osaamista. - Työyhteisössä on positiivinen asenne kehittämistä kohtaan. - Hanke vaatii paljon itsenäistä työskentelyä. 16

47 - Tarvitaan harkintaa ja malttia. - Työyhteisössä on hyvä työporukka - Hankkeen aihe on aina ajankohtainen - Työryhmien kehittäjäpersoonat, muutosagentit ovat tarpeen. - Projektisuunnittelijan läsnäolo kentän työntekijöiden arjessa koetaan tärkeäksi. Mitkä tekijät ovat olleet kehittämistyön esteenä? Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut: - Ajanpuute hankaloittaa, mm palaverien aikojen sopiminen on vaikeaa. - Aikataulu ei ole pitänyt, on liikaa töitä yhdellä kertaa. - Vanhustenhuollon johtaja kokee, ettei ehdi osallistua kehittämiseen niin paljon kuin haluaisi. - Henkilöstön asenne ja että hankkeeseen yritetään sälyttää sille kuulumattomia tehtäviä. - Hanketyöntekijöille olisi pitänyt tehdä tehtäväkuvaukset heti alussa. - Kuntayhtymän laajuus ja erilaiset toimintakulttuurit ovat olleet haasteena. - Henkilöstövaihdokset ja projektipäällikön vaihtuminen ovat ainakin hidastaneet kehittämistyötä. - Hankebyrokratia on raskasta. Työmäärä koetaan suuremmaksi kuin aikaisemmissa hankkeissa. - Hanke on todella laaja, on vaikeaa saada se hallintaan. - Kilpailutusten teko on vaikeaa. - Budjetti on niukka. - Kuntayhteistyö on hidasta, aikataulutus on vaikeaa. - Muut samanaikaisesti toteutettavat muutokset ja uudistukset kuntaorganisaatiossa vievät aikaa ja huomiota. - Yhteinen ymmärrys on vielä hakusessa, mm liikuntasopimuksen merkityksessä. Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan ja miten ne on saatu juurtumaan? Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? (Kysymykset 10 ja 11) Hanke on tätä vertaisarviointia tehdessä vielä siinä vaiheessa, että jo juurrutettuja kehittämistyön tuloksia ei juuri ole. Sen sijaan keskustelu juurruttamisesta ja sen edellytyksistä on tarpeellista. Maaperää tulee muokata hankkeen alusta alkaen jotta, juurtumisen edellytykset ovat kunnossa. Juurtumassa olevia kehittämistyön tuloksia ovat: - Huittisissa omaishoitajien hyvinvointikyselyt ja kotikäynnit ja hyvinvointikyselyn yhteydessä jaettava omaishoidon opas omaishoitajille näyttävät juurtuvan pysyviksi - Pohjois-Satakunnassa kuntouttava päivätoiminta ja kuntoutumisyksikkö ovat jäämässä pysyviksi. Ne on myös huomioitu talousarviossa. - Keski-Satakunnassa halutaan juurruttaa kotikäyntien yhteistyömalli. Juurtumista edistävinä tekijöinä pidettiin vertaisarviointikeskusteluissa: - Riittävän pitkä hankeaika on edellytys juurtumiselle. - Aktiivinen asenne on tärkeää, huolehditaan ja pidetään kiinni sovituista käytännöistä. - Esimies on tärkeässä asemassa. - Pitää olla näyttöä tuloksellisuudesta tai vaikuttavuudesta. 17

48 - Uutta mallia kokeillaan käytännössä ja sitä voidaan korjata. - Kehittämiseen osallistuvat kaikki ne, joita toiminta koskee. - Tiedottamisen merkitys on suuri. - Se miten kunnat tarttuvat haasteeseen, vaikuttaa hankkeen tuotosten juurtumiseen. - Perustelut juurrutettavalle toiminnalle olivat olemassa, hanke vahvisti ja todensi tarpeen. - Hankkeen kautta järjestettävät kuntoutuskoulutukset ovat olleet tarpeellisia. - Hanketyössä olevat ovat myös käytännön työssä. - Innokkuus. - Ne ihmiset tekevät jatkossakin, jotka tekevät nyt hankkeessa, silloin juurtuminen tapahtuu automaattisesti. - Ei suunnitella projektityöntekijöiden varaan eikä uusien vakanssien varaan. - Riittävät resurssit ovat olemassa tai luvattuna jo kehittämisvaiheen alkaessa. Juurtumista estävinä tekijöinä pidettiin vertaisarviointikeskusteluissa: - Hanketyöntekijän osa-aikaisuus, ei ole aikaa juurrutukseen. - Miten uusi toiminta tulee rutiiniksi, jos potilaiden välillä voi olla aikaa jopa 3kk? - Asenteet työyhteisössä. - Henkilöstön sitoutumattomuus on juurtumisen este. Vertaisarviointikeskusteluissa pohdittiin sitä, kenen tehtävänä on henkilökunnan sitouttaminen. Onko esimiehen, hanketyöntekijän, hankkeen tukiryhmän vai kenen tehtävä? - Asenteet ja uuden pelko, esimerkiksi mobiilin käytössä, tuottavat vaikeuksia. Juurtumisen edellytyksiä voidaan parantaa arviointikeskustelujen mukaan: - Suunnitelmallisuudella. - Tulosten mittaaminen, vaikuttavuuden osoittaminen, kustannusvaikuttavuuslaskelmat parantavat edellytyksiä. - Sopivilla työskentelytavoilla, esimerkiksi työpajatyöskentely, työryhmätyöskentely. - Jatkuva vaihtoehtoja vertaileva keskustelu luo juurtumiselle edellytyksiä. - Koulutuksella, tiedonkululla ja työyhteisön hyvässä hengessä toteutettavilla kehittämispäivillä voidaan luoda maaperää uuden juurtumiselle. - Hyväksytäänkö muutoksen tarve paremmin, jos myös asiakkaat ilmaisevat sen olevan hyväksi? - Perehdytyksessä on otettava huomioon uudet toimintatavat. - Tehdään konkreettinen mallinnus uudesta toimintamallista, käytettään prosessikaavioita ja havainnollistetaan asioita. 18

49 7. Huomioita Edellisessä luvussa pitäydyttiin vertaisarviointikeskusteluissa puhuttuun ja kehittämisosioiden työntekijöiden ja tukiryhmien edustajien näkemyksiin. Lähdemateriaalina olivat vertaisarviointikeskustelujen muistiinpanot ja muistiot. Tässä luvussa olevat huomiot ovat vertaisarviointikeskusteluihin osallistuneiden Pikassoksen työntekijöiden Heli Toroskan ja Matti Mäkelän omia. Kehittämisosiot ovat edenneet hyvin tavoitteidensa mukaisesti. Työntekijöillä on selvästi vahvaa sisällöllistä osaamista osioiden kehittämissisällöissä. Kehittämisosioiden suunnitelmat ovat syntyneet todellisesta tarpeesta, mikä vahvistaa kehittämisen asemaa organisaatiossa. Hanke- ja projektityön logiikassa on kehittämisosioilla vielä opittavaa. Loogisesti rakentuva suunnitelma on selkeä runko kehittämiselle ja siksi erittäin tärkeä ja lopulta myös työntekijän jaksamista parantava. Suunnitelma on hyvä rakentaa siten, että siinä on selkeästi ilmaistu tavoite eli toivottu asiantila. Sen lisäksi luetellaan ne perustellut toimenpiteet, jotka suorittamalla tavoite halutaan saavuttaa. Mietitään, mitä konkreettisia tuotoksia syntyy ja mitä tuloksia saadaan kun tavoitteet toimenpiteiden myötä saavutetaan. Visioidaan, mitä vaikutuksia ja hyötyjä saadaan näkyviin sitten kun ollaan tavoitteen mukaisessa tilanteessa. Kaiken aikaa on hyvä itse arvioida, onko se mitä tehdään (toimenpiteet) linjassa sen kanssa mitä pitää tehdä (tavoitteet). Lisäksi pitää miettiä, miten erityisesti hyödyt ja vaikutukset saadaan konkreettisesti näkyviin. Asiakkaiden kokemusta kannattaa rohkeasti kysyä! Riskeinä joissakin kehittämisosioissa on laaja hankesuunnitelma, joka myöhemmässä hankevaiheessa voi kostautua aikapulana. Kannattaa harkita kehittämisosion rajaamista. Asiasta on keskusteltu vertaisarviointien arviointien yhteydessä. Tavoitteiden tulkinnanvarainen ilmaisu hankaloitti arviointia. Esimiesten tuki on tärkeä. Se luo edellytyksiä sekä henkilöstön jaksamiselle että tulosten juurtumiselle. Hankebyrokratia koettiin raskaaksi erityisesti kun työntekijä on osa-aikainen. Projektipäällikön vaihtuminen on haitannut hankkeen toimintaa. Projektipäällikön ja hankehallinnon koettiin antaneen ristiriitaisia ohjeita. Syynä oli todennäköisesti projektipäällikön vaihtuminen alkuvaiheessa. Kehittämisosioiden toiminnan painopisteet hukkuvat helposti perustyönä tehtävän kehittämisen sisälle, jolloin on vaara että tehdään kunnan perusvelvoitteisiin kuuluvia asioita. Selkeä ero mikä on perustyötä ja mihin kohdentuu hankekehittäminen. Tukiryhmien merkitys voi olla parhaimmillaan koko kehittämistyön onnistumista ja tulosten juurtumista edistävä. Tukiryhmän kokoonpano ja työtavat on hyvä miettiä tarkkaan. Kun tukiryhmä 19

50 muodostuu hankkeen tulosten juurtumisen ja käyttöönoton kannalta keskeisistä henkilöistä, tukee se parhaiten kehittämistyötä. Tukiryhmää kannattaa osallistaa kehittämistyöhön. Osallisuus on huomioitu aika ohuesti kehittämisosioissa. Näyttää siltä, että tehdään perinteisen asetelman mukaan kehittämistyötä ammattilaisilta asiakkaille. Olisi myös mahdollista tehdä enemmän yhdessä asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Kehittämisosioiden suunnitelmissa puhutaan kehittämisestä silloinkin kun on kysymys olemassa olevan mallin käyttöön ottamisesta. Sen sijaan, että kokeillaan ja arvioidaan jo kehitettyjä malleja (esimerkiksi palvelutarpeen arviointi), ilmaistaan asia ikään kuin aiottaisiin kehittää uusi oma malli. Tässä saattaa olla kysymys vain sanallisen ilmaisun epätarkkuudesta. Arviointikeskustelujen mukaan ns. omat mallit ovat tosiasiassa enimmäkseen olemassa olevien mallien sovelluksia omaan toimintaympäristöön. Kehittämisosioiden kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä. Esikerkiksi arviointimalleja, liikuntasopimusten eri versioita voisi selvittää ja arvioida yhdessä. Näin kertyneellä tiedolla on hyvin dokumentoituna käyttöä myös muille. Hankkeen puitteissa olisi mahdollista valmistautua etukäteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ottamalla käyttöön maakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä. Kehittämistyö saisi tällöin voimaa kuntien välisestä yhteistyöstä. Kehittämisosioissa tehdään kuntatai kuntayhtymäkohtaista omaa kehittämistä. 20

51 Yhteisvoimin kotona -hankkeen väliarviointikysely Kysely lähetetty 104 Vastanneita 31 Vastausprosentti 29,81 % 1. Missä roolissa vastaat? Vastaajien määrä: 31 Avoimet vastaukset: Muu, mikä? - kotihoidon palveluohjaaja - Varajäsen - Vanhusneuvoston puh,joht 2. Minkä alueen/kehittämisosion toiminnassa olet mukana? Vastaajien määrä: 31

52 3. Kuinka hyvin tunnet hankkeen? Vastaajien määrä: Mikä on omasta näkökulmastasi hankkeen/kehittämisosion tärkein tavoite? Toisin sanoen mitä hankkeen pitäisi saada aikaan syksyyn 2016 mennessä? Vastaajien määrä: 30 - Kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien seurantaan olisi hyvä saada yhtenäiset ja toimivat käytännöt. Samoin palvelutarpeen arviointimallien yhtenäistäminen olisi tärkeää - kotihoidon hoito-ja palvelusuunnitelman näkyväksi työkaluksi muodostuminen - Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön parantaminen - Arkiliikuntasopimukset käytössä Kotiinkuntouttamisyksikkö toimii ja sinne soveltuvat asiakasryhmät määritelty Gerontologisen kokonaisarvioinnin työkalu käytössä - Omaishoitajien jaksamisen tukeminen erilaisten tukimuotojen ja yksilöllisten palvelujen avulla - Tärkein tavoite on se, että saadaan selville kuinka omaishoitajia voitaisiin tukea niin, että siitä olisi heille oikeasti hyötyä. Eri keinojen löytäminen. - Arkiliikkumissopimuskoulutus tärkein tällä hetkellä. - Omassa hankkeessa uusia työkaluja arviointiin, kotiinkuntoutusyksikön toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen - Gerontologisen kokonaisarvioinnin lomake käyttöön ja kotihoitoon arkiliikkumisohjeistus ja koulutusta työntekijöille eli saada hanke juurrutettua myös käytäntöön - Yhteiset toimintatavat kuntayhtymän alueella - Onnistunut kotiutus ja kuntoutussuunnitelma - Yhtenäiset käytänteet hyvinvointia edistävien kotikäyntien ( 80 v.) sekä seulontakyselyiden suhteen 75 vuotiaille. - Tukea ikääntyneiden kotona pärjäämistä, heidän tahdon, toimintakyvyn ja voimavarojen tukeminen hoitopolkujen kaikissa vaiheissa, niin että henkilökunta oppii ymmärtämään toimintakyvyn ja voimavarojen hyödyntämisen osana omaa työtään. - Ikääntyneiden kotonapärjäämisen tukeminen. Henkilökunnan asennemuutos ja toiminta toimintakykyä ylläpitäväksi ja tukevaksi. - Kartoitus asiakkaista ja heidän palveluistaan. - Iäkäihmisten kotona asumisen tukeminen; ennakointi ja oikea-aikaiset palvelut. Asiakkaan omien resurssien löytäminen ja vahvistaaminen, hyvinvointisopimuksien avulla. Yhteiset toiminatamallit kunnissa. Henkilökunnan arviointiosaamisen kehittyminen, palveluketjut. - Parantaa kotihoidon asiakkaiden saamaa hoitoa kuntouttavan hoito otteen kautta mm liikuntasopimusta hyödyntäen. - Omaishoitajille jaksamisen tukea kotiin - Kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi ja moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen siinä sekä liikuntasopimuksen aktiivinen käyttöönotto. Nämä kaikki liittyy asiakkaan kotona pärjäämiseen ja toimintakyvyn tukemiseen - Saada kehittämisosion osa-alueisiin liittyvä kehitystyö niin pitkälle että siitä voidaan jatkaa Akselissa omin voimin käyttäen apuna uusia toimintamalleja. - Hankkeen tavoitteena on ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Saumaton

53 asiakaslähtöinen kuntoutusketju on tässä avainasemassa. - Käytäntö ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnista. - Verkostomalli, millä tavalla ikääntyvät vanhemmat/ikääntyvät lapset voisivat asua yhdessä, jos niin haluavat. Niin että tiedetään, mitä heille kuuluu ja voidaan tukea lapsen poismuuttoa hallitusti. - Tavoitteena on yksilötasolla ennakoida iäkkään henkilön tulevat kotona selviytymisen ongelmat ja puuttua niihin varhaisessa vaiheessa sekä kehittää keinoja kotona selviytymiseen - Tietoyhteydet. Paikallisilla tasolla hyvin toimiviksi. Siis hoito ohjeet esim kotiutustilanteisa - Asiakaspalautejärjestelmä ja yhtenäiset käytännöt palvelun tarpeen arvioon. - Ikäihmisten asialliset, yksilöllisen palveutarpeen pohjalta suunniteltavien ja toteutettavien palvelujen saatavuus ja mallintaminen. Ikääntyvien kehitysvammaperheiden osalta maakunnallinen malli ennakoida ja suunnitella näiden perheiden palvelutarpeet ja tulevaisuuden suunnitelmat. - Hankkeen tärkein tavoite on kehittää ja vahvistaa saumattomia kuntoutusketjuja vanhuksille sekä tukea kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Kehittämisosion tärkein tavoite on mielestäni yhteistyöosaamisen kehitääminen ja yhteistyön lisääminen perustason ja erikoissairaanhoidon välillä. - Toiminnan ohjaamisen ja kehittämisen kautta pysyviä toimintamuotoja - Saumaton asiakaslähtöinen kuntoutusketju (mukaan lukien kotiutuksen ja kuntoutuksen kehittäminen) ja yhteistyön kehittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. 5. Kun ajattelet hankkeen/kehittämisosion toimintaa keväästä 2014 syksyyn 2016, missä asteikolla 1-10 ollaan suhteessa hankkeen tavoitteisiin? Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarv o Hanke on vasta käynnistymässä Hankkeen tavoitteet on jo saavutett u 31 6,16 6. Mikä hankkeen/kehittämisosion tavoitteista toteutuu varmasti? Miksi? Vastaajien määrä: 26 - Jossain määrin kaikissa tavoitteissa tullaan etenemään. Ehkä ei edetä ihan odotetulla tavalla kuitenkaan. - Hopsin moniammatillinen kotikäynti - Kuntoutusyksikkö - on jo perustettu - Omaishoitajien jaksamisen tukeminen lisäämällä tietoa omaishoitajuudesta (Ovet-valmennus, omaishoidon opas) - Uskon että saamme varmasti tietoa siitä mitkä psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset riskitekijät ovat uhkia kotona asumiselle. Myös omaishoitoperheille saatavien tukien määrä laajenee. - Moni on jo toteutunut, esim. kuntouttava päivätoiminta, kotiinkuntoutusyksikkö. - Gerontologinen kokonaisarviointi - Runko gerontologiselle arvioinnille - SOTE-yhteistyönä tehtävät kotikäynnit - hyvinvointia edistävät kotikäynnit 80 vuotiaille ( tai yli 80 vuotiaille). Niitä on tehty joka kunnassa jo aiemminkin. - Kuntouttava päivätoiminta on käynnistynyt hienosti, henkilökunnan valinta osui nappiin ja he ovat kehitysmyönteisiä, ottaavat kaikkea uutta toiminnassaan vastaan. - Kuntoututtavan päivätoiminnan toimintamallin mallintaminen. Toiminta hyvin käynnistynyt ja toimintamallia kehitetään koko ajan. - Kartoitus, haastattelut. Ovat jo tehty. - 75v- ja 80v seulontakysely ja toimintamalli palvelutarpeen kartoittamiseksi. Seudullinen kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointimalli. Mallin luominen on jo melko pitkällä. Tegnologian hyödyntäminen hoitotyön tehostamiseksi. Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä on otettu käyttöön. - Hoito ja palvelusuunnitelman muokkaaminen kuntouttavaa näkökulmaa paremmin huomioivaksi.

54 - Kokonaisvaltaisuus palvelutarpeen arvioinnissa ja moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen sekä asiakasosallisuuden lisääminen (asiakasfoorumit) Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen Gerontologisen osaamisen lisääminen koulutusten kautta - Arviointijärjestelmän kehittäminen, on edennyt hyvin. - Hankkeen tavoitteena on ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. - hyvinvointikäynnit 80-vuotiaille - Uskon, että Satakunnassa saadaan luotua tavoitteen mukaan ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvien kehitysvammaisten palveluihin ohjautumiseen etsivä kehitysvammatyö-työskentelymalli. Ohjausryhmän palaverissa näytti innostusta asiaan olevan En osaa sanoa - Asiakaspalautejärjestelmä. Siinä ollan jo niin pitkällä, että ehditään hyvin saamaan malli/käytäntö valmiiksi ja tekemään esim. toinen kysely ennen hankkeen loppua. - Kv ikäperheiden haastattelut ja palvelutarpeiden kartoitus - Eri toimijoiden saaminen saman pödyän ääreen, toisiimme tutustuminen ja toisten toiminaympäristöjen paremman tuntemuksen saaminen - Kotiutuksen kehittäminen. Asiaan on pajon kiinnostusta omasta organisaatiosta sekä kunnista. Asia koetaan tärkeäksi. Pohjaa asialle luoto edellisen hankkeen aikana. Yhteistyön kehittäminen. On tuotu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ihmisiä yhteen ja tutuiksi toisilleen. Tästä on saatu paljon hyvää palautetta. 7. Mikä tavoite jää todennäköisimmin toteutumatta? Miksi? Vastaajien määrä: 25 - Mikään ei jääne kokonaan toteutumatta. - Mitään tärkeää ei jää toteutumatta, meillä on aktiivinen kehittäminen menossa - Gerontologinen kokonaisarvinoiti - lomakkeet eivät Effica-ohjelmassa RaVa-mittaria lukuunottamatta - Yksityisen, kolmannen sektorin ja kunnan yhteistyön paraneminen koskien omaishoitajia. - Kaikkia asioita saadaan alkuun, mutta uskon että gerontologinen kokonaisarviointi voi jäädä vaiheeseen. - Moniammatillinen arviontityöryhmän kehittäminen - Arkiliikkumisen juurruttaminen käytäntöön - Etäkonsultaation laajentuminen Luvialle ja Eurajoelle, koska kehitystyö pitäisi tapahtua yksityisen toimijan kanssa ja hankerahaa ei siihen voida käyttää. - ohjaus- ja informaatiokokonaisuus juuri eläkkeelle jääneille. Osallistuminen järjestettyihin tilaisuuksiin ei ole kovin innokasta. - Varsinaista "kotiutusfysioterapeuttin" toimintaa ei saada onnistumaan vanhan suunnitelman mukaan. Toiminta saattaa kyllä muokkautua uusien tapahtumien vuoksi ja toiminta voisi ujuttua monen tahon työnkuvaan. - Kotiutusfysiterapeutti toiminta ei juurru alkuperäisen suunitelmana mukaan vaan toiminta muokkautuu uudelleen kuntoutumisyksikön ja geriatrisen kuntoutusjakson yhteyteen Palveluketjujen työstäminen on vielä alkuvaiheessa. KOska siihen ei ole vielä panostettu riittävästi. - Liikuntasopimukseen liittyvä tehtävien jako. Kaikki työntekijät eivät toimi niin kuin on sovittu. - Liikuntasopimusten aktiivinen käyttöönotto toimintakyvyn tukemisessa on haasteellinen osio. Kuntoutuksen (arjen aktiivisuuden sekä tasapainon ja lihasvoiman) merkityksen ymmärtäminen osana asiakkaan hoitotyötä on keskeisessä osassa liikuntasopimuksen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. - Liikuntasopimusmallin kokonaisvaltainen totautuminen...työntekijöiden "asenneongelman" takia.. - Saumaton asiakaslähtöinen kuntoutusketju. - Hyvinvointikäyntien kirjaaminen asiakastietojärjestelmä Pegasokseen. Hyvä kyvymys IT-tukihenkilöille???? - Ikääntyvien oman osallisuuden ja vertaistoiminnan edistäminen yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Mistä löytää tähän työhön koordinoijan? NYKYTASON SÄILYTTÄMINEN KOKONAISUUDESSAAN,jos henkilökuntaa vähennetään - Että käytännöt olisivat samat koko kunnan alueella. Vaatii johdon ja ohjaajien sitoutumisen. - Näillä näkymin tavoitteet saavutetaan. - Osallisuus on osiossamme vaikea toteuttaa, ja omaisten huomioimisen suhteen on annettu ohjeistus, että sitä ei ole syytä painottaa yhtä paljon kuin muita tavoitteita. - Toimenpiteet, jotka oli kohdennettu suoraan omaisten tukemiseen. Suunnitelmat eivät ole saaneet kannatusta omasta organisaatiosta. 8. Mitä hanke/kehittämisosio on tähän mennessä saanut aikaan? Nimeä lyhyesti niitä tuloksia, joita jo nyt on saavutettu.

55 Vastaajien määrä: 29 - Omaishoitajien tukemisessa ollaan ottamassa hyviä askelia. Kotihoidon toiminnan tehostamista mobiilin avulla, arviointikäytäntöjen kehittämisessä näyttäisi tapahtuvan hyvää edistymistä. - Kotihoidon näkyvyys parantunut. Hoito-ja palvelusuunnitelma on tullut tärkeäksi osaksi työtä, se johtaa eteen päin. - Hyvää kartoitusta tehty Verkostoituminen edistynyt - Yhteistoimintaverkosto tullut tutuksi koulutuksen avulla Kuntoutusyksikkö on aloittanut toiminnan - Ovet-valmennus, henkilökunnan kouluttaminen, jaksohoidon vaihtoehtojen lisääminen, - On saatu tietoja erilaisista riskitekijöistä, luotu kysely omaishoitoperheille, tehty ovet valmennusta jota kautta eri ammattiryhmät ovat tulleet mukaan. - Moni on jo toteutunut, esim. kuntouttava päivätoiminta, kotiinkuntoutusyksikkö. - Kuntouttavan päivätoiminnan malli, kotiinkuntoutusyksikön toiminnan aloittaminen ja siihen liittyvä kehittäminen, arkiliikuntasopimuksen kehittäminen - Arkiliikkumisen pilotoinnin hyvä tulos, koulutukset - - Kotikäynnit - Asiakasraati - Toiminnanohajusjärjestelmän tuleminen - Asiakkaiden osallisuus - Verkostoituminen - Yhtenevät kyselylomakkeet ja parityönä tehdyt kotikäynnit koettiin hyvinä ja antoisina. - Kuntouttava päivätoiminta on käynnistynyt. Posan arkiliikuntasopimus on mallinnettu, koulutuksia suunnitellaan. Kuntoutumisyksikön toimintaa mallinnetaan ja henkilökuntaa koulutetaan. Gerontologinen kokonaisarviointi on mallinnettu, käyttökokemuksia kerätään. Moniammatillisen arviointiryhmän toimintaa terveyskeskuksessa kehitetään ja säännöllistetään. Seniorineuvolan kanssa yhteistyötä kehitetään. - Kuntouttavan päivätoiminnan mallinnus, posan arkiliikuntasopimuksen mallinnus, kuntoutumisyksikön toiminnan mallintaminen, henkilökunnan kouluttaminen. - Kartoitettu asiakkaat. - 75v- ja 80v seulontakysely ja toimintamalli palvelutarpeen kartoittamiseksi. 65-v asiakasraati + mallinnus. Mobiili toiminnaohjausjärjestelmä kotihoidon asiakastyössä. - Perustellusti esitetty henkilökunnalle miksi kuntouttavaa hoito-otetta tarvitaan ikäihmisten kanssa. Organisaation tehtäväkuvauksia on muutettu ja selkeytetty tavoitteena toimiva kokonaisuus. - Toimintamallit ja vastuunjaot tehty palvelutarpeen arvioinnissa ja liikuntasopimusmallissa. Niitä täydennetään ja tehdään korjaavia liikkeitä käytännön mukaan. Asiakastyytyväisyyskyselyn runko on tehty, kysely lähtee alkusyksyllä. Asiakasosallisuuden lisääminen, I asiakasfoorumi järjestetty Yhteistyön lisääminen esim. kotiutustilanteiden parantamiseen Henkilökunta osallistunut koulutuksiin - Paljon...asiakasosallisuutta lisätty, liikuntasopimumallia lisäjuururutettu, HOPS-käyntien siältö ja kitjaus sekä hoidon tarpeen arviokäynnin sisältöjen muokkausta/juurruttamista..asiakaspalautejärjestelmän suunniteluvaiheessa.. - Suunnitelmana on, että kun ikääntynyt saapuu erikoissairaanhoitoon, tulisi kuntoutusprosessi sekä suunnitelman tekeminen aloittaa heti potilaan tullessa osastolle yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Työryhmissä teemoihin paneudutaan potilastapausten kautta. - hyvä paketti ikäihmisten hyvinvointikäyntien yhteyteen tehtävään palvelutarpeen arviointiin. - On kartoitettu asiakkaita ja haastattelut ovat meikein kaikki tehty. Ohjausryhmä sai väliaikatietoja ja keskustelu oli vilkasta ja alkusyksystä palataan asiaan ja yritetään luoda toimintamallia. - koulutus yhdessä eri vastuualueiden kesken. kuntokoulutusta järjestetty asiakkaille tehtävä arkiliikuntasopimus valmistumassa - Laitospaikkojen väheneminen kotisairaanhoidon lisääntyessä - Asiakaskysely ja asiakaspalautetilaisuus. Henkilökuntakysely Työpajatyöskentely on aloitettu koulutuksen muodossa. Kotihoidon palveluprosessin malli (oppilastyönä). - kv ikäperheet: - tavoitettu 17 perhettä - saatu hyvä yleiskuva ikäperheiden tilanteesta ja arjesta - saatu näkemys tarpeista - hahmoteltu mallintamista eteenpäin - TYröryhmätyöskentelyt alkaneet, tultu tutummiksi ja työskennelty myös potilastapausten ääressä yhdessä. Saatu näkyviksi kotiutuksen ongelmia moensta näkökulmasta, ja yllättävän samoina näyttäytyvät.

56 - Varsinaisesti kehittäminen kohdistuu kotihoitoon ja ikäihmisen mahdollisuuteen vaikuttaa. Koulutuksia on tullut muillekkin ja laajempi hteistyö eri toimijoiden välillä on ollut hyvin huomioitu - Yhteistyötä on kehitetty käytännössä pilottikuntien ja pilottiosastojen kanssa. Kuntoutusprosessissa on kehitetty yhteydenottoa ja ikääntyneiden kotiutuksen tarkastuslistaa kokeiluun. Kotiutukseen liittyen on selvitysten kautta käsitys nykytilasta niin erikoissairaanhoidosta kuin perusterveydenhuollosta kehittämisen tueksi. Järjestetty kotiutusfoorumi keskustelun avaukseksi. Nykytilan kartoitusten kautta on saatu käsitystä kuntouttavasta työotteesta akuuttisairaalassa ja sen mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Gerontologista osaamista on kehitetty koulutusten kautta esim. vanhenemisen ABC. Muita koulutuksia on myös järjestetty. Koulutukset ovat vetäneet hyvin ihmisiä eri ammattiryhmistä ja koko hanke-alueelta. 9. Mitkä näet hankkeen/kehittämiosion suurimpina haasteina? Toisin sanoen mikä/mitkä asiat saattavat estää hanketta pääsemästä tavotteisiinsa? Vastaajien määrä: 31 Avoimet vastaukset: Muu, mikä? - Sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö - Kuntien ja kuntayhtymän välinen yhteistyö. Vaikka asioista sovitaan, miten ne tehdään, aina joku sooloilee omiaan. - Työntekijöille annettava resurssia toiminnan muuttamiseen - Viisi kuntaa ja ky, kaikilla omia tarpeita ja näkemyksiä. - Kuntayhtymässä menossa paljon kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä ja muutoksia hankkeen lisäksi - työntekijöiden sitoutuminen - asiakastietojärjestelmä - Ohjaajien sitoutumattomuus

57 - uusien toimintamallien sisäänajo vie aikaa - toimintaympäristönä ketju erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja kotihoitoon, toiminta koskettaa kaikkia alueen kuntia 10. Hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa iäkkään henkilön ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä lisätä toimijuutta ja osallistumista. Miten kohderyhmän edustajia on tähän mennessä otettu mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen? Vastaajien määrä: 31 Avoimet vastaukset: Kyllä on otettu, miten? - kehittämisosioiden välillä on paljon eroa. - asiakasfoorumi kokoontuu, kyselyitä asiakkaille ja omaisille - tukiryhmässä vanhusneuvoston edustus - Hyvinvointikyselyssä ja niihin liittyvissä kotikäynneissä kyselty toiveita ja tarpeita - kohderyhmälle on tehty erinäisiä kyselyitä ja kotikäyntejä, joiden avulla voidaan kaavailla eri palveluita. - Tukiryhmän kokouksiin kutsutaan vanhusneuvostojen edustajia - osallistunut joihinkin tukiryhmän tilaisuuksiin - On järjestetty asiakasraati, vanhusneuvostot toimivat asiantuntijoina, iäkäs mukana moniammatillisessa työryhmässä suunnittelemassa palveluita - lomakiden suunnitteluun on otettu mukaan vanhusneuvoston jäseniä. Kotikäynneilä on ollut omaisia mukana. - haastatteluilla saatu jo hieman vihiä, mitä tarvitaan ja kuinka paljon - Asiakasraati Harjavallassa, 75-v hyvinvointipäivä tulossa syksyllä - asiakasfoorumi järjestetty - tukiryhmän jäsenenä - Suunniteltu neljä eri teemaan perustuvaa asiakasfoorumia, joita yksi toteutettu. Opinnäytetöitä, joissa hyödynnetty omais- ja asiakasnäkökulmaa - Asiakasraateja perustettu, HOPS-käyntien avulla, Yleisellä tasolla paljon informoitu hankkeesta - vanhusneuvostoissa, ei kuitenkaan kaikissa mikä on harmillista - kotihoidon asiakkaita mukaan ja tietoa vanhusjärjestöille - Asiakaspalautekysely ja asiakaspalautetilaisuus - konkreettisesti haastattelemalla ja olemalla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan + kuntien eli maksaja-asiakkaiden kanssa hyvä yhteistyö - Erilaisissa kokoonpanoissa on osallistettu ikäihmisiä ja heidän omaisiaan, omaishoitajia ja toimijoita. 11. Miten ikääntyneiden ja heidän omaistensa osallisuutta hankkeessa voisi vielä lisätä? Vastaajien määrä: 26 - Perustyössä olisi syytä enemmän kysyä rohkeasti asiakkaiden ja heidän omaistensa käsityksiä ja toiveita - Yhä enemmän pitäisi olla omaisiin yhteydessä, hoito-ja palvelusuunnitelman ajantasaistamispalavereja. Asiakkaan omaa mielipidettä pitää kuunnella enemmän. - Asiakasraadin avulla ja palautetta keräten - Asiakasraati tai vastaava - Yhteiskokoontumisilla mahdollisesti. - Asiakasraadit - Viedä hankkeen tilaisuudet enemmän ns. kentälle eli lähemmäksi kohderyhmiä - Esim. raadista voitaisiin tehdä jokavuotinen tapahtuma