1. Johdanto Ohjelman asentaminen ja asetukset Ohjelman yleisrakenne Harjoitusten rakenne Teorian yleisrakenne...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Johdanto...2. 2. Ohjelman asentaminen ja asetukset...2. 3. Ohjelman yleisrakenne...2 3.1. Harjoitusten rakenne...3 3.2. Teorian yleisrakenne..."

Transkriptio

1

2 1. Johdanto Ohjelman asentaminen ja asetukset Ohjelman yleisrakenne Harjoitusten rakenne Teorian yleisrakenne Harjoitukset SI-järjestelmä Mekaniikka Olomuotojen mekaniikka Lämpöoppi Kaasut Värähdysliike ja aaltoliike Äänioppi Valo-oppi Sähköoppi Elektroniikka Ydinfysiikka Aurinkokuntamme Äänien käyttö Laskin

3 1. Johdanto Fysiikan VirtuaaliLaboratorio (FVL) on peruskoulun yläasteen, lukion ja ammattioppilaitosten fysiikan opetukseen tarkoitettu opetusohjelma. Ohjelman lähestymistapa fysiikkaan on kokeellinen ja tutkiva. Teoria tulee mukaan mittausten jälkeen esitettävissä kysymyksissä. Näin fysiikan kokeellisuus ja siihen liittyvä teoria niveltyvät kiinnostavalla tavalla toisiinsa. Kysymyksissä ei pelkästään kysytä puhdasta fysiikan teoriaa, vaan opiskelija joutuu päättelemään mittaustulosten perusteella lisätuloksia. Ohjelmaa voidaan käyttää havainnollistamaan fysiikan ilmiöitä tavanomaisessa luokkaopetuksessa tai laboratoriotunnilla mittausten suorittamiseen. Lähes jokaisesta mittauksesta opiskelija täyttää mittauskaavakkeen, joka voidaan tulostaa mahdollista myöhempää kertausta varten. Ohjelma on todella helppokäyttöinen, joten kirjallisia ohjeita ohjelman varsinaiseen käyttöön ei ole laadittu. Tämä käyttöopas on tarkoitettu opettajan tueksi, jotta opettaja voi valita oppituntia varten sopivan harjoituksen ohjelmaa katsomatta. Uudessa versiossa 3.0. on seuraavat lisäykset ja muutokset versioon 2.0. verrattuna: - Uusina fysiikan osa-alueina ohjelmaan on lisätty äänioppi ja ydinfysiikka. - Teorioita muutettu sekä sisällöltään että toteutustavaltaan. Ne eivät ole enää pdf-tiedostoina. - Teorioihin lisätty runsaasti animaatioita havainnollistamaan fysiikan ilmiöitä. - Nelilaskin on muutettu funktiolaskimeksi. - Runsaasti pienempiä parannuksia. Laitteistovaatimukset: - 10 MB kiintolevytilaa - Käyttöjärjestelmä Windows 95 tai uudempi MHz prosessori - 32 MB keskusmuistia 2. Ohjelman asentaminen ja asetukset Asentaminen tapahtuu mukana olevalla Asenna-ohjelmalla. Ohjelma tarvitsee toimiakseen lisäksi Macromedia Flash Player version 6.0 tai uudemman. Myös tämä ohjelma ovat mukana CD-levyllä. 3. Ohjelman yleisrakenne Ohjelma koostuu harjoituksista, joista jokaiseen liittyy myös asiaan liittyvä teoriakooste. Harjoituksia on yhteensä 65 kappaletta. Harjoitukset ovat aina virtuaalilaboratoriossa tehtäviä mittauksia, joihin liittyy lähes aina mittauksia täydentäviä kysymyksiä. 2

4 3.1. Harjoitusten rakenne Harjoitukset koostuvat 2-4 eri osiosta. Tehtävä-osiossa esitetään harjoitukseen liittyvä tehtävä. Laboratorio-osiossa suoritetaan tehtävään liittyvät mittaukset, jotka kirjataan Mittauskaavakeosioon. Jos tehtäväasettelu on lyhyt, ei erillistä Tehtävä-osiota ole, vaan tehtävä on esitetty Laboratorio-osiossa. Kysymykset-osiossa esitetään mittaukseen liittyviä kysymyksiä. Kysymyksetosioon pääsee vasta kun mittaukset on suoritettu hyväksytysti. Harjoitusosioista on yleensä linkit teoriaan suoraan kyseiseen harjoitukseen liittyvään asiaan. Kuvassa 1 on tasaisen liikkeen Mittauskaavake-osio. Kuvassa näkyy myös painikkeet, joiden kautta pääsee muihin osioihin. Kuva 1. Tasaisen liikkeen 1 mittauskaavake. Mittauskaavakkeella ja kysymys-osiossa kenttien välillä pääsee parhaiten liikkumaan tabulaattorinäppäimellä. Harjoituksia on neljää eri vaikeusastetta. Vaikeusaste 3. Helpoimmat harjoitukset. Helpohkoja peruskoulun yläasteen fysiikan oppimäärään perustuvia mittauksia ja mittauksiin liittyviä kysymyksiä. Suositellaan kaikkien opiskelijoiden läpikäytäväksi sekä yläasteella että ammattioppilaitoksissa. Vaikeusastetta 1 vaativampia harjoituksia. Myös vaikeusasteen 2 tehtävät ovat peruskoulun yläasteen fysiikan oppimäärään perustuvia. Erona vaikeusasteen 1 harjoituksiin on mittaukseen liittyvä suurempi tarkkuus ja/tai kysymysosiossa olevat vaativammat kysymykset. Suositellaan kaikkille lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. sekä lähes kaikille myös yläasteella. Erona vaikeusasteisiin 1 ja 2 on kysymysosiossa oleva teoria, joka on yli peruskoulun yläasteen oppiaineksen. Tämä ei kuitenkaan ole esteenä kyseisten harjoitusten läpikäynnille yläasteellakin, koska ohjelma opastaa käyttäjää tarpeen mukaan. Suositellaan peruskoulun yläasteella lahjakkaimpien opiskelijoiden eriyttämiseen sekä lukioissa ja ammattioppilaitoksessa kaikille opiskelijoille. 3

5 Vaikeusaste 4. Pelkästään lukion opiskelijoille. Tällaisia harjoituksia on mukana 1 kappale (hissi 2). Sellaisiin harjoituksiin, joissa joudutaan laskemaan, on liitetty laskin Teorian yleisrakenne Teoriat ovat flash-tiedostoja tiedostoja, jotka käynnistyvät kuitenkin vain harjoitusten kautta. Jokaisessa harjoituksessa on vain kyseiseen harjoitukseen läheisesti liittyvä teoria. Teoriasivut voidaan tarvittaessa tulostaa Tulosta-painikkeen avulla sivu kerrallaan. Kuvassa 2 on yksi teoriasivu ohjelmasta. Kuva 2. Yksi teoriasivu ohjelmasta. FormulaYksikkö 4. Harjoitukset 4.1. SI-järjestelmä Opiskelija oppii eräiden tärkeiden suureiden yksiköt pelin kautta. Ohjelman ainoa peli. Formula-autolla pyritään mahdollisimman nopeasti kaatamaan radalla olevat yksikköpylväät. Ruudulla näkyy aina yksi suure, johon liittyvä yksikköpylväs pitää kaataa seuraavaksi. 4

6 4.2. Mekaniikka Mekaniikassa on 18 harjoitusta. Tasainen liike 1 Opiskelija oppii nopeuskäsitteen hyvin käytännönläheisten esimerkkien avulla. Myös yksikön merkitys korostuu, koska kysymysosion vastauksiin ei hyväksytä vastausta ilman yksikköä. Yksikön puuttumisesta huomautetaan. Harjoituksessa mitataan 500 metriä pitkään matkaan kulunut aika neljän ajoneuvon tapauksessa. Kysymysosassa lasketaan jokaisen ajoneuvon nopeus. Vastaus hyväksytään sekä yksikössä m/s että yksikössä km/h. Tasainen liike 2 Opiskelija oppii hetkellisen nopeuden ja tasaisen liikkeen käsitteet arkipäivän esimerkkien avulla. Harjoituksessa mitataan vakionopeudella liikkuvien kahden ajoneuvon nopeuksia lyhyillä aikaväleillä. Kummankin ajoneuvon kulkema matka mitataan sekunnin aikavälein yhteensä viiden sekunnin ajanjaksolla. Mittauskaavakkeelle lasketaan myös kummankin ajoneuvon (hetkellinen) nopeus eri ajan hetkinä. Kysymysosiossa täydennetään teoriaa kysymällä opiskelijalta, millainen liike on kyseessä. Jos opiskelija ei keksi vastausta, niin teorialinkki avaa teoriasivun, josta vastaus kysymykseen löytyy pienellä tutkiskelulla. Muuttuva liike 1 Vaikeusaste 3. Opiskelija oppii tasaisen, tasaisesti kiihtyvän ja tasaisesti hidastuvan liikkeen suureiden graafiset esitykset ajan funktiona sekä arvojen lukemista kyseisistä kuvaajista. Harjoitus testaa myös keskinopeus-käsitteen ymmärtämistä. Laboratoriossa ajetaan autolla 5,0 sekuntia: ensin 2,0 sekunnin ajan liike on tasaisesti kiihtyvää, sitten 1,0 sekunnin ajan tasaista ja viimeiset 2,0 sekuntia tasaisesti hidastuvaa. Mittauskaavakkeelle piirtyy auton nopeus, kiihtyvyys ja paikka ajan funktiona -kuvaajat Kysymyksissä kysytään auton liiketilaa ja keskinopeutta eri aikaväleillä. 5

7 Muuttuva liike 2 Vaikeusaste 3. Opiskelija oppii tasaisesti kiihtyvän ja tasaisesti hidastuvan liikkeen suureiden graafiset esitykset ajan funktiona sekä arvojen lukemista kyseisistä kuvaajista. Harjoitus testaa myös keskinopeuskäsitteen ymmärtämistä. Laboratoriossa ajetaan autolla ensin 3,0 sekuntia siten, että auto kiihtyy tasaisesti. Välittömästi sen jälkeen auto pysäytetään. Tämä harjoitus eroaa muuttuva liike 1:n haarjoituksesta mm. siinä, että opiskelija joutuu itse käyttämään auton kaasu- ja jarrupolkimia. Sen takia tällä osiolla voidaan havainnollistaa melkein minkälaista liikettä tahansa. Mittauskaavakkeelle piirtyy auton nopeus, kiihtyvyys ja paikka ajan funktiona -kuvaajat. Kysymyksissä kysytään auton kulkemaa matkaa ja keskinopeutta mittauksen aikana. Tasaisesti kiihtyvä liike Opiskelija oppii tasaisesti kiihtyvän liikkeen käsitteen käytännönläheisten esimerkkien avulla. Harjoituksessa mitataan kahden tasaisesti kiihtyvän ajoneuvon nopeuksia lyhyillä aikaväleillä. Kummankin ajoneuvon kulkema matka mitataan sekunnin aikavälein yhteensä viiden sekunnin ajanjaksolla. Mittauskaavakkeelle lasketaan myös kummankin ajoneuvon (hetkellinen) nopeus eri ajan hetkinä. Kysymysosiossa täydennetään teoriaa kysymällä opiskelijalta, millainen liike on kyseessä. Jos opiskelija ei keksi vastausta, niin teorialinkki avaa teoriasivun, josta vastaus kysymykseen löytyy pienellä tutkiskelulla. Putoamisliike 1 Opiskelija oppii, että putoamisliike on tasaisesti kiihtyvää liikettä sekä massan ja ilman vastuksen vaikutuksen putoamisliikkeeseen. Kerrataan keskinopeuden käsite. Harjoituksessa mitataan ensin kahden punnuksen nopeuksia lyhyillä aikaväleillä. Kummankin punnuksen kulkema matka mitataan 0,5 sekunnin aikavälein yhteensä 2,5 sekunnin ajanjaksolla. Mittauskaavakkeelle lasketaan myös kummankin punnuksen (hetkellinen) nopeus eri ajan hetkinä. Kysymysosiossa lasketaan molempien punnuksien keskinopeudet 2,5 sekunnin aikavälillä. Kysytään, miten punnuksien massa vaikutti putoamiskiihtyvyyteen. Kun näihin kysymyksiin on saatu oikeat vastaukset, laboratoriossa tehdään vielä vastaavat mittaukset vaahtomuovipallolle. Näiden mittausten jälkeen kysymysosiossa kysytään, mikä aiheutti sen, että vaahtomuovipallon kiihtyvyys oli pienempi kuin punnuksien kiihtyvyys. 6

8 Putoamisliike 2 Opiskelija oppii, että vaakasuorasti heitetty kappale putoaa yhtä nopeasti alaspäin kuin suoraan alaspäin pudotettu kappale. Putoamisliikkeen ja vaakasuoran heittoliikkeen vertailua. Lähinnä animaatiotyyppinen, jossa animaatioon liitetään asiaa valaiseva kysymys. Ei sisällä mittauskaavaketta. Laboratoriossa ammutaan tornista tykillä kuula vaakasuorasti ja samanaikaisesti helikopterista pudotetaan kuula suoraan alas. Molempien kuulien lähtökorkeus on sama. Kuulat törmäävät. Kysymysosiossa kysytään, kumpi kuula olisi osunut aiemmin maahan, jos ne eivät olisi törmänneet. Kyseessä on vaihtoehtokysymys. Kun opiskelija on vastannut kysymykseen oikein, ohjelma antaa asialle selityksen. Putoamisliike 3 Teoria vaikeusastetta 3, mutta suoritukseltaan korkeintaan vaikeusastetta 2. Jokainen opiskelija kykenee tekemään. Asian teoriaa ei tässä yhteydessä käsitellä. Putoamisliikkeen ja vinon heittoliikkeen vertailua. Lähinnä animaatiotyyppinen, jossa animaatioon liitetään asiaa valaiseva kysymys. Ei sisällä mittauskaavaketta. Laboratoriossa ammutaan maassa tykillä kuula vinosti ja samanaikaisesti helikopterista pudotetaan kuula suoraan alas. Opiskelijan täytyy tähdätä tykillä siten, että samanaikaisesti liikkeelle lähtevät kuulat törmäävät. Kysymysosion kysymyksissä kysytään massan vaikutusta lopputulokseen. Heittoliike 1 Pystysuoran heittoliikkeen tarkastelua. Opiskelija oppii mm. seuraavat asiat: 1) Lakipisteessä nopeus on nolla. 2) Ylösnousuaika = putoamisaika. 3) Pallon lähtönopeus = pallon nopeus kiinni otettaessa (vain suunta muuttunut). Yksiköiden merkitystä korostetaan. Laboratoriossa heitetään pallo kohtisuorasti ylöspäin sekä mitataan pallon nopeus lakipisteessä, pallon ylösnousuaika, pallon nopeus kiinni otettaessa ja pallon kokonaislentoaika. Pallo otetaan kiinni samalta korkeudelta, jolta se heitettiin. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään, kuinka suuri on pallon nousuaika verrattuna putoamisaikaan ja heittonopeus verrattuna pallon nopeuteen kiinni otettaessa. 7

9 Heittoliike 2 Opiskelija oppii, kuinka pystysuorassa heittoliikkeessä heittonopeus vaikuttaa lakikorkeuteen. Laboratoriossa heitetään pallo kohtisuorasti ylöspäin heittonopeuksilla 3 m/s, 6 m/s, 9 m/s, 12 m/s ja 24 m/s. Mitataan pallon lakikorkeus jokaisella heittonopeudella ja kirjataan tulokset mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään, miten lakikorkeus muuttuu, jos heittonopeus kaksinkertaistuu. Lisäksi pyydetään mittaustulosten perusteella päättelemään lakikorkeutta, jos heittonopeus on 48 m/s. Kitka 1 Opiskelija oppii, miten massa vaikuttaa auton jarrutusmatkaan ja kitkaan. Yksiköiden liittämistä suureisiin korostetaan. Laboratoriossa mittaan henkilöauton ja rekka-auton jarrutusmatkaa samoissa olosuhteissa. Jarrutusmatkat vaihtelevat ohjelman eri käyttökerroilla, koska ohjelma arpoo sen joka kerta. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään, mikä on moottoripyörän jarrutusmatka samoissa olosuhteissa. Tulos on pääteltävä mittaustulosten perusteella. Kitka 2 Opiskelija oppii, miten kitkakerroin vaikuttaa auton jarrutusmatkaan ja kitkaan. Yksiköiden merkitystä korostetaan. Laboratoriossa mitataan henkilöauton jarrutusmatkaa eri olosuhteissa, kun auton nopeus on 80 km/h. Kitkakerroin on 0,8, 0,4 ja 0,2. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään, mikä on henkilöauton jarrutusmatka, jos kitkakerroin on 0,1. Tulos on pääteltävä mittaustulosten perusteella. Kitka 3 Opiskelija oppii, miten nopeus vaikuttaa auton jarrutusmatkaan ja kitkaan. Yksiköiden merkitystä korostetaan. Laboratoriossa mitataan henkilöauton jarrutusmatkaa nopeuksilla 30 km/h, 60 km/h ja 120 km/h. Jarrutusmatkat vaihtelevat ohjelman eri käyttökerroilla, koska ohjelma arpoo sen joka kerta. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään, mikä on henkilöauton jarrutusmatka, jos sen nopeus on 240 km/h. Tulos on pääteltävä mittaustulosten perusteella. 8

10 Kitka 4 Vaikeusaste 4. Opiskelija oppii lepo- ja liikekitkan, niiden määrittämisen kuvaajasta ja kitkakertoimien laskemisen. Laboratoriossa vedetään punnusta, jonka massa on 2,0 kg, pitkin vaakasuoraa alustaa. Vetäminen tapahtuu jousivaa an välityksellä, joten tarvittava voima saadaan mitattua. Voima piirtyy mittauksen aikana koordinaatistoon. Saadusta kuvaajasta määritetään lähtö- ja liikekitka. Kysymysosiossa lasketaan vielä lepo- ja liikekitkakertoimet. Hissi 1 Opiskelija oppii, miten henkilöön vaikuttava tukivoima muuttuu hissin liikkeen eri vaiheissa ja massan riippumattomuuden liiketilasta. Laboratoriossa mitataan hississä vaa alla seisovan henkilön tapauksessa vaa an näyttämää hissin liikkeen eri vaiheissa. Mittaukset suoritetaan ylös- ja alaspäin liikkuvan hissin tapauksessa. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään, miten henkilön massa muuttuu hissin liikkuessa. Hissi 2 Vaikeusaste 4. Kuten hissi 1, mutta kysymyksissä kysytään hissin kiihtyvyyttä. Lähinnä ammattioppilaitoksissa lahjakkaille opiskelijoille tarkoitettu harjoitus. Tietysti myös lukioon sovelias. Työ Vaikeusaste 3. Opiskelija oppii konkreettisella tavalla suureen työ ja miten se riippuu voimasta ja matkasta. Laboratoriossa vedetään kolmea eri punnusta pitkin vaakasuoraa pintaa tietty matka ja mitataan punnuksien vetämiseen tasaisella vauhdilla tarvittava voima. Mittaustuloksista lasketaan tehty työ jokaisen kolmen punnuksen tapauksessa. Kysymyksissä testataan työn ja energian välisen yhteyden ymmärtämistä ja kysytään vielä tehtyä työtä tilanteessa, jossa kappale ei liiku. Asema- ja liike-energia Opiskelija oppii mekaanisen energian säilymislain putoamisliikkeen tapauksessa. Laboratoriossa pudotetaan kappale 40 m korkeasta tornista ja mitataan pallon asema- ja liike-energia eri korkeuksilla kappaleen pudotessa. Korkeudet ovat 40 m, 30 m, 20 m, 10 m ja 0 m. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa opiskelijalta kysytään ensin, miten kokonaisenergia 9

11 muuttuu liikkeen eri vaiheissa. Lisäksi kysytään, kuinka suuret ovat asema- ja liike-energia toisiinsa verrattuna, kun korkeus on 20 m. Olomuotojen mekaniikassa on yksi harjoitus. Arkhimedeen laki Vaikeusaste Olomuotojen mekaniikka Opiskelija oivaltaa mittaamisen kautta Arkhimedeen lain sisällön. Laboratoriossa punnitaan neljä tilavuudeltaan saman kokoista palloa sekä ilmassa että vedessä. Pallot ovat alumiinia, hopeaa, kuparia ja ohuen muovikuoren sisällä olevaa vettä. Kysymyksissä määritetään mittaustuloksien perusteella noste jokaisessa tapauksessa. Kysymyksissä pitää lisäksi päätellä Arkhimedeen lain sisältö. Lämpöopissa on 6 harjoitusta. Lämpölaajeneminen Lämpöoppi Opiskelija oppii, että metallitankojen pituus kasvaa, kun ne lämpenevät, ja laajeneminen riippuu materiaalista. Laboratoriossa asetetaan uuniin 3 eri materiaalista olevaa metallitankoa (pituus 1,0 m), joiden pituuden muutos mitataan, kun lämpötila muuttuu 20 EC:sta 200 EC:een. Mitattavat materiaalit ovat alumiini, teräs ja messinki. Kysymysosiossa lasketaan jokaisen kolmen materiaalin pituuden lämpötilakerroin. Lämpölaajeneminen 2 Opiskelija oppii, että teräksellä ja betonilla on sama pituuden lämpötilakerroin. Laboratoriossa asetetaan uuniin teräs- ja betonitanko (pituus 1,0 m), joiden pituuden muutos mitataan, kun lämpötila muuttuu 20 EC:sta 50 EC:een, 100 EC:een, 150 EC:een ja 250 EC:een. Kysymysosiossa lasketaan teräksen ja betonin pituuden lämpötilakerroin. 10

12 Lämpöenergia Opiskelija oppii käsitteen ominaislämpökapasiteetti ja sen riippuvuuden materiaalista. Laboratoriossa mitataan veden ja alkoholin lämmittämiseen 10 EC:sta 60 EC:een tarvittava lämpöenergia, kun nestemäärä on 1,0 kg, 2,0 kg ja 3,0 kg. Kysymysosiossa lasketaan veden ja alkoholin ominaislämpökapasiteetti. Sulamispiste 1 Opiskelija oppii, että aineen sulaminen tapahtuu kyseiselle aineelle ominaisessa lämpötilassa. Lisäksi opiskelijalle jää mieleen muutaman yleisen metallin sulamispisteet.. Laboratoriossa mitataan tinan, alumiinin, raudan ja kromin sulamispisteet. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Harjoitukseen ei liity lisäkysymyksiä. Sulamispiste 2 Opiskelija oppii, mitä tarkoitetaan aineen ominaissulamislämmöllä. Laboratoriossa mitataan etanolin ja elohopean sulattamiseen tarvittava lämpöenergia, kun sulatettavan aineen massa on 1,0 kg. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosassa lasketaan etanolin ja elohopean ominaissulamislämpö. Sulamispiste 3 Opiskelija oppii, mitä tarkoitetaan aineen ominaissulamislämmöllä. Lisäksi harjoituksessa tulee esille käytännön tilanteessa tehon ja energian välinen yhteys. Laboratoriossa mitataan jään sulattamiseen tarvittava lämpöenergia, kun sulatettavan aineen massa on 1,0 kg. Energia saadaan mittaamalla sulamiseen kulunut aika, kun lämmitysteho tunnetaan. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosassa lasketaan veden ominaissulamislämpö. 11

13 4.5. Kaasut Ohjelmassa on kolme kaasuihin liittyvää harjoitusta.. Kaasujen tilanyhtälö 1 Vaikeusaste 4. Opiskelija oppii ideaalikaasun paineen ja tilavuuden keskinäisen riippuvuuden, kun kaasun lämpötila pysyy vakiona. Laboratoriossa muutetaan kaasusäiliön tilavuutta ja mitataan samalla kaasun paine, kun lämpötila pysyy vakiona. Mittaustulokset merkitään koordinaatistoon. Kysymyksissä kysytään, miten kaasun paine ja tilavuus riippuvat toisistaan, kun lämpötila on vakio. Lisäksi täytyy määrittää kaasun paine kahdella kaasun tilavuuden arvolla, jotka eivät ole varsinaisissa mittauspisteissä. Kaasujen tilanyhtälö 2 Vaikeusaste 4. Opiskelija oppii ideaalikaasun paineen ja lämpötilan keskinäisen riippuvuuden, kun kaasun tilavuus pysyy vakiona. Laboratoriossa lämmitetään kaasua sekä mitataan kaasun lämpötila ja paine, kun kaasun tilavuus pysyy vakiona. Mittaustulokset merkitään koordinaatistoon. Kysymyksissä kysytään, miten kaasun paine ja lämpötila riippuvat toisistaan, kun tilavuus on vakio. Lisäksi täytyy määrittää kaasun paine kahdelle kaasun lämpötilan arvolla, jotka eivät ole varsinaisissa mittauspisteissä. Kaasujen tilanyhtälö 3 Vaikeusaste 4. Opiskelija oppii ideaalikaasun lämpötilan ja tilavuuden keskinäisen riippuvuuden, kun kaasun paine pysyy vakiona. Laboratoriossa lämmitetään kaasua ja kaasun tilavuus muuttuu, kun kaasun paine pysyy vakiona. Mittaustulokset merkitään koordinaatistoon. Kysymyksissä kysytään, miten kaasun lämpötila ja tilavuus riippuvat toisistaan, kun paine on vakio. Lisäksi täytyy määrittää kaasun tilavuus kahdelle kaasun lämpötilan arvolla, jotka eivät ole varsinaisissa mittauspisteissä. 12

14 Värähdys- ja aaltoliikkeessä on neljä harjoitusta. Harmoninen värähtelijä Vaikeusaste Värähdysliike ja aaltoliike Opiskelija oppii, miten punnus-jousi -systeemin värähdysaika riippuu punnuksen massasta. Laboratoriossa mitataan jousen päähän ripustettujen punnuksien värähdysajat, kun punnuksien massat ovat 50 g, 100 g, 200 g ja 400 g. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa pitää päätellä mittaustulosten perusteella värähdysajat, kun punnuksen massa on 25 g ja 800 g. Heiluri Vaikeusaste 4. Opiskelija oppii matemaattisen heilurin heilahtelujen jaksonajan ja heilurin pituuden välisen riippuvuuden. Laboratoriossa mitataan matemaattisen heilurin heilahtelujen jaksonaika heilurin neljällä eri pituudella. Kysymyksissä pitää päätellä, kuinka monikertaiseksi heilurin jaksonaika muuttuu, jos heilurin pituus muuttuu 4-kertaiseksi. Poikittainen aaltoliike Vaikeusaste 3. Opiskelija oppii havainnollisella tavalla, mitä tarkoitetaan poikittaisella aaltoliikkeellä. Lisäksi opiskelija oppii värähdysajan ja aaltoliikkeen taajuuden välisen yhteyden sekä aaltoliikkeen perusyhtälön v = λf. Laboratoriossa mitataan poikittaisessa aaltoliikkeessä värähdysaika ja aallonpituus kahdessa eri tapauksessa. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa lasketaan taajuus ja aaltoliikkeen nopeus. Pitkittäinen aaltoliike Vaikeusaste 3. Opiskelija oppii havainnollisella tavalla, mitä tarkoitetaan pitkittäisellä aaltoliikkeellä. Lisäksi opiskelija oppii värähdysajan ja aaltoliikkeen taajuuden välisen yhteyden sekä aaltoliikkeen perusyhtälön v = λf. Laboratoriossa mitataan pitkittäisessä aaltoliikkeessä värähdysaika ja aallonpituus kahdessa eri tapauksessa. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa lasketaan taajuus ja aaltoliikkeen nopeus. 13

15 4.7. Äänioppi Ääniopissa on 3 harjoitusta, joista kahdessa on mukana myös ääni. Äänen voimakkuus Vaikeustaso 2. Tässä harjoituksessa ei ole ääntä, koska mittauskohteena on äänen voimakkuus. Kuulohavainto riippuu tietokoneen äänen voimakkuuden asetuksista ja ohjelmassa mitatut äänen voimakkuudet eivät voi täsmätä koneelta kuullut äänen kanssa. Siksi opiskelijalle voisi syntyä vääriä kuvitelmia äänen voimakkuuksista. Opiskelija oppii desibeliasteikon ominaisuuksia ja tiedon, että äänitehon kaksinkertaistaminen lisää äänen voimakkuutta 3 db. Laboratoriossa mitataan äänen voimakkuuksia (äänen painetasoja), kun samanlaisia äänilähteitä (kaiuttimia) on 1, 2, 4 ja 8. Yhden kaiuttimen äänen voimakkuus arvotaan sopivalta väliltä, joten naapurin mittaamat tulokset eivät kelpaa omiksi mittaustuloksiksi. Kysymyksissä opiskelijan pitää oivaltaa mittaustulosten perusteella, että samanlaisten äänilähteiden kaksinkertaistuminen lisää äänen voimakkuutta 3 db. Lisäksi teoriasivujen perusteella täytyy tietää, mikä on pienin äänen voimakkuus, jolla työpaikoilla on käytettävä kuulosuojaimia. Äänen nopeus Vaikeustaso 2. Harjoituksessa on mukana myös ääni. Opiskelija oppii äänen nopeuksia eri väliaineissa. Myös kaava s = vt tulee kerratuksi. Laboratoriossa mitataan salaman välähdyksen ja ukkosen jyrinän välinen aikaero ja lasketaan sillä perusteella ukkosen etäisyys mittauspaikasta. Mittaus suoritetaan kolmessa eri tapauksessa. Etäisyydet arvotaan tietyltä väliltä. Kysymyksissä kysytään äänen nopeutta ilmassa, vedessä ja teräksessä. Vastaukset voi valita annetuista kolmesta vaihtoehdosta ja apua saa teoriaosiosta. Kitaran sävelet Vaikeustaso 2. Harjoituksessa on mukana myös ääni. 14

16 Opiskelija oppii äänen korkeuden ja taajuuden välistä yhteyttä, käsitteen oktaavi ja kitaran soiton fysiikkaa. Laboratoriossa mitataan kitaran paksuimman kielen eli E-kielen kolmentoista matalimman sävelen taajuudet. Kysymykset liittyvät oktaavikäsitteeseen. Valo-opissa on 11 harjoitusta. Kovera pallopeili Vaikeustaso Valo-oppi Opiskelija oppii, miten valo heijastuu koverasta pallopeilistä sekä polttovälin määrittämisen koverassa pallopeilissä. Lisäksi opiskelija oppii, missä koveraa pallopeiliä käytetään jokapäiväisessä elämässä. Laboratoriossa mitataan kolmen koveran pallopeilin polttoväli. Mittaus tehdään taskulampusta lähtevän pääakselin suuntaisen valokeilan avulla. Peilistä heijastuneen valokeilan ja pääakselin leikkauspisteestä voidaan lukea polttopiste ja sitä kautta mitata polttoväli. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään, missä koveraa pallopeiliä käytetään. Kupera pallopeili Vaikeustaso 2. Opiskelija oppii, miten valo heijastuu kuperasta pallopeilistä sekä polttovälin määrittämisen kuperassa pallopeilissä. Lisäksi opiskelija oppii, missä kuperaa pallopeiliä käytetään jokapäiväisessä elämässä. Laboratoriossa mitataan kolmen kuperan pallopeilin polttoväli. Mittaus tehdään taskulampusta lähtevän pääakselin suuntaisen valokeilan avulla. Polttovälin määrittämistä varten opiskelija joutuu piirtämään heijastuneesta valokeilasta kaksi apuviivaa, joiden leikkauspisteessä on polttopiste. Tämä nostaa vaikeustason 2:een. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään, missä kuperaa pallopeiliä käytetään. 15

17 Kupera linssi Vaikeustaso 1. Opiskelija oppii, miten valo taittuu kuperassa linssissä sekä polttovälin määrittämisen kuperassa linssissä. Lisäksi opiskelija oppii, missä kuperaa linssiä käytetään jokapäiväisessä elämässä. Laboratoriossa mitataan kolmen kuperan linssin polttoväli. Mittaus tehdään taskulampusta lähtevän pääakselin suuntaisen valokeilan avulla. Linssissä taittuneen valokeilan ja pääakselin leikkauspisteestä voidaan lukea polttopiste ja sitä kautta mitata polttoväli. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään, missä kuperaa linssiä käytetään. Kovera linssi Vaikeustaso 2. Opiskelija oppii, miten valo taittuu koverassa linssissä sekä polttovälin määrittämisen koverassa linssissä. Lisäksi opiskelija oppii, missä koveraa linssiä käytetään jokapäiväisessä elämässä. Laboratoriossa mitataan kolmen koveran linssin polttoväli. Mittaus tehdään taskulampusta lähtevän pääakselin suuntaisen valokeilan avulla. Polttovälin määrittämistä varten opiskelija joutuu piirtämään taittuneesta valokeilasta kaksi apuviivaa, joiden leikkauspisteessä on polttopiste. Tämä nostaa vaikeusasteen 2:een. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään, missä koveraa linssiä käytetään. Optikolla Opiskelija oppii, millaisia silmän taittovirheitä korjataan kuperalla ja millaisia taittovirheitä koveralla linssillä. Laboratoriossa valitaan kuudelle potilaalle sopivat silmälasit tutkimalla, miten potilaan silmä taittaa pääakselin suuntaisen valokeilan. Sopivat silmälasit löytyvät, kun pääakselin suuntainen valokeila saadaan linssin avulla taittumaan verkkokalvolle. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa kysytään,oliko potilas likinäköinen, kaukonäköinen tai sitten näkö oli kunnossa. Huom! Mukana on yksi potilas, joka ei tarvitse silmälaseja. Kuvan muodostuminen kuperassa linssissä Vaikeusaste 3. Opiskelija oppii linssien kuvausyhtälön ja määrittämään linssin polttovälin optisessa penkissä esineen ja kuvan avulla. Myös linssipintojen kaarevuussäteiden merkitys polttoväliin tulee konkreettisesti esille. Laboratoriossa mitataan esineen ja todellisen kuvan paikka kolmen kuperan linssin tapauksessa. Tulokset kirjataan mittauskaavakkeelle. Kysymysosiossa määritetään jokaisen linssin polttoväli 16

18 1 kuvausyhtälön a % 1 b ' 1 f lahjakkaille opiskelijoille. Värit 1. Kuvausyhtälö annetaan, joten soveltuu myös peruskoulun yläasteelle Vaikeusaste 3. (Suositellaan lahjakkaiden sekä erikoisesti kuvankäsittely- ja piirustusohjelmia tuntevien opiskelijoille myös peruskoulussa.) Opiskelija oppii RGB-värijärjestelmän. Laboratoriossa tutkitaan, mitä värejä syntyy, kun RGB-värijärjestelmän perusvärejä punainen (R), vihreä (G) ja sininen (B) yhdistellään. Kysymysosiossa kysytään erilaisia värilaskuja. Värit 2 Opiskelija oppii valon värin merkityksen siihen, minkä värisiltä esineet näyttävät. Laboratoriossa tutkitaan, minkä värisiltä näyttävät kananmuna, puun lehti, tomaatti ja banaani valkoisessa, punaisessa, vihreässä ja sinisessä valaistuksessa. Kysymysosiossa kysytään, minkä värisiltä näyttävät valkoisessa, punaisessa, vihreässä ja sinisessä valaistuksessa sininen pallo ja purppuranpunainen (magenta) ruusu. Valon taittuminen 1 Opiskelija oppii, miten valo taittuu, kun se saapuu optisesti harvemmasta aineesta optisesti tiheämpään aineeseen ja päinvastoin. Laboratoriossa mitataan taitekulma kahdella tulokulmalla, kun valo saapuu ilmasta veteen ja päinvastoin. Kysymysosiossa kysytään, miten valo taittuu kun se saapuu ilmasta veteen ja päinvastoin. Valon taittuminen 2 Vaikeusaste 3. Opiskelija oppii valon taittumislain. Laboratoriossa mitataan valon taitekulma ilman ja veden rajapinnassa viidellä eri tulokulmalla. sinα Kysymysosiossa lasketaan suhde, jossa α on tulokulma ja β taitekulma, jokaisella tulo- sinβ taitekulma -parilla. 17

19 Valon kokonaisheijastus Opiskelija oppii, mitä tarkoitetaan kokonaisheijastuksella ja milloin se on mahdollinen. Lisäksi heijastumislaki tulee tutuksi. Laboratoriossa mitataan kokonaisheijastuksen rajakulma veden ja ilman rajapinnassa. Lisäksi mitataan heijastuskulma kahdella tulokulmalla. Kysymysosiossa kysytään, milloin kokonaisheijastus on mahdollinen. Sähköopissa on 10 harjoitusta Sähköoppi Kuva 3. Sähköopin harjoituksissa tarvittavia laitteita: virtalähde, yleismittari, lamppu, vastus ja katkaisin. Elektroniikan harjoituksissa käytetään lisäksi paristoja. Laboratoriossa tehdään kytkentöjä aivan kuin oikeassa laboratoriossa ilman laitteistopelkoa tai pelkoa että laitteet menevät rikki. Eri harjoituksissa käytettävät laitteet ja komponentit on esitetty kuvassa 3 Sähköopin harjoitukset on rakennettu siten, että jokainen opiskelija oppii tekemään sähköopin peruskytkennät ja suorittamaan mittauksia. Alussa on 3 kädestä pitämällä ohjattua harjoitusta, joissa harjoitellaan pelkästään kytkentöjen tekemistä näyttämällä johdin kerrallaan, miten se yhdistetään. Näihin harjoituksiin palaamista suositellaan, jos kytkentöjen tekeminen on unohtunut muissa harjoituksissa. Kytkentäharjoitus 1 Opiskelija oppii kytkemään lampun virtalähteeseen. Kädestä pitäen harjoitus, jossa suoritetaan kuvan 4 mukainen kytkentä. 18 Kuva 4. Kytkentäharjoituksen 1 kytkentä.

20 Kytkentäharjoitus 2 Opiskelija oppii kytkemään kaksi komponenttia sarjaan ja yhdistämään ne virtalähteeseen. Kädestä pitäen harjoitus, jossa suoritetaan kuvan 5 mukainen kytkentä. Kuva 5. Kytkentäharjoituksen 2 kytkentä. Kytkentäharjoitus 3 Opiskelija oppii kytkemään jännite- ja virtamittarin virtapiiriin. Kädestä pitäen harjoitus, jossa suoritetaan kuvan 6 mukainen kytkentä. Lamppu Kuva 6. Kytkentäharjoituksen 3 kytkentä. Opiskelija oppii, kuinka jännite vaikuttaa lampun toimintaan. Myös jännitteen yksikkö tulee tutuksi. Laboratoriossa tehdään kuvan 7 mukainen kytkentä ja tutkitaan, miten lamppu palaa, kun jännitettä muutetaan. Harjoitukseen ei liity mittauskaavaketta. Kysymyskaavakkeella kysytään, kuinka suuri oli jännite, kun lamppu meni rikki ja kuinka suureen jännitteeseen lamput kytketään kotona. Kuva 7. Lamppu-harjoituksen kytkentä. 19

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla. FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Fysiikan lisäkurssin tehtävät (kurssiin I liittyvät, syksy 2013, Kaukonen)

Fysiikan lisäkurssin tehtävät (kurssiin I liittyvät, syksy 2013, Kaukonen) 1. Ylöspäin liikkuvan hissin, jonka massa on 480 kg, nopeus riippuu ajasta oheisen kuvion mukaisesti. Laske kannatinvaijeria jännittävä voima liikkeen eri vaiheissa. (YO, S 84) 0-4s: 4,9 kn, 4..10s: 4,7

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

1.1 Funktion määritelmä

1.1 Funktion määritelmä 1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien

Lisätiedot

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja. Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Miltä työn tekeminen tuntuu

Miltä työn tekeminen tuntuu Työ ja teho Miltä työn tekeminen tuntuu Millaisia töitä on? Mistä tiedät tekeväsi työtä? Miltä työ tuntuu? Mitä työn tekeminen vaatii? Ihmiseltä Koneelta Työ, W Yksikkö 1 J (joule) = 1 Nm Työnmäärä riippuu

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)

Kertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a) Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa eräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808 C

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Theory Finnish (Finland)

Theory Finnish (Finland) Q1-1 Kaksi tehtävää mekaniikasta (10 pistettä) Lue yleisohjeet ennen tehtävien aloittamista. Osa A: Piilotettu kiekko (3,5 pistettä) Tässä tehtävässä käsitellään umpinaista puista sylinteriä, jonka säde

Lisätiedot

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat! Parry Hotteri tutki näkymättömiä voimia kammiossaan Hän aikoi tönäistä pallon liikkeelle pöydällä olevassa ympyrän muotoisessa kourussa, joka oli katkaistu kuvan osoittamalla tavalla. Hän avasi Isaac Newtonin

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello 1 LÄMPÖOPPI 1. Johdanto Työssä on neljä eri osiota, joiden avulla tutustutaan lämpöopin lakeihin ja ilmiöihin. Työn suoritettuaan opiskelijan on tarkoitus ymmärtää lämpöopin keskeiset käsitteet, kuten

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Fysiikan kurssit MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Valtakunnalliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteenä 2. Lämpö 3. Sähkö 4. Voima ja liike 5. Jaksollinen liike ja aallot 6. Sähkömagnetismi

Lisätiedot

Juottamista ei siis kannata harjoitella varsinaisessa oppilastyössä, vaan juotosharjoittelu on parempi tehdä erillisellä harjoituspiirilevyllä.

Juottamista ei siis kannata harjoitella varsinaisessa oppilastyössä, vaan juotosharjoittelu on parempi tehdä erillisellä harjoituspiirilevyllä. Juotosharjoitus. Mikko Esala, Veikko Pöyhönen Juotettaessa piirilevyn kuparifolion, johtimen ja juotteen väliin muodostuu ohut välimetallikerros, joka kiinnittää piirilevyn kuparijohtimen ja komponentin

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Liikkeet Antti Haarto.5.1 Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema)

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki

2.2 Principia: Sir Isaac Newtonin 1. ja 2. laki Voima se on joka jyllää!, sanottiin ennen. Fysiikassakin voimalla tarkoitetaan jokseenkin juuri sitä, mikä ennenkin jylläsi, joskin täytyy muistaa, että voima ja teho ovat kaksi eri asiaa. Fysiikan tutkimuksen

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä määritetään putoamiskiihtyvyys kolmella eri tavalla. Ennakko-oletuksena mietitään, pitäisikö jollain tavoista

Lisätiedot

Fysiikan kotityöt. Fy 3.2 (24.03.2006) Heikki Juva, Aarne Niittyluoto, Heidi Kiiveri, Irina Pitkänen, (Risto Uusitalo)

Fysiikan kotityöt. Fy 3.2 (24.03.2006) Heikki Juva, Aarne Niittyluoto, Heidi Kiiveri, Irina Pitkänen, (Risto Uusitalo) Fysiikan kotityöt Fy 3. (4.03.006) Heikki Juva, Aarne Niittyluoto, Heidi Kiiveri, Irina Pitkänen, (Risto Uusitalo) Pieni kevennys tähän alkuun: Kuvalähteet: http://www.hotquanta.com/twinrgb.jpg http://www.visi.com/~reuteler/vinci/world.jpg

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Syksy 2016 1 / 21 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 7 Harmonisen värähdysliikkeen energia Jousen potentiaalienergia on U k( x ) missä k on jousivakio ja Dx on poikkeama tasapainosta. Valitaan

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r Luento 13: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä θ F t m g F r 1 / 27 Luennon sisältö Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä 2 / 27 Johdanto Tarkastellaan jaksollista liikettä (periodic

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot