Opettajan opas Versio 2.1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettajan opas Versio 2.1"

Transkriptio

1 Opettajan opas Versio 2.1

2 Johdanto Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen Ohjelman yleisrakenne Harjoitukset Mittayksiköt Yksikköpeli Liike ja voima Liike Voiman vaikutus Voiman vaikutus Kitka Kitka Kitka Työ Tasapaino Tasapaino Energian säilyminen Värähdys- ja aaltoliike Värähdysliike Poikittainen aaltoliike Pitkittäinen aaltoliike Valon taittuminen Kovera peili Kupera peili Kupera linssi Kovera linssi Lämpö Lämpötila Lämpölaajeneminen Sähkö Kytkentäharjoitus Kytkentäharjoitus Kytkentäharjoitus Lampun kytkeminen paristoon Vastus virtapiirissä Sähköenergian tuottaminen Luonnonilmiöt Vuorovesi Auringon- ja kuunpimennys Planeettojen etäisyydet Planeettojen kiertoajat Oppilaan etenemisen seuranta Kysymysten vastauksia... 18

3 Johdanto VirtuaaliEnergia on peruskoulun luokkien 5 ja 6 fysiikan opetukseen tarkoitettu opetusohjelma, jonka pohjana on käytetty opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Ohjelma ei seuraa erityisesti minkään oppikirjan asiajärjestytystä. Siksi se soveltuu luokkien 5 ja 6 fysiikan opetukseen tarkoitettujen kaikkien oppikirjojen tueksi. Mukana on myös harjoituksia, jotka eivät kuulu opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Nämä harjoitukset on tarkoitettu lähinnä oppilaiden eriyttämiseksi. Motivoituneet oppilaat voivat opiskella niitä jopa itsenäisesti, koska niissä on kattavat teoriaosuudet. Tämä ohjekirja on laadittu ohjelman versiolle 2.1. Versioon 1 nähden merkittävin muutos on teoriaosuuksien lisääminen. Lisäksi versiossa 2.1. ei ole tasaisen kiihtyvyyden käsitettä, ainoastaan kiihtyvyyskäsite. Lisäksi yksikköpelin kelvin on korvattu celsiusasteella. Versioiden 2.1. ja 2.0. merkittävimmät erot ovat uudempaan versioon lisätty tulostuspainike sivujen tulostamiseen ja ohjekirjaan lisätyt kysymysten vastaukset. Ohjelman lähestymistapa fysiikkaan on kokeellinen ja fysiikan ilmiöitä havainnollistava. Mukaan on liitetty myös muutama oppimispeli keventäväksi oppimateriaaliksi. Lähes kaikkien harjoitusten loppuun on liitetty asioiden ymmärtämistä testaavia kysymyksiä. Kysymyksiin löytyy vastaukset suoritetusta harjoituksesta. Ohjelmaa voidaan käyttää havainnollistamaan fysiikan ilmiöitä tavanomaisessa luokka-opetuksessa ja laboratoriotunnilla mittausten suorittamiseen, jopa korvamaan joitakin laboratoriomittauksia. Ohjelma on helppokäyttöinen, joten kirjallisia ohjeita ohjelman varsinaiseen käyttöön ei ole laadittu. Tämä opas on tarkoitettu opettajan tueksi, jotta opettaja voi valita oppituntia varten sopivan harjoituksen ohjelmaa katsomatta. 1. Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen Laitteistovaatimukset: - 5 MB kiintolevytilaa (yksittäisille koneille asennus) - 7 MB kiintolevytilaa (verkkoasennus palvelimelle) - Käyttöjärjestelmä Win95 ja kaikki sitä uudemmat Windows-versiot MHz prosessori - 32 MB keskusmuistia Asennus yksittäisille koneille: Asentaminen tapahtuu mukana olevalla Asenna-ohjelmalla. Ohjelma tarvitsee toimiakseen lisäksi Macromedian Flash Playerin 6.0. Myös tämä ohjelma on mukana CD-levyllä. Palvelinohjelmaa ei tarvita tässä asennuksessa.. Verkkoasennus: Asentaminen tapahtuu mukana olevalla Asenna-ohjelmalla. Mikäli ohjelmaa käytetään verkon välityksellä, palvelimena toimivalle koneelle asennetaan sekä VirtuaaliEnergia että palvelinohjel- 3

4 ma. Flash Player on asennettava kaikille tietokoneille, joilla ohjelmaa käytetään. Jos palvelinohjelma on kerran asennettu jonkin muun Teho-Opetuksen ohjelman yhteydessä, ei sitä tarvitse enää uudestaan asentaa. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin palvelinkone käynnistettävä uudelleen, kun kaikki asennukset on tehty. 2. Ohjelman yleisrakenne Harjoitukset on luokiteltu kolmeen vaikeusasteeseen. Harjoitukset, joiden vaikeusaste on joko 1 tai 2, on tarkoitettu kaikkien oppilaiden suoritettavaksi. Vaikeusasteen 1 tehtävät ovat kuitenkin helpompia ja useasti lyhyempiä kuin vaikeusasteen 2 tehtävät. Vaikeusasteen 3 tehtävät saattavat olla sellaisia, että esimerkiksi lukihäiriöisillä oppilailla saattaa olla vaikeuksia selviytyä niistä. Jokaisen harjoituksen vaikeusaste selviää tästä opettajan oppaasta. Ohjelma koostuu 32:sta eri harjoituksesta, joissa on 2 oppimispeliä ja 30 joko virtuaaliseen laboratoriomittaukseen tai animaatioon perustuvaa harjoitusta. Harjoitukset on jaettu kuuteen osaalueeseen (ks. seuraava kuva). Alla olevan kuvan päävalikosta voidaan aina myös tulostaa todistus tehdyistä harjoituksista. Opettaja voi seurata oppilaiden etenemistä myös tietokoneruuduilta, koska suoritetun harjoituksen kohdalle kyseisen osa-alueen valikossa tulee oikein-merkki. Samoin, jos kyseessä on oppimispeli, tulee harjoituksen kohdalle myös saavutettu pistemäärä. Kaikki ohjelman ikkunat voidaan tulostaa ikkunan oikeassa yläkulmassa olevasta TULOSTApainikkeesta. Ikkunan yläreunassa olevat painikkeet ja niiden tausta eivät tule mukaan tulosteeseen. 4

5 Harjoituksen käyttöliittymä on kaikissa harjoituksissa samanlainen, mikä tekee ohjelmasta helppokäyttöisen. Tehtävä-osiossa on tehtäväasettelu. Harjoituksen mittaukset ja mahdolliset animaatiot ovat aina Työpaja-osiossa. Mittaustulokset merkitään Työkirja-osioon, jossa sijaitsevat myös oppimista testaavat kysymykset (ks. seuraava kuva). Lähes kaikissa harjoituksissa on käytössä myös nelilaskin. 5

6 3. Harjoitukset Yksi harjoitus Mittayksiköt Yksikköpeli Vaikeusaste: Fysiikan tärkeiden suureiden yksiköiden oppiminen. Suureita ja yksiköitä on yhteensä 13. Oppimispeli, jossa formula-autolla on etsittävä yksiköitä. Lopputuloksen pistemäärän ratkaisee nopeus ja virheettömyys. 2, koska mukana muutama opetussuunnitelmaan kuulumaton yksikkö Liike ja voima 11 harjoitusta Liike 1 Oppilas oppii tasaisen liikkeen käsitteen ja sen esityksen koordinaatistossa. Työpajassa mitataan auton 10, 20, 30, 40 ja 50 sekunnissa kulkemat matkat. Tulokset merkitään taulukkoon ja koordinaatistoon. Matkoja taulukkoon merkittäessä on osattava muuttaa kilometrit metreiksi. 6

7 Kysymyksissä kysytään, millainen liike on kyseessä ja nopeuden yksiköitä. Vaikeusaste: 3, koskee lähinnä mittauspisteiden koordinaatistoon merkitsemistä. Muuten vaikeusaste on Liike 2 Oppilas oppii tasaisesti liikkeen käsitteen ja sen esityksen koordinaatistossa. Työpajassa mitataan auton 10, 20, 30, 40 ja 50 sekunnissa kulkemat matkat. Tulokset merkitään taulukkoon ja koordinaatistoon. Matkoja taulukkoon merkittäessä on osattava muuttaa kilometrit metreiksi. Kysymyksissä kysytään, millainen liike on kyseessä. Lisäksi on valittava kolmesta kuvavaihtoehdosta se, joka kuvaa kiihtyvän liikkeen nopeutta ajan funktiona. Vaikeusaste: 3, koskee lähinnä mittauspisteiden koordinaatistoon merkitsemistä. Muuten vaikeusaste on Voiman vaikutus 1 Oppilas oppii, miten voima muuttaa kappaleen muotoa. Työpajan puristimessa puristetaan kolmea kappaletta, joista kaksi muuttaa muotoaan lopullisesti. Tulokset merkitään työkirjaan. Ohjelma tiivistää asian lauseeseen: Voima muuttaa kappaleen muotoa. Vaikeusaste: Voiman vaikutus 2 Oppilas oppii, miten voima vaikuttaa auton liiketilaan. Työpajassa kohdistetaan tasaisesti ja suoraviivaisesti liikkuvaan autoon erisuuntaisia voimia ja tutkitaan niiden vaikutusta auton liiketilaan. Tulosten perusteella vastataan työkirjan väittämätyyppisiin kysymyksiin. Lopuksi kysytään vielä voiman yksikköä. Vaikeusaste: Kitka 1 Oppilas oppii, miten ajoneuvon massa vaikuttaa jarrutusmatkaan. Työpajassa mitataan henkilöauton ja rekka-auton jarrutusmatkat, kun niiden nopeus on 80 km/h ja ulkoiset olosuhteet ovat samanlaiset. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään vielä moottoripyörän jarrutusmatkaa, kun sen nopeus on myös 80 km/h ja ulkoiset olosuhteet samat kuin autoilla. 7

8 Vaikeusaste: 2, koskee lähinnä kysymystä. Mittauksen vaikeusaste on Kitka 2 Vaikeusaste: Oppilas oppii, miten kitkakerroin vaikuttaa auton jarrutusmatkaan. Työpajassa mitataan henkilöauton jarrutusmatkoja, kun sääolosuhteet ja samalla kitkakerroin muuttuvat. Kitkakerroin on kuivalla asfaltilla 0,80, märällä asfaltilla 0,40 ja jäisellä asfaltilla 0,20. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään vielä saman auton jarrutusmatkaa, kun sen nopeus on edelleen 50 km/h ja kitkakerroin 0,10. 2, koskee lähinnä kysymystä. Mittauksen vaikeusaste on Kitka 3 Vaikeusaste: Oppilas oppii, miten auton nopeus vaikuttaa auton jarrutusmatkaan. Työpajassa mitataan henkilöauton jarrutusmatkoja eri nopeuksilla. Tutkittavat nopeudet ovat 30 km/h, 60 km/h ja 120 km/h. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään vielä saman auton jarrutusmatkaa, kun sen nopeus on 120 km/h. 3, koskee lähinnä kysymystä. Mittauksen vaikeusaste on Työ Vaikeusaste: Oppilas oppii työn käsitteen sekä työn ja energian välisen yhteyden. Harjoituksen aluksi mitataan työpajassa voima, jolla traktori vetää peräkärryä. Tulos merkitään työkirjaan. Työkirjaan lasketaan myös tehty työ ja peräkärryn vetämiseen kulunut energia eri matkoilla. Lopuksi lasketaan vielä traktorin kuluttama energia, jos puolet traktorin kuluttamasta energiasta menee hukkaan. 3, koskee lähinnä kysymyksiä. Mittauksen vaikeusaste on Tasapaino 1 Oppilas oppii tärkeimmät massan yksiköt, yksiköiden gramma ja kilogramma välisen yhteyden sekä tasapainotilanteen orsivaa an tapauksessa. Työpajassa mitataan orsivaa alla kolmen eri esineen massa. Tulokset merkitään taulukkoon. Tuloksia merkittäessä on osattava muuttaa 500 g kilogrammoiksi. Lopuksi kysytään vielä massan yksiköitä. Vaikeusaste: 1 8

9 Tasapaino 2 Oppilas oppii tasapainottamaan orsivaa an, kun vaa an varsien pituudet vaihtelevat. Oppilas oppii myös laskemaan yksinkertaisia tasapainotusongelmia.. Työpajassa tasapainotetaan kolme orsivaakaa, joilla on erilaiset varsien pituudet. Tulokset merkitään työkirjan taulukkoon. Tuloksia merkittäessä on osattava muuttaa 500 g kilogrammoiksi. Lopuksi oppilas joutuu laskemaan viiden eri orsivaa an tapauksessa joko toisen puolen varren pituuden tai massan, jotta vaaka olisi tasapainossa. Vaikeusaste: Energian säilyminen Vaikeusaste: Oppilas oppii, miten putoavan kappaleen energia säilyy. Työpajassa mitataan tornista pudotetun pallon liike- ja asemaenergia putoamisen eri vaiheissa. Työkirjassa kysytään, muuttuuko kokonaisenergia liikkeen aikana ja jos muuttuu, niin miten. Lisäksi kysytään lopputilanteen liike-energiaa verrattuna alkutilanteen asemaenergiaan. 2, lähinnä työn vaatiman tarkkuuden takia Värähdys- ja aaltoliike 9

10 8 harjoitusta, jotka eivät kuulu opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmaperusteisiin. Nämä harjoitukset on tarkoitettu lisäoppiainekseksi ja oppilaiden eriyttämiseen Värähdysliike Oppilas oppii käsitteet värähdysliike ja värähdysaika. Oppilas oppii myös, miten jousen päässä värähtelevän punnuksen värähdysaika riippuu punnuksen massasta. Työpajassa mitataan jousen päässä värähtelevän punnuksen värähdysaika kymmenellä erimassaisella punnuksella. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään monivalintatehtävän avulla, miten värähdysaika muuttuu, jos punnuksen massa nelinkertaistuu. Vastaus pyydetään päättelemään mittaustulosten perusteella. Vaikeusaste: Poikittainen aaltoliike Oppilas oppii ymmärtämään poikittaisen aaltoliikkeen sekä siihen liittyvät suureet jaksonaika ja aallonpituus. Työpajassa mitataan poikittaisen aaltoliikkeen jaksonaika ja aallonpituus. Tulokset merkittään työkirjaan. Poikittaisen aaltoliikkeen käsitteen ymmärtämistä testataan työkirjan tehtävällä. Vaikeusaste: Pitkittäinen aaltoliike Oppilas oppii ymmärtämään pitkittäisen aaltoliikkeen sekä siihen liittyvät suureet jaksonaika ja aallonpituus. Työpajassa mitataan pitkittäisen aaltoliikkeen jaksonaika ja aallonpituus. Tulokset merkittään työkirjaan. Poikittaisen aaltoliikkeen käsitteen ymmärtämistä testataan työkirjan tehtävällä. Vaikeusaste: Valon taittuminen Oppilas oppii, miten valo taittuu ilman ja veden rajapinnassa. Oppimispeli, jossa laserpistoolilla ammutaan veden alla olevia tauluja. Yksi peli jatkuu, kunnes on ammuttu 5 ohilaukausta. Työkirjan kysymyksessä kysytään monivalintatehtävän avulla, miten valo taittuu ilman ja veden rajapinnassa. Vaikeusaste: 1. 10

11 Kovera peili Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan koveran peilin polttopisteellä ja mihin koveraa peiliä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri koveran peilin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös koveran peilin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: Kupera peili Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan kuperan peilin polttopisteellä ja mihin kuperaa peiliä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri kuperan peilin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös kuperan peilin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: Kupera linssi Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan kuperan linssin polttopisteellä ja mihin kuperaa linssiä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri kuperan linssin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös kuperan linssin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: Kovera linssi Oppilas oppii, mitä tarkoitetaan koveran linssin polttopisteellä ja mihin koveraa linssiä käytetään. Työpajassa mitataan kolmen eri koveran linssin polttopisteet. Tulokset merkittään työkirjaan. Työkirjassa kysytään myös koveran linssin käyttökohteita monivalintatehtävän avulla. Vaikeusaste: 1. 11

12 3.4. Lämpö Kaksi harjoitusta Lämpötila Oppilas oppii veden kiehumis- ja jäätymislämpötilan normaaliolosuhteissa ja sen, että lämpötila pysyy vakiona koko olomuodonmuutoksen ajan. Lisäksi oppilas oppii mittaamaan lämpötilaa. Työpajassa mitataan viisi eri lämpötilaa. Tulokset merkitään työkirjaan. Työkirjassa kysytään veden kiehumis- ja sulamislämpötilaa. Monivalintatehtävällä testataan vielä tietämystä lämpötilan muuttumattomuudesta olomuodon muutosprosessissa. Vaikeusaste: Lämpölaajeneminen Oppilas oppii, että kappaleet laajenevat lämmetessään. Työpajassa mitataan alumiini-, teräs- ja messinkitankojen pituuden muutokset, kun tankoja lämmitetään 180 EC. Tulokset merkitään työkirjaan. Vaikeusaste: 1 12

13 3.5. Sähkö 6 harjoitusta Kytkentäharjoitus 1 Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän sekä oppii jännitteen merkityksen lampun kirkkauteen. Oppilas oppii myös, miten jännite muuttuu, kun paristoja kytketään sarjaan. Työpajassa kytketään kaksi 4,5 voltin paristoa sarjaan ja yhdistetään lamppuun. Tämä on ns. kädestä pitäen opastava harjoitus, jossa jokaisen johtimen kytkentä näyttään erikseen kytkentäruudun vieressä olevassa kuvassa. Kytkennän jälkeen kytkentää voidaan muuttaa kolmen eri kytkennän välillä. Kytkentä A on edellä esitetty, kytkennässä B 4,5 voltin paristot on korvattu 1,5 voltin paristoilla ja kytkennässä C on vain yksi 4,5 V:n paristo. Kytkennät vaihdetaan painikkeesta. Vaikeusaste: 2 Työkirjan kysymyksissä täytyy kytkennät asettaa järjestykseen sen mukaan, miten kirkkaasti lamppu palaa kussakin kytkennässä. Lisäksi kysytään, missä kytkennöissä rikkoutuu sellainen lamppu, jossa on merkintä 4,5 V/0,3 A. 13

14 Kytkentäharjoitus 2 Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän.. Työpajassa kytketään lamppu jännitelähteeseen ja säädetään jännitelähteen jännite vaadituksi. Tämä on ns. kädestä pitäen opastava harjoitus, jossa jokaisen johtimen kytkentä näytetään erikseen kytkentäruudun vieressä olevassa kuvassa. Vaikeusaste: 1. Harjoitus, jolla kannattaa aloittaa sähköopin kytkentöjen tekeminen, jos oppilaalla on niissä vaikeuksia Kytkentäharjoitus 3 Oppilas oppii tekemään lamppujen sarjaan kytkennän.. Työpajassa kytketään kaksi lamppua sarjaan ja yhdistetään jännitelähteeseen ja säädetään jännitelähteen jännite vaadituksi. Tämä on ns. kädestä pitäen opastava harjoitus, jossa jokaisen johtimen kytkentä näytetään erikseen kytkentäruudun vieressä olevassa kuvassa. Vaikeusaste: 1. Harjoitus, joka kannattaa tehdä kytkentäharjoituksen 2 jälkeen vahvistamaan sähkökytkentöjen tekovarmuutta Lampun kytkeminen paristoon Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän mallikuvan perusteella sekä ymmärtämään, millä tavoin paristoon kytketty lamppu palaa. Työpajassa kytketään lamppu 4,5 voltin paristoon. Kaikille tarkoitettu perusharjoitus. Vaikeusaste: 1 Työkirjan kysymyksissä kysytään monivalintatehtävän avulla, millä tavoin paristoon kytketty lamppu palaa Vastus virtapiirissä Oppilas oppii tekemään yksinkertaisen sähkökytkennän kytkentäkuvan perusteella sekä oppii suureen resistanssi ja sen yksikön. Kytkettävä virtapiiri muodostuu jännitelähteestä, virtamittarista ja vastuksesta. Piirissä kulkeva virta mitataan neljällä jännitteellä. Tulokset merkitään työkirjaan. Jokaisesta mittaustuloksesta lasketaan jännitteen ja virran suhde. Minivalin- 14

15 Vaikeusaste: 2 tatehtävässä kysytään harjoituksen lopuksi, miten tämä suhde vaihteli eri mittauksissa, vai vaihteliko se ollenkaan Sähköenergian tuottaminen Vaikeusaste: Oppilas oppii, millaisia sähkövoimalaitoksia on ja miten niissä tuotetaan sähköä. Lisäksi oppilas oppii eri sähköntuottotapojen hyöty- ja haittapuolia sekä eri sähköntuottotapojen prosentuaaliset osuudet Suomessa. Animaatiopohjainen harjoitus, jossa on kuvattu animaatiolla kivihiilivoimala, vesivoimala, tuulivoimala, ydinvoimala, maakaasuvoimala ja aurinkovoimala. Animaatioiden yhteydessä on kyseiseen voimalatyyppiin liittyvää tietoa. Työkirjassa kysytään niitä voimalatyyppejä, joissa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja. Lisäksi kysytään, mitkä ovat kolme yleisintä sähköntuotantotapaa Suomessa. Vastaukset löytyvät animaatioissa olevista teoriaosuuksista. 2. Lukihäiriöisillä saattaa olla vaikeuksia löytää vastauksia teoriaosuuksista, jotka ovat pisimpiä tässä ohjelmassa Luonnonilmiöt Neljä harjoitusta. 15

16 Vuorovesi Oppilas oppii vuorovesi-ilmiön sekä sen syyt ja esiintymistiheyden. Animaatioon ja lyhyeen teoriaosuuteen perustuva harjoitus. Kysymyksissä kysytään oikein/väärin -väittämien avulla vuorovesi-ilmiön syntyyn ja esiintymistiheyteen liittyviä asioita. Vaikeusaste: Auringon- ja kuunpimennys Oppilas oppii auringon- ja kuunpimennyksen sekä niiden syyt ja esiintymistiheyden. Animaatioon ja lyhyeen teoriaosuuteen perustuva harjoitus. Kysymyksissä kysytään monivalintatehtävien avulla auringon- ja kuunpimennyksen syntyyn ja esiintymistiheyteen liittyviä asioita. Vaikeusaste: Planeettojen etäisyydet Oppilas oppii aurinkokuntamme planeettojen nimet sekä niiden järjestyksen Auringosta lukien ja kokosuhteet. Työpajassa mitataan Auringon valon kulkuaika eri planeetoille. Tulokset merkitään työkirjaan. Lisäksi vastataan kysymyksiin, joiden vastaukset löytyvät harjoituksesta. Ehkä vaikein on vastata kysymykseen punaisesta planeetasta (= Mars). Vastaus tähän kysymykseen on nimittäin pääteltävä planeettojen värien perusteella. Vaikeusaste: 2. Pitkä harjoitus, jota kaikkein lyhytjännitteisimmät oppilaat eivät välttämättä jaksa tehdä Planeettojen kiertoajat Harjoitus vahvistaa edellisessä harjoituksessa opittua. Lisäksi oppilas oppii aurinkokuntamme planeettojen kiertoaikoja Auringon ympäri. Työpajassa mitataan aurinkokuntamme planeettojen kiertoajat Auringon ympäri. Kysymyksissä verrataan Jupiterin ja Saturnuksen kiertoaikoja Maan kiertoaikaan. Vaikeusaste: 2. 16

17 Pitkä harjoitus, jota kaikkein lyhytjännitteisimmät oppilaat eivät välttämättä jaksa tehdä. 4. Oppilaan etenemisen seuranta Opettaja voi seurata jatkuvasti oppilaan suorituksia. Suoritukset näkyvät joko tehtävävalikoista (ks. kuva sivulla 9) tai sitten opiskelijan tulostamasta todistuksesta (ks. kuva alla). 17

18 5. Kysymysten vastauksia Liike ja voima Liike 1 1. kysymys. Liike on tasaista. 2. kysymys. Nopeuden yksiköitä ovat m/s ja km/h. Liike 2 1. kysymys. Liike on kiihtyvää. 2. kysymys. 1. kuva vastaa mittausta. Voiman vaikutus 1 Kokeessa kappaleet 1 ja 3 muuttivat muotoaan pysyvästi. Voiman vaikutus 2 1. kysymys. Liikesuunnan suuntainen voima lisää nopeutta. 2. kysymys. Liikesuunnalle vastakkaissuuntainen voima pienentää nopeutta. 3. kysymys. Liikesuunnalle kohtisuora voima muuttaa liikesuuntaa. 4. kysymys. Voi muuttaa sekä kappaleen nopeutta että liikerataa. 5. kysymys. Voiman yksikkö on newton. Kitka 1 Moottoripyörällä on (teoriassa) sama jarrutusmatka kuin henkilöautolla ja rekkaautolla. Kitka 2 Jarrutusmatka = 2 * viimeisen mittauksen tulos. Kitka 3 Jarrutusmatka = 4 * viimeisen mittauksen tulos. Voiman tekemä työ Ensimmäisen taulukon energiat ovat yhtä suuret kuin voiman tekemät työt. Toisen taulukon energiat = 2 * ensimmäisen taulukon energiat. Tasapaino 1 Massan yksiköitä ovat kilogramma, gramma ja tonni. 18

19 Tasapaino 2 Energian säilyminen 1. kysymys. Kokonaisenergia ei muuttunut putoamisliikkeen aikana. 2. kysymys. Kun pallo oli pudonnut puolet putoamismatkastaan, liike-energia oli yhtä suuri kuin asemaenergia. Värähdys- ja aaltoliike Värähdysliike Punnuksen värähdysaika kaksinkertaistuu, kun punnuksen massa nelinkertaistuu. Poikittainen aaltoliike 1. kysymys. Aallon etenemissuunta on vasemmalta oikealle. 2. kysymys. Poikittaisessa aaltoliikkeessä yksittäinen värähtelijä liikkuu kohtisuorasti aaltoliikkeen etenemissuuntaa vastaan. Pitkittäinen aaltoliike 1. kysymys. Aallon etenemisuunta on vasemmalta oikealle. 2. kysymys. Pitkittäisessa aaltoliikkeessä yksittäinen värähtelijä liikkuu yhdensuuntaisesti aaltoliikkeen etenemissuunnan kanssa Valon taittuminen Valon kulkiessa ilmasta veteen se taittuu pinnan normaaliin päin. Kovera peili Koveraa peliä käytetään aurinkoenergian keräämiseen ja parranajopeilinä. Kupera peili Kuperaa peliä käytetään auton taustapeilinä ja liikennepeilinä. 19

20 Kupera linssi Kuperaa linssiä käytetään suurennuslaskina, polttolasina ja pitkänäköisen ihmisen silmälaseissa. Kovera linssi Koveraa linssiä käytetään likinäköisen ihmisen silmälaseissa. Lämpö Lämpötila 1. kysymys. Kun vesi kiehuu keittoastian kansi auki, veden lämpötila pysyy samana koko kiehumisen ajan. 2. kysymys. Kun jään ja veden seosta sekoitetaan koko jään sulamisen ajan, seoksen lämpötila pysyy samana koko jään sulamisen ajan. 3. kysymys. Normaaliosuhteissa jään sulamislämpötila on 0 EC. 4. kysymys. Normaaliosuhteissa veden kiehumislämpötila on 100 EC. Sähkö Kytkentäharjoitus 1 1. kysymys. Kytkennät lampun kirkkausjärjestyksessä 1. Kytkentä A 2. Kytkentä C 3. Kytkentä B 2. kysymys. Lamppu menee rikki kytkennässä A. Lampun kytkeminen paristoon Lamppu palaa, jos sinisen ja punaisen johtimen paikat vaihdetaan pariston puolella. Muut väittämät ovat vääriä. Vastus virtapiirissä Kun jännite kasvaa, jännitteen ja virran suhde pysyy vakiona. Sähköenergian tuottaminen 1. kysymys. Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään vesivoimalassa, tuulivoimalassa ja aurinkovoimalassa. 2. kysymys. Harjoituksessa esiintyvät voimalaitostyypit sen mukaan kuinka paljon niillä tuotetaan sähköenergiaa: 20

21 ydinvoimala (25 %) kivihiilivoimala (21 %) maakaasuvoimala (13 %) vesivoimala (11 %) tuulivoimala (alle 1 %) aurinkovoimala (0 %) Lisätietoa: Muita merkittäviä tapoja tuottaa sähköenergiaa ovat turve (8 %), muut kotimaiset (13 %), öljy (2 %). Lisäksi vuonna 2003 tuontisähkön osuus oli 6 %. Luonnonilmiöt Vuorovesi 1. kysymys. Miamissa on nousuvesi 2 kertaa vuorokaudessa. 2. kysymys. Oikeat väittämät ovat: Vuorovedeksi kutsutaan noin 12 tunnin jaksoissa tapahtuvaa merenpinnan korkeuden vaihtelua. Vuorovesi-ilmiö johtuu pääasiassa Maan ja Kuun välisestä vetovoimasta ja Maan pyörimisliikkeestä akselinsa ympäri. Muut väittämät ovat vääriä. Auringon- ja kuunpimennys 1. kysymys. Auringonpimennyksen aikana Kuu on Maan ja Auringon välissä. 2. kysymys. Kuunpimennyksen aikana Maa on Kuun ja Auringon välissä. 3. kysymys. Täydellisen kuunpimennyksen aikana Kuun näyttää punaiselta. 4. kysymys. Auringonpimennyksiä tapahtuu kaksi kertaa vuodessa. 5. kysymys. Täydellisiä auringonpimennyksiä tapahtuu yhden tai kahden vuoden välein. 6. kysymys. Kuunpimennyksiä tapahtuu kaksi kertaa vuodessa. Planeettojen etäisyydet 1. kysymys. Aurinko paistaa lämpöisemmin Merkuriuksella ja Venuksella kuin maassa. 2. kysymys. Punaiseksi planeetaksi kutsutaan Marsia. 3. kysymys. Jupiter ja Saturnus ovat aurinkokuntamme suurimmat planeetat. Planeettojen kiertoajat 1. kysymys. Maa kiertää Auringon ympäri 11 kokonaista kertaa siinä ajassa, kun Jupiter kiertää kerran Auringon ympäri. 2. kysymys. Maa kiertää Auringon ympäri 29 kokonaista kertaa siinä ajassa, kun Saturnus kiertää kerran Auringon ympäri. 21

Opettajan opas. Versio 3.0

Opettajan opas. Versio 3.0 Opettajan opas Versio 3.0 Johdanto... 3 1. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 2. Ohjelman yleisrakenne... 5 3. Harjoitukset... 7 3.1. Mittayksiköt... 7 3.1.1. Yksikköpeli... 7 3.2. Liike

Lisätiedot

1. Johdanto...2. 2. Ohjelman asentaminen ja asetukset...2. 3. Ohjelman yleisrakenne...2 3.1. Harjoitusten rakenne...3 3.2. Teorian yleisrakenne...

1. Johdanto...2. 2. Ohjelman asentaminen ja asetukset...2. 3. Ohjelman yleisrakenne...2 3.1. Harjoitusten rakenne...3 3.2. Teorian yleisrakenne... 1. Johdanto...2 2. Ohjelman asentaminen ja asetukset...2 3. Ohjelman yleisrakenne...2 3.1. Harjoitusten rakenne...3 3.2. Teorian yleisrakenne...4 4. Harjoitukset...4 4.1. SI-järjestelmä...4 4.2. Mekaniikka...5

Lisätiedot

2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3. 3. Ohjelman yleisrakenne... 4 3.1. Harjoitusten rakenne... 4 3.2. Teorian yleisrakenne...

2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3. 3. Ohjelman yleisrakenne... 4 3.1. Harjoitusten rakenne... 4 3.2. Teorian yleisrakenne... 1. Johdanto... 3 2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 3. Ohjelman yleisrakenne... 4 3.1. Harjoitusten rakenne... 4 3.2. Teorian yleisrakenne... 6 4. Harjoitukset... 6 4.1. SI-järjestelmä...

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Johdanto. 1. Asennusvaihtoehdot. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpito-ohjeesta.

Johdanto. 1. Asennusvaihtoehdot. Tarkemmat asennusohjeet löytyvät ohjelman mukana tulleesta Opetusohjelmien asennus- ja ylläpito-ohjeesta. Johdanto Kolme iloista matemaatikkoa on alakoulun matematiikan opetukseen tarkoitettu opetusohjelma, jonka pohjana on käytetty opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Ohjelma ei seuraa erityisesti

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on? SÄHKÖTEKNIIKKA LASKUHARJOITUKSIA; OHMIN LAKI, KIRCHHOFFIN LAIT, TEHO 1. 25Ω:n vastuksen päiden välille asetetaan 80V:n jännite. Kuinka suuri virta alkaa kulkemaan vastuksen läpi? 2. Vastuksen läpi kulkee

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ 4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät

FY3: Aallot. Kurssin arviointi. Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi. Itsearviointi. Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät FY3: Aallot Laskennalliset ja käsitteelliset tehtävät Ryhmätyöt ja Vertaisarviointi Itsearviointi Kurssin arviointi Kurssin arviointi koostuu seuraavista asioista 1) Palautettavat tehtävät (20 %) 3) Itsearviointi

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni. AVOIN SARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 1 minuuttia. Sekä tehtävä- että koepaperit palautetaan kilpailun

Lisätiedot

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Sisällys. 1. Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen... 3. 2. Ohjelman yleisrakenne... 4

Sisällys. 1. Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen... 3. 2. Ohjelman yleisrakenne... 4 Opettajan opas Sisällys 1. Laitteistovaatimukset ja ohjelman asentaminen... 3 2. Ohjelman yleisrakenne... 4 3. Kemian perusteet... 5 3.1. Atomit ja molekyylit... 6 3.2. Molekyylien rakentaminen... 7 3.3.

Lisätiedot

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka

9.11 a Fysiikka. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Fysiikka 9.11 a Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,

Lisätiedot

Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s. 13 82.

Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s. 13 82. Fysiikka 2, 7. lk RUOKOLAHDEN KIRKONKYLÄN KOULU Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s. 13 82. Tämä dokumentin versio on päivätty 6. syyskuuta 2013. Uusin löytyy osoitteesta http://rikun.net/mat

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut. 1 Kuvaan 1 on piiretty kahden suoraviivaisesti samaan suuntaan liikkuvan auton ja B nopeudet ajan funktiona. utot ovat rinnakkain ajanhetkellä t = 0 s. a) Kuvaile auton liikettä ajan funktiona. Kumpi autoista

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi)

Vektorit. Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Vektorit Kertausta 12.3.2013 Seppo Lustig (Lähde: avoinoppikirja.fi) Sisällys Vektorit Nimeäminen Vektorien kertolasku Vektorien yhteenlasku Suuntasopimus Esimerkki: laivan nopeus Vektorit Vektoreilla

Lisätiedot

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

Sähkövirran määrittelylausekkeesta VRTAPRLASKUT kysyttyjä suureita ovat mm. virrat, potentiaalit, jännitteet, resistanssit, energian- ja tehonkulutus virtapiirin teho lasketaan Joulen laista: P = R 2 sovelletaan Kirchhoffin sääntöjä tuntemattomien

Lisätiedot

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut

Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

VirtuaaliKemia. Lahden Teho-Opetus Oy

VirtuaaliKemia. Lahden Teho-Opetus Oy VirtuaaliKemia Lahden Teho-Opetus Oy 1. Johdanto VirtuaaliKemia (VK) on peruskoulun yläasteen, ammattioppilaitosten ja lukion peruskurssien kemian opetukseen tarkoitettu opetusohjelma. Ohjelman lähestymistapa

Lisätiedot

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola 9 E matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Yhteenlaskumenetelmän harjoittelua Joskus

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat!

Havainnoi mielikuviasi ja selitä, Panosta ajatteluun, selvitä liikkeen salat! Parry Hotteri tutki näkymättömiä voimia kammiossaan Hän aikoi tönäistä pallon liikkeelle pöydällä olevassa ympyrän muotoisessa kourussa, joka oli katkaistu kuvan osoittamalla tavalla. Hän avasi Isaac Newtonin

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Digitaalinen fysiikan ylioppilaskoe. Ville Havu Fysiikan jaos

Digitaalinen fysiikan ylioppilaskoe. Ville Havu Fysiikan jaos Digitaalinen fysiikan ylioppilaskoe Ville Havu Fysiikan jaos Sisältö Fysiikan kokeen rakenne Kokonaispisteiden jakautuminen osien A-D välillä Mallitehtäviä HUOM! Kalvoissa esitetty fysiikan kokeen rakenne

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

FyKe-Mopin opettajanohje

FyKe-Mopin opettajanohje 1 FyKe-Mopin opettajanohje Ohjelma jakautuu aihepiireittäin Opiskelen ja opin ja Testi osioihin. Miten saan FyKe-Mopin nopeasti käyttöön? Ensimmäisenä on ohjelma asennettava joko yksittäiselle koneelle

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Alfa-ohjelmat, verkkoasennus, asennusohje 2006 syyskuu. Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE. Verkkoasennus-CD, versio 1.25. Kielioppi & kirjallisuus

Alfa-ohjelmat, verkkoasennus, asennusohje 2006 syyskuu. Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE. Verkkoasennus-CD, versio 1.25. Kielioppi & kirjallisuus 2 Alfa-ohjelmat ASENNUSOHJE Verkkoasennus-CD, versio 1.25 Kielioppi & kirjallisuus Oppikirja ja Harjoituskirja englanti, ruotsi, saksa, ranska, suomi Harjoituskirjojen tasot: 1, 2 ja 3 Alfa-aihepiirisanasto

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen. 25 Mikäli tehtävässä piti määrittää R3:lle sellainen arvo, että siinä kuluva teho saavuttaa maksimiarvon, pitäisi variointirajoja muuttaa ( ja ehkä tarkentaa useampaankin kertaan ) siten, että R3:ssä kulkeva

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina

Lisätiedot

Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP44) Käyttöohjeet

Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP44) Käyttöohjeet Fortum Fiksu Etäohjattava roiskeveden kestävä sähkökytkin (IP) Käyttöohjeet Sisällys 1 Fortum Fiksu -järjestelmään liitettävä sähkökytkin 2 Asentaminen 2.1 Kytkimen liittäminen Fortum Fiksu -järjestelmään

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

www.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe B / fysiikka Mallivastaukset

www.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe B / fysiikka Mallivastaukset YO-harjoituskoe B / fysiikka Mallivastaukset 1. a) Laskuvarjohyppääjän pudotessa häneen vaikuttaa kaksi putoamisliikkeen kannalta merkittävää voimaa: painovoima ja ilmanvastusvoima. Painovoima on likimain

Lisätiedot

Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla.

Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla. Speedohealer V4 Electronisen nopeus ja matkamittarin kalibrointi laite huippunopeus muistilla. 1. Esipuhe Onnittelemme sinua Speedohealer laitteen oston johdosta. HealTech Electronics Ltd. on omistautunut

Lisätiedot

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ

Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Tuntisuunnitelma 2 JUNA EI VOI VÄISTÄÄ JUNA EI VOI VÄISTÄÄ Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla aineistoa voi hyödyntää:

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen

Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien kytkeminen halpis virtalähteeseen Ledien valovoiman kasvu ja samanaikaisen voimakkaan hintojen lasku on innostuttanut monia rakentamaan erilaisia tauluja. Tarkoitan niillä erilaista muoveista tehtyjä

Lisätiedot

Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio

Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio Harjoitustyö Hidastuva liike Biljardisimulaatio Tietotekniikka Ammattialan matemaattiset menetelmät Tommi Sukuvaara Nico Hätönen, Joni Toivonen, Tomi Poutiainen INTINU13A6 Arviointi Päiväys Arvosana Opettajan

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla.

Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. Comet pysäköintimittarin asennus ja kytkeminen tietokoneeseesi (Windows XP) USB-kaapelilla. HUOM! TÄMÄ OHJE ON COMET LAITTEEN ENSIMMÄISTÄ ASENNUSKERTAA VARTEN. Ladataksesi rahaa Comet pysäköintimittariisi

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. 1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa. Vuodessa Maahan satava massa on 3.7 10 7 kg. Maan massoina tämä on

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE www.scanoffice.fi CZ12037 PB1 ComfortZone CE50 Installation Sisällys Sisällys 0 Yleistä 1 Käsittely 2 Huolto 2 Asennus 3 Asetukset 7 Suunnittelu 8 Sähkökaavio

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. HUOM! Muista lukea tämä opas huolellisesti ennen käyttöönottoa.

Sisällysluettelo. HUOM! Muista lukea tämä opas huolellisesti ennen käyttöönottoa. 2 Sisällysluettelo Aihe: Sivunumero: 1. Yleistä tietoa laitteesta 1.1. Tärkeimmät ominaisuudet 3. 1.2. Laitteistovaatimukset 3. 1.3. Rajoitukset/kiellot 3. 2. Piirtopöydän esittely 2.1. Laitteen osat 4.

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein

Lisätiedot

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen

Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista. Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Sähäkästi sähköstä, makeasti magnetismista Fysiikan ja kemian pedagogiset perusteet, kevät 2012 Kari Sormunen Oppilaiden ennakkokäsityksiä virtapiireihin liittyen a) Yksinapamalli, jonka mukaan paristosta

Lisätiedot

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

FY9 Fysiikan kokonaiskuva FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 03 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteien osasto Tuulen nopeuen ja suunnan mittaaminen Tuuli on vektorisuure, jolla on siis nopeus ja suunta Yleensä tuulella tarkoitetaan

Lisätiedot