Opettajan opas. Versio 3.0

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajan opas. Versio 3.0"
  • Ida Aro
  • 2 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Opettajan opas Versio 3.0

2 Johdanto Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen Ohjelman yleisrakenne Harjoitukset Mittayksiköt Yksikköpeli Liike ja voima Liike Voiman vaikutus Voiman vaikutus Kitka Kitka Kitka Työ Tasapaino Tasapaino Energian säilyminen Värähdys- ja aaltoliike Värähdysliike Poikittainen aaltoliike Pitkittäinen aaltoliike Valon taittuminen Kovera peili Kupera peili Kupera linssi Kovera linssi Lämpö Lämpötila Lämpölaajeneminen Sähkö Kytkentäharjoitus Kytkentäharjoitus Kytkentäharjoitus Lampun kytkeminen paristoon Vastus virtapiirissä Sähköenergian tuottaminen Luonnonilmiöt Vuorovesi Auringon- ja kuunpimennys Planeettojen etäisyydet Planeettojen kiertoajat Oppilaan etenemisen seuranta Kysymysten vastauksia... 20

3 Johdanto VirtuaaliEnergia on peruskoulun luokkien 5 ja 6 fysiikan opetukseen tarkoitettu opetusohjelma, jonka pohjana on käytetty opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Ohjelma ei seuraa erityisesti minkään oppikirjan asiajärjestytystä. Siksi se soveltuu luokkien 5 ja 6 fysiikan opetukseen tarkoitettujen kaikkien oppikirjojen tueksi. Mukana on myös harjoituksia, jotka eivät kuulu opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Nämä harjoitukset on tarkoitettu lähinnä oppilaiden eriyttämiseksi. Motivoituneet oppilaat voivat opiskella niitä jopa itsenäisesti, koska niissä on kattavat teoriaosuudet. Tämä ohjekirja on laadittu ohjelman versiolle 3.0. Edelliseen versioon 2.1. nähden suurin muutos on oppilasrekisterin lisääminen. Oppilasrekisterin voi ottaa halutessaan käyttöön. Ohjelmaa voi käyttää myös ilman oppilasrekisteriä kuten ennenkin. Muut ohjelmaan tehdyt muutokset ovat pieniä täsmennyksiä ja korjauksia. Ohjelman lähestymistapa fysiikkaan on kokeellinen ja fysiikan ilmiöitä havainnollistava. Mukaan on liitetty myös muutama oppimispeli keventäväksi oppimateriaaliksi. Lähes kaikkien harjoitusten loppuun on liitetty asioiden ymmärtämistä testaavia kysymyksiä. Kysymyksiin löytyy vastaukset suoritetusta harjoituksesta. Ohjelmaa voidaan käyttää havainnollistamaan fysiikan ilmiöitä tavanomaisessa luokka-opetuksessa ja laboratoriotunnilla mittausten suorittamiseen, jopa korvamaan joitakin laboratoriomittauksia. Ohjelma on helppokäyttöinen, joten kirjallisia ohjeita ohjelman varsinaiseen käyttöön ei ole laadittu. Tämä opas on tarkoitettu opettajan tueksi, jotta opettaja voi valita oppituntia varten sopivan harjoituksen ohjelmaa katsomatta. 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen Asennusvaihtoehtoja on neljä: C Yksittäiselle koneelle ilman oppilasrekisteriä. C Yksittäiselle koneelle oppilasrekisterin kanssa. C Verkkoasennuksena ilman oppilasrekisteriä. C Verkkoasennuksena oppilasrekisterin kanssa. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpito-ohjeesta, joka tarkoitettu ohjelman asentajan käyttöön. Ennen oppilasrekisterin käyttämistä on rekisteriin lisättävä käyttäjätiedot (opettajat, oppilaat, luokat ja opetusryhmät). Katso tästä tarkemmin ohjelman mukana tulleesta LTO Opettajan työkalu käyttöohjeesta. Ohjelmaan kirjautuminen eroaa hieman eri asennusvaihtoehdoissa riippuen siitä, onko koululle asennettu oppilasrekisteri vai ei. Käydään ensin läpi tapaus, jossa koululle on asennettu oppilasrekisteri. Kun VirtuaaliEnergia - ohjelma aukaistaan, valitaan ensimmäisenä, käytetäänkö oppilasrekisteriä vai ei (ks. kuva 1). Jos 3

4 käytetään oppilasrekisteriä, kirjoitetaan tyhjiin kenttiin käyttäjätunnus ja salasana sekä napsautetaan Jatka -painiketta. Kuva 1. Ohjelmaan kirjautumisikkuna. Jos ei haluta käyttää oppilasrekisteriä, napsautetaan Jatka kirjautumatta -painiketta. Tämän jälkeen ilmestyy kuvan 2 mukainen ikkuna, johon käyttäjä kirjoittaa nimensä. Oppilasrekisteriä käytettäessä kuvan 2 ikkunaa ei ilmesty. Jos koululle ei ole asennettu oppilasrekisteriä, ohjelma tulee suoraan kuvan 2 ikkunaan, ilman kuvan 1 vaihetta. Kuva 2. Nimen kirjoittamisikkuna. Käytössä vain, jos ei käytetä oppilasrekisteriä 4

5 2. Ohjelman yleisrakenne Harjoitukset on luokiteltu kolmeen vaikeusasteeseen. Harjoitukset, joiden vaikeusaste on joko 1 tai 2, on tarkoitettu kaikkien oppilaiden suoritettavaksi. Vaikeusasteen 1 tehtävät ovat kuitenkin helpompia ja useasti lyhyempiä kuin vaikeusasteen 2 tehtävät. Vaikeusasteen 3 tehtävät saattavat olla sellaisia, että esimerkiksi lukihäiriöisillä oppilailla saattaa olla vaikeuksia selviytyä niistä. Jokaisen harjoituksen vaikeusaste selviää tästä opettajan oppaasta. Ohjelma koostuu 32:sta eri harjoituksesta, joissa on 2 oppimispeliä ja 30 joko virtuaaliseen laboratoriomittaukseen tai animaatioon perustuvaa harjoitusta. Harjoitukset on jaettu kuuteen osaalueeseen (ks. kuva 3). Kuvan 3 päävalikosta voidaan aina myös tulostaa todistus tehdyistä harjoituksista. Opettaja voi seurata oppilaiden etenemistä myös tietokoneruuduilta, koska suoritetun harjoituksen kohdalle kyseisen osa-alueen valikossa tulee oikein-merkki. Samoin, jos kyseessä on oppimispeli, tulee harjoituksen kohdalle myös saavutettu pistemäärä. Kaikki nämä suoritustiedot kirjautuvat myös oppilasrekisteriin ja ilmaantuvat näkyville joka kerta kun ohjelma käynnistetään. Kaikki ohjelman ikkunat voidaan tulostaa ikkunan oikeassa yläkulmassa olevasta TULOSTApainikkeesta. Ikkunan yläreunassa olevat painikkeet ja niiden tausta eivät tule mukaan tulosteeseen. Harjoituksen käyttöliittymä on kaikissa harjoituksissa samanlainen, mikä tekee ohjelmasta helppokäyttöisen. Tehtävä-osiossa on tehtäväasettelu. Harjoituksen mittaukset ja mahdolliset animaatiot ovat aina Työpaja-osiossa (ks. kuva 4). Mittaustulokset merkitään Työkirja-osioon, jossa sijaitsevat myös oppimista testaavat kysymykset (ks. kuva 5). Kuva 3. Ohjelma päävalikko. 5

6 Kuva 4. Kaikissa harjoituksissa on samanlainen käyttöliittymä. Esimerkki työpajan näkymästä. Kuva 5. Esimerkki työkirjan näkymästä. 6

7 Lähes kaikissa harjoituksissa on käytössä myös nelilaskin. 3. Harjoitukset Yksi harjoitus Mittayksiköt Yksikköpeli Vaikeusaste: Fysiikan tärkeiden suureiden yksiköiden oppiminen. Suureita ja yksiköitä on yhteensä 13. Oppimispeli, jossa formula-autolla on etsittävä yksiköitä. Lopputuloksen pistemäärän ratkaisee nopeus ja virheettömyys. 2, koska mukana muutama opetussuunnitelmaan kuulumaton yksikkö Liike ja voima Kuva 6. Liike ja voima -valikko. 11 harjoitusta. 7

8 Liike 1 Oppilas oppii tasaisen liikkeen käsitteen ja sen esityksen koordinaatistossa. Työpajassa mitataan auton 10, 20, 30, 40 ja 50 sekunnissa kulkemat matkat. Tulokset merkitään taulukkoon ja koordinaatistoon. Matkoja taulukkoon merkittäessä on osattava muuttaa kilometrit metreiksi. Kysymyksissä kysytään, millainen liike on kyseessä ja nopeuden yksiköitä. Vaikeusaste: 3, koskee lähinnä mittauspisteiden koordinaatistoon merkitsemistä. Muuten vaikeusaste on Liike 2 Oppilas oppii tasaisesti liikkeen käsitteen ja sen esityksen koordinaatistossa. Työpajassa mitataan auton 10, 20, 30, 40 ja 50 sekunnissa kulkemat matkat. Tulokset merkitään taulukkoon ja koordinaatistoon. Matkoja taulukkoon merkittäessä on osattava muuttaa kilometrit metreiksi. Kysymyksissä kysytään, millainen liike on kyseessä. Lisäksi on valittava kolmesta kuvavaihtoehdosta se, joka kuvaa kiihtyvän liikkeen nopeutta ajan funktiona. Vaikeusaste: 3, koskee lähinnä mittauspisteiden koordinaatistoon merkitsemistä. Muuten vaikeusaste on Voiman vaikutus 1 Oppilas oppii, miten voima muuttaa kappaleen muotoa. Työpajan puristimessa puristetaan kolmea kappaletta, joista kaksi muuttaa muotoaan lopullisesti. Tulokset merkitään työkirjaan. Ohjelma tiivistää asian lauseeseen: Voima muuttaa kappaleen muotoa. Vaikeusaste: Voiman vaikutus 2 Oppilas oppii, miten voima vaikuttaa auton liiketilaan. Työpajassa kohdistetaan tasaisesti ja suoraviivaisesti liikkuvaan autoon erisuuntaisia voimia ja tutkitaan niiden vaikutusta auton liiketilaan. Tulosten perusteella vastataan työkirjan väittämätyyppisiin kysymyksiin. Lopuksi kysytään vielä voiman yksikköä. Vaikeusaste: 2 8

9 Kitka 1 Vaikeusaste: Oppilas oppii, miten ajoneuvon massa vaikuttaa jarrutusmatkaan. Työpajassa mitataan henkilöauton ja rekka-auton jarrutusmatkat, kun niiden nopeus on 80 km/h ja ulkoiset olosuhteet ovat samanlaiset. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään vielä moottoripyörän jarrutusmatkaa, kun sen nopeus on myös 80 km/h ja ulkoiset olosuhteet samat kuin autoilla. 2, koskee lähinnä kysymystä. Mittauksen vaikeusaste on Kitka 2 Vaikeusaste: Oppilas oppii, miten kitkakerroin vaikuttaa auton jarrutusmatkaan. Työpajassa mitataan henkilöauton jarrutusmatkoja, kun sääolosuhteet ja samalla kitkakerroin muuttuvat. Kitkakerroin on kuivalla asfaltilla 0,80, märällä asfaltilla 0,40 ja jäisellä asfaltilla 0,20. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään vielä saman auton jarrutusmatkaa, kun sen nopeus on edelleen 50 km/h ja kitkakerroin 0,10. 2, koskee lähinnä kysymystä. Mittauksen vaikeusaste on Kitka 3 Vaikeusaste: Oppilas oppii, miten auton nopeus vaikuttaa auton jarrutusmatkaan. Työpajassa mitataan henkilöauton jarrutusmatkoja eri nopeuksilla. Tutkittavat nopeudet ovat 30 km/h, 60 km/h ja 120 km/h. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään vielä saman auton jarrutusmatkaa, kun sen nopeus on 120 km/h. 3, koskee lähinnä kysymystä. Mittauksen vaikeusaste on Työ Vaikeusaste: Oppilas oppii työn käsitteen sekä työn ja energian välisen yhteyden. Harjoituksen aluksi mitataan työpajassa voima, jolla traktori vetää peräkärryä. Tulos merkitään työkirjaan. Työkirjaan lasketaan myös tehty työ ja peräkärryn vetämiseen kulunut energia eri matkoilla. Lopuksi lasketaan vielä traktorin kuluttama energia, jos puolet traktorin kuluttamasta energiasta menee hukkaan. 3, koskee lähinnä kysymyksiä. Mittauksen vaikeusaste on1. 9

10 Tasapaino 1 Oppilas oppii tärkeimmät massan yksiköt, yksiköiden gramma ja kilogramma välisen yhteyden sekä tasapainotilanteen orsivaa an tapauksessa. Työpajassa mitataan orsivaa alla kolmen eri esineen massa. Tulokset merkitään taulukkoon. Tuloksia merkittäessä on osattava muuttaa 500 g kilogrammoiksi. Lopuksi kysytään vielä massan yksiköitä. Vaikeusaste: Tasapaino 2 Oppilas oppii tasapainottamaan orsivaa an, kun vaa an varsien pituudet vaihtelevat. Oppilas oppii myös laskemaan yksinkertaisia tasapainotusongelmia.. Työpajassa tasapainotetaan kolme orsivaakaa, joilla on erilaiset varsien pituudet. Tulokset merkitään työkirjan taulukkoon. Tuloksia merkittäessä on osattava muuttaa 500 g kilogrammoiksi. Lopuksi oppilas joutuu laskemaan viiden eri orsivaa an tapauksessa joko toisen puolen varren pituuden tai massan, jotta vaaka olisi tasapainossa. Vaikeusaste: Energian säilyminen Vaikeusaste: Oppilas oppii, miten putoavan kappaleen energia säilyy. Työpajassa mitataan tornista pudotetun pallon liike- ja asemaenergia putoamisen eri vaiheissa. Työkirjassa kysytään, muuttuuko kokonaisenergia liikkeen aikana ja jos muuttuu, niin miten. Lisäksi kysytään lopputilanteen liike-energiaa verrattuna alkutilanteen asemaenergiaan. 2, lähinnä työn vaatiman tarkkuuden takia. 10

11 3.3. Värähdys- ja aaltoliike Kuva 7. Värähdys- ja aaltoliike -valikko. 8 harjoitusta, jotka eivät kuulu opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmaperusteisiin. Nämä harjoitukset on tarkoitettu lisäoppiainekseksi ja oppilaiden eriyttämiseen Värähdysliike Oppilas oppii käsitteet värähdysliike ja värähdysaika. Oppilas oppii myös, miten jousen päässä värähtelevän punnuksen värähdysaika riippuu punnuksen massasta. Työpajassa mitataan jousen päässä värähtelevän punnuksen värähdysaika kymmenellä erimassaisella punnuksella. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään monivalintatehtävän avulla, miten värähdysaika muuttuu, jos punnuksen massa nelinkertaistuu. Vastaus pyydetään päättelemään mittaustulosten perusteella. Vaikeusaste: Poikittainen aaltoliike Oppilas oppii ymmärtämään poikittaisen aaltoliikkeen sekä siihen liittyvät suureet jaksonaika ja aallonpituus. Työpajassa mitataan poikittaisen aaltoliikkeen jaksonaika ja aallonpituus. Tulokset merkittään työkirjaan. Poikittaisen aaltoliikkeen käsitteen ymmärtämistä testataan työkirjan tehtävällä. 11

12 Vaikeusaste: Pitkittäinen aaltoliike Oppilas oppii ymmärtämään pitkittäisen aaltoliikkeen sekä siihen liittyvät suureet jaksonaika ja aallonpituus. Työpajassa mitataan pitkittäisen aaltoliikkeen jaksonaika ja aallonpituus. Tulokset merkittään työkirjaan. Poikittaisen aaltoliikkeen käsitteen ymmärtämistä testataan työkirjan tehtävällä. Vaikeusaste: Valon taittuminen Oppilas oppii, miten valo taittuu ilman ja veden rajapinnassa. Oppimispeli, jossa laserpistoolilla ammutaan veden alla olevia tauluja. Yksi peli jatkuu, kunnes on ammuttu 5 ohilaukausta. Työkirjan kysymyksessä kysytään monivalintatehtävän avulla, miten valo taittuu ilman ja veden rajapinnassa. Vaikeusaste: Kovera peili Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan koveran peilin polttopisteellä ja mihin koveraa peiliä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri koveran peilin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös koveran peilin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: Kupera peili Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan kuperan peilin polttopisteellä ja mihin kuperaa peiliä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri kuperan peilin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös kuperan peilin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: 1. 12

13 Kupera linssi Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan kuperan linssin polttopisteellä ja mihin kuperaa linssiä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri kuperan linssin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös kuperan linssin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: Kovera linssi Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan koveran linssin polttopisteellä ja mihin koveraa linssiä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri koveran linssin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös koveran linssin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: Lämpö Kuva 8. Lämpö -valikko. Kaksi harjoitusta. 13

14 Lämpötila Oppilas oppii veden kiehumis- ja jäätymislämpötilan normaaliolosuhteissa ja sen, että lämpötila pysyy vakiona koko olomuodonmuutoksen ajan. Lisäksi oppilas oppii mittaamaan lämpötilaa. Työpajassa mitataan viisi eri lämpötilaa. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään veden kiehumis- ja sulamislämpötilaa. Monivalintatehtävällä testataan vielä tietämystä lämpötilan muuttumattomuudesta olomuodon muutosprosessissa. Vaikeusaste: Lämpölaajeneminen Oppilas oppii, että kappaleet laajenevat lämmetessään. Työpajassa mitataan alumiini-, teräs- ja messinkitankojen pituuden muutokset, kun tankoja lämmitetään 180 EC. Tulokset merkitään työkirjaan. Vaikeusaste: Sähkö 6 harjoitusta Kuva 9. Sähkö -valikko. 14

15 Kytkentäharjoitus 1 Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän sekä oppii jännitteen merkityksen lampun kirkkauteen. Oppilas oppii myös, miten jännite muuttuu, kun paristoja kytketään sarjaan. Työpajassa kytketään kaksi 4,5 voltin paristoa sarjaan ja yhdistetään lamppuun. Tämä on ns. kädestä pitäen opastava harjoitus, jossa jokaisen johtimen kytkentä näyttään erikseen kytkentäruudun vieressä olevassa kuvassa. Kytkennän jälkeen kytkentää voidaan muuttaa kolmen eri kytkennän välillä. Kytkentä A on edellä esitetty, kytkennässä B 4,5 voltin paristot on korvattu 1,5 voltin paristoilla ja kytkennässä C on vain yksi 4,5 V:n paristo. Kytkennät vaihdetaan painikkeesta. Vaikeusaste: 2 Työkirjan kysymyksissä täytyy kytkennät asettaa järjestykseen sen mukaan, miten kirkkaasti lamppu palaa kussakin kytkennässä. Lisäksi kysytään, missä kytkennöissä rikkoutuu sellainen lamppu, jossa on merkintä 4,5 V/0,3 A Kytkentäharjoitus 2 Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän.. Työpajassa kytketään lamppu jännitelähteeseen ja säädetään jännitelähteen jännite vaadituksi. Tämä on ns. kädestä pitäen opastava harjoitus, jossa jokaisen johtimen kytkentä näytetään erikseen kytkentäruudun vieressä olevassa kuvassa. Vaikeusaste: 1. Harjoitus, jolla kannattaa aloittaa sähköopin kytkentöjen tekeminen, jos oppilaalla on niissä vaikeuksia Kytkentäharjoitus 3 Oppilas oppii tekemään lamppujen sarjaan kytkennän.. Työpajassa kytketään kaksi lamppua sarjaan ja yhdistetään jännitelähteeseen ja säädetään jännitelähteen jännite vaadituksi. Tämä on ns. kädestä pitäen opastava harjoitus, jossa jokaisen johtimen kytkentä näytetään erikseen kytkentäruudun vieressä olevassa kuvassa. Vaikeusaste: 1. Harjoitus, joka kannattaa tehdä kytkentäharjoituksen 2 jälkeen vahvistamaan sähkökytkentöjen tekovarmuutta. 15

16 Lampun kytkeminen paristoon Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän mallikuvan perusteella sekä ymmärtämään, millä tavoin paristoon kytketty lamppu palaa. Työpajassa kytketään lamppu 4,5 voltin paristoon. Kaikille tarkoitettu perusharjoitus. Vaikeusaste: 1 Työkirjan kysymyksissä kysytään monivalintatehtävän avulla, millä tavoin paristoon kytketty lamppu palaa Vastus virtapiirissä Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän kytkentäkuvan perusteella sekä oppii suureen resistanssi ja sen yksikön. Kytkettävä virtapiiri muodostuu jännitelähteestä, virtamittarista ja vastuksesta. Piirissä kulkeva virta mitataan neljällä jännitteellä. Tulokset merkitään työkirjaan. Jokaisesta mittaustuloksesta lasketaan jännitteen ja virran suhde. Minivalintatehtävässä kysytään harjoituksen lopuksi, miten tämä suhde vaihteli eri mittauksissa, vai vaihteliko se ollenkaan. Vaikeusaste: Sähköenergian tuottaminen Vaikeusaste: Oppilas oppii, millaisia sähkövoimalaitoksia on ja miten niissä tuotetaan sähköä. Lisäksi oppilas oppii eri sähköntuottotapojen hyöty- ja haittapuolia sekä eri sähköntuottotapojen prosentuaaliset osuudet Suomessa. Animaatiopohjainen harjoitus, jossa on kuvattu animaatiolla kivihiilivoimala, vesivoimala, tuulivoimala, ydinvoimala, maakaasuvoimala ja aurinkovoimala. Animaatioiden yhteydessä on kyseiseen voimalatyyppiin liittyvää tietoa. Työkirjassa kysytään niitä voimalatyyppejä, joissa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja. Lisäksi kysytään, mitkä ovat kolme yleisintä sähköntuotantotapaa Suomessa. Vastaukset löytyvät animaatioissa olevista teoriaosuuksista. 2. Lukihäiriöisillä saattaa olla vaikeuksia löytää vastauksia teoriaosuuksista, jotka ovat pisimpiä tässä ohjelmassa. 16

17 3.6. Luonnonilmiöt Kuva 10. Luonnonilmiöt -valikko. Neljä harjoitusta Vuorovesi Oppilas oppii vuorovesi-ilmiön sekä sen syyt ja esiintymistiheyden. Animaatioon ja lyhyeen teoriaosuuteen perustuva harjoitus. Kysymyksissä kysytään oikein/väärin -väittämien avulla vuorovesi-ilmiön syntyyn ja esiintymistiheyteen liittyviä asioita. Vaikeusaste: Auringon- ja kuunpimennys Oppilas oppii auringon- ja kuunpimennyksen sekä niiden syyt ja esiintymistiheyden. Animaatioon ja lyhyeen teoriaosuuteen perustuva harjoitus. Kysymyksissä kysytään monivalintatehtävien avulla auringon- ja kuunpimennyksen syntyyn ja esiintymistiheyteen liittyviä asioita. Vaikeusaste: 1 17

18 Planeettojen etäisyydet Oppilas oppii aurinkokuntamme planeettojen nimet sekä niiden järjestyksen Auringosta lukien ja kokosuhteet. Versiosta 3 on poistettu Pluto, jota ei ole enää lueta planeetaksi. Työpajassa mitataan Auringon valon kulkuaika eri planeetoille. Tulokset merkitään työkirjaan. Lisäksi vastataan kysymyksiin, joiden vastaukset löytyvät harjoituksesta. Ehkä vaikein on vastata kysymykseen punaisesta planeetasta (= Mars). Vastaus tähän kysymykseen on nimittäin pääteltävä planeettojen värien perusteella. Vaikeusaste: 2. Pitkä harjoitus, jota kaikkein lyhytjännitteisimmät oppilaat eivät välttämättä jaksa tehdä Planeettojen kiertoajat Harjoitus vahvistaa edellisessä harjoituksessa opittua. Lisäksi oppilas oppii aurinkokuntamme planeettojen kiertoaikoja Auringon ympäri. Työpajassa mitataan aurinkokuntamme planeettojen kiertoajat Auringon ympäri. Kysymyksissä verrataan Jupiterin ja Saturnuksen kiertoaikoja Maan kiertoaikaan. Vaikeusaste: 2. Pitkä harjoitus, jota kaikkein lyhytjännitteisimmät oppilaat eivät välttämättä jaksa tehdä. 18

19 4. Oppilaan etenemisen seuranta Kuva 11. Todistus. Opettaja voi seurata jatkuvasti oppilaan suorituksia. Suoritukset näkyvät joko tehtävävalikoista (ks. kuva 7) tai sitten opiskelijan tulostamasta todistuksesta (ks. kuva 11). Oppilasrekisteristä näkyy oppilaiden koko suoritushistoria. Katso oppilasrekisteristä ja sen käytöstä tarkemmin ohjelman mukana tulleesta LTO Opettajan työkalu käyttöohjeesta. 19

20 5. Kysymysten vastauksia Liike ja voima Liike 1 1. kysymys. Liike on tasaista. 2. kysymys. Nopeuden yksiköitä ovat m/s ja km/h. Liike 2 1. kysymys. Liike on kiihtyvää. 2. kysymys. 1. kuva vastaa mittausta. Voiman vaikutus 1 Kokeessa kappaleet 1 ja 3 muuttivat muotoaan pysyvästi. Voiman vaikutus 2 1. kysymys. Liikesuunnan suuntainen voima lisää nopeutta. 2. kysymys. Liikesuunnalle vastakkaissuuntainen voima pienentää nopeutta. 3. kysymys. Liikesuunnalle kohtisuora voima muuttaa liikesuuntaa. 4. kysymys. Voi muuttaa sekä kappaleen nopeutta että liikerataa. 5. kysymys. Voiman yksikkö on newton. Kitka 1 Moottoripyörällä on (teoriassa) sama jarrutusmatka kuin henkilöautolla ja rekkaautolla. Kitka 2 Jarrutusmatka = 2 * viimeisen mittauksen tulos. Kitka 3 Jarrutusmatka = 4 * viimeisen mittauksen tulos. Voiman tekemä työ Ensimmäisen taulukon energiat ovat yhtä suuret kuin voiman tekemät työt. Toisen taulukon energiat = 2 * ensimmäisen taulukon energiat. Tasapaino 1 Massan yksiköitä ovat kilogramma, gramma ja tonni. 20

21 Tasapaino 2 Energian säilyminen 1. kysymys. Kokonaisenergia ei muuttunut putoamisliikkeen aikana. 2. kysymys. Kun pallo oli pudonnut puolet putoamismatkastaan, liike-energia oli yhtä suuri kuin asemaenergia. Värähdys- ja aaltoliike Värähdysliike Punnuksen värähdysaika kaksinkertaistuu, kun punnuksen massa nelinkertaistuu. Poikittainen aaltoliike 1. kysymys. Aallon etenemissuunta on vasemmalta oikealle. 2. kysymys. Poikittaisessa aaltoliikkeessä yksittäinen värähtelijä liikkuu kohtisuorasti aaltoliikkeen etenemissuuntaa vastaan. Pitkittäinen aaltoliike 1. kysymys. Aallon etenemisuunta on vasemmalta oikealle. 2. kysymys. Pitkittäisessa aaltoliikkeessä yksittäinen värähtelijä liikkuu yhdensuuntaisesti aaltoliikkeen etenemissuunnan kanssa Valon taittuminen Valon kulkiessa ilmasta veteen se taittuu pinnan normaaliin päin. Kovera peili Koveraa peliä käytetään aurinkoenergian keräämiseen ja parranajopeilinä. Kupera peili Kuperaa peliä käytetään auton taustapeilinä ja liikennepeilinä. 21

22 Kupera linssi Kuperaa linssiä käytetään suurennuslaskina, polttolasina ja pitkänäköisen ihmisen silmälaseissa. Kovera linssi Koveraa linssiä käytetään likinäköisen ihmisen silmälaseissa. Lämpö Lämpötila 1. kysymys. Kun vesi kiehuu keittoastian kansi auki, veden lämpötila pysyy samana koko kiehumisen ajan. 2. kysymys. Kun jään ja veden seosta sekoitetaan koko jään sulamisen ajan, seoksen lämpötila pysyy samana koko jään sulamisen ajan. 3. kysymys. Normaaliosuhteissa jään sulamislämpötila on 0 EC. 4. kysymys. Normaaliosuhteissa veden kiehumislämpötila on 100 EC. Sähkö Kytkentäharjoitus 1 1. kysymys. Kytkennät lampun kirkkausjärjestyksessä 1. Kytkentä A 2. Kytkentä C 3. Kytkentä B 2. kysymys. Lamppu menee rikki kytkennässä A. Lampun kytkeminen paristoon Lamppu palaa, jos sinisen ja punaisen johtimen paikat vaihdetaan pariston puolella. Muut väittämät ovat vääriä. Vastus virtapiirissä Kun jännite kasvaa, jännitteen ja virran suhde pysyy vakiona. Sähköenergian tuottaminen 1. kysymys. Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään vesivoimalassa, tuulivoimalassa ja aurinkovoimalassa. 22

23 2. kysymys. Harjoituksessa esiintyvät voimalaitostyypit sen mukaan kuinka paljon niillä tuotetaan sähköenergiaa: ydinvoimala (25 %) kivihiilivoimala (21 %) maakaasuvoimala (13 %) vesivoimala (11 %) tuulivoimala (alle 1 %) aurinkovoimala (0 %) Lisätietoa: Muita merkittäviä tapoja tuottaa sähköenergiaa ovat turve (8 %), muut kotimaiset (13 %), öljy (2 %). Lisäksi vuonna 2003 tuontisähkön osuus oli 6 %. Luonnonilmiöt Vuorovesi 1. kysymys. Miamissa on nousuvesi 2 kertaa vuorokaudessa. 2. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Vuorovedeksi kutsutaan noin 12 tunnin jaksoissa tapahtuvaa merenpinnan korkeuden vaihtelua. Vuorovesi-ilmiö johtuu pääasiassa Maan ja Kuun välisestä vetovoimasta ja Maan pyörimisliikkeestä akselinsa ympäri. Muut väittämät ovat vääriä. Auringon- ja kuunpimennys 1. kysymys. Auringonpimennyksen aikana Kuu on Maan ja Auringon välissä. 2. kysymys. Kuunpimennyksen aikana Maa on Kuun ja Auringon välissä. 3. kysymys. Täydellisen kuunpimennyksen aikana Kuun näyttää punaiselta. 4. kysymys. Auringonpimennyksiä tapahtuu kaksi kertaa vuodessa. 5. kysymys. Täydellisiä auringonpimennyksiä tapahtuu yhden tai kahden vuoden välein. 6. kysymys. Kuunpimennyksiä tapahtuu kaksi kertaa vuodessa. Planeettojen etäisyydet 1. kysymys. Aurinko paistaa lämpöisemmin Merkuriuksella ja Venuksella kuin maassa. 2. kysymys. Punaiseksi planeetaksi kutsutaan Marsia. 3. kysymys. Jupiter ja Saturnus ovat aurinkokuntamme suurimmat planeetat. Planeettojen kiertoajat 1. kysymys. Maa kiertää Auringon ympäri 11 kokonaista kertaa siinä ajassa, kun Jupiter kiertää kerran Auringon ympäri. 2. kysymys. Maa kiertää Auringon ympäri 29 kokonaista kertaa siinä ajassa, kun Saturnus kiertää kerran Auringon ympäri. 23

Opettajan opas Versio 2.1

Opettajan opas Versio 2.1 Opettajan opas Versio 2.1 Johdanto... 3 1. Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen... 3 2. Ohjelman yleisrakenne... 4 3. Harjoitukset... 6 3.1. Mittayksiköt... 6 3.1.1. Yksikköpeli... 6 3.2. Liike

Lisätiedot

Johdanto. 1. Asennusvaihtoehdot. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpito-ohjeesta.

Johdanto. 1. Asennusvaihtoehdot. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpito-ohjeesta. Johdanto Kolme iloista matemaatikkoa on alakoulun matematiikan opetukseen tarkoitettu opetusohjelma, jonka pohjana on käytetty opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Ohjelma ei seuraa erityisesti

Lisätiedot

2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3. 3. Ohjelman yleisrakenne... 4 3.1. Harjoitusten rakenne... 4 3.2. Teorian yleisrakenne...

2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3. 3. Ohjelman yleisrakenne... 4 3.1. Harjoitusten rakenne... 4 3.2. Teorian yleisrakenne... 1. Johdanto... 3 2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 3. Ohjelman yleisrakenne... 4 3.1. Harjoitusten rakenne... 4 3.2. Teorian yleisrakenne... 6 4. Harjoitukset... 6 4.1. SI-järjestelmä...

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

1. Johdanto...2. 2. Ohjelman asentaminen ja asetukset...2. 3. Ohjelman yleisrakenne...2 3.1. Harjoitusten rakenne...3 3.2. Teorian yleisrakenne...

1. Johdanto...2. 2. Ohjelman asentaminen ja asetukset...2. 3. Ohjelman yleisrakenne...2 3.1. Harjoitusten rakenne...3 3.2. Teorian yleisrakenne... 1. Johdanto...2 2. Ohjelman asentaminen ja asetukset...2 3. Ohjelman yleisrakenne...2 3.1. Harjoitusten rakenne...3 3.2. Teorian yleisrakenne...4 4. Harjoitukset...4 4.1. SI-järjestelmä...4 4.2. Mekaniikka...5

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta

MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ. Nostotyön suuruus ei riipu a) nopeudesta, jolla kappale nostetaan b) nostokorkeudesta c) nostettavan kappaleen massasta MEKANIIKAN TEHTÄVIÄ Ympyröi oikea vaihtoehto. Normaali ilmanpaine on a) 1013 kpa b) 1013 mbar c) 1 Pa Kappaleen liike on tasaista, jos a) kappaleen paikka pysyy samana b) kappaleen nopeus pysyy samana

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,

Lisätiedot

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 9 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Yhteenlaskumenetelmän harjoittelua Joskus

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen Vuorovaikutus on yksi keskeisimmistä fysiikan peruskäsitteistä

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät FY3: Aallot Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi Itsearviointi Kurssin arviointi Kurssin arviointi koostuu seuraavista asioista 1) Palautettavat tehtävät (20 %) 3) Itsearviointi

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni. AVOIN SARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 1 minuuttia. Sekä tehtävä- että koepaperit palautetaan kilpailun

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat! Parry Hotteri tutki näkymättömiä voimia kammiossaan Hän aikoi tönäistä pallon liikkeelle pöydällä olevassa ympyrän muotoisessa kourussa, joka oli katkaistu kuvan osoittamalla tavalla. Hän avasi Isaac Newtonin

Lisätiedot

Kahoot! Kirjautuminen palveluun. Sinikka Leivonen

Kahoot! Kirjautuminen palveluun. Sinikka Leivonen Kahoot! Kahoot! on internetselaimessa toimiva sovellus, jonka avulla voit pitää pieniä testejä/kokeita tai kysellä mielipiteitä. Testeihin liittyy myös pelillisyys, sillä eniten pisteitä saanut voittaa.

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste Geometrinen optiikka Tasopeili P = esinepiste P = kuvapiste Valekuva eli virtuaalinen kuva koska säteiden jatkeet leikkaavat (vs. todellinen kuva, joka muodostuu itse säteiden leikkauspisteeseen) Tasomainen

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Sisällys. 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3. 2. Ohjelman yleisrakenne... 4

Sisällys. 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3. 2. Ohjelman yleisrakenne... 4 Versio 2.0 Sisällys 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 2. Ohjelman yleisrakenne... 4 3. Kemian perusteet... 6 3.1. Atomit ja molekyylit... 6 3.2. Molekyylien rakentaminen... 7 3.3. Kemialliset

Lisätiedot

Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s. 13 82.

Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s. 13 82. Fysiikka 2, 7. lk RUOKOLAHDEN KIRKONKYLÄN KOULU Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s. 13 82. Tämä dokumentin versio on päivätty 6. syyskuuta 2013. Uusin löytyy osoitteesta http://rikun.net/mat

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

LUKION FYSIIKKAKILPAILU PERUSSARJA

LUKION FYSIIKKAKILPAILU PERUSSARJA PERUSSARJA Vastaa huolellisesti ja siististi! Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoite, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 100 minuuttia. Sekä tehtävä-

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää:

Lisätiedot

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N

= 6, Nm 2 /kg kg 71kg (1, m) N. = 6, Nm 2 /kg 2 7, kg 71kg (3, m) N t. 1 Auringon ja kuun kohdistamat painovoimat voidaan saada hyvin tarkasti laksettua Newtonin painovoimalailla, koska ne ovat pallon muotoisia. Junalle sillä saadaan selville suuruusluokka, joka riittää

Lisätiedot

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016 FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016 Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien

Lisätiedot

Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet

Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet Koskilinjat Oy Panu Toropainen SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...I 1. TÖIHIN SISÄÄN JA ULOS KIRJAUTUMINEN...1 1.1. Työlle kirjautuminen...2 1.2. Vikailmoituksen tekeminen...5

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

FyKe-Mopin opettajanohje

FyKe-Mopin opettajanohje 1 FyKe-Mopin opettajanohje Ohjelma jakautuu aihepiireittäin Opiskelen ja opin ja Testi osioihin. Miten saan FyKe-Mopin nopeasti käyttöön? Ensimmäisenä on ohjelma asennettava joko yksittäiselle koneelle

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

Konfiguraatiotyökalun päivitys

Konfiguraatiotyökalun päivitys Konfiguraatiotyökalun päivitys Kuinka aloitan? Konfiguraatiotyökalu avataan niin kuin aiemminkin suoraan Tenstar clientin käyttöliittymästä, tai harjoituksen ollessa käynnissä. Kuinka aloitan konfiguraatiotyökalun

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut. 1 Kuvaan 1 on piiretty kahden suoraviivaisesti samaan suuntaan liikkuvan auton ja B nopeudet ajan funktiona. utot ovat rinnakkain ajanhetkellä t = 0 s. a) Kuvaile auton liikettä ajan funktiona. Kumpi autoista

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla. FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin

Lisätiedot

VirtuaaliKemia. Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy

VirtuaaliKemia. Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy VirtuaaliKemia Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy 1. Johdanto... 3 2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 3. Ohjelman yleisrakenne... 4 4. Ohjelman sisältö... 7 4.1. Aineen rakenne... 7 4.1.1.

Lisätiedot

OTT-S99 TESTAUSLOMAKE 1(22) Käyttäjää (tunnusta) ei saa olla kannassa

OTT-S99 TESTAUSLOMAKE 1(22) Käyttäjää (tunnusta) ei saa olla kannassa OTT-S99 TESTAUSLOMAKE 1(22) Rekisteröityminen R1 Kannan pohjustus Käyttäjää (tunnusta) ei saa olla kannassa Tunnus Opiskelija Nimi Mikko Matemaatikko Osoite Matikkakuja 1 Postinro 00500 Postiosoite Helsinki

Lisätiedot

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero

Lisätiedot

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) 5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Sarake 1 Sarake 2 Sarake 3 Sarake 4. Vahvistumisen jälkeen tavaran hinta on 70. Uusi tilavuus on

Sarake 1 Sarake 2 Sarake 3 Sarake 4. Vahvistumisen jälkeen tavaran hinta on 70. Uusi tilavuus on AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN VALINTAKOE 1/5 TEHTÄVÄOSA / Ongelmanratkaisu 1.6. 2017 TEHTÄVÄOSA ONGELMANRATKAISU Vastaa kullekin tehtävälle varatulle ratkaisusivulle. Vastauksista tulee selvitä tehtävien

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een Liite 4 1(19) KEMIN ENERGIA Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een Janne Pirttimaa 12.2.2013 Liite 4 2(19) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhdistäminen bluetoothilla... 3 2. Ongelmatilanteet ja ratkaisut...

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

Miltä työn tekeminen tuntuu

Miltä työn tekeminen tuntuu Työ ja teho Miltä työn tekeminen tuntuu Millaisia töitä on? Mistä tiedät tekeväsi työtä? Miltä työ tuntuu? Mitä työn tekeminen vaatii? Ihmiseltä Koneelta Työ, W Yksikkö 1 J (joule) = 1 Nm Työnmäärä riippuu

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima

Lisätiedot

5.10.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos

5.10.2008. Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos 1 4.10.2008 Lahti JoJo / TaY 2 2 Mitä tarkoittaa "=" merkki? Peruskoulun 2. lk 4.10.2008 Lahti JoJo / TaY 3 3 MOT-projekti Matematiikan Oppimateriaalin

Lisätiedot

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Innokas-verkosto Kati Sormunen 1 Tämän oppitunnin tavoitteena On ottaa käyttöön Code.org sivusto, jossa oppilas voi harjoitella ohjelmointia koulussa ja kotona

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot