Opettajan opas Versio 2.1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajan opas Versio 2.1"

Transkriptio

1 Opettajan opas Versio 2.1

2 Johdanto Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen Ohjelman yleisrakenne Harjoitukset Mittayksiköt Yksikköpeli Liike ja voima Liike Voiman vaikutus Voiman vaikutus Kitka Kitka Kitka Työ Tasapaino Tasapaino Energian säilyminen Värähdys- ja aaltoliike Värähdysliike Poikittainen aaltoliike Pitkittäinen aaltoliike Valon taittuminen Kovera peili Kupera peili Kupera linssi Kovera linssi Lämpö Lämpötila Lämpölaajeneminen Sähkö Kytkentäharjoitus Kytkentäharjoitus Kytkentäharjoitus Lampun kytkeminen paristoon Vastus virtapiirissä Sähköenergian tuottaminen Luonnonilmiöt Vuorovesi Auringon- ja kuunpimennys Planeettojen etäisyydet Planeettojen kiertoajat Oppilaan etenemisen seuranta Kysymysten vastauksia... 18

3 Johdanto VirtuaaliEnergia on peruskoulun luokkien 5 ja 6 fysiikan opetukseen tarkoitettu opetusohjelma, jonka pohjana on käytetty opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Ohjelma ei seuraa erityisesti minkään oppikirjan asiajärjestytystä. Siksi se soveltuu luokkien 5 ja 6 fysiikan opetukseen tarkoitettujen kaikkien oppikirjojen tueksi. Mukana on myös harjoituksia, jotka eivät kuulu opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Nämä harjoitukset on tarkoitettu lähinnä oppilaiden eriyttämiseksi. Motivoituneet oppilaat voivat opiskella niitä jopa itsenäisesti, koska niissä on kattavat teoriaosuudet. Tämä ohjekirja on laadittu ohjelman versiolle 2.1. Versioon 1 nähden merkittävin muutos on teoriaosuuksien lisääminen. Lisäksi versiossa 2.1. ei ole tasaisen kiihtyvyyden käsitettä, ainoastaan kiihtyvyyskäsite. Lisäksi yksikköpelin kelvin on korvattu celsiusasteella. Versioiden 2.1. ja 2.0. merkittävimmät erot ovat uudempaan versioon lisätty tulostuspainike sivujen tulostamiseen ja ohjekirjaan lisätyt kysymysten vastaukset. Ohjelman lähestymistapa fysiikkaan on kokeellinen ja fysiikan ilmiöitä havainnollistava. Mukaan on liitetty myös muutama oppimispeli keventäväksi oppimateriaaliksi. Lähes kaikkien harjoitusten loppuun on liitetty asioiden ymmärtämistä testaavia kysymyksiä. Kysymyksiin löytyy vastaukset suoritetusta harjoituksesta. Ohjelmaa voidaan käyttää havainnollistamaan fysiikan ilmiöitä tavanomaisessa luokka-opetuksessa ja laboratoriotunnilla mittausten suorittamiseen, jopa korvamaan joitakin laboratoriomittauksia. Ohjelma on helppokäyttöinen, joten kirjallisia ohjeita ohjelman varsinaiseen käyttöön ei ole laadittu. Tämä opas on tarkoitettu opettajan tueksi, jotta opettaja voi valita oppituntia varten sopivan harjoituksen ohjelmaa katsomatta. 1. Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen Laitteistovaatimukset: - 5 MB kiintolevytilaa (yksittäisille koneille asennus) - 7 MB kiintolevytilaa (verkkoasennus palvelimelle) - Käyttöjärjestelmä Win95 ja kaikki sitä uudemmat Windows-versiot MHz prosessori - 32 MB keskusmuistia Asennus yksittäisille koneille: Asentaminen tapahtuu mukana olevalla Asenna-ohjelmalla. Ohjelma tarvitsee toimiakseen lisäksi Macromedian Flash Playerin 6.0. Myös tämä ohjelma on mukana CD-levyllä. Palvelinohjelmaa ei tarvita tässä asennuksessa.. Verkkoasennus: Asentaminen tapahtuu mukana olevalla Asenna-ohjelmalla. Mikäli ohjelmaa käytetään verkon välityksellä, palvelimena toimivalle koneelle asennetaan sekä VirtuaaliEnergia että palvelinohjel- 3

4 ma. Flash Player on asennettava kaikille tietokoneille, joilla ohjelmaa käytetään. Jos palvelinohjelma on kerran asennettu jonkin muun Teho-Opetuksen ohjelman yhteydessä, ei sitä tarvitse enää uudestaan asentaa. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin palvelinkone käynnistettävä uudelleen, kun kaikki asennukset on tehty. 2. Ohjelman yleisrakenne Harjoitukset on luokiteltu kolmeen vaikeusasteeseen. Harjoitukset, joiden vaikeusaste on joko 1 tai 2, on tarkoitettu kaikkien oppilaiden suoritettavaksi. Vaikeusasteen 1 tehtävät ovat kuitenkin helpompia ja useasti lyhyempiä kuin vaikeusasteen 2 tehtävät. Vaikeusasteen 3 tehtävät saattavat olla sellaisia, että esimerkiksi lukihäiriöisillä oppilailla saattaa olla vaikeuksia selviytyä niistä. Jokaisen harjoituksen vaikeusaste selviää tästä opettajan oppaasta. Ohjelma koostuu 32:sta eri harjoituksesta, joissa on 2 oppimispeliä ja 30 joko virtuaaliseen laboratoriomittaukseen tai animaatioon perustuvaa harjoitusta. Harjoitukset on jaettu kuuteen osaalueeseen (ks. seuraava kuva). Alla olevan kuvan päävalikosta voidaan aina myös tulostaa todistus tehdyistä harjoituksista. Opettaja voi seurata oppilaiden etenemistä myös tietokoneruuduilta, koska suoritetun harjoituksen kohdalle kyseisen osa-alueen valikossa tulee oikein-merkki. Samoin, jos kyseessä on oppimispeli, tulee harjoituksen kohdalle myös saavutettu pistemäärä. Kaikki ohjelman ikkunat voidaan tulostaa ikkunan oikeassa yläkulmassa olevasta TULOSTApainikkeesta. Ikkunan yläreunassa olevat painikkeet ja niiden tausta eivät tule mukaan tulosteeseen. 4

5 Harjoituksen käyttöliittymä on kaikissa harjoituksissa samanlainen, mikä tekee ohjelmasta helppokäyttöisen. Tehtävä-osiossa on tehtäväasettelu. Harjoituksen mittaukset ja mahdolliset animaatiot ovat aina Työpaja-osiossa. Mittaustulokset merkitään Työkirja-osioon, jossa sijaitsevat myös oppimista testaavat kysymykset (ks. seuraava kuva). Lähes kaikissa harjoituksissa on käytössä myös nelilaskin. 5

6 3. Harjoitukset Yksi harjoitus Mittayksiköt Yksikköpeli Vaikeusaste: Fysiikan tärkeiden suureiden yksiköiden oppiminen. Suureita ja yksiköitä on yhteensä 13. Oppimispeli, jossa formula-autolla on etsittävä yksiköitä. Lopputuloksen pistemäärän ratkaisee nopeus ja virheettömyys. 2, koska mukana muutama opetussuunnitelmaan kuulumaton yksikkö Liike ja voima 11 harjoitusta Liike 1 Oppilas oppii tasaisen liikkeen käsitteen ja sen esityksen koordinaatistossa. Työpajassa mitataan auton 10, 20, 30, 40 ja 50 sekunnissa kulkemat matkat. Tulokset merkitään taulukkoon ja koordinaatistoon. Matkoja taulukkoon merkittäessä on osattava muuttaa kilometrit metreiksi. 6

7 Kysymyksissä kysytään, millainen liike on kyseessä ja nopeuden yksiköitä. Vaikeusaste: 3, koskee lähinnä mittauspisteiden koordinaatistoon merkitsemistä. Muuten vaikeusaste on Liike 2 Oppilas oppii tasaisesti liikkeen käsitteen ja sen esityksen koordinaatistossa. Työpajassa mitataan auton 10, 20, 30, 40 ja 50 sekunnissa kulkemat matkat. Tulokset merkitään taulukkoon ja koordinaatistoon. Matkoja taulukkoon merkittäessä on osattava muuttaa kilometrit metreiksi. Kysymyksissä kysytään, millainen liike on kyseessä. Lisäksi on valittava kolmesta kuvavaihtoehdosta se, joka kuvaa kiihtyvän liikkeen nopeutta ajan funktiona. Vaikeusaste: 3, koskee lähinnä mittauspisteiden koordinaatistoon merkitsemistä. Muuten vaikeusaste on Voiman vaikutus 1 Oppilas oppii, miten voima muuttaa kappaleen muotoa. Työpajan puristimessa puristetaan kolmea kappaletta, joista kaksi muuttaa muotoaan lopullisesti. Tulokset merkitään työkirjaan. Ohjelma tiivistää asian lauseeseen: Voima muuttaa kappaleen muotoa. Vaikeusaste: Voiman vaikutus 2 Oppilas oppii, miten voima vaikuttaa auton liiketilaan. Työpajassa kohdistetaan tasaisesti ja suoraviivaisesti liikkuvaan autoon erisuuntaisia voimia ja tutkitaan niiden vaikutusta auton liiketilaan. Tulosten perusteella vastataan työkirjan väittämätyyppisiin kysymyksiin. Lopuksi kysytään vielä voiman yksikköä. Vaikeusaste: Kitka 1 Oppilas oppii, miten ajoneuvon massa vaikuttaa jarrutusmatkaan. Työpajassa mitataan henkilöauton ja rekka-auton jarrutusmatkat, kun niiden nopeus on 80 km/h ja ulkoiset olosuhteet ovat samanlaiset. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään vielä moottoripyörän jarrutusmatkaa, kun sen nopeus on myös 80 km/h ja ulkoiset olosuhteet samat kuin autoilla. 7

8 Vaikeusaste: 2, koskee lähinnä kysymystä. Mittauksen vaikeusaste on Kitka 2 Vaikeusaste: Oppilas oppii, miten kitkakerroin vaikuttaa auton jarrutusmatkaan. Työpajassa mitataan henkilöauton jarrutusmatkoja, kun sääolosuhteet ja samalla kitkakerroin muuttuvat. Kitkakerroin on kuivalla asfaltilla 0,80, märällä asfaltilla 0,40 ja jäisellä asfaltilla 0,20. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään vielä saman auton jarrutusmatkaa, kun sen nopeus on edelleen 50 km/h ja kitkakerroin 0,10. 2, koskee lähinnä kysymystä. Mittauksen vaikeusaste on Kitka 3 Vaikeusaste: Oppilas oppii, miten auton nopeus vaikuttaa auton jarrutusmatkaan. Työpajassa mitataan henkilöauton jarrutusmatkoja eri nopeuksilla. Tutkittavat nopeudet ovat 30 km/h, 60 km/h ja 120 km/h. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään vielä saman auton jarrutusmatkaa, kun sen nopeus on 120 km/h. 3, koskee lähinnä kysymystä. Mittauksen vaikeusaste on Työ Vaikeusaste: Oppilas oppii työn käsitteen sekä työn ja energian välisen yhteyden. Harjoituksen aluksi mitataan työpajassa voima, jolla traktori vetää peräkärryä. Tulos merkitään työkirjaan. Työkirjaan lasketaan myös tehty työ ja peräkärryn vetämiseen kulunut energia eri matkoilla. Lopuksi lasketaan vielä traktorin kuluttama energia, jos puolet traktorin kuluttamasta energiasta menee hukkaan. 3, koskee lähinnä kysymyksiä. Mittauksen vaikeusaste on Tasapaino 1 Oppilas oppii tärkeimmät massan yksiköt, yksiköiden gramma ja kilogramma välisen yhteyden sekä tasapainotilanteen orsivaa an tapauksessa. Työpajassa mitataan orsivaa alla kolmen eri esineen massa. Tulokset merkitään taulukkoon. Tuloksia merkittäessä on osattava muuttaa 500 g kilogrammoiksi. Lopuksi kysytään vielä massan yksiköitä. Vaikeusaste: 1 8

9 Tasapaino 2 Oppilas oppii tasapainottamaan orsivaa an, kun vaa an varsien pituudet vaihtelevat. Oppilas oppii myös laskemaan yksinkertaisia tasapainotusongelmia.. Työpajassa tasapainotetaan kolme orsivaakaa, joilla on erilaiset varsien pituudet. Tulokset merkitään työkirjan taulukkoon. Tuloksia merkittäessä on osattava muuttaa 500 g kilogrammoiksi. Lopuksi oppilas joutuu laskemaan viiden eri orsivaa an tapauksessa joko toisen puolen varren pituuden tai massan, jotta vaaka olisi tasapainossa. Vaikeusaste: Energian säilyminen Vaikeusaste: Oppilas oppii, miten putoavan kappaleen energia säilyy. Työpajassa mitataan tornista pudotetun pallon liike- ja asemaenergia putoamisen eri vaiheissa. Työkirjassa kysytään, muuttuuko kokonaisenergia liikkeen aikana ja jos muuttuu, niin miten. Lisäksi kysytään lopputilanteen liike-energiaa verrattuna alkutilanteen asemaenergiaan. 2, lähinnä työn vaatiman tarkkuuden takia Värähdys- ja aaltoliike 9

10 8 harjoitusta, jotka eivät kuulu opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmaperusteisiin. Nämä harjoitukset on tarkoitettu lisäoppiainekseksi ja oppilaiden eriyttämiseen Värähdysliike Oppilas oppii käsitteet värähdysliike ja värähdysaika. Oppilas oppii myös, miten jousen päässä värähtelevän punnuksen värähdysaika riippuu punnuksen massasta. Työpajassa mitataan jousen päässä värähtelevän punnuksen värähdysaika kymmenellä erimassaisella punnuksella. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään monivalintatehtävän avulla, miten värähdysaika muuttuu, jos punnuksen massa nelinkertaistuu. Vastaus pyydetään päättelemään mittaustulosten perusteella. Vaikeusaste: Poikittainen aaltoliike Oppilas oppii ymmärtämään poikittaisen aaltoliikkeen sekä siihen liittyvät suureet jaksonaika ja aallonpituus. Työpajassa mitataan poikittaisen aaltoliikkeen jaksonaika ja aallonpituus. Tulokset merkittään työkirjaan. Poikittaisen aaltoliikkeen käsitteen ymmärtämistä testataan työkirjan tehtävällä. Vaikeusaste: Pitkittäinen aaltoliike Oppilas oppii ymmärtämään pitkittäisen aaltoliikkeen sekä siihen liittyvät suureet jaksonaika ja aallonpituus. Työpajassa mitataan pitkittäisen aaltoliikkeen jaksonaika ja aallonpituus. Tulokset merkittään työkirjaan. Poikittaisen aaltoliikkeen käsitteen ymmärtämistä testataan työkirjan tehtävällä. Vaikeusaste: Valon taittuminen Oppilas oppii, miten valo taittuu ilman ja veden rajapinnassa. Oppimispeli, jossa laserpistoolilla ammutaan veden alla olevia tauluja. Yksi peli jatkuu, kunnes on ammuttu 5 ohilaukausta. Työkirjan kysymyksessä kysytään monivalintatehtävän avulla, miten valo taittuu ilman ja veden rajapinnassa. Vaikeusaste: 1. 10

11 Kovera peili Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan koveran peilin polttopisteellä ja mihin koveraa peiliä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri koveran peilin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös koveran peilin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: Kupera peili Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan kuperan peilin polttopisteellä ja mihin kuperaa peiliä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri kuperan peilin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös kuperan peilin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: Kupera linssi Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan kuperan linssin polttopisteellä ja mihin kuperaa linssiä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri kuperan linssin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös kuperan linssin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: Kovera linssi Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan koveran linssin polttopisteellä ja mihin koveraa linssiä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri koveran linssin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös koveran linssin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: 1. 11

12 3.4. Lämpö Kaksi harjoitusta Lämpötila Oppilas oppii veden kiehumis- ja jäätymislämpötilan normaaliolosuhteissa ja sen, että lämpötila pysyy vakiona koko olomuodonmuutoksen ajan. Lisäksi oppilas oppii mittaamaan lämpötilaa. Työpajassa mitataan viisi eri lämpötilaa. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään veden kiehumis- ja sulamislämpötilaa. Monivalintatehtävällä testataan vielä tietämystä lämpötilan muuttumattomuudesta olomuodon muutosprosessissa. Vaikeusaste: Lämpölaajeneminen Oppilas oppii, että kappaleet laajenevat lämmetessään. Työpajassa mitataan alumiini-, teräs- ja messinkitankojen pituuden muutokset, kun tankoja lämmitetään 180 EC. Tulokset merkitään työkirjaan. Vaikeusaste: 1 12

13 3.5. Sähkö 6 harjoitusta Kytkentäharjoitus 1 Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän sekä oppii jännitteen merkityksen lampun kirkkauteen. Oppilas oppii myös, miten jännite muuttuu, kun paristoja kytketään sarjaan. Työpajassa kytketään kaksi 4,5 voltin paristoa sarjaan ja yhdistetään lamppuun. Tämä on ns. kädestä pitäen opastava harjoitus, jossa jokaisen johtimen kytkentä näyttään erikseen kytkentäruudun vieressä olevassa kuvassa. Kytkennän jälkeen kytkentää voidaan muuttaa kolmen eri kytkennän välillä. Kytkentä A on edellä esitetty, kytkennässä B 4,5 voltin paristot on korvattu 1,5 voltin paristoilla ja kytkennässä C on vain yksi 4,5 V:n paristo. Kytkennät vaihdetaan painikkeesta. Vaikeusaste: 2 Työkirjan kysymyksissä täytyy kytkennät asettaa järjestykseen sen mukaan, miten kirkkaasti lamppu palaa kussakin kytkennässä. Lisäksi kysytään, missä kytkennöissä rikkoutuu sellainen lamppu, jossa on merkintä 4,5 V/0,3 A. 13

14 Kytkentäharjoitus 2 Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän.. Työpajassa kytketään lamppu jännitelähteeseen ja säädetään jännitelähteen jännite vaadituksi. Tämä on ns. kädestä pitäen opastava harjoitus, jossa jokaisen johtimen kytkentä näytetään erikseen kytkentäruudun vieressä olevassa kuvassa. Vaikeusaste: 1. Harjoitus, jolla kannattaa aloittaa sähköopin kytkentöjen tekeminen, jos oppilaalla on niissä vaikeuksia Kytkentäharjoitus 3 Oppilas oppii tekemään lamppujen sarjaan kytkennän.. Työpajassa kytketään kaksi lamppua sarjaan ja yhdistetään jännitelähteeseen ja säädetään jännitelähteen jännite vaadituksi. Tämä on ns. kädestä pitäen opastava harjoitus, jossa jokaisen johtimen kytkentä näytetään erikseen kytkentäruudun vieressä olevassa kuvassa. Vaikeusaste: 1. Harjoitus, joka kannattaa tehdä kytkentäharjoituksen 2 jälkeen vahvistamaan sähkökytkentöjen tekovarmuutta Lampun kytkeminen paristoon Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän mallikuvan perusteella sekä ymmärtämään, millä tavoin paristoon kytketty lamppu palaa. Työpajassa kytketään lamppu 4,5 voltin paristoon. Kaikille tarkoitettu perusharjoitus. Vaikeusaste: 1 Työkirjan kysymyksissä kysytään monivalintatehtävän avulla, millä tavoin paristoon kytketty lamppu palaa Vastus virtapiirissä Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän kytkentäkuvan perusteella sekä oppii suureen resistanssi ja sen yksikön. Kytkettävä virtapiiri muodostuu jännitelähteestä, virtamittarista ja vastuksesta. Piirissä kulkeva virta mitataan neljällä jännitteellä. Tulokset merkitään työkirjaan. Jokaisesta mittaustuloksesta lasketaan jännitteen ja virran suhde. Minivalin- 14

15 Vaikeusaste: 2 tatehtävässä kysytään harjoituksen lopuksi, miten tämä suhde vaihteli eri mittauksissa, vai vaihteliko se ollenkaan Sähköenergian tuottaminen Vaikeusaste: Oppilas oppii, millaisia sähkövoimalaitoksia on ja miten niissä tuotetaan sähköä. Lisäksi oppilas oppii eri sähköntuottotapojen hyöty- ja haittapuolia sekä eri sähköntuottotapojen prosentuaaliset osuudet Suomessa. Animaatiopohjainen harjoitus, jossa on kuvattu animaatiolla kivihiilivoimala, vesivoimala, tuulivoimala, ydinvoimala, maakaasuvoimala ja aurinkovoimala. Animaatioiden yhteydessä on kyseiseen voimalatyyppiin liittyvää tietoa. Työkirjassa kysytään niitä voimalatyyppejä, joissa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja. Lisäksi kysytään, mitkä ovat kolme yleisintä sähköntuotantotapaa Suomessa. Vastaukset löytyvät animaatioissa olevista teoriaosuuksista. 2. Lukihäiriöisillä saattaa olla vaikeuksia löytää vastauksia teoriaosuuksista, jotka ovat pisimpiä tässä ohjelmassa Luonnonilmiöt Neljä harjoitusta. 15

16 Vuorovesi Oppilas oppii vuorovesi-ilmiön sekä sen syyt ja esiintymistiheyden. Animaatioon ja lyhyeen teoriaosuuteen perustuva harjoitus. Kysymyksissä kysytään oikein/väärin -väittämien avulla vuorovesi-ilmiön syntyyn ja esiintymistiheyteen liittyviä asioita. Vaikeusaste: Auringon- ja kuunpimennys Oppilas oppii auringon- ja kuunpimennyksen sekä niiden syyt ja esiintymistiheyden. Animaatioon ja lyhyeen teoriaosuuteen perustuva harjoitus. Kysymyksissä kysytään monivalintatehtävien avulla auringon- ja kuunpimennyksen syntyyn ja esiintymistiheyteen liittyviä asioita. Vaikeusaste: Planeettojen etäisyydet Oppilas oppii aurinkokuntamme planeettojen nimet sekä niiden järjestyksen Auringosta lukien ja kokosuhteet. Työpajassa mitataan Auringon valon kulkuaika eri planeetoille. Tulokset merkitään työkirjaan. Lisäksi vastataan kysymyksiin, joiden vastaukset löytyvät harjoituksesta. Ehkä vaikein on vastata kysymykseen punaisesta planeetasta (= Mars). Vastaus tähän kysymykseen on nimittäin pääteltävä planeettojen värien perusteella. Vaikeusaste: 2. Pitkä harjoitus, jota kaikkein lyhytjännitteisimmät oppilaat eivät välttämättä jaksa tehdä Planeettojen kiertoajat Harjoitus vahvistaa edellisessä harjoituksessa opittua. Lisäksi oppilas oppii aurinkokuntamme planeettojen kiertoaikoja Auringon ympäri. Työpajassa mitataan aurinkokuntamme planeettojen kiertoajat Auringon ympäri. Kysymyksissä verrataan Jupiterin ja Saturnuksen kiertoaikoja Maan kiertoaikaan. Vaikeusaste: 2. 16

17 Pitkä harjoitus, jota kaikkein lyhytjännitteisimmät oppilaat eivät välttämättä jaksa tehdä. 4. Oppilaan etenemisen seuranta Opettaja voi seurata jatkuvasti oppilaan suorituksia. Suoritukset näkyvät joko tehtävävalikoista (ks. kuva sivulla 9) tai sitten opiskelijan tulostamasta todistuksesta (ks. kuva alla). 17

18 5. Kysymysten vastauksia Liike ja voima Liike 1 1. kysymys. Liike on tasaista. 2. kysymys. Nopeuden yksiköitä ovat m/s ja km/h. Liike 2 1. kysymys. Liike on kiihtyvää. 2. kysymys. 1. kuva vastaa mittausta. Voiman vaikutus 1 Kokeessa kappaleet 1 ja 3 muuttivat muotoaan pysyvästi. Voiman vaikutus 2 1. kysymys. Liikesuunnan suuntainen voima lisää nopeutta. 2. kysymys. Liikesuunnalle vastakkaissuuntainen voima pienentää nopeutta. 3. kysymys. Liikesuunnalle kohtisuora voima muuttaa liikesuuntaa. 4. kysymys. Voi muuttaa sekä kappaleen nopeutta että liikerataa. 5. kysymys. Voiman yksikkö on newton. Kitka 1 Moottoripyörällä on (teoriassa) sama jarrutusmatka kuin henkilöautolla ja rekkaautolla. Kitka 2 Jarrutusmatka = 2 * viimeisen mittauksen tulos. Kitka 3 Jarrutusmatka = 4 * viimeisen mittauksen tulos. Voiman tekemä työ Ensimmäisen taulukon energiat ovat yhtä suuret kuin voiman tekemät työt. Toisen taulukon energiat = 2 * ensimmäisen taulukon energiat. Tasapaino 1 Massan yksiköitä ovat kilogramma, gramma ja tonni. 18

19 Tasapaino 2 Energian säilyminen 1. kysymys. Kokonaisenergia ei muuttunut putoamisliikkeen aikana. 2. kysymys. Kun pallo oli pudonnut puolet putoamismatkastaan, liike-energia oli yhtä suuri kuin asemaenergia. Värähdys- ja aaltoliike Värähdysliike Punnuksen värähdysaika kaksinkertaistuu, kun punnuksen massa nelinkertaistuu. Poikittainen aaltoliike 1. kysymys. Aallon etenemissuunta on vasemmalta oikealle. 2. kysymys. Poikittaisessa aaltoliikkeessä yksittäinen värähtelijä liikkuu kohtisuorasti aaltoliikkeen etenemissuuntaa vastaan. Pitkittäinen aaltoliike 1. kysymys. Aallon etenemisuunta on vasemmalta oikealle. 2. kysymys. Pitkittäisessa aaltoliikkeessä yksittäinen värähtelijä liikkuu yhdensuuntaisesti aaltoliikkeen etenemissuunnan kanssa Valon taittuminen Valon kulkiessa ilmasta veteen se taittuu pinnan normaaliin päin. Kovera peili Koveraa peliä käytetään aurinkoenergian keräämiseen ja parranajopeilinä. Kupera peili Kuperaa peliä käytetään auton taustapeilinä ja liikennepeilinä. 19

20 Kupera linssi Kuperaa linssiä käytetään suurennuslaskina, polttolasina ja pitkänäköisen ihmisen silmälaseissa. Kovera linssi Koveraa linssiä käytetään likinäköisen ihmisen silmälaseissa. Lämpö Lämpötila 1. kysymys. Kun vesi kiehuu keittoastian kansi auki, veden lämpötila pysyy samana koko kiehumisen ajan. 2. kysymys. Kun jään ja veden seosta sekoitetaan koko jään sulamisen ajan, seoksen lämpötila pysyy samana koko jään sulamisen ajan. 3. kysymys. Normaaliosuhteissa jään sulamislämpötila on 0 EC. 4. kysymys. Normaaliosuhteissa veden kiehumislämpötila on 100 EC. Sähkö Kytkentäharjoitus 1 1. kysymys. Kytkennät lampun kirkkausjärjestyksessä 1. Kytkentä A 2. Kytkentä C 3. Kytkentä B 2. kysymys. Lamppu menee rikki kytkennässä A. Lampun kytkeminen paristoon Lamppu palaa, jos sinisen ja punaisen johtimen paikat vaihdetaan pariston puolella. Muut väittämät ovat vääriä. Vastus virtapiirissä Kun jännite kasvaa, jännitteen ja virran suhde pysyy vakiona. Sähköenergian tuottaminen 1. kysymys. Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään vesivoimalassa, tuulivoimalassa ja aurinkovoimalassa. 2. kysymys. Harjoituksessa esiintyvät voimalaitostyypit sen mukaan kuinka paljon niillä tuotetaan sähköenergiaa: 20

21 ydinvoimala (25 %) kivihiilivoimala (21 %) maakaasuvoimala (13 %) vesivoimala (11 %) tuulivoimala (alle 1 %) aurinkovoimala (0 %) Lisätietoa: Muita merkittäviä tapoja tuottaa sähköenergiaa ovat turve (8 %), muut kotimaiset (13 %), öljy (2 %). Lisäksi vuonna 2003 tuontisähkön osuus oli 6 %. Luonnonilmiöt Vuorovesi 1. kysymys. Miamissa on nousuvesi 2 kertaa vuorokaudessa. 2. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Vuorovedeksi kutsutaan noin 12 tunnin jaksoissa tapahtuvaa merenpinnan korkeuden vaihtelua. Vuorovesi-ilmiö johtuu pääasiassa Maan ja Kuun välisestä vetovoimasta ja Maan pyörimisliikkeestä akselinsa ympäri. Muut väittämät ovat vääriä. Auringon- ja kuunpimennys 1. kysymys. Auringonpimennyksen aikana Kuu on Maan ja Auringon välissä. 2. kysymys. Kuunpimennyksen aikana Maa on Kuun ja Auringon välissä. 3. kysymys. Täydellisen kuunpimennyksen aikana Kuun näyttää punaiselta. 4. kysymys. Auringonpimennyksiä tapahtuu kaksi kertaa vuodessa. 5. kysymys. Täydellisiä auringonpimennyksiä tapahtuu yhden tai kahden vuoden välein. 6. kysymys. Kuunpimennyksiä tapahtuu kaksi kertaa vuodessa. Planeettojen etäisyydet 1. kysymys. Aurinko paistaa lämpöisemmin Merkuriuksella ja Venuksella kuin maassa. 2. kysymys. Punaiseksi planeetaksi kutsutaan Marsia. 3. kysymys. Jupiter ja Saturnus ovat aurinkokuntamme suurimmat planeetat. Planeettojen kiertoajat 1. kysymys. Maa kiertää Auringon ympäri 11 kokonaista kertaa siinä ajassa, kun Jupiter kiertää kerran Auringon ympäri. 2. kysymys. Maa kiertää Auringon ympäri 29 kokonaista kertaa siinä ajassa, kun Saturnus kiertää kerran Auringon ympäri. 21

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat! Parry Hotteri tutki näkymättömiä voimia kammiossaan Hän aikoi tönäistä pallon liikkeelle pöydällä olevassa ympyrän muotoisessa kourussa, joka oli katkaistu kuvan osoittamalla tavalla. Hän avasi Isaac Newtonin

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet Lahden Teho-Opetus Oy Opetusohjelmien Palvelinohjelma Käyttö- ja asennusohjeet YLEISTÄ Lahden Teho-Opetus Oy:n opetusohjelmia voidaan nyt käyttää verkon välityksellä siten, että itse opetusohjelma asennetaan

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 9 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Yhteenlaskumenetelmän harjoittelua Joskus

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Miltä työn tekeminen tuntuu

Miltä työn tekeminen tuntuu Työ ja teho Miltä työn tekeminen tuntuu Millaisia töitä on? Mistä tiedät tekeväsi työtä? Miltä työ tuntuu? Mitä työn tekeminen vaatii? Ihmiseltä Koneelta Työ, W Yksikkö 1 J (joule) = 1 Nm Työnmäärä riippuu

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016 FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016 Fysiikan opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Fysiikan opetus auttaa ymmärtämään fysiikan ja teknologian

Lisätiedot

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Fysiikan kurssit MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Valtakunnalliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteenä 2. Lämpö 3. Sähkö 4. Voima ja liike 5. Jaksollinen liike ja aallot 6. Sähkömagnetismi

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää:

Lisätiedot

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk I LUOKKAHUONEESSA ENNEN TIETOMAA- VIERAILUA POHDITTAVIA TEHTÄVIÄ Nimi Luokka Koulu yyyyyyyyyy Tehtävä 1. ETSI TIETOA PAINOVOIMASTA JA TÄYDENNÄ. TIETOA LÖYDÄT MM. PAINOVOIMA- NÄYTTELYN VERKKOSIVUILTA. Painovoima

Lisätiedot

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla. FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio

Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio Tietotekniikka Ammattialan matemaattiset menetelmät Tommi Sukuvaara Nico Hätönen, Joni Toivonen, Tomi Poutiainen INTINU13A6 Arviointi Päiväys Arvosana Opettajan

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.

Lisätiedot

Ohje WILE 200 PC-ohjelman käyttöön

Ohje WILE 200 PC-ohjelman käyttöön Ohje WILE 200 PC-ohjelman käyttöön Page 1/9 1. Sisällysluettelo Ohje WILE 200 PC-ohjelman käyttöön... 1 1. Sisällysluettelo... 2 2. Asennus... 3 2.1 Ohjelman asennus... 3 2.2 Laiteajurin asennus... 3 3.

Lisätiedot

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma: Teema 3

Tuntisuunnitelma: Teema 3 Tuntisuunnitelma: Teema 3 Aika: Oppimiskokonaisuuden 3. oppitunti Mobiililaboratorio-oppimiskokonaisuus, 7.-9. lk Aihe: Tulkitaan mittaustuloksia paikkatiedon avulla Oppitunnin tavoitteet: Oppilaat tutustuvat

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia Luento 11: Potentiaalienergia Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia 1 / 22 Luennon sisältö Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 7 Harmonisen värähdysliikkeen energia Jousen potentiaalienergia on U k( x ) missä k on jousivakio ja Dx on poikkeama tasapainosta. Valitaan

Lisätiedot

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE B sivu 1(6) TEHTÄVÄOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min. Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa on 12 valintatehtävää. Tämän

Lisätiedot

Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473. Asennusohje

Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473. Asennusohje Ultraäänivirtausmittari Sharky BR473 Sisältö: 2 Tärkeää Huomioita Virtausmittarin asennus 3 Syöttöjännite Pulssilähtö Lämpötilat 4 Asennus 5 Kytkennät 6 Mittapiirrokset 7 Mittataulukko 8 Muita huomioita

Lisätiedot

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een Liite 4 1(19) KEMIN ENERGIA Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een Janne Pirttimaa 12.2.2013 Liite 4 2(19) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhdistäminen bluetoothilla... 3 2. Ongelmatilanteet ja ratkaisut...

Lisätiedot

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen

Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Online-kurssien pikaopas Adobe Connect -yhteyden käyttämiseen Laitteisto ja ohjelmat Sovelton Online-kurssit käyttävät alustanaan Adobe Connect -ympäristöä. Asiakasohjelmaksi riittää pelkkä www-selain

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ FYSP105 /1 ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ 1 Johdanto Työssä tutkitaan elektronin liikettä homogeenisessa magneettikentässä ja määritetään elektronin ominaisvaraus e/m. Tulosten analyysissa tulee kiinnittää

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9

FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät

Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät Jarmo Vestola Koulun nimi Fysiikka luonnontieteenä FY-Projektityö 20.9.2000 Arvosana: K (9) 2. Tutkittava ilmiö Tehtävänä oli tutkia mitkä tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

PULLEAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT VAAHTOKARKIT PULLEAT VAAHTOKARKIT KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme ja yläkouluun kurssille ilma ja vesi. KESTO: Työ kestää n.30-60min MOTIVAATIO: Työssä on tarkoitus saada positiivista

Lisätiedot

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä

Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttölaite tyyppi ABNM-LOG/LIN AB-QM, 0-10 V, ohjausjännitteellä Käyttökohteet Huonetermostaatti tai valvontajärjestelmä (DDC) ohjaa toimitaiteitta 0-10 V:n jännitteellä. Toimilaite muuntaa 0-10 V:n signaalin

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

Kertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4

Kertauskysymyksiä. KPL1 Suureita ja mittauksia. KPL2 Vuorovaikutus ja voima. Avain Fysiikka KPL 1-4 Kertauskysymyksiä KPL1 Suureita ja mittauksia 1. Suure on kappaleen ominaisuus, joka voidaan jollain tavalla mitata 2. Mittayksiköksi, tai lyhyemmin yksiköksi 3. Si-järjestelmä on kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä

Lisätiedot

Käyttöpaneelin merkkivalot

Käyttöpaneelin merkkivalot tarkoittavat eri asioita niiden järjestyksen mukaan. Merkkivalot, jotka ovat pois päältä, päällä ja/tai vilkkuvat, osoittavat tulostimen eri tilanteita kuten tulostimen tilaa, tarvittavia käyttäjän toimia

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen. Todellisuudessa

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley. Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden

Lisätiedot

Ajan osasia, päivien palasia

Ajan osasia, päivien palasia Ajan osasia, päivien palasia Ajan mittaamiseen tarvitaan liikettä. Elleivät taivaankappaleet olisi määrätyssä liikkeessä keskenään, ajan mittausta ei välttämättä olisi syntynyt. Säännöllinen, yhtäjaksoinen

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

FORMULA 1 RACE MASTER

FORMULA 1 RACE MASTER FORMULA 1 RACE MASTER Käyttöohje Versio 1.0 Tekijänoikeus Tätä käsikirjaa ei saa miltään osin kopioida tai luovuttaa missään muodossa tai millään tavalla: sähköisesti, mekaanisesti, valokopiona tai äänitteenä

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho

Luento 10: Työ, energia ja teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Ajankohtaista Konseptitesti 1 Kysymys Ajat pyörällä ylös jyrkkää mäkeä. Huipulle vie kaksi polkua, toinen kaksi kertaa pidempi kuin

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01 Idesco EPC Ajoneuvontunnistus C00442F 1.01 Sisältö Yleistä tunnisteiden ja lukijan toiminnasta 3 Lukijan ja tunnisteiden antennien säteilykuviot 4 Idesco EPC-lukijan asennus 5 Erikoistuulilasit 8 Ajoneuvojen

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten

Lisätiedot

Sähköautoasiaa. Ajonhallintalaite ehdotus #1

Sähköautoasiaa. Ajonhallintalaite ehdotus #1 Sähköautoasiaa Ajonhallintalaite ehdotus #1 Pekka Ritamäki 17.10.2009 probyte@probyte.fi Kokous Mikroteamissa 13.10.2009 17:00-22:00 Osallistujat: Aulis Eskola Tapio Vihuri Juha Pulkkila Pekka Ritamäki

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot