PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU. ARTTU-KUNTASEMINAARI Kuntatalolla Esittelyssä Vöyri-Maksamaa

Transkriptio

1 PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-KUNTASEMINAARI Kuntatalolla Esittelyssä Vöyri-Maksamaa

2 Paras-ARTTU Tutkimuskunnat Vöyri-Maksamaa Mustasaari Vaasa Harjavalta Vimpeli Lapua Äänekoski Seinäjoki Lieto Halsua Uurainen Mänttä-Vilppula Pori Turku Kemiönsaari Lempäälä Salo Haukipudas Karkkila Pello Varkaus Jyväskylä Hämeenlinna Hollola Sipoo Raasepori Kirkkonummi Sodankylä Pudasjärvi Oulu Kajaani Kuusamo Juuka Siilinjärvi Kuopio Hirvensalmi Hamina Kotka Lappeenranta TUTKIMUSKUNNAT: 1. Halsua 2. Hamina 3. Harjavalta 4. Haukipudas 5. Hirvensalmi 6. Hollola 7. Hämeenlinna * 8. Juuka 9. Jyväskylä * 10. Kajaani 11. Karkkila 12. Kemiönsaari * 13. Kirkkonummi 14. Kitee 15. Kotka 16. Kuopio 17. Kuusamo 18. Lappeenranta * 19. Lapua 20. Lempäälä 21. Lieto 22. Mustasaari 23. Mänttä-Vilppula * 24. Oulu * 25. Pello 26. Pori 27. Pudasjärvi 28. Raasepori * 29. Salo * 30. Seinäjoki * 31. Siilinjärvi 32. Sipoo 33. Sodankylä Kitee 34. Turku 35. Uurainen 36. Vaasa 37. Varkaus 38. Vimpeli 39. Vöyri-Maksamaa 40. Äänekoski kuntarajat: Tilastokeskus.

3 CASEKUNNAT 2010 kuntakokoluokan ja Paras-ARTTU-luokituksen mukaan Kuntakokoluokka Kuntaliitos Syvenevä yhteistyö (sote-palveluissa) alle 2000 as. (N=1) Kaupunkiseutu Muut as. (N=5) Vöyri-Maksamaa (Uurainen) (Vöyri-Maksamaa) Uurainen as. (N=7) Vöyri (2011 alk.) Kitee / Karkkila Pudasjärvi Harjavalta as. (N=8) Mänttä-Vilppula (Mänttä-Vilppula) Sipoo as. (N=8) Varkaus as. (N=9) Hämeenlinna yli as. (N=2) Jyväskylä Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU / MPS & PM / joulukuu 2010

4 ARTTU-kunta Vöyri-Maksamaa Paras-ARTTU-ryhmä: Kuntaliitoskunnat Vöyrin ja Maksamaan kuntaliitos v Vuoden 2011 alussa kuntaliitos Oravaisten (2207 as.) kanssa - > Vöyrin kunta Kuntakokoluokka: as kuntaliitoksen toteuduttua siirtyy kokoluokkaan as. Tilastollinen kuntaryhmitys: Maaseutumaiset kunnat Maantieteellinen sijainti: Pohjanmaa Kielistatus: Kaksikielinen kunta, enemmistön kielenä ruotsi

5 Vörå-Maxmo - Vöyri-Maksamaa Asukasluku: 4480 ( ) Pinta-ala: 577,39 km² Väestötiheys: 7,8 as/km² Kieli: ruotsinkielisiä 84,6 %, suomenkielisiä 13,6 %, muut 1,8 % Tuloveroprosentti : 18,75 % Työpaikkaomavaraisuus: 89,6 Huoltosuhde: 1,24 Työttömyysaste: 4,3 % ( ) Elinkeinorakenne: Maa- ja metsätalous 16,2 %, teollisuus 30,7 %, palvelut 51,9 % Suurimmat työnantajat: Kunta, puutaloteollisuus, metalliteollisuus Kuntanumero: 945 Maakunta: Pohjanmaa Kunnanjohtaja: Christina Öling ASUKASLUKU: Vöyri-Maksamaa * 4 561* * * Vöyrin ja Maksamaan yhteenlaskettu asukasluku

6 Yleiskysymykset: Minkälaiset tunnelmat teillä on Paras-uudistuksen tiimoilta, mitkä ovat suurimmat haasteet? Onko kunnan organisaatio- ja johtamisrakennetta uudistettu tai ollaanko uudistamassa?

7 Vöyri-Maksamaan luottamushenkilöorganisaatio

8 Vöyri-Maksamaan poliittiset voimasuhteet: 27 valtuutettua valtuustokaudella Kunnallisvaaleissa oli kaikkiaan 46 ehdokasta. Kolme puoluetta, Ruotsalainen kansanpuolue r.p., Suomen sosialidemokraattinen puolue r.p. ja Vihreä liitto r.p. olivat asettaneet ehdokkaita. Valtuustoon valitut (lkm) puolueittain 2008 ja muutos (lkm) Valitut Muutos (lkm) KOK - - SDP 2-1 KESK - - VIHR 0 0 VAS - - PS - - RKP 25-6 KD - - SKP - - Muut puolueet - - Valitsijayhdistykset - - Valtuutettuja yhteensä 27-7

9 Puolueiden kannatus vakaa Koko maa 10,7 Vöyri-Maksamaa 1,9 Mustasaari 3,0 Kemiönsaari 4,6 Vaasa 5,0 Lieto 5,1 Uurainen 6,1 Salo 6,4 Mänttä-Vilppula 6,4 Lapua 6,4 Siilinjärvi 6,5 Kuusamo 7,0 Hämeenlinna 7,1 Oulu 7,2 Kitee 7,3 Jyväskylä 7,5 Raasepori 7,8 Harjavalta 8,3 Halsua 9,6 Seinäjoki 9,7 Lappeenranta 9,8 Turku 10,0 Äänekoski 10,2 Karkkila 10,8 Lempäälä 11,1 Juuka 11,1 Pori 11,2 Kuopio 11,3 Haukipudas 11,6 Hollola 11,7 Kajaani 11,7 Vimpeli 12,1 Kirkkonummi 13,0 Kotka 13,5 Hirvensalmi 13,6 Pello 13,7 Varkaus 14,8 Pudasjärvi 16,1 Hamina 19,4 Sipoo 20,0 Sodankylä 23,7 Puolueiden kannatus epävakaa Puolueiden kokonaiskannatuksen muutos :

10 Valtaindeksi ARTTUtutkimuskunnissa (mitä pienempi arvo, sitä enemmän valta keskittynyt) Kaikki kunnat keskimäärin 3,5 Vöyri-Maksamaa 1,1590 Mustasaari 1,7226 Halsua 1,8645 Hirvensalmi 2,3838 Kemiönsaari 2,5760 Vimpeli 2,7055 Pudasjärvi 2,7162 Pello 2,7509 Kuusamo 2,9482 Raasepori 2,9983 Kitee 3,1330 Harjavalta 3,1834 Lapua 3,3934 Uurainen 3,5854 Seinäjoki 3,7750 Sodankylä 3,8162 Hämeenlinna 3,8807 Salo 4,0093 Hollola 4,0460 Hamina 4,2118 Mänttä-Vilppula 4,2388 Siilinjärvi 4,2900 Lieto 4,3919 Haukipudas 4,4129 Juuka 4,4129 Sipoo 4,4554 Varkaus 4,4770 Karkkila 4,4872 Kotka 4,6697 Lempäälä 4,6810 Pori 4,6977 Lappeenranta 5,0060 Kainuu 5,0116 Äänekoski 5,1790 Kirkkonummi 5,2545 Jyväskylä 5,2817 Kuopio 5,2983 Turku 5,3377 Oulu 5,5626 Vaasa 5,6177 Valta keskittynyt Alhaisin arvo koko maassa 1,0000 (Korsnäs) Valta hajautunut Korkein arvo koko maassa 5,7478 (Tampere) 10

11 Demokratia ja johtaminen -modulin kysymyksiä: Millaisia poliittisia vastakkainasetteluja syntyy (vai syntyykö) kunnassa, missä yhdellä puolueella on selkeä enemmistö? Millainen on Vöyri-Maksamaan omistajapolitiikka suhteessa kuntayhtymiin ja yhteislautakuntiin?

12 Vöyri-Maksamaan asukkaiden kunta-arviot syksyllä 2008 suhteessa ARTTU-kuntiin yleensä, ARTTU-kuntaliitoskuntien ryhmään sekä vastaavan kuntakokoluokan kuntiin. Keskimääräistä parempi arvio: +; keskimääräistä vastaava arvio: 0; keskimääräistä heikompi arvio: - Vöyri-Maksamaan kunta-arviot suhteessa. kaikkiin ARTTU-kuntiin (N=65) kuntaliitoskunnat -ryhmän kuntiin (N=33) as. kokoluokan kuntiin (N=5) Palvelutyytyväisyys Palvelujen saavutettavuus Luottamus päätöksentekoon Osallistumisaktiivisuus Osallistumisen vaikuttavuus Kuntasamaistuminen: (59% samaistuu melko/erittäin paljon) Hyvä asua ja elää: (68% arvioi kunnan sijoittuvan melko/erittäin hyvin)

13 Kuntalaistutkimuksen kysymyksiä: Vastaavatko kuntalaiskyselyn tulokset omaa käsitystänne palvelujen hoidosta ja saavutettavuudesta? Onko kunnassanne käyty keskustelua, tehty toimenpiteitä kuntalaisten antaman palautteen perusteella? Miten suomenkielisen vähemmistön palveluarviot huomioidaan käytännön palvelutoiminnassa? Kuntalaiskyselyn tulokset ovat kauttaaltaan keskimääräistä parempia. Mitä asioita pidätte tärkeimpinä syinä niin hyviin kuntalaisarvioihin?

14 Talousmodulin havaintoja ja kysymyksiä: 1. Väestö- ja työpaikkakehitys Tuotanto- ja työpaikkarakenne on keskimääräistä alkutuotantovaltaisempi (16,8 %) ja myös teollisuusvaltaisempi (25,3 %). Mikä selittää työpaikkarakennetta? Millaista elinkeinopolitiikkaa kunnassa on harjoitettu ja millaista tullaan harjoittamaan luvulla? 2. Tilinpäätöksen tasapaino ja lainakannan kehitys Kunnan talous on tasapainossa (v kertynyttä ylijäämää yli 700 /asukas ja lainakanta vain 114 /asukas). Onko talouden tasapaino saavutettu tietoisen & tavoitteellisen talouspolitiikan tuloksena vai onko kunta vain sattumalta vakaa ja onnekas? Onko niin, että kunnan ei ole tarvinnut tehdä merkittäviä investointeja luvulla? Millaista investointipolitiikkaa toteutetaan tulevina vuosina ( )? 3. Kustannuskehitys ja taloudellisuus Opetuksen oppilaskohtaiset menot ovat olleet koko maata huomattavasti suuremmat. Mistä johtuvat opetuksen korkeat kustannukset? Vanhusten laitoshoidon käyttömenot ovat kasvaneet voimakkaammin kuin koko maan keskiarvo. Mikä on aiheuttanut vanhusten laitoshoidon kustannusten voimakkaan kasvun (erityisesti )?

15 Henkilöstökyselyn 2009 tuloshavaintoja mm. Paras-uudistuksen suunnitteluprosessista henkilöstö antoi liitoskunnille tyypillisesti paremman arvion kuin ARTTU-kunnat keskimäärin. Kaikissa muuttujissa arviot ovat koko aineiston positiivisimmasta päästä. Henkilöstön työelämän laatu (työn sisäinen palkitsevuus, vaikutusmahdollisuudet, työpaikan sosiaalinen toimivuus, ristiriitojen hallintatavat ja esimiestyö) kaikilla ulottuvuuksilla lievästi keskivertoa parempaa verrattaessa Vöyri-Maksamaata ARTTU-kuntiin, saman kokoluokan, maaseutumaisiin ja kuntaliitoskuntiin. Henkilöstön työelämän laatu oli kaikissa tutkitussa toiminnoissa (lasten päivähoito, vanhustyö, koulut) parempaa kuin kunnissa keskimäärin

16 Henkilöstömodulin kysymyksiä: Kuvastavatko henkilöstökyselyn tulokset mielestänne kuntanne todellista tilannetta? Mitkä tekijät menneen 10 vuoden aikana ovat kunnan omien toimenpiteiden ja kuntaympäristön muutoksen näkökulmista eniten vaikuttaneet henkilöstön työelämän laatuun? Koetteko, että kunta on panostanut riittävästi ja johdonmukaisesti henkilöstöasioihin, palvelurakenteisiin ja asiakkuusprosesseihin? Mitä tekoja tarvittaisiin? Mistä katsotte johtuvan työn sisäisen palkitsevuuden keskimääräistä heikomman tason? Jos arvioisitte eri toimintojen tilannetta henkilöstön näkökulmasta, missä löytyvät suurimmat puutteet ja positiiviset puolet? Mihin henkilöstöasioihin kunta tulevaisuudessa aikoo erityisesti panostaa?

17 Sote-modulin kysymyksiä: Kuinka uusi Vöyrin kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut täyttääkseen valtioneuvoston uuden lakiehdotuksen (eli kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuuluvat yhteistoiminnan piiriin lukuun ottamatta päivähoitoa)? Miten uusi Vöyrin kunta vastaa velvoitteeseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta? Miten vanhustenhuollon palvelut organisoidaan ja toteutetaan uudessa Vöyrin kunnassa?

18 Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten peruskoulu- ja lukioverkko Vöyri -alakoulut * 7 7 -yläkoulut * 1 1 -lukiot * 1 1 Maksamaa -alakoulut yläkoulut lukiot Oravainen -alakoulut yläkoulut lukiot * Vöyrin ja Maksamaan kuntaliitos

19 Koulutuspalvelujen modulin kysymyksiä: Peruskouluverkko on uhassa tiivistyä edelleen. Kuinka kunnan yhdyskuntarakenne ja kielikysymykset huomioiden tämä tehdään? Tarvitaanko kolmea lautakuntaa huolehtimaan pienen kunnan kouluasioista? Onko lukioiden seudullinen yhteistyö jatkunut? Entä suhteet ammatilliseen koulutukseen? Työttömyysaste on Vöyri-Maksamaalla keskimäärin vain 2,8% (lokakuu 2010). Kuitenkin alle 25-vuotiaiden osalta se on 15%. Mitä koulutuksen avulla voitaisiin tehdä tilanteen parantamiseksi?