Satakunnan keskussairaala, N2 neuvotteluhuone (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, Pori

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/2015 1(7) YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti klo Paikka Satakunnan keskussairaala, N2 neuvotteluhuone (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, Pori Jäsenet ja (varajäsenet) Remes Jouko, johtaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja (Heikkilä Hannu, ylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja) Lehtonen Anne, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Hievanen Sari, Huittinen (Ruohola Heli, Huittinen) Siren Gun, Parainen (Dahla Janina, Parainen) Laine Hanna, Perusturvakuntayhtymä Akseli (Tolppanen Timo, Perusturvakuntayhtymä Akseli) Vanhatalo, Anne, PoSa (Lehtinen Sirkku, PoSa) Hakanen Katriina, Satakunnan sairaanhoitopiiri Karppanen Satu, STM Heikkilä Rauha, THL Toroska Heli, Pikassos Oy (Häyhtiö Tapio, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Pudas-Tähkä Sanna-Mari, Länsi-Suomen diakonialaitos (Porkka Johanna, Länsi-Suomen diakonialaitos) Teeri Sari, Satakunnan ammattikorkeakoulu Roininen Irma, Satakunnan vanhustuki ry Rahkonen Marja, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus, Satakunnan toimipiste (Reunanen Minna, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus, Satakunnan toimipiste) Ovaska Esko, Turun ammattikorkeakoulu (von Schantz Marjale, Turun ammattikorkeakoulu) Suhonen Riitta, Turun yliopisto Pakarinen Mikko, Turun kaupunki Niemi Mari, hanketoiminnan päällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Halinen Marika, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Harjula Kirsi, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Kutsuttuna Nevalainen Minna, projektisuunnittelija, Satakunnan sairaanhoitopiiri (projektipäällikkö 1.11 alkaen) Hakulinen Tanja, harjoittelija, Samk Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

2 2(7) Avaus ja kokouksen päätösvaltaisuus Puheenjohtaja Jouko Remes : Kokoukseen ovat oikeutettuja osallistumaan sekä varsinaiset jäsenet että varajäsenet, projektipäällikkö ja -sihteeri sekä erikseen kutsutut asiantuntijat. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt THL:n edustajaksi kehittämispäällikkö Rauha Heikkilän. Ehdotus: Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymästä tulee nimetä uusi varajäsen Yhteisvoimin kotona hankkeen ohjausryhmään. Ohjausryhmän varajäsenenä toiminut Sanna Rautalammi on siirtynyt toisiin tehtäviin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Ohjausryhmän edellisen kokouksen asiakirjat ovat luettavissa hankkeen kotisivuilla: Ehdotus: Ohjausryhmä hyväksyy Yhteisvoimin kotona -hankkeen edellisen kokouksen pöytäkirjan liitteineen. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. 3. Selvitys Yhteisvoimin kotona -hankkeen toiminnasta ajalta Esityslistan liitteet: 1. Maksatushakemus Selvitys hankkeen etenemisestä ajalta Selvitys hankkeen henkilöstömenoista ajalta Selvitys Yhteisvoimin kotona -hankkeen asiantuntijapalveluiden käytöstä ajalta Selvitys Yhteisvoimin kotona -hankkeessa järjestetyistä koulutuksista ajalta Projektisihteeri Kirsi Harjula : Lounais-Suomen aluehallintovirastolle (AVI) lähetetään selvitys valtionavustuksen maksatusta varten ajalta lokakuun loppuun mennessä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

3 3(7) Esityslistan liitteinä olevia kustannuslomaketta, selvitystä hankkeen toiminnasta ja tavoitteiden toteutumisesta, selvityksiä henkilöstön ja asiantuntijapalvelujen käytöstä ja hankkeessa toteutetusta koulutuksesta esitellään kokouksessa siltä osin kun ne ovat valmiita ja liitetään pöytäkirjaan. Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi Yhteisvoimin kotona hankkeen maksatushakemuksen toimittaminen ajalta Lounais-Suomen aluehallintovirastoon mennessä. Maksatushakemusta liitteineen ei esitelty kokouksessa. Esityslistan liitteet 1 5 liitetään pöytäkirjaan. Projektisihteeri Kirsi Harjula esitteli alustavat tiedot hankkeen toteutuneista kustannuksista raportointiajalta maksatushakemukseen liittyen sekä toteutuneet kokonaiskustannukset hankkeen koko toiminta-ajalta Diaesitys liitteenä Yhteisvoimin kotona -hankkeen valvonnallinen ohjauskäynti Esityslistan liitteet: 6. Palaute Yhteisvoimin kotona hankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Projektipäällikkö Marika Halinen : Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta kaikkiin Kaste-ohjelman mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin suoritetaan valvonnalliset ohjauskäynnit. Ohjauskäynnillä keskistytään hankkeen hallinnoinnin, kustannusten ja rahoituksen toteutumiseen arvioimalla mm. hankkeen toimeenpanoa, hallinnollisten menettelyjen sujuvuutta sekä kirjanpidon ja talousseurannan järjestämistä, oikeellisuutta ja toimivuutta suhteessa hankkeen tavoitteisiin ja sisällön toteutumiseen. Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemä Yhteisvoimin kotona hankkeen ohjauskäynti oli Ehdotus: Ohjauskäynnillä saadun palautteen mukaisesti todetaan, että ohjausryhmän kokouksiin saa jatkossa osallistua vain hankkeen ohjausryhmän pysyvät jäsenet ja varajäsenet tai erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirjeessä painotetaan, ettei hankkeen järjestämiin menetelmäkoulutuksiin saa osallistua yritysten eikä 3. sektorin palveluksessa olevat henkilöt. Valtionavustus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tukemiseen. Todetaan, että hallinnoijan ohjetta (pvm , sivu 11, kohta koulutukset) sekä hankkeen koulutussuunnitelmaa (pvm ) on päivitetty tältä osin eli Kaste-rahoituksella järjestettäviin koulutuksiin ei voi jatkossa osallistua yritysten eikä 3. sektorin palveluksessa olevat henkilöt, vaan koulutukset on suunnattu kuntatoimijoille. Päätös: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

4 4(7) Merkittiin tiedoksi ohjauskäynnin palaute Yhteisvoimin kotona hankkeen valvonnallisesta ohjauskäynnistä Yhteisvoimin kotona - hankkeen tilannekatsaus Esityslistan liitteet: 7. Tilannekatsaus, projektipäällikkö Marika Halinen 8. Kehittämisosioiden toimintasuunnitelmataulukot syksy 2015 Projektipäällikkö Marika Halinen : Hankkeen kehittämisosioiden toimenpiteet etenevät hankeaikataulun ja suunnitelmien mukaisesti. Esityslistan liitteenä ovat kehittämisosioiden toimintasuunnitelmat syksyn 2015 osalta etukäteen tutustuttavaksi. Esityslistan liitteenä olevaa tilannekatsausta ei lähetetä etukäteen, vaan se esitellään vasta kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan. Yhteisvoimin kotona -hankkeen projektipäällikkö vaihtuu alkaen. Projektipäällikkö Marika Halinen siirtyy toisiin tehtäviin ja tilalle tulee Minna Nevalainen. Minna Nevalainen on työskennellyt hankkeen alusta alkaen SATSHP:n kehittämisosiossa projektisuunnittelijana ja hänellä on aikaisempaa kokemusta projektipäällikön tehtävistä. Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Yhteisvoimin kotona -hankkeen tilannekatsauksen. Päätös: Merkittiin tiedoksi Yhteisvoimin kotona hankkeen tilannekatsaus (liitteenä 7). Projektipäällikkö esitteli tilannekatsauksen mukaisesti hankkeen toimintaa kehittämistoimenpiteittäin esityksen mukaisesti. Käytiin keskustelu Yhteisvoimin kotona hankkeessa kehitellyistä toimintamalleista. Sovittiin, että kehittämisosioissa kehitetyille toimintamalleille esim. liikuntasopimus, arkiliikkumissopimus, hyvinvointisopimus sovitaan yhtenäinen nimi, jota käytetään hankkeen raportoinnissa. Keskustelu: Heli Toroska toi esille, että on tärkeää tuoda hankkeen raportoinnissa esille, mitä osallisuudella saavutetaan hankkeen aikana. Mari Niemi muistutti, että hankkeessa kehitettävien toimintamallien tulisi olla yhtenäisiä ja geneerisiä. Kehittämisosioiden tulee tehdä yhteistyötä toimintamallien kehittämisessä. Hannu Heikkilä kysyi voiko hankkeessa ottaa erva ja/tai sotenäkökulmaa kehitettävien kuntoutuksen toimintamallien osalta yhtenäisten käytäntöjen saavuttamiseksi sotealueella. Todettiin, että projektipäällikkö on kuulunut Satakunnan alueelliseen kuntoutustyöryhmään. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

5 5(7) Akselissa ja PoSasta on hyödynnetty kotihoidossa mobiiliohjausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen vapautuvaa henkilöresurssia sairaspoissaolojen paikkaamiseen. Akselissa lyhytaikaisia sijaisuuksia sairaspoissalojen takia ei ole enää tarvittu. PoSassa on tehty vapautuvalla henkilöresurssilla toimintakykyä ylläpitäviä kotikäyntejä asiakkaille. Keskustelussa todettiin, että kehittämisosioiden toimintamallit tulee kuvata ja toiminta tulee mallintaa, miten jatkossa toimitaan toimintamallien mukaisesti. Puheenjohtaja totesi, että hankkeen loppuraportointiin tulisi sisällyttää numeerista seurantatietoa esim. kunnassa vapautuvasta henkilöresurssista. Hannu Heikkilä toi esille, että on tarve kartoittaa kuntoutuksen resurssit alueella. Puheenjohtaja tiivisti käydyn keskustelun perusteella tärkeinä seikkoina ikäihmisten sitouttamisen liikkumiseen ja terveelliseen ravintoon. Tärke osa-alue on myös ikäihmisten sosiaalisuuden tukeminen. SATSHP kehittämisosiossa kehitetään kuntouttavaa työotetta. Satakunnan keskussairaalan pilotointiosastoilla kokeillaan konkreettisia kuntouttavaa työotetta tukevia asioita potilastyössä, joiden toteutumista ja vaikutuksia hanke arvioi. 6. Yhteisvoimin kotona -hankkeen arviointi Esityslistan liitteet: 9. Vertaisarvioinnin yhteenveto 10. Väliarvioinnin yhteenveto 11. Ulkoisen arvioinnin hankintapäätös Projektipäällikkö Marika Halinen : Yhteisvoimin kotona hankkeen arviointisuunnitelmassa todetaan, että hankkeen arvioinnin tarkoituksena on tukea alueellisten kehittämisosioiden sekä hankehallinnon työtä antamalla ajantasaista palautetta työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeessa toteutettiin ensimmäisen ja toisen toimintavuoden taitteessa ( ) vertaisarviointi osana hankkeen arviointia. Vertaisarvioinnin tarkoituksena oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan sekä edistää hanketta etenemään kohti tavoitteita. Vertaisarviointi toteutettiin kehittämisosioiden välisinä vertaisarviointikeskusteluina, joissa kehittämisosiot toimivat vuorollaan arvioijan ja arvioitavan roolissa. Vertaisarvioinnin toteutti ulkopuolisena asiantuntijapalveluna Pikassos Oy. Hankkeen arviointisuunnitelman mukainen väliarviointi toteutettiin välisenä aikana webropol kyselynä. Kyselyn avulla kerättiin tietoa siitä, ollaanko hankkeessa etenemässä tavoitteiden mukaisesti vai jääkö jotain olennaista huomaamatta. Kysely kohdennettiin hankkeessa mukana oleville tahoille: hanketyöntekijöille, organisaatioiden vastuuhenkilöille, ohjausryhmän jäsenille, alueellisten tukiryhmien jäsenille sekä muille kehittämistyössä mukana oleville. Hankkeen ulkoisesta arvioinnista on tehty hankintapäätös Bureau Veritaksen kanssa. Ulkoinen arviointi määrittyy seuraavien arviointikysymysten kautta: Miten ikääntyneiden ja heidän omaistensa osallisuus Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

6 6(7) on huomioitu ja miten heidät on otettu mukaan hankkeen kehittämistoimiin? Minkälaisia vaikutuksia kehittämistoimenpiteillä on ollut hankkeen kohteena oleviin palvelu- ja toimintamalleihin? Ulkoisen arvioinnin työsuunnitelma sisältää perehtymisen aineistoon, arviointisuunnitelman laatimisen, haastattelut, näyttöjen keräämisen ja arviointiraportin. Ulkoinen arviointi toteutetaan syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Esityslistan liitteenä ovat vertaisarvioinnin ja väliarvioinnin yhteenvedot sekä ulkoisen arvioinnin hankintapäätös. Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelua Yhteisvoimin kotona -hankkeen arvioinnista. Päätös: Merkitään tiedoksi vertaisarvioinnin ja väliarvioinnin yhteenvedot sekä ulkoisen arvioinnin hankintapäätös. Väliarviointi toteutettiin keväällä Väliarviointikysely lähetettiin hankkeen ohjausryhmälle, vastuuhenkilöille, kehittämisosioiden hanketyöntekijöille ja vastuuhenkilöille sekä muille kehittämistyössä mukana oleville. Ulkoinen arviointi toteutetaan syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. 7. Muut asiat Puheenjohtaja ilmoitti, että tutkimus- ja kehittämistoiminta siirtyy sairaanhoitopiirin johtajan Ahti Piston alaisuuteen. Uusi johtajaylilääkäri Ermo Haaviston on aloittanut työssään Mari Niemi totesi, että sairaanhoitopiirin johtajan Ahti Piston kanssa on alustavasti keskusteltu, että Kaste-hankkeiden ohjausryhmässä puheenjohtajana toimii jatkossa johtajaylilääkäri Ermo Haavisto. Asiasta tiedotetaan, kun asiasta on päätetty. 8. Seuraava kokous Projektipäällikkö Marika Halinen : Seuraavaksi ohjausryhmän kokouksen ajankohdaksi ehdotetaan seuraavia päivämääriä ke klo tai ke klo Kokouspaikka päätetään myöhemmin. Kokouksessa ei päätetty uutta ohjausryhmänkokouksen ajankohtaa. Projektisihteeri lähettää ohjausryhmälle kyselyn seuraavasta kokouspäivämäärästä yllä olevien ehdotusten mukaisesti. 9. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

7 7(7) Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Jouko Remes Varapuheenjohtaja Hannu Heikkilä sihteeri Kirsi Harjula LIITTEET Liite 1 Maksatushakemus Liite 2 Selvitys hankkeen etenemisestä ajalta Liite 3 Selvitys hankkeen henkilöstöstä ajalta Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Selvitys Yhteisvoimin kotona -hankkeen asiantuntijapalvelui den käytöstä ajalta Selvitys Yhteisvoimin kotona -hankkeessa järjestetyistä koulutuksista ajalta Hankkeen toteutuneet kustannukset, projektisihteeri Kirsi Harjula Hankkeen tilannekatsaus, projektipäällikkö Marika Halinen Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

8

9

10 1 (14) YHTEISVOIMIN KOTONA Ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen kehittäminen SELVITYS HANKKEEN ETENEMISESTÄ ajalta Marika Halinen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri

11 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteisvoimin kotona hankkeen lähtökohta Hankkeen organisointi 3 3. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Hankkeen toiminta Hankitut asiantuntijapalvelut Hankkeen järjestämä koulutus Hankkeen yhteistyötahot Tiedotus Toiminnan arviointi Talouden toteutuminen.. 14 LIITTEET Liite 1 Selvitys henkilöstön käytöstä Liite 2 Selvitys asiantuntijapalvelujen käytöstä Liite 3 Selvitys hankkeen järjestämästä koulutuksesta Liite 4 Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano

12 3 (14) 1. YHTEISVOIMIN KOTONA -HANKKEEN LÄHTÖKOHTA Ikääntyvien määrä Suomessa kasvaa koko ajan. Laitospaikkojen vähentyessä rinnalle on kehitettävä arviointi- ja kuntoutuspainotteisten yksiköiden toimintaa kotihoidon ja kotona asumisen tueksi. Painopistettä on siirrettävä ehkäisevän, varhaisen tuen ja jalkautuvan työn suuntaan. Kokonaisvaltaisella ja kuntouttavalla työotteella voidaan ylläpitää ja jopa parantaa iäkkään ihmisen toimintakykyä silloinkin kun sitä olisi vain vähän jäljellä. Hanke liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman osaohjelmaan 3, jossa tavoitteena on uudistaa ikäihmisten palvelujen rakennetta ja sisältöä. Kaste -ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa tavoitellaan edellä mainittujen lisäksi vanhenemiseen liittyvän osaamisen lisäämistä, joka sisältyy myös hankkeen tavoitteisiin. Hankkeessa on tarkoitus kehittää moniammatillista osaamista muun muassa vahvistamalla yhteistyöverkostoja eri toimijoiden välillä ja järjestämällä osaamista lisäävää koulutusta. Yhteisvoimin kotona -hankkeen päämääränä on, että ihmiset voivat iästään tai kunnostaan huolimatta elää koko elämänsä kotona. Päätavoitteena on ennakoinnin ja oikea-aikaisten palvelujen kehittäminen. Tarkoituksena on tukea kotona asumista sekä ennaltaehkäistä iäkkäiden muuta palveluntarvetta siten, että tehokaan, tarpeisiin vastaavan kuntoutuksen myötä ikääntyneet selviäisivät arjessa toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Hankkeen kohderyhmänä ovat kuntoutusta tai kotiin annettavia palveluja tarvitsevat ikääntyneet ja heidän omaisensa. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon aiempaa kehittämistyötä, ja otetaan käyttöön muualla jo hyväksi havaittuja toimintamalleja. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. kunnan eri toimialueiden (sosiaali- ja terveys-, kulttuuri-, liikunta-), muiden viranomaistahojen, järjestökentän, yritysten, koulutusorganisaatioiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. 2. HANKKEEN ORGANISOINTI Hanketta hallinnoi Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, vastuullisena johtajana sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri. Hankekokonaisuutta koordinoi sairaanhoitopiirissä kokoaikainen projektipäällikkö sekä 50 %:n työajalla hankkeessa työskentelevä projektisihteeri, joka on yhteinen samaan aikaan käynnistyneen Pois syrjästä KASTE hankkeen kanssa. Hanke toteutetaan Hankkeessa on yhteensä kuusi kehittämisosiota. Oman kehittämisosionsa toimenpiteitä hankkeessa toteuttavat Satakunnan sairaanhoitopiiri, Huittinen, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila), Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Pomarkku, Siikainen), Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) ja Parainen. Hankesuunnitteluvaiheessa mukana oli myös Rauma, joka kuitenkin jättäytyi hankkeesta. Satakunnan sairaanhoitopiirin kaikki jäsenkunnat ovat kuitenkin hankkeessa mukana sairaanhoitopiirin kehittämisosion kautta. Hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä. Kukin kehittämisosio on nimennyt hankkeelle yhdyshenkilön sekä palkannut omat projektityöntekijänsä (liite 1). Kaikkiin kehittämisosioihin on nimetty myös omat tukiryhmät, jotka toimivat projektityöntekijöiden tukena sekä seuraavat ja ohjaavat hankkeen alueellista toimintaa.

13 4 (14) Hankkeen ohjausryhmä varajäsenineen (liite 2) koostuu mukana olevien kuntien tai kuntayhtymien, aluejohtoryhmän, asiakkaiden, 3. sektorin, alueen sosiaalialan osaamiskeskusten, oppilaitosten, THL:n sekä STM:n edustuksesta. Varajäsenillä on myös oikeus osallistua kaikkiin ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii hankkeen hallinnoinnista vastaavan Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri. Ohjausryhmä kokoontui seurantajaksolla kolme kertaa: HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Hankekokonaisuudelle on asetettu kaksi pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Moniammatillisen arviointiosaamisen kehittäminen - Yhtenäisten kuntoutusketjujen kehittäminen Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä hankkeeseen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset kuntoutus- ja kotiin annettavien palveluiden ketjut ja menetelmät, ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Tämä palvelee myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyötä. Hankkeelle on asetettu seuraavia tavoitteita: 1) Vahvistetaan iäkkään ja hänen omaistensa mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan. Lisätään ikääntyneiden ja heidän omaistensa toimijuutta ja osallistumista mm. kehittämällä asiakkaiden palautejärjestelmää. 2) Luodaan moniammatillinen, organisaatiorajat ylittävä, kuntoutustarpeet huomioiva palvelutarpeen arviointimalli, joka on asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen. 3) Yhtenäistetään kuntoutusketjuja, ja kehitetään ennakoivaa kuntoutusta. 4) Kehitetään joustava ja nopeasti tarpeisiin vastaava konsultointimalli mm. videoyhteyksiä hyödyntäen. Mahdollistetaan reaaliaikainen etäkonsultaatio esimerkiksi ikääntyneen kotona, ja vakiinnutetaan palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta parantavan teknologian käyttöä. 5) Kehitetään kuntoutus ja palvelusuunnitelmien seurantaa. 6) Eri toimijoiden ja erikoisalojen välille luodaan yhteistyöverkostoja, jotka vahvistavat toimijoiden osaamista kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ja toteuttamisessa. 7) Lisätään henkilöstön verkostoitumista, osaamista ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen omaksumista. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1) Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen.

14 5 (14) 2) Ennakoiva ja oikea-aikainen yhteistyömalli ikääntyvien palvelutarpeen arviointiin. 3) Yhtenäisen kuntoutusketjun kehittäminen. 4) Etäkonsultaation kehittäminen. 5) Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi. 6) Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen. 7) Henkilöstön osaamisen ja yhteistyön lisääminen. 3.1 HANKKEEN TOIMINTA Kehittämisosioiden seurantaraporttien mukaan kaikki hankkeen kehittämisosiot ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Syksy 2014 meni kaikilla kehittämisosioilla enemmän tai vähemmän hankkeen toimenpiteiden käynnistämisessä ja toimintasuunnitelmien tarkentamisessa. Kevään 2015 alusta alkaen kaikkien kehittämisosioiden toimenpiteet ovat käynnissä suunnitellusti. Seuraavassa on kuvattu hankkeessa tapahtunutta toimintaa raportointijakson aikana keskeisten toimenpiteiden kautta: Toimenpide 1. Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen Asiakkaiden osallisuus ja sen kehittäminen on mukana kaikissa kehittämisosioissa. Asiakasraateja / asiakasfoorumeja on järjestetty hankealueella asiakkaiden kuulemiseksi ja keinona osallistaa asiakkaat palvelujen suunnitteluun. Ikäihmisiä ja palvelujen käyttäjiä on otettu myös jo suunnitteluvaiheessa mukaan miettimään mitä foorumilta odotetaan ja millaisella toimintatavalla edetään. Harjavallassa järjestettiin juuri eläkkeelle jääneille kuntalaisille asiakasraati. Raadin tarkoituksena oli selvittää miten ja minkälaista tietoa noin 65-vuotiaat haluaisivat sosiaali- ja terveyspalveluilta saada sekä osallistaa vaikuttamaan omaan tulevaisuuteen ja tuleviin palveluihin. Nousiaisissa järjestettiin asiakasfoorumi kotihoidon asiakkaille ja heidän omaisilleen. Foorumin aiheena olivat ennaltaehkäisevät palvelut ja palveluohjaus. Asiakasraateja / asiakasfoorumeja on suunnitteilla lisää hankkeen aikana ja suunnitelmissa on mallintaa ja juurruttaa toimintaa hankealueille. Osallisuutta on haluttu vahvistaa myös asiakaspalautejärjestelmiä kehittämällä. Perusturvakuntayhtymä Akselissa ja Paraisilla on yhteistyössä kehitetty asiakaspalautekyselyä ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Esimerkiksi Paraisilla lähetettiin alkuvuonna 2015 suomen- ja ruotsinkielinen asiakaspalautekysely kaikille Paraisten saaristoalueen kotihoidon asiakkaille, jotka saavat säännöllistä kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Omaisille lähetettiin samalla tiedote kyselyn toteuttamisesta. Palautekyselyn tuloksista järjestettiin kyselyyn vastanneille kotihoidon asiakkaille sekä heidän omaisilleen palaute- ja keskustelutilaisuus Paraisilla Kysely tullaan toistamaan ja vastaavia tilaisuuksia tullaan järjestämään uudelleen vielä hankeaikana.

15 6 (14) Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä (Posa) osallisuutta on lisätty muun muassa asiakaspalautteiden ja omaisteniltojen avulla. Huittisissa omaishoitajille järjestetyissä ryhmätapaamisissa on kartoitettu säännöllisesti omaishoitajien toiveita ja otettu huomioon heiltä tulleita kehittämisehdotuksia. Omaisten osallisuuteen on kiinnitetty huomiota myös Akselissa hoito- ja palvelusuunnitelmien seurannan yhteydessä ottamalla yhteyttä omaisiin ja näin pyritty kehittämään omaisyhteistyötä. Satakunnan keskussairaalassa käyneiden ikäihmisten mielipiteitä kartoitettiin aulahaastatteluin 24.8 ja Haastattelulla kartoitettiin ikäihmisten palvelukokemusta haastattelupäivänä kysymällä mm. kokemusta käynnin sujumisesta, annetun tiedon riittävyydestä koskien hoitoa, tutkimuksia ja jatkohoitoa sekä potilaan mukaan ottamisesta hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Vanhusneuvostojen kanssa on tehty yhteistyötä ikääntyneiden osallisuuden lisäämiseksi ja vanhusneuvostot on otettu mukaan suunnittelemaan ja kehittämään hankkeen toimenpiteitä kaikissa kehittämisosioissa. Kohderyhmän edustajia on mukana myös kehittämisosioiden tukiryhmissä. Toimenpide 2. Ennakoiva ja oikea-aikainen yhteistyömalli ikääntyvien palvelutarpeen arviointiin Hankkeen aikana on perustettu ja otettu käyttöön moniammatillisia verkostotyöryhmiä sekä työpajoja toiminnan kehittämisen välineeksi. Esimerkiksi Huittisissa kokoontuu kuukausittain moniammatillinen verkostotyöryhmä. Työryhmässä käydään läpi hyviä käytäntöjä ja kehittämisehdotuksia sekä yhtenäistetään toimintatapoja eri yksiköiden välillä. Tapaamisissa on teemoina ollut muun muassa kotiuttaminen, ateriapalvelut, kuntoutus, kuntouttava työote ja ergonomia. Paraisilla on työstetty kotihoidon henkilöstöstä koostuvissa työpajoissa kotihoidon toimintaympäristöön sopivaa mallia kotihoidon käytäntöjen ja toimintatapojen kehittämiseksi. Tarkoituksena on kehittää hoito- ja palvelusuunnitelmien tekoa sekä seurantaa ja saada yhtenäiset mallit ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin. Akselissa on työpajoissa suunniteltu kotihoitoon palvelutarpeen arviointimallia ja siinä erityisesti moniammatillista hoito- ja palvelusuunnitelmakäyntiä ja siihen liittyvää liikuntasopimusmallia. Työpajojen seurauksen uuden toimintatavan sisäistäminen on ollut tehokkaampaa ja muutosvastarinta vähäisempää, kun työntekijät ovat voineet itse osallistua ja vaikuttaa uuden toimintatavan suunnitteluun ja kehittämiseen. Yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa kehitetään iäkkään kotiutusprosessia. Erikoissairaanhoidon osastoilla pilotoidaan kotiutuksen mallia, jossa yhteydenotto kotikuntaan ja kotiutuksen suunnittelu aloitetaan heti iäkkään potilaan tullessa vuodeosastolle. Kehittämisessä kunnioitetaan myös potilaan omaa asiantuntijuutta omassa tilanteessaan. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kotihoidon henkilöstöä koottiin kesäkuussa 2015 yhteiseen kotiutusfoorumiin suunnittelemaan ja kehittämään kotiutuskäytäntöjä. Toinen suuri kotiutusfoorumi on suunnitteilla. Ikääntyneen korkean riskin kotiutuksen lomakkeen toimivuutta pilotoidaan parhaillaan erikoissairaanhoidossa. Tarkoituksena on kehittää malli riskin havaitsemisen jälkeiseen toimintaan. Toimintamallia suunnitellaan yhdessä pilottiosaston kanssa ja yhteistyössä kuntien kanssa. Tavoitteena on myös kuvata iäkkään potilaan kotiutuspolku. Pohjois-Satakunnassa on saatu valmiiksi gerontologinen kokonaisarviointi ikäihmisen kuntoutusmalli. Mallia on kokeiltu kotihoidossa ja terveyskeskus-sairaalassa ja käyttöä ollaan nyt laajentamassa ja henkilöstöä kouluttamassa mallin käyttöön. Tarkoituksena on, että henkilöstö omaksuu kokonaisarvioinnin osaksi työtään. Gerontologisen kokonaisarviointi lomakkeen pohjana on käytetty geriatri Jaakko Valvanteen kehittämää mallia, jota on muokattu Pohjois-Satakuntaan sopivaksi. Ikääntyneen sairaalapotilaan ja kotihoidon asiakkaan gerontologisen kokonaisarvioinnin määrittely

16 7 (14) sisältää fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja ympäristöolosuhteet huomioon ottavan arvioinnin. Kokonaisvaltainen arviointi tuottaa todennäköisimmin oikean hoitolinjauksen valinnan ja siten paremman hoidon lopputuloksen. Tavoitteena on, että riskiasiakkaista mahdollisimman moni palaa takaisin kotiin eikä päädy pitkäaikaispotilaiksi. Lisäksi kotihoidossa tehdään yksilölliseen gerontologiseen kokonaisarviointiin perustuvat hoito- ja palvelusuunnitelmat. Keski-Satakunnassa kehitetään seudullista ja kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointimallia. Malli tulee kattamaan kaikki ikäluokat alkaen juuri eläkkeelle jääneistä noin 65-vuotiaista 80-vuotiaisiin kuntalaisiin. Kotona asuville 75- ja 80-vuotiaille on lähetetty kotiin Hyvinvointikysely. Asiakas arvioi hyvinvointinsa ja avun tarpeensa liikennevalo-menetelmällä kyselylomakkeeseen ja palauttaa lomakkeen kuntaan. Lomakkeen avulla kannustetaan asiakasta ottamaan vastuuta oman terveyden huolehtimisesta ja toimintakyvyn ylläpitämisestä. Kunnan palveluohjaaja tai vastaava arvioi asiakkaan tilanteeseen perehdyttyään onko yhteydenotto tai kotikäynti tarpeellinen. Tarvittaessa kotikäynti tehdään eritysasiantuntijan esimerkiksi fysioterapeutin tai ravitsemusterapeutin kanssa. Toimenpide 3. Yhtenäisen kuntoutusketjun kehittäminen Kuntoutusketjut ovat osa saumattomien palveluketjujen kehittämiskokonaisuutta valtakunnallisesti. Yhtenäisen kuntoutusketjun kehittämisen lähtökohtana on se, että palvelutarve on arvioitu yhdessä asiakkaan kanssa ja että hänelle on laadittu kokonaisvaltainen kuntoutussuunnitelma moniammatillisessa yhteistyössä. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella on paneuduttu yhteistyön kehittämiseen kuntoutusketjun yhtenäistämiseksi ja ikääntyvän asiakkaan osallisuuden parantamiseksi, ketju kattaa palvelut erikoissairaanhoidosta kunnan peruspalveluihin. Kuntoutuksen tulisi alkaa heti potilaan tullessa osastolle. Yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa on kehitetty yhteydenottoa ja tiedon siirtoa sekä kehitetty kuntoutussuunnitelmaa / arjessa pärjäämisen suunnitelmaa ja tarkastuslistaa iäkkään potilaan kotiutumista varten. Kehittämistoimenpiteessä on mukana pilottiosastoja erikoissairaanhoidosta sekä Satakunnan alueen kuntia. Pilottialueille on koottu suunnittelutyöryhmiä joiden ehdotusten perusteella tehdään uusia toimintakokeiluja liittyen yhteydenottoon, tiedonsiirtoon, kotiutuksen tarkistuslistaan sekä kuntoutus- / arjessa pärjäämisen suunnitelmaan. Pohjois-Satakunnan Ikäihmisten kuntoutus -malli (kuvattu toimenpiteessä 2.) sisältää yhtenäisen kuntoutusketjun ja ennakoivan kuntoutuksen kehittämisen. Tavoitteena on riskiasiakkaiden vähäinen päätyminen pitkäaikaispotilaiksi sekä kotihoidossa tehdyt yksilölliseen gerontologiseen kokonaisarviointiin perustuvat hoito- ja palvelusuunnitelmat. Kuntoutusketjuun liittyy myös kotihoidon asiakkaiden monipuolinen ja osallistava kuntoutuksen suunnittelu. Kotihoidon asiakkaille on hankkeessa kehitetty arkiliikunta- / liikunta- / hyvinvointisopimusmalleja. Mallit kulkevat eri työnimillä mutta silti kaikissa malleissa on taustalla ikääntyneen kokonaisvaltainen arjessa pärjääminen, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja liikunnallinen harjoittelu. Malleja kokeillaan ja kehitellään parhaillaan Pohjois-Satakunnan ja Keski-Satakunnan alueella sekä Akselin alueella Varsinais-Suomessa. Sopimukset tehdään kotihoidon asiakkaille heidän suostumuksellaan arvioinnin tai kotikäynnin perusteella ja ne painottuvat erityisesti ennakoivaan kuntoutukseen. Ensimmäisen sopimuksen yhdessä asiakkaan kanssa laatii esimerkiksi fysioterapeutti tai muu vastuutyöntekijä mutta jatkossa päivityksestä huolehtii kotihoidon henkilöstö. Tavoitteena on, että asiakkaiden säännöllisen harjoittelun myötä huomataan parantumista toimintakyvyssä ja päivittäistoiminnoissa. Asiakkaat saavat onnistumisen kokemuksia ja luottamus kotona pärjäämisestä vahvistuu

17 8 (14) Toimenpide 4. Etäkonsultaation kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalveluissa teknologian käyttöön sisältyy usein haasteita jotka liittyvät henkilöstön osaamiseen, asiakkaiden asenteisiin sekä laitteiden ja teknologian luotettavuuteen hoito- ja hoivatyön tukena. Hankkeessa esimerkiksi Keski-Satakunnassa pyritään tukemaan ja sitouttamaan kotihoidon henkilökuntaa toimintakulttuurin muutokseen, jonka yhtenä osana on mobiilitoiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto¹. Kotihoidon henkilökuntaa pyritään tukemaan muutoksessa esimerkiksi koulutusten avulla. Toimenpide 5. Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi Omaishoitajien tilannetta on kartoitettu Huittisten alueella kotiin lähetettävän hyvinvointikyselyn ja sitä seuraavien kotikäyntien muodossa. Hyvinvointikysely on lähetetty kaikille yli 65-vuotiaille Huittisten alueella asuville omaishoitajille. Kyselyn tulosten perusteella on tehty kotikäynti niiden omaishoitajien luo jotka ovat ilmoittaneet olevansa huolissaan jaksamisestaan ja /tai toivoneet yhteydenottoa. Kotikäynnillä arvioidaan avun ja tuen tarvetta sekä mahdollista tarvetta toimintaterapeutin, fysioterapeutin tai muistihoitajan konsultointiin tai tarkemmin kartoittavaan kotikäyntiin. Omaishoitajille on järjestetty ensitietotyyppisiä valmennuspäiviä sekä koulutusta omaishoitajuuteen. Lisäksi on kehitetty ja lisätty vapaaehtoistoimintaa kotihoidon ja omaishoitajien tueksi. Vapaaehtoisia on rekrytoitu ja koulutettu yhteistyössä seurakunnan kanssa ikäihmisten arjen avuksi. Hankkeessa mallinnetaan Etsivä kehitysvammatyö -toimintamallia, joka on ennakoivan tuen tarpeen malli. Alueella on kartoitettu ja haastateltu perheitä, joissa ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuu kehitysvammainen (jo aikuinen) lapsi. Haastatteluissa kartoitettiin perheiden nykyiset palvelut, toiveet sekä tulevien palvelujen tarve. Tavoitteena on, että etsivä kehitysvammaistyö laajentuu työskentelymalliksi ja sitä pystytään käyttämään valtakunnallisesti ja näin kohderyhmän perheet löytävät ja löytyvät palvelujen piiriin. Toimenpide 6. Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Pohjois-Satakunnan ollaan mallintamassa ikääntyneiden kotiin kuntoutumisyksikön toimintamallia. Ikäinstituutin iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelu -koulutuksen pohjalta on muokattu Kunnon hoitaja -koulutusohjelmaa sopivaksi kuntoutumisyksikön henkilökunnan kouluttamiseksi. Toimintamallissa korostuu ikääntyneen toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutujan omien voimavarojen tukeminen. Kotiin kuntoutumisyksikön asiakkaita ovat päivätoimintatyyppisesti käyvät terveyskeskus-sairaalasta kotiutuneet kuntoutujat, joiden kotona pärjääminen on vielä heikkoa mutta eivät enää tarvitse sairaanhoidollista hoitoa. Tavoitteena on sairaalapäivien lyheneminen ja hyvän kotiin kuntoutumisen myötä sairaalakierteen ehkäiseminen Yhteistyötä on tehty Pohjois-Satakunnan alueella Seniorineuvolan kanssa. Seniorineuvola ohjaa kotona ilman säännöllisiä kotihoidon palveluita selviytyviä asiakkaita aktiivisesti kaupungin ja kuntien, kansalaisopistojen, järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten tuottamiin liikunta- ja kuntoilupalveluihin. Yhteistyö on hankkeen osalta rajattu arkiliikuntasopimuskoulutukseen ja sen hyödyntämiseen seniorineuvolan työssä. Seniorineuvolan henkilöstö on osallistunut arkiliikunta /hyvinvointisopimuskoulutukseen ja näin he pystyvät antamaan paremmin ohjeistusta liikkumisen ja liikunnan suhteen. Lisäksi he pystyvät hyödyntämään arkiliikunta/hyvinvointisopimusta myös sellaisenaan työssään. ¹ Kaste hankkeen osuus toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa on kotihoidossa tapahtuvan toimintakulttuurimuutoksen läpivieminen

18 9 (14) Kuntouttavan päivätoiminnan mallintaminen on myös käynnissä Pohjois-Satakunnassa. Asiakkaiksi on aluksi rajattu kotihoidon asiakkaita, lievästi muistiongelmaisia sekä omaishoidettavia, jotta hoitaja saisi vapaapäivän. Tavoitteena on koota mahdollisimman samantyyppisiä asiakkaita yhteisiin ryhmiin. Kuntouttavan päivätoiminnan tavoitteena on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus ja virkistyminen. Päivätoiminnan ei ole tarkoitus olla asiakkaalle pysyvä palvelu vaan asiakkaan tilanne kartoitetaan esimerkiksi puolenvuoden kuluttua, jotta ryhmään saataisiin uusia asiakkaita. Hoito- ja palvelutoimintasuunnitelma sekä FIM mittaristo otetaan myös käyttöön päivätoiminnan asiakkaille. Keski-Satakunnassa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa eläkkeelle lähiaikoina siirtyvien ohjaus ja informaatiokokonaisuutta, jonka tavoitteena on herättää motivaatio oman fyysisen kunnon sekä sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Lisäksi ikääntyneille ollaan järjestämässä teemapäiviä. Teemapäivässä järjestetään pieniä motivoivia tietoiskuja ikääntyvien liikunnasta, ravitsemuksesta, mielen hyvinvoinnista ja kodin turvallisuudesta. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus testauttaa toimintakykyään. Huittisissa aloitettiin syyskuussa 2015 kerran kuukaudessa järjestettävä Ikäihmisten kahveet. Tilaisuus tarjoaa kaikille alueen ikäihmisille mukavaa yhdessäoloa, tietoa, neuvontaa ja vaihtuvan teeman mukaista ohjelmaa. Tilaisuudessa kerätään palautelomakkeen avulla tietoa ikäihmisten palvelujen tarpeista sekä toiveita ja kehittämisehdotuksia. Toimenpide 7. Henkilöstön osaamisen ja yhteistyön lisääminen Hankkeessa toteutettiin loppuvuodesta 2014 henkilöstön osaamisen kartoitus osana lähtötilannearviointia. Kysely toteutettiin koulutustarvekyselynä webropolilla hankealueen kuntien ja Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Tämän selvityksen pohjalta ja hankkeen koulutussuunnitelman pohjalta hankkeessa toteutettavia koulutuksia täsmennettiin. Hankkeen tavoitteet ovat ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavaa työotetta edellyttäviä. Tämän vuoksi hankkeessa toteutettavat koulutussisällöt ovat näiden tavoitteiden saavuttamista tukevia. Hankkeen koulutusten tarkoituksena on lisätä sellaista osaamista koulutuksen kautta, jota tarvitaan hankkeessa käyttöön otettavien ja kehitettävien toiminta- ja palvelumallien toteuttamiseksi. Yhteistyöosaamisen lisäämiseksi ja voimavaralähtöisen asenneilmapiirin vahvistamiseksi järjestettiin Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote -koulutus keväällä 2015 Porissa, Huittisissa, Harjavallassa, Kankaanpäässä, Maskussa ja Paraisilla. Koulutuksen tavoitteena oli, että eri ammattiryhmien ja organisaatioiden välinen yhteistyö lisääntyy ja palveluketjun saumattomuus paranee. Koulutus tarjosi käytännön menetelmiä verkostomaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöosaamisen kehittämiseen. Tarkempi erittely kaikista seurantajaksolla järjestetyistä koulutuksista löytyy liitteestä 4. Mentorointi on yksi yhteistyöosaamisen kehittämisen väline. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa mentorointia työvälineenä pilotoitiin keväällä 2015 sosiaalipalveluissa kehitysvammaisten kanssa työskenteleville työntekijöille. Tavoitteena oli lisätä henkilökunnan valmiuksia tukea erilaisten elämän muutosten ja ongelmien kanssa kamppailevia kehitysvammaisia sekä auttaa heitä selviytymään nykyisessä asuinmuodossaan. Tavoitteena oli lisäksi vahvistaa henkilökunnan yhteistyöosaamista, tarjota mahdollisuus ammatilliseen kasvuun ja hiljaisen tiedon esille saattamiseen muutostilanteissa. Ikääntyneiden kotiin annettavien palvelujen kehittämiseksi, kotihoidon tukemiseksi sekä kotihoidon välisen yhteistyön lisäämiseksi on Satakunnan alueella koottu kotihoidon verkosto. Tavoitteena on kotihoidon osaamisen vahvistaminen, verkostoitumisen ja yhteistyön mahdollistaminen sekä am-

19 10 (14) matti-identiteetin tukeminen. Ensimmäiset kotihoidon päivät ovat suunnitteilla ja ne on tarkoitus juurruttaa säännöllisesti kokoontuvaksi käytännöksi. Ensimmäisten kotihoidon päivien sisältöä ollaan rakentamassa kotihoidolle osoitetun kyselyn vastausten perusteella. Kuntouttavan työotteen kehittäminen on käynnissä Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa. Nykytilanteen kartoitusten eli haastattelujen ja tilakartoitusten alustavia tuloksia on esitelty pilottiosastojen henkilöstölle sekä isommalle kohderyhmälle järjestetyssä ikääntyneiden toimintakyvyn ja arjen voimavarojen - koulutuksessa. 3.2 HANKITUT ASIANTUNTIJAPALVELUT Hankkeen kehittämistyön tueksi on hankittu asiantuntijapalveluita. Asiantuntijapalveluita on raportointijaksolla käytetty lähinnä koulutuspalvelujen ostoon mutta myös muun muassa asiakasfoorumin suunnitteluun ja toteutukseen, Gerontologisen kokonaisarviointi lomakkeen konsultointiin ja hankkeen vertaisarvioinnin toteuttamiseen. Selvitys hankkeessa käytetyistä asiantuntijapalveluista on liitteenä (liite 3). 3.3 HANKKEEN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS Hankkeen koulutussuunnitelma on hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa Koulutussuunnitelman mukaan koulutusmäärärahaa tullaan käyttämään koko hanketta läpileikkaaviin teemoihin, joilla tuetaan hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Raportointijaksolla hankkeessa on järjestetty koulutuksia moniammatillisen yhteistyön ja yhteistyöosaamisen sekä verkostomaisen työotteen lisäämiseksi. Lisäksi on järjestetty koulutuksia gerontologisen omaamisen, toimintakykyä ylläpitävän ja kuntouttavan toiminnan sekä arviointiosaamisen lisäämiseksi. Selvitys hankkeen järjestämästä koulutuksesta on liitteenä (liite 4). 3.4 HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT Hankkeessa on tehty paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön sisältö vaihtelee konsultoinnista tai koulutusten / tapahtumien järjestämisestä konkreettiseen yhteistyöhön kehittämistoimenpiteen suunnittelussa, organisoinnissa ja toteuttamisessa. Hankkeen kehittämisosiot tekevät yhteistyötä myös keskenään toimenpiteidensä osalta sekä koulutusten ja tapahtumien järjestämisen osalta. Hankkeen yhteistyötahot seurantajaksolla on esitetty kuviossa 1.

20 11 (14) Kuvio 1. Hankkeen yhteistyötahoja seurantajaksolla Hanke on tehnyt seurantajaksolla yhteistyötä myös muiden Kaste hankkeiden kanssa kuten Seniorikasteen (Eksote), PPPR aikuiskasteen, Kotona kokonainen elämä (Kymenlaakson osakokonaisuus) ja Pois syrjästä Kaste hankkeen kanssa. Lisäksi yhteistyötä on tehty muiden hankkeiden kuten Rajatonta liikuntaa hankkeen kanssa. Mukana yhteistyössä ovat olleet kuntien liikuntatoimen edustajat ikääntyneiden vertaisliikuttaja toiminnan ja liikuntasopimusmallin kehittämisen osalta. Muita keskeisiä yhteistyötahoja ovat olleet vanhusneuvostot, sosiaalialan osaamiskeskukset Vasso ja Pikassos, Satakunnan ammattioppilaitokset ja -korkeakoulut, Turun ammattikorkeakoulu, Satakunnan ja Varsinais-Suomen muistiyhdistykset, Omaishoitajat ja läheiset liiton Satakunnan paikallisyhdistys, Isovanhemmat ry ja Perhehoitoliitto.

21 12 (14) Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista keskeisimpinä yhteistyötahoina ovat olleet kuntien kotiutushoitajat, kotihoidon työntekijät ja ohjaajat, muistihoitajat, ikääntyneiden kanssa toimivat sosiaaliohjaajat ja kuntoutusohjaajat, fysioterapeutit sekä kuntien kehitysvammahuollosta vastaavat henkilöt. 3.5 TIEDOTUS Tiedotus ja viestintä ovat tärkeä osa hankkeen toimintaa ja yksi tulosten saavuttamisen perusedellytyksiä. Hankkeelle on tehty viestintäsuunnitelma, joka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa Hankkeen viestintäsuunnitelma, kuten kaikki muukin hankkeen etenemisestä kertova materiaali, löytyy hankkeen kotisivuilta: hankkeet/yhteisvoiminkotona Hankkeen etenemisestä on tiedotettu aktiivisesti hyödyntäen eri kanavia. Etenemisestä on tiedotettu muun muassa paikallislehdissä ja tiedotteissa, sähköpostitse ja erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien kautta. Hankkeen toimijoita on koottu myös yhteen erilaisten suunnittelupalaverien muodossa niin, että kokemusten jakaminen on mahdollista. Tälläkin tavalla saadaan eri alueilla luotuja hyviä käytäntöjä leviämään. Hyvä tiedon levittämisen kanava hankkeen kotisivujen lisäksi on Innokylä sivusto. Näiden sivustojen kautta hankkeen toimenpiteet ovat otettavissa käyttöön valtakunnallisesti. Hanke löytyy Innokylästä sivustolta Hankkeella on myös Facebook -sivut joiden kautta voi seurata kehittämisosioiden ajankohtaisia kuulumisia, tutustua tuleviin tapahtumiin sekä tykätä tai kommentoida toimintaa. Hanke löytyy Facebookista Yhteisvoimin kotona nimellä. Sidosryhmiä on tiedotettu hankkeen ajankohtaisista asioista 3 4 kertaa vuodessa ilmestyvän sähköisen uutiskirjeen välityksellä, minkä lisäksi on hyödynnetty myös paikallisia tiedotusvälineitä. Hankkeelle on tehty posteri ja yhteisen hanke-esite, jotka ovat tulostettavissa hankkeen kotisivuilta. Kehittämisosiot ovat tehneet myös omat kehittämisosiokohtaiset hanke-esitteensä yhteisen ilmeen mukaisesti. Tällä on haluttu mm. korostaa kuntatoimijoiden omaa vastuuta kehittämistyöstä ja sen tulosten juurtumisesta omaan käyttöön. Kuviossa 2 on esitelty raportointijakson aikana tiedotusvälineissä tapahtunutta hankkeen esittelyä.

22 13 (14) Kuvio 2. Hanke-esittelyt tiedotusvälineissä raportointijaksolla Lehdissä tiedottaminen on koskenut muun muassa paikallisia hankkeessa järjestettyjä tapahtumia kuten esimerkiksi asiakasraateja tai haastatteluja liittyen hankkeen etenemiseen. Paikallisradiossa on tiedotettu myös hankkeen järjestämästä tapahtumasta. Sosiaalisessa mediassa on tiedotettu hankkeen tapahtumista sekä esitelty toimintaa tai muuta ajankohtaisista asiaa hankkeessa. Lisäksi hanketta on esitelty henkilökohtaisissa tapaamisissa yhteistyökumppaneiden kanssa sekä hankekuntien sisäisissä tiedotteissa ja tiedotusvälineissä. 4 TOIMINNAN ARVIOINTI Hankkeen arviointisuunnitelma on hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa Arviointisuunnitelma on luettavissa hankkeen kotisivuilta Hankkeen arvioinnin tarkoituksena on tukea alueellisten kehittämisosioiden sekä hankehallinnon työtä antamalla ajantasaista palautetta työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Arviointi toteutetaan hanketyöntekijöiden itsearviointina, kehittämisosioiden välisinä vertaisarviointeina sekä Bureau Veritas Certificationin toteuttamana ulkoisena arviointina. Hankkeessa toteutettiin ajanjaksolla vertaisarviointi osana hankkeen arviointia. Vertaisarvioinnin tarkoituksena oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan sekä edistää hanketta etenemään kohti tavoitteita. Vertaisarviointi toteutettiin kehittämisosioiden välisinä vertaisarviointikeskusteluina, joissa kehittämisosiot toimivat vuorollaan arvioijan ja arvioitavan roolissa. Vertaisarvioinnin perusteella täsmennettiin kehittämisosioiden tavoitteita ja toimenpiteitä. Vertaisarvioinnin toteutti ulkopuolisena asiantuntijapalveluna Pikassos Oy. Hankkeen arviointisuunnitelman mukainen väliarviointi toteutettiin välisenä aikana webropol kyselynä. Kyselyn avulla kerättiin tietoa siitä, ollaanko hankkeessa etenemässä tavoitteiden mukaisesti vai jääkö jotain olennaista huomaamatta. Kysely kohdennettiin hankkeessa mukana oleville tahoille: hanketyöntekijöille, organisaatioiden vastuuhenkilöille, ohjausryhmän jäsenille, alueellisten tukiryhmien jäsenille sekä muille hankkeen kehittämistyössä mukana oleville. Ky-

23 14 (14) selyyn vastasi 31 (n=104), vastausprosentin ollessa hieman alle 30 %. Kuviossa 3 näkyy kehittämisosioiden kokemus siitä, missä kohtaa toimenpiteissä ollaan suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Vastausten keskiarvion mukaan (ka 6,2) toimenpiteissä on ylitetty jo puoliväli. Hankeaikaa vastaushetkellä oli vielä kokonainen vuosi jäljellä. Vastauksista näkyy, miten erilaisissa tilanteissa kehittämisosiot ovat toisiinsa nähden resurssien ja toimenpiteiden suhteen. Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrä ja sisältö vaihtelee eri kehittämisosioissa, joten kehittämisosioita ei tästä syystä voi verrata suoraan keskenään. Toisissa kehittämisosioissa koetaan, että tavoitteet on lähes saavutettu kun taas toisissa koetaan niiden olevan vasta lähellä puolta väliä Hanke on vasta käynnistymässä Hankkeen tavoitteet on saavutettu Kuvio 3. Hankkeen kehittämisosioiden kokemus siitä missä kohtaa toimenpiteissä ollaan suhteessa tavoitteisiin Hankkeen ulkoisen arvioinnin toteuttaa Bureau Veritas Certification. Ulkoinen arviointi määrittyy seuraavien arviointikysymysten kautta: Miten ikääntyneiden ja heidän omaistensa osallisuus on huomioitu ja miten heidät on otettu mukaan hankkeen kehittämistoimiin? Minkälaisia vaikutuksia kehittämistoimenpiteillä on ollut hankkeen kohteena oleviin palvelu- ja toimintamalleihin? Ulkoisen arvioinnin työsuunnitelma sisältää perehtymisen aineistoon, arviointisuunnitelman laatimisen, haastattelut, näyttöjen keräämisen ja arviointiraportin. Ulkoinen arviointi toteutetaan kevään 2016 aikana. 5 TALOUDEN TOTEUTUMINEN Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa. Hankkeen kustannuksista suurin osa kertyy vuosina 2015 ja Henkilöstömenojen toteutuminen on selvityksen liitteenä 1. Hankkeen toteutuneet kustannukset ajalla ovat yhteensä ,61 euroa, josta henkilöstömenojen osuus on ,71 euroa. Raportoinnissa on huomioitu mennessä toteutuneet kustannukset. LIITTEET Liite 1 Selvitys henkilöstön käytöstä Liite 2 Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano Liite 3 Selvitys asiantuntijapalvelujen käytöstä Liite 4 Selvitys hankkeen järjestämästä koulutuksesta

24

25

26

27

28

29

30

31 Yhteisvoimin kotona hanke Ohjausryhmä Projektisihteeri Kirsi Harjula

32 Hankkeen toteutuneet kustannukset Kustannuslaji YLEISEN OSUUDEN JA KEHITTÄMIS- OSIOIDEN TALOUSARVIO YHTEENSÄ TOTEUTUMA Yleinen osuus B tuote 3BG31+tuote 3AZ04 TOTEUTUMA SATSHP kehittämisosio, tuote 3BJ11 TOTEUTUMA Huittinen TOTEUTUMA KSTHKY TOTEUTUMA PoSa TOTEUTUMA Akseli TOTEUTUMA Parainen TOTEUTUMA 1. MAKSATUSHAKEMUS Yleinen osuus ja kehittämisosiot YHTEENSÄ TOTEUTUMA 2. MAKSATUSHAKEMUS Yleinen osuus ja kehittämisosiot YHTEENSÄ TOTEUTUMA Yleinen osuus ja kehittämisosiot YHTEENSÄ Henkilöstömenot , , , , , , , , , ,25 Projektiin palkattava henkilöstö , , , , , , , , , ,83 Työpanoksen siirto kunnalta , ,42 0, ,42 Palvelujen ostot , ,11 756, , , , , , , ,22 Toimisto- pankki- ja asiantuntijapalvelut , ,22 145,99 674,87 102,47 378,52 556, , , ,61 Painatukset ja ilmoitukset ,39 0,00 0,00 199,00 0, ,30 0, ,19 230, ,69 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut , ,57 0, ,46 240,81 819,65 743, , , ,45 Matkustus- ja kuljetuspalvelut , ,32 610, , , , , , , ,62 Koulutus- ja kulttuuripalvelut ,85 225,00 0,00 328, , ,96 292,50 875, , ,78 Muut palvelujen ostot 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 24,07 0,00 0,00 24,07 24,07 Aineet ja tarvikkeet ,84 7,54 0,00 709,13 974, ,15 0, , , ,87 Vuokrat ,14 60,48 0,00 351, ,96 0,00 0, , , ,39 Investointimenot ,40 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 179,40 179,40 Koneet ja kalusto ,00 179,40 179,40 Muut Menot 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , , , , , , , ,13 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus , , , , , , , , , ,28 Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus , , , , , , , , , ,85

33 2. Talous 2. maksatushakemuksen jälkeen Hankkeen toteutuneet kustannukset ovat yhteensä ,13 eur eli n. 41% talousarviosta on toteutunut. Henkilöstömenojen osuus toteutuneista kustannuksista on yhteensä ,25 eur. Valtionavustuspäätöksessä on ilmoitettu vuoden 2013 määräraha yht eur, joka on käytettävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Em. Määräraha on tullut käytetyksi.

34 YHTEISVOIMIN KOTONA -hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Tilannekatsaus Marika Halinen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri

35 Hankkeen tilannekatsaus Hankkeen projektipäällikkö vaihtuu alkaen. Projektipäällikkö Marika Halinen siirtyy toisiin tehtäviin ja tilalle tulee Minna Nevalainen. Minna Nevalainen on työskennellyt Yhteisvoimin kotona -hankkeessa SATSHP:n kehittämisosiossa projektisuunnittelijana ja hänellä on aikaisempaa kokemusta projektipäällikön tehtävistä. Muita henkilöstöasioita SATSHP:n kehittämisosiossa: Mari Sanila ( ) 50% Anne Joensuu ( ja ) 100% Geronomiopiskelija Tanja Hakulinen ( )

36 Hankkeen tilannekatsaus Hankkeen kehittämisosioiden toimenpiteet etenevät hankeaikataulun ja -suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen tavoitteet tiivistetysti: 1. Kohderyhmän osallisuuden lisääminen 2. Palvelutarpeen arviointimallien kehittäminen 3. Kuntoutusketjujen yhtenäistäminen 4. Etäkonsultaation kehittäminen 5. Kuntoutus ja palvelusuunnitelmien seurannan kehittäminen 6. Yhteistyöverkostojen lisääminen 7. Henkilöstön verkostoitumisen, osaamisen ja toimintakykyä ylläpitävän työotteen lisääminen

37 Hankkeen tilannekatsaus Hankkeen tilanne keskeisten kehittämistoimenpiteiden kautta: 1. Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen 2. Ennakoiva ja oikea-aikainen yhteistyömalli ikääntyvien palvelutarpeen arviointiin 3. Yhtenäisen kuntoutusketjun kehittäminen 4. Etäkonsultaation kehittäminen 5. Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi 6. Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen 7. Henkilöstön osaamisen ja yhteistyön lisääminen

38 Hankkeen tilannekatsaus 1. Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen: Järjestetty asiakasraateja / asiakasfoorumeja Kehitetty asiakaspalautejärjestelmiä ja asiakaspalautetilaisuuksia Omaisteniltoja Aulahaastattelut Satakunnan keskussairaalassa Vanhusneuvostojen kanssa yhteistyötä Kohderyhmän edustajia mukana tukiryhmissä

39 Hankkeen tilannekatsaus 2. Ennakoiva ja oikea-aikainen yhteistyömalli ikääntyvien palvelutarpeen arviointiin Perustettu ja otettu käyttöön moniammatillisia verkostotyöryhmiä sekä työpajoja toiminnan kehittämisen välineeksi Kehitetään Iäkkään kotiutusprosessia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Gerontologinen kokonaisarviointi ikäihmisen kuntoutusmalli Kehitetään seudullista ja kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointimallia

40 Hankkeen tilannekatsaus 3. Yhtenäisen kuntoutusketjun kehittäminen Kehitetty yhteydenottoa ja tiedon siirtoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä sekä kehitetty kuntoutussuunnitelmaa / arjessa pärjäämisen suunnitelmaa ja tarkastuslistaa iäkkään potilaan kotiutumista varten Pohjois-Satakunnan Ikäihmisten kuntoutus -malli sisältää yhtenäisen kuntoutusketjun ja ennakoivan kuntoutuksen kehittämisen Kotihoidon asiakkaille on hankkeessa kehitetty arkiliikunta- / liikunta- / hyvinvointisopimusmalleja

41 Hankkeen tilannekatsaus 4. Etäkonsultaation kehittäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueen kotihoidossa otettiin kesäkuussa 2015 käyttöön mobiili toiminnanohjausjärjestelmä Hankkeessa kotihoidon mobiilin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolla tavoitellaan muutoksia kotihoidon toimintaan ja toimintakulttuuriin Ensimmäisten käyttökokemusten mukaan mobiili järjestelmä on otettu hyvin vastaan niin henkilöstön kuin asiakkaidenkin taholta ja sen on jo nyt havaittu tuovan lisää välitöntä työaikaa asiakastyöhön

42 Hankkeen tilannekatsaus 5. Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi Hyvinvointikysely omaishoitajille Huittisissa. Kyselyn perusteella tehdään tarvittaessa kotikäynti, jossa arvioidaan avun ja tuen tarvetta Omaishoitajille järjestetty ensitietotyyppisiä valmennuspäiviä sekä koulutusta omaishoitajuuteen Koordinoitu vapaaehtoistoimintaa kotihoidon ja omaishoitajien tueksi Etsivä kehitysvammatyö toimintamalli

43 Hankkeen tilannekatsaus 6. Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Pohjois-Satakunta on mallintamassa Kuntouttavan päivätoiminnan sekä Kotiin kuntoutumisyksikön toimintamallia Yhteistyötä on tehty Pohjois-Satakunnan alueella myös Seniorineuvolan kanssa (arkiliikkumis-/ hyvinvointisopimus) Ikääntyneille ollaan järjestämässä teemapäiviä. Teemapäivässä järjestetään pieniä motivoivia tietoiskuja ikääntyvien liikunnasta, ravitsemuksesta, mielen hyvinvoinnista ja kodin turvallisuudesta Huittisissa aloitettiin kerran kuukaudessa järjestettävät Ikäihmisten kahveet -tilaisuudet

44 Hankkeen tilannekatsaus 7. Henkilöstön osaamisen ja yhteistyön lisääminen Henkilöstön osaamisen kartoitus toteutettiin osana lähtötilannearviointia Yhteistyöosaamisen lisäämiseksi ja voimavaralähtöisen asenneilmapiirin vahvistamiseksi järjestettiin Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote koulutus Mentoroinnin kehittäminen työvälineenä Kotihoidon verkosto koottu Kuntouttavan työotetta kehitetään Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa.

45 Hankkeen tilannekatsaus Hankkeen yhteisiä koulutuksia vuoden 2015 aikana: Yhteistyöosaaminen ja verkostomainen työote - koulutus Lupa puhua Velvollisuus vaieta vaitiolovelvollisuus viranomaisyhteistyössä - koulutus Ikääntyneen toimintakyvyn ja arjen voimavarojen tukeminen koulutus Mentorointi Lisäksi kehittämisosioilla omia paikallisia koulutuksia Opinnäytetöitä ja kirjallisuuskatsauksia tekeillä (Samk ja Turun amk)

46

47 YHTEISVOIMIN KOTONA HANKE Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen KEHITTÄMISTOIMENPITEET Omaishoitajien ensitietovalmennus ja tukipalvelujen kehittäminen (Huittinen) Hyvinvoinnin ja palvelutarpeen arviointi- ja toimintamallien kehittäminen (Akseli, KSTHKY, Parainen, SATSHP) Gerontologisen kokonaisarvioinnin mallinnus (PoSa) Yhteistyön lisääminen julkisen sektorin, järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa (Huittinen, SATSHP) Liikunta- ja hyvinvointisopimusmallit (Akseli, PoSa, KSTHKY) Asiakaspalautejärjestelmä kotihoidon asiakkaille (Parainen) Hiljattain eläköityneiden ohjaus ja informointi (KSTHKY) YHTEISET TAVOITTEET Asiakkaan osallisuus ja kuntouttava näkökulma Moniammatillinen yhteistyö Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaavat palvelut KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kuntouttavan päivätoiminnan ja kotiin kuntoutumisyksikön toiminnan mallintaminen (PoSa) Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvien kehitysvammaisten löytäminen ja tukeminen (SATSHP) Yhteistyöosaamisen lisääminen ja voimavaralähtöisen asenneilmapiirin vahvistaminen (Kaikki kehittämisosiot) Ennakoivan kotikuntoutusmallin kehittäminen omaishoidon tueksi (Huittinen) Teknologian hyödyntäminen asiakastyössä (KSTHKY) Saumaton, asiakaslähtöinen kuntoutusketju sairaalasta kotiin (SATSHP)