Sosiaali- ja terveysministeriön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille ;

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveysministeriön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille 2010-2011;"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille ; tarkistusvuosi 2010 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 1 Ministeriön yleislinjaukset ja tavoitteet 1 2 Työsuojelun vastuualueen toiminta-ajatus, toimintaympäristön kuvaus sekä oman toiminnan analyysi Toiminta-ajatus Toimintaympäristön kuvaus Työsuojelupiirien toimintaympäristön kuvaus Työn ja työolojen haitallisen kuormituksen ehkäisy Työtapaturmien torjunta Työelämän pelisääntöjen valvonta Asiakaskysyntä Työsuojeluvastuualueen oman toiminnan analyysi Toimintatapa ja voimavarat Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Ennustettavissa olevat muutokset henkilöstössä Tulostavoitteet vuosille ja vuodelle Vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vastuualueen kanssa sovittavat erityistavoitteet ja hankkeet VR-konsernin rautatieliikenteen ja catering-toiminnan junahenkilökunnan työolojen valvonta Koneiden ja työvälineiden tarkastamiseen liittyvien asiantuntijayhteisöjen ohjaus ja valvonta Tutkimus- ja kehittämishankkeet Tasa-arvon tavoitteet 34 6 Viestinnän tavoitteet 34 7 Vastuualueen voimavarat Tulossopimuksen toteutumisen arviointi ja raportointi 34 9 Tulospalkkiot 35

3 1 Ministeriön yleislinjaukset ja tavoitteet Suomalaiset jatkavat työelämässä entistä pidempään ja työolot ovat viime vuosina pääsääntöisesti kehittyneet myönteiseen suuntaa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 2015 luonnehtii osaltaan toimintaympäristön kehityssuuntia. Strategian mukaan työelämässä koettu kiire on viime vuosina yleisesti vähentynyt eikä henkinen rasitus tilastojen mukaan ole lisääntynyt. Pitkällä aikavälillä työtapaturmien määrä on vähentynyt ja vakavuusaste on laskenut. Viimeisten vuosien aikana työtapaturmien määrän on kuitenkin kääntynyt lievään nousuun. Suurimmaksi osaksi nousu selittyy työtapaturmien korvausjärjestelmän uudistuksella. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun. Myönteistä on, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kääntyneet laskuun. Sairauspoissaolojen määrät ovat viimeisten vuosien aikana hieman kasvaneet. Työelämää ja työturvallisuutta sekä työsuojelun valvontaa koskeva lainsäädäntö on viime vuosien aikana uudistettu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työterveyshuolto- ja työturvallisuus-lain uudistukset ovat huomioineet työelämässä tapahtuneet muutokset, kuten mm. työn luonteen muuttumisen sekä työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät kysymykset. Ajan tasalla oleva lainsäädäntö ja tehdyt toiminnan linjaukset antavat hyvät lähtökohdat vastata työsuojelun tuleviin haasteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian keskeinen tavoite on, että suomalainen yhteiskunta on vuonna 2015 elinvoimainen, taloudellisesti kestävä ja toiminnoiltaan tehokas ja dynaaminen. Ministeriön neljä strategista asiakokonaisuutta ovat: - Edistetään terveyttä ja toimintakykyä - Lisätään työelämän vetovoimaa - Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä - Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti painotuksina on perheiden hyvinvointia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevät kokonaisuudet. Ministeriön työsuojelua koskevat linjaukset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiaan, jossa määritellään toiminnan tavoitteet, painoalueet ja kehittämisperiaatteet. Työsuojelun vastuualueiden toiminta tukee ministeriön tavoitteena olevaa työelämän vetovoiman lisäämistä. Työsuojelustrategian toteutumisen arvioinnin yhteydessä on todettu, että vuonna 1998 vahvistettu työsuojelustrategia sisältää edelleen ne oleelliset painopisteet ja toiminnan periaatteet, jotka myös lähitulevaisuudessa muodostavat perustan koko hallinnonalan toiminnalle. Vaikuttavuuden tavoitteiden lähtökohtana on varmistaa, että työpaikan turvallisuusriskit on arvioitu ja ne ovat työnantajan hallinnassa. Hallinnon toimintaa kohdennetaan seuraavalla runkosopimus-kaudella työn aiheuttaman haitallisen henkisen ja fyysisen kuormituksen ehkäisyyn sekä työtapa-turmien torjuntaan. Lisäksi valvotaan kemikaaliriskien hallintaan valvonnan kohteena olevien toimialojen työpaikoilla. Työsuojelun vastuualue kohdistaa valvontaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeimmille toimialoille sekä toisaalta kohteisiin, joissa varmistetaan työlainsäädännön vaatimusten noudattaminen. Pääosa toiminnasta kohdistetaan sellaisille alueille, joilla valvonnalla voidaan estää työn ja työolojen aiheuttamaa haitallista kuormitusta ja torjua työtapaturmia. Työsuojelun vastuualueen valvonnan lähtökohtana on toiminnan tavoitteellisuus ja yhteiskunnallisen hyödyn aikaansaaminen. Keskeiset strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät lähtevät näistä 1

4 lähtökohdista. Valvonnan keskeisenä tehtävänä on ehkäistä ja vähentää työolojen aiheuttamia terveydellisiä haittoja. Valvonnan avulla pyritään vaikuttamaan siihen, että työntekijöiden työ- ja toimintakyky ei heikkene huonojen työolojen takia. Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi priorisoidaan ne tekijät, joihin hallinnon toimin pyritään vaikuttamaan. Valvonnan kohteeksi valitaan toimialat, joissa esiintyy merkittävästi työelämän ongelmia ja kuormitustekijöitä. Työsuojeluviranomaisten keskeinen tehtävä on turvata työtekijöiden perusoikeudet sekä varmistaa työelämän lainsäädännön noudattaminen työpaikoilla. 2 Työsuojelun vastuualueen toiminta-ajatus, toimintaympäristön kuvaus sekä oman toiminnan analyysi 2.1 Toiminta-ajatus Työsuojelun vastuualueet toimivat yhteiskunnan antamin valtuuksin siten, että työstä ihmisen terveydelle aiheutuvat vaarat ja haitat ovat asianmukaisesti hallinnassa. 2.2 Toimintaympäristön kuvaus Työsuojelupiirien toimintaympäristön kuvaus Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue koostuu seuraavista siirtyvien työsuojelupiirien alueista maakunnittain: - Uudenmaan työsuojelupiiri (Uusimaa ja Itä-Uusimaa) - Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) - Hämeen työsuojelupiiri (Kanta-Häme ja Päijät-Häme) Kuva 1 2

5 Yhteensä tulevan Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueella työskentelee noin 1,1 milj. työllistä, työpaikkoja on ja tarkastavaa henkilökuntaa 126 henkilöä (osa on osa-aikaisia). Uudenmaan työelämän alueella on työllistä ja työpaikkaa. Tarkastavaa henkilökuntaa on 80 henkilöä. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella on työllistä ja työpaikkaa. Tarkastavaa henkilökuntaa on 23 henkilöä. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen työelämän alueella työllistä ja työpaikkaa. Tarkastavaa henkilökuntaa on 23 henkilöä. Uusimaa ja Itä-Uusimaa Toimintaympäristön muutoksia on Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella arvioitu tilastotiedon, asiakaskyselyjen, tarkastajille kertyneen tiedon ja sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Uudellamaalla alueen väestö kasvaa edelleen ja keskittyy Helsingin seutukuntaan (18 kuntaa), joka myös kasvaa voimakkaasti. Väestömäärä on noin 1,50 miljoonaa eli 28 % suomalaisista. Ennusteen mukaan väestön kasvu jatkuu aina vuoteen 2040 saakka. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestölle on ominaista keskimääräistä korkeampi koulutustaso kuin muualla maassa. Toinen erityispiirre muuhun maahan verrattuna on ulkomaalaisten suurempi osuus. Vuonna 2008 koko maassa äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea ja ruotsia puhuvia oli 3,6 % väestöstä. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) vastaava luku oli kaksinkertainen eli yli 7 %. Venäjä on Uudenmaan väestön kolmanneksi yleisin kieli suomen ja ruotsin jälkeen. Ulkomaiden kansalaisten osuus työikäisestä väestöstä on noin 5 % ja se on yli 2,5 -kertainen muuhun Suomeen verrattuna. Selkeästi suurimmat ammattiryhmät ovat ravintola-, siivous- ja rakennus-alalta. Tämän lisäksi Uudellamaalla on kasvanut voimakkaasti ulkomaalaisten työskentely lähetettyinä työntekijöinä. Erityisesti metallialalla ulkomaalaiset työskentelevät hyvin suurelta osin lähetettyinä, mutta tarkastushavaintojen mukaan metallialalla ulkomaalaisen työvoiman määrä on taloudellisen laman myötä nopeasti vähentynyt. Rakennusalan selvitysten mukaan alan työvoimasta oli yli 20 % ulkomaalaisia vuonna Viimeisten tilastollisesti vahvistamattomien tietojen mukaan määrä lienee lisääntymässä. Työllisen työvoiman ja palkansaajien määrä on kasvanut Uudellamaalla (tilanne 2008). Valtakunnan tasolla heinäkuussa 2009 todettiin palkansaajien määrän vähentyneet taantuman seurauksena noin 4 % vastaavasta ajankohdasta vuonna Työsuojelupiirin alueen työpaikoista koko maahan verrattuna on palvelujen osuus huomattavasti suurempi ja vastaavasti alkutuotannon ja teollisuuden osuus selvästi pienempi. Erityisen merkittävä ero on Helsingin seutukunnan alueella, jossa palvelu-aloilla on työpaikoista yli 80 %. Yksityisen sektorin osuus Uudellamaalla on noin 70 %, muualla maassa se on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Erityisesti kuntasektorin osuus on Uudellamaalla selvästi muuta maata pienempi. Valtion osuus on vastaavasti hieman suurempi ollen noin 8 %. Suomen kokonaistuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT) Uudenmaan osuus on yli 35 %. Rakentaminen on vilkasta Uudellamaalla, jossa koko maan rakentamisesta tapahtuu kolmasosa. Uudellemaalle on tyypillistä myös korkean teknologian yritystoiminta. Tämän sektorin liikevaihdosta 40 % syntyy täällä. Uudenmaan työtätekevistä työskentelee noin 15 % informaatiosektorilla. Uudellemaalle on keskittynyt myös mm. tukkukauppa, ympäristönhuolto sekä toimihenkilövaltainen työ. Korkeakoulut, säätiöt ja yhdistykset ovat myös merkittäviä työnantajia. Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointiin ja terveyteen sekä vapaa-ajan viettoon liittyvien yksilöpalvelujen kysyntää ja sitä kautta edelleen yritystoiminnan kasvua. 3

6 Työelämän rakenteellista muutosta kuvaa vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö. Tilastokeskuksen mukaan työvoimanvuokrausyritykset ovat kasvattaneet toimintaansa nopeammin kuin mitkään muut palvelualan yritykset 2000-luvulla. Eniten vuokratyövoimaa käytetään rakennusalalla sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Teollisuudessa ja muillakin palvelualoilla käyttö on lisääntynyt. Julkisella sektorilla työvoiman vuokraus on yleistynyt mm. terveydenhuollossa. Toimipaikkoja Uudellamaalla on tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan noin , joista VATI:ssa on valvontakohteita noin Näiden tietojen perusteella Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan työ-paikkojen määrän on arvioitu olevan VATIn mukaan vähintään 10 työntekijän valvonta-kohteita on noin Keskimäärin työpaikat ovat pieniä, alle 10 työntekijän paikkojen osuus on yli 80%. Alueellisesti työpaikat jakautuvat piirin alueella hyvin epätasaisesti, pääkaupunkiseudulla (Espoo, Kauniainen, Helsinki Vantaa) niistä on noin 70% ja Helsingin seudulla (pääkaupunkiseutu ja kehysalue) 90 %. Vuonna 2007 Työturvallisuuskeskuksen rekisterissä ( keskitetyn työsuojelutiedonsaannin piirissä) oli neljännes yli 10 työntekijän työpaikoista. Työtapaturmien määrä on hieman noussut. Aiemmin nousua tilastoissa selitti ainakin osittain sairaanhoidon täyskustannusvastuu-uudistus vuonna 2005 (nk. TÄKY). Tapaturmaluvut ovat jonkin verran nousseet myös uudistuksen jälkeisinä vuosina, jotka ovat taas vertailukelpoisia keskenään. Tuoreimmat luvut ovat käytössä vuodelta Kokonaismäärä kasvoi 6,6 % vuodesta 2006, yli 4 pv työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmien määrä nousi 3,7 % vastaavana aikana. Myös tapa-turmataajuus nousi hivenen vuodesta 2006 vuoteen Toimialoittaisessa vertailussa ei merkittäviä muutoksia ole tapahtunut. Tapaturmataajuusvertailussa kärjessä ovat ympäristöhuolto, rakentaminen ja eräät teollisuusalat, joiden vuosittainen järjestys vaihtelee. Tapaturmataajuus nousi eniten ei- metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa sekä puutavara- ja puutuotteiden valmistuksessa ja pieneni selvästi ympäristöhuollossa ja posti- ja teleliikenteessä. Tapaturmasuhde on edelleen suurin rakentamisessa, autojen ja perävaunujen valmistuksessa ja metallituotteiden valmistuksen pääluokassa. Tapaturmasuhde kasvoi eniten eimetallisten mineraalituotteiden valmistuksessa, auto- ja perävaunujen valmistuksessa, perusmetallien valmistuksessa sekä muussa mineraalien kaivussa. Tapaturmasuhde laski selvästi massan, paperin jne. valmistuksessa, metallituotteiden valmistuksessa sekä ympäristönhuollossa. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä vuonna 2008 (yli 9 pv; Kela) laski hieman edellisvuodesta. Aiheuttajista mielenterveyden häiriöiden määrä nousi ja on muuta maata korkeampi. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on vastaavasti laskenut ja on muuta maata matalampi. Mielenterveyden häiriöt olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy vuonna Niiden osuus kaikista eläkkeistä on selvästi muuta maata korkeampi. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Niiden määrä on laskenut edellisvuodesta ja on muuta maata matalampi. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Mikäli aluehallintouudistus toteutuu Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alue jakaantuu sekä Etelä-Suomen että Itä-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle siirtyy Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alueesta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat ja Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle Etelä-Savon maakunta. Tässä toiminta-alueen kuvauksessa kuvataan Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alueesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuu-alueelle siirtyvää toiminta-aluetta. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alue on kooltaan n km2, joka on n. 4 % Suomen pinta-alasta. Asukkaita alueella on (Etelä-Karjala asukasta ja Kymenlaakso asukasta) eli n. 6 % koko maan väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väestön väheneminen jatkuu edelleen molemmissa maakunnissa, joskin aikaisempaa hitaammin. Yli 65-vuotiaiden osuus on molemmis- 4

7 sa maakunnissa jonkin verran suurempi ja alle 15-vuotiaiden osuus hieman pienempi kuin maassa keskimäärin. Työllisyysaste oli vuonna 2008 molemmissa maakunnissa maan keskiarvoa alempi (Suomi 70,6 %, Etelä-Karjala 67,4 % ja Kymenlaakso 67,0 %). Vastaavasti työttömyysaste oli molemmissa maakunnissa maan keskiarvoa hieman korkeampi (Suomi 6,4 %, Etelä-Karjala 6,6 % ja Kymenlaakso 7,7 %). Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnille on olennaista metsäteollisuuspainotteisuus ja maakuntien rajoittuminen valtakunnan rajaan. Metsäteollisuus on ylläpitänyt alueiden muuta teollisuutta, rakentamista ja palvelua. Valtakunnan raja puolestaan on lisännyt maitse ja vesitse tapahtuvaa kuljetusta ja osaltaan ylläpitänyt yksityistä palvelua ja sen työllisyyttä. Em. näkyy mm. siinä, että molemmissa maakunnissa on hieman maan keskiarvoa enemmän sekä teollisuuden, rakentamisen että kuljetuksen työpaikkoja. Palvelualojen työpaikkojen lukumäärä ei poikkea koko maan keskiarvosta lukuun ottamatta rahoitus- ja vakuutustoiminnan työpaikkoja, joita on selkeästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (Suomi 15,0 %, maakunnat 10,6 %). Molemmissa maakunnissa alkutuotannon osuus työllistäjänä on vähentynyt ja vähenee edelleen. Valvontakohteita maakunnissa on TE -keskuksen tilaston mukaan n (Etelä-Karjala valvontakohdetta ja Kymenlaakso valvontakohdetta), joista työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmässä on n (Etelä-Karjala 5990 valvontakohdetta ja Kymenlaakso 7803 valvontakohdetta). Em. tietojen perusteella on arvioitu maakunnissa olevan n valvontakohdetta. Työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmän mukaan valvontakohteista 84 % on alle 10 työntekijän valvontakohteita. Alueellisesti pääosa valvontakohteista sijoittuu molempien maakuntien työssäkäyntialueisiin; Etelä-Karjalassa Lappeenranta-Imatra alueelle ja Kymenlaaksossa Kouvolan- ja Kotka- Hamina alueille. Valvontakohteista n. 51 % on yksityisen palvelun, 12 % julkisen palvelun, 11 % sekä kuljetuksen ja varastoinnin että rakentamisen, 10 % teollisuuden ja 5 % alkutuotannon toimialoilla. Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisterin mukaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa oli vuonna 2007 työllistä työvoimaa , josta yrittäjiä oli eli n. 11 % työllisestä työvoimasta. Em. työssäkäyntirekisterin mukaan maakuntien työllinen työvoima on vuosien aikana hieman lisääntynyt (0,3 %), vaikka maatalouden ja teollisuuden työntekijämäärät ovat kyseisenä ajanjaksona vähentyneet (maatalous 12,9 % ja teollisuus 6,4 %). Teollisuuden toimialoilta on eniten työntekijämäärä vähentynyt massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksesta (30 %), vaatteiden valmistuksesta ja turkisten muokkauksesta (25 %), kumi- ja muovituotteiden valmistuksesta (15 %) sekä elintarvikkeiden ja juomien valmistuksesta (13 %). Vastaavasti työntekijämäärät ovat lisääntyneet rakentamisen sekä julkisen ja yksityisen palvelun toimialoilla. Työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmän mukaan valvontakohteissa on tällä hetkellä työntekijää. Työntekijöistä n. 22 % työskentelee alle 10 työntekijän valvontakohteissa. Em. valvontakohteista lähes 60 % on yksityisen palvelualan valvontakohteita. Työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmän mukaan työntekijöistä 30 % työskentelee julkisen palvelun, 28 % yksityisen palvelun, 23 % teollisuuden, 8,5 % kuljetuksen ja varastoinnin, 8 % rakentamisen ja 2,5 % alkutuotannon toimialoilla. Työelämän rakenteellista muutosta maakuntien alueella kuvaa sekä ulkomaalaisen että vuokratyövoiman lisääntyvä käyttö. Tilastokeskuksen mukaan työvoimanvuokrausyritykset ovat kasvattaneet toimintaansa nopeammin kuin mitkään muut palvelualan yritykset 2000-luvulla, tosin tällä hetkellä olevan taloudellisen laman myötä työvoimanvuokrausyritysten toiminta on ainakin tilapäisesti vähentynyt toiminta-alueella. Eniten vuokratyövoimaa on käytetty rakennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Ulkomaalaista työvoimaa on eniten toiminta-alueella kaupan-, majoitus- ja ravitsemisalan-, kuljetuksen, rakentamisen sekä alkutuotannon toimialoilla. 5

8 Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alueella kaikkien sattuneiden työpaikkatapaturmien lukumäärät ovat nousseet 7,8 % vuosien välisenä aikana (vuonna 1996 sattui työtapaturmaa ja vuonna 2007 sattui työtapaturmaa). Ainakin osittain em. kokonaismäärän nousua tilastoissa selittää sairaanhoidon täyskustannusvastuu-uudistus vuonna 2005 (nk. TÄKY). Toimintaalueella sattuneiden työtapaturmien kokonaislukumäärä on kuitenkin tilastouudistuksen jälkeisinä vuosina kääntynyt laskuun. Sattuneiden työpaikkatapaturmien kokonaismäärä laski kyseisenä vuodesta 2006 vuoteen ,9 %. Piirin toiminta-alueella vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien lukumäärät ovat laskeneet 4,2 % vuosien välisenä aikana (vuonna 1996 sattui 5006 ja vuonna 2007 sattui 4797 vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työtapaturmaa). Työsuojelupiiriin tulleiden tapaturmailmoitusten perusteella on arvioitu, että piirin alueella sattuneista työtapaturmista n. 60 % on sattunut Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella ja n.40 % Etelä- Savon alueella. Vuosina työsuojelupiirin toiminta-alueen tapaturmataajuuden keskiarvo on ollut koko maan tapaturmataajuuden keskiarvoa hieman korkeampi (piiri / koko maa 34-40). Tapaturmataajuuden perusteella piirin toiminta-alueella tapaturmavaarallisemmat toimialat ovat rakentaminen, metallituotteiden valmistus, puutavaran ja puutuotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus, ei metallisten mineraalituotteiden valmistus ja kuljetus. Myös tapaturmasuhteen keskiarvo on piirin alueella ollut koko maata korkeampi vuosina (piiri 29,5-33,2 / koko maa 25,2-28,0). Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin alueelta ilmoitettiin vuonna 2006 ammattitautiepäilyjä ja todettuja ammattitauteja yhteensä 647. Tautiryhmittäin tarkasteltuna määrällisesti eniten todettiin meluvammoja ja työperäisiä rasitussairauksia. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa eniten todettiin melun, ihosairauksien ja rasitusvammojen aiheuttamia ammattitauteja. Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alueella korvattujen sairauspäivien kokonaismäärä on vuonna 2007 hieman laskenut 2000-luvun alusta. Eniten sairauspäiviä korvattiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja toiseksi eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Sairauspäivärahapäiviä / palkansaaja oli piirin alueella enemmän kuin maassa keskimäärin (piiri 7-8 päivää / palkansaaja / koko maa 5-6 päivää / palkansaaja). Tuki- ja liikuntaelinsairaudet on ollut yleisin ja mielenterveyden häiriöt toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy 2000-luvulla. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä on muuta maata korkeampi. Kanta-Häme ja Päijät-Häme Työllisistä Päijät-Hämeessä on ja Kanta-Hämeessä. Taantuman seurauksena työllisten määrä on vähentynyt vuoteen 2008 verrattuna Päijät-Hämeessä 6,7% ja Kanta-Hämeessä 3,4%. *) *)Työvoimatilasto 2009, Tilastokeskus Työpaikat ja väestö keskittyvät maakuntien keskuksiin Hämeenlinnaan ja Lahteen. Muita elinkeinokeskittymiä ovat Kanta-Hämeessä Riihimäki ja Forssa. Vastaavia Päijät-Hämeessä ovat Heinola, Hollola, Nastola ja Orimattila. Teollisuuden osuus työpaikoista on molemmissa maakunnissa yli 10%. Merkittäviä teollisuuden aloja ovat metalli- ja puualat. Metallialojen osuus teollisuuden työpaikoista on molemmissa maa-kunnissa yli 20% ja puualojen yli 10%. Rakentamisen osuus työpaikoista on noin 12% molemmissa maakunnissa. Terveys- ja sosiaalipalvelujen osuus on noin 6% ja kuljetuksen ja varastoinnin 9% molemmissa maakunnissa. Valtaosa työpaikoista on pieniä alle 10 työntekijän työpaikkoja, sillä niiden osuus Kanta-Hämeessä on 84% ja Päijät-Hämeessä 87%. Yli 50:n työntekijän valvontakohteiden määrä on 3%. Henkilöstöstä yli 60% työskentelee yli 50 työntekijän yrityksissä. 6

9 Vähintään 4 päivän sairauspoissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä Päijät-Hämeessä on noussut 7% vuoden 2006 tasosta 2074 tasolle 2224 vuonna Kanta-Hämeessä on yleisestä kehityksestä poiketen tapahtunut määrän laskua 1,7% tasosta 1624 vuonna 2006 tasolle 1596 vuonna Päijät- Hämeen tapaturmasuhde on vuonna , 4, Kanta-Hämeen 25,7 ja koko maan 26. Ammattitautien määrä Päijät-Hämeessä vuonna 2007 oli 206 eli 3,2% kaikista ja Kanta-Hämeessä 170 eli 2,7% kaikista. Ilmaantuvuus oli molemmissa maakunnissa pienempi kuin koko Suomen vastaava. Vastaavasti kuin koko maassa yleisimmät ammattitaudit molemmissa maakunnissa olivat meluvammat, rasitussairaudet ja ihotaudit Työn ja työolojen haitallisen kuormituksen ehkäisy Uusimaa ja Itä-Uusimaa Runkosopimuksen mukaan työn ja työolojen aiheuttaman haitallisen kuormituksen tavoitealueen valvonnassa on painottunut hallintajärjestelmien valvonta ja toimivien käytäntöjen varmistaminen. Toimivia järjestelmiä on valvottu asiakasväkivallan uhan, haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun, käsin tehtävien nostojen ja siirtojen osalta sekä toistotyössä. Tiimien raporttien ja strategisen tiedon perusteella toimivat järjestelmät olivat valvotuissa kohteissa keskimäärin kunnossa: asiakas-väkivallan uhka 75 %:ssa ja häirinnässä ja epäasiallisessa kohtelussa 80 %:ssa. Käsin tehtävissä nostoissa vastaava keskiarvo on 60 % ja toistotyössä 65 %. Toimialakohtaiset erot ovat suuria. Työhyvinvointiin liittyvien (häirintä, epäasiallinen kohtelu, väkivallan uhka, haitallinen kuormitus) asiakasaloitteiden määrä on ollut tasaisesti kasvussa 2000 luvulla; asiakasaloitteita on vuositasolla noin Työhyvinvoinnin asiakasaloitteista häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta tulee noin 30 % julkiselta sektorilta ja syrjintään liittyvät asiakasyhteydenotot 85 % yksityiseltä sektorilta. Asiakaskysynnässä ei ole tapahtunut nyt sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta suunnata viranomaisaloitteista toimintaa oleellisesti uudella tavalla. Kuitenkin koska työhyvinvointiin liittyviä yhteydenottoja tulee kaikilta toimialoilta, on perusteltua että kaikilla viranomaisaloitteisilla tarkastuksilla, milloin se on tarkastuksen luonteen perusteella tarkoituksenmukaista, valvotaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyviä toimintakäytäntöjä. Yhdenvertaisuuslain osalta Uudenmaan työsuojelupiirin alueelta on valvottu työpaikkailmoituksia vuodesta 2008 alkaen. Työpaikkailmoituksiin liittyvää selvitystä on pyydetty vuonna työnantajalta koskien 234 avoinna ollutta työpaikkaa. Näistä 42 valvontakohteesta vain viidelle ei annettu toimintaohjeita liittyen syrjinnän kieltoon työpaikkailmoituksissa. Syrjivinä perusteina esiintyi yleisimmin kieli (13 kpl), uskonto (10 kpl), ikä (9 kpl), ulkonäkö (3 kpl). Toiminnan muutoksia työpaikkailmoituksissa on valvottu seuraamalla ilmoittelua annettujen toimintaohjeiden jälkeen. On voitu todeta, että syrjivät perusteet on poistettu ilmoituksista tai yrityksen kotisivuilla olevista hakulomakkeista. Valvonnassa on tehty yhteistyötä vähemmistövaltuutetun kanssa. Yhdenvertaisuuslain valvontaa on tarpeellista jatkaa edellä kuvatulla tavalla suunnaten. Uudellamaalla näyttää tuki- ja liikuntaelinsairauksien (tules) osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä kääntyneen lievästi laskuun. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyden aiheuttajina olivat suunnilleen samalla tasolla 2007 ja 2008, mutta niiden osuus on noussut vuodesta 2005 vajaat 4 %. Työolobarometri 2008 mukaan koettu väkivallan uhka on samalla tasolla kuin v eli se ei ole jatkanut yleistymistään, mutta ei ole myöskään vähentynyt. Väkivallan kohteeksi jouduttiin pääasiassa asiakkaiden taholta. Joku on joutunut ainakin kerran väkivallan kohteeksi 15 prosentilla työ-paikoista. Kuntien työpaikoilla luku oli 30 %:a.valtion työntekijöistä 21 prosenttia koki asiakkaiden taholta tullutta väkivaltaa. Teollisuudessa luku oli pienin, vain 2 %:a ja se tuli pelkästään työtovereiden taholta. Naiset havaitsivat kaksi kertaan miehiä useammin väkivaltaa työpaikoillaan. Väkivallan tai sen uhan kohteeksi itse oli joutunut 7 5 %:a palkansaajista. Kuntien työntekijöistä osuus oli 15 %:a ja valtiolla 10 %:a. Toimialoista koulutuksen toimialalla väkivalta ja sen uhka on yleistynyt vuoteen 2003 verrat- 7

10 taessa. Jopa 42 % alan palkansaajista koki väkivallan kohteeksi joutumisen selvänä vaarana ja ajatteli sitä silloin tällöin. Kelan tilastollisen vuosikirjan 2007 lukujen mukaan voidaan selkeästi havaita, psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnan merkitys on noussut perinteisen työsuojelun rinnalle. Työssä jatkamiseen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat nousevat esiin erityisesti toimihenkilövaltaisilla työpaikoilla. Vaikeita tai epämukavia asentoja esiintyi 31 prosentilla palkansaajista (n palkansaajasta), ja toistuvia yksipuolisia liikkeitä 28 prosentilla. Raskaita nostamisia liittyi palkansaajista niin ikään 28 prosentin työhön. Melko tai erittäin paljon rasitusta aiheuttavat, vaikeat ja epämukavat työasennot ovat lisääntyneet majoitus- ja ravitsemustoiminnassa verrattuna aikaisempiin vuosiin. Rasitusta aiheuttavien toistuvien ja yksipuolisten liikkeiden osalta muutos on tapahtunut muussa teollisuudessa, elektroniikkateollisuudessa sekä vuokraus-, tutkimus - ja liike-elämän palveluissa. Vuonna 2008 toistuvat, yksipuoliset työliikkeet aiheuttivat muussa teollisuudessa erittäin tai melko paljon rasitusta 24 prosentille palkansaajista. Melko tai erittäin paljon rasitusta aiheuttavat raskaat nostamiset ovat vähentyneet majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä entisestään koulutuksessa ja vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa. Fyysisiä haittatekijöitä liittyi yksitoikkoisina ja ruumiillisesti raskaina pidettyihin töihin. Näissä töissä työtahdin koettiin kiristyneen viime vuosina enemmän kuin keveämmiksi koetuissa ja monipuolisimmissa töissä. Kiireen koettiin myös rasittavan enemmän raskaissa töissä. Vaikeista ja epämukavista työasennoista kärsittiin terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimialalla, rakentamisessa, metalliteollisuudessa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Elintarviketeollisuudessa tois-tuvat, yksipuoliset työliikkeet sekä raskaat nostamiset aiheuttivat toimialoista eniten haittaavaa rasitusta. (Lähde: Psykosos. työolotekijöiden muutos , Väliraportti, ei julkaistu). Tilastotarkastelun, tiimien yleiskuvausten ja vuoden 2008 valvontatulosten perusteella voidaan päätellä, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan runkosopimuskaudeksi suunniteltuun työn ja työolojen haitalliseen kuormituksen ehkäisyn valvontastrategiaan (suuntaaminen, välineet, tuottavuus) ei ole tullut esille oleellista muutostarvetta. Runkosopimuskauden suunnitelman mukaisesti vuosina valvottavaksi tulee kouluala (TOL ), oikeustoimi (8423) ja julkishallinto, yhdistykset ja säätiöt ja pankki- ja vakuutustoiminta. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Työn ja työolojen aiheuttaman haitallisen kuormituksen valvonta on kohdistunut tulosopimuksessa sovittujen toimialojen lisäksi työnvälitystoimintaan asiakasväkivallan uhan hallinnan osalta ja alkutuotantoon käsin tehtävien nostojen osalta. Valvonnassa on varmistettu hallintajärjestelmien olemassaolo ja toimiviin käytäntöihin asiakasväkivallan uhan, haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun, käsin tehtävien nostojen ja siirtojen sekä toistotyön osalta. Mahdollisimman suuren yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi valvonta on kohdistettu työntekijämäärältään suu-rimpiin valvontakohteisiin. Valvontatietojärjestelmän mukaan valvonta on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa kohdistunut % sovittujen toimialojen vähintään 5 työntekijän valvontakohteista ja % toimialojen työntekijöistä. Toimivat järjestelmät olivat keskimäärin kunnossa asiakasväkivallan uhan osalta 65 %:ssa valvonnan kohteena olleista valvontakohteista, käsin tehtävät nostojen ja siirtojen osalta 66 %:ssa valvonnan kohteena olleista valvontakohteista ja toistotyön osalta 67 %:ssa valvonnan kohteena olleista valvontakohteista. Työhyvinvointiin liittyviä asiakasyhteydenottoja on seurattu tarkemmin parin viimeisen vuoden ajan. Häirintään, epäasialliseen kohteluun, haitalliseen kuormitukseen, väkivallan uhkaan liittyviä asiakasyhteydenottoja on vuosina ollut / vuosi, joista n. 60 % liittyy koettuun häirintään tai epäasialliseen kohteluun. Häirintään tai epäasialliseen kohteluun liittyneistä asiakasyhteydenotoista n % on tullut julkisen hallinnon toimialoilta ja n. 30 % yksityisen palvelun toimialoilta. 8

11 Häirintään tai epäasialliseen kohteluun liittyneistä asiakasyhteydenotoista n. 1/3-osa on johtanut tarkastajan tekemään selvitykseen / tarkastukseen. Työhönotossa ja työssä koettuun syrjintään liittyvät asiakasyhteydenotot ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Työn ja työolojen aiheuttaman haitallisen kuormituksen valvonnassa ja asiakasyhteydenotoissa ei ole tapahtunut sellaisia oleellisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta suunnata viranomaisaloitteista toimintaa uudella tavalla. Kanta-Häme ja Päijät-Häme Asiakasväkivallan uhan hallinta on koko ajan suhteellisesti ottaen parantunut, ja tällä hetkellä hallinnassa on puutteita noin 12%:ssa tarkastetuista kohteista. Eniten puutteita on todettu kaupan ja toiseksi eniten terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden työpaikoilla. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta tarkastetuilla työpaikoilla on parantunut etenkin niillä toimialoilla, jotka ovat pitkään olleet häirinnän osalta tarkastusten kohteina. Puutteita esiintyy noin 17%:ssa tarkastetuista työpaikoista. Eniten puutteita on todettu teollisuudessa, jossa asia ei aiemmin ole ollut suunnitellun toiminnan kohteena. Käsin tehtävien nostojen ja siirtojen hallinta on parantunut, ja tällä hetkellä toimintaohjeita tai kehotuksia asian hallinnan parantamiseksi annetaan noin 12%:lle tarkastetuista valvonnan kohteista. Eniten ongelmia on esiintynyt kaupan ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Toistotyötä esiintyy edelleen melko paljon, mutta vain pienelle osalle (alle 3%) tarkastetuista työpaikoista on osattu antaa toimintaohjeita tai kehotuksia hallinnan parantamiseksi. Käyttöönotettavista uusista keinoista on pulaa, sillä toistotyön aiheuttamien ongelmien torjuntaan ei ole löydetty toimivia keinoja lukuun ottamatta osin rasitusvammoja. Rasitusvammojen torjunta on jo aiempina vuosina onnistunut hyvin, mutta jatkossa on vaikea edetä. Tämä johtuu käyttöönotetun teknologian puutteiden korjauksien suurista kustannuksista, ja kuten edellä on todettu osin vaikeudesta löytää keinot ongelmien ratkaisemiseksi Työtapaturmien torjunta Uusimaa ja Itä-Uusimaa Työtapaturmien määrä on yli kymmenen vuoden myönteisen kehityksen jälkeen kääntynyt lievään kasvuun vuosien 2005 ja 2006 aikana.. Muutosta selittää työtapaturmavakuutustoiminnassa tapahtunut täyskustannusuudistus (ns. TÄKY-muutos). Muutokset julkisen sektorin hoitotoimenpiteiden laskutuskäytännössä ovat tuoneet vakuutuslaitosten korvattaviksi uusia tapauksia, jotka aiemmin ovat jääneet ilmoittamatta vakuutusyhtiöille. Täky-muutoksen vaikutus selittää kuitenkin määrän kasvusta vain osan. TVL:n arvion mukaan sen vaikutus on noin 7-8 %. Vuoden 2007 tiedot näyttävät tapaturmakehityksessä taas lievää laskua tapaturmataajuuden mukaan arvioituna. 9

12 TVL:n tapaturmapakin mukaan työtapaturmia esiintyy runsaasti rakentamisen ja teollisuuden lisäksi logistiikan toimialueella sekä kuntasektorilla. Logistiikan toimialueella esimerkiksi sattui paljon tapaturmia kuorma-autonkuljettajille, terminaalityöntekijöille ja satamien ahtaajille. Kuntasektorin tapaturmista merkittävä osa sattui terveydenhuollon henkilöstölle. Majoitus- ja ravitsemisalalla sattui paljon tapaturmia keittiöhenkilöstölle ja tarjoilijoille. Myös palo- ja pelastustyössä sattuu paljon tapaturmia. kuntasektori kiint.-, vuokraus- ja tutk.palv. kuljetus ja varastointi tukku- ja vähittäiskauppa rakentaminen teollisuus Kaaviossa kuvataan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien tapaturmakehitystä kaikkien tapaturmien osalta. Tapaturmien lisääntymistä on pidetty tyypillisenä taloudellisen nousukauden ilmiönä varsinkin perinteisillä tapaturmavaarallisilla aloilla kuten teollisuudessa, rakentamisessa ja kuljettamisessa. Selittävinä tekijöinä on tällöin pidetty yleistä kiirettä, kokemattomien työntekijöiden tuloa työmarkkinoille, turvallisuuden hallintajärjestelmien toimivuuden heikkenemistä ym. Näyttää siltä, että viime vuosina työpaikkakulttuuriin on ilmaantunut uusia tapaturmia lisääviä piirteitä. Tarkempaa analyysiä valvonnan kehittämiseksi voisivat vaatia esim. monikulttuurisuuden lisääntyminen työelämässä, riskinotto työssä, turvallisuusohjeiden soveltumattomuus käytäntöön ja siitä seuraava ohjeiden sivuuttaminen. Työsuojelupiiriin tutkittavaksi tulleista tapaturmista n. 75 % sattuu rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetusalalla. Näiden vakavien työtapaturmien määrä nousi ensimmäisen kerran vuonna 2006 yli

13 tapaukseen, kun tyypillinen tapausten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin Vuonna 2007 tapaturmailmoituksia työsuojelupiiriin tuli ilmoitus 316 tapaturmasta. Ulkomaalaisten osuus työsuojelupiirin tutkittavaksi tulleissa tapaturmissa on jatkuvasti nousussa. Ulkomaalaisen työvoiman (ja erityisesti vuokratyövoimana työskentelevät ns. lähetetyt työntekijät) työskentelevät usein hyvin tapaturmavaarallisissa ammateissa, ja tapaturmien torjuntaa vaikeuttaa usein puutteellinen kielitaito, lähtömaan erilainen turvallisuuskulttuuri ym. Tapaturmien torjunnan painoalueelle kohdistuvaa valvontaa tekivät työsuojelupiirissä seuraavat tiimit tai hankeryhmät: teollisuus, merenkulku, maantiekuljetus, metalliteollisuus, rakennus, ja ympäristönhuolto. Seuraavat työpaikkojen hallintajärjestelmiä ja työoloja koskevat arviot perustuvat pääosin näiden tiimien työpaikkatarkastuksilta keräämiin tietoihin. Työoloista on kerätty tarkemmin tietoa olosuhdemittareilla metalli-, elintarvike- ja rakennusaloilla. Näillä aloilla ovat työolot parantuneet viime vuosina. Niillä toimialoilla, joissa mittareita ei ole käytetty, on vain suuntaa antavia arvioita työ-olosuhteiden kehittymisestä. Esimerkiksi ympäristönhuollon toimialalla näyttää siltä, että työsuojelun- ja turvallisuusjärjestelmien kautta on yrityksissä saatu muutoksia työoloissa. Tapaturmavaarallisilla aloilla turvallisuuden hallintajärjestelmät ovat tasaisesti parantuneet, mutta järjestelmien toimivuudessa on edelleen puutteita, joihin tulee valvonnassa nyt keskittyä. On ilmeistä, että niillä toimialoilla, joilla työolosuhteet ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, on tapahtunut vastaavaa kehitystä hallintajärjestelmissä. Tapaturmavaarallisten alojen valvontaa on syytä jatkaa vähintäänkin nykyisellä tasolla. Työpaikkavalvonta kohdistuu sekä työpaikan turvallisuuden hallintamenettelyjen valvontaan että työpaikan työoloihin. Molemmat elementit on syytä olla mukana käytännön valvontatilanteessa erityisesti tapaturmavaarallisilla aloilla. Tapaturmantorjunnan näkökulmaa voidaan käyttää laajemminkin työhyvinvoinnin kehittämisessä. Käsin tehtävien raskaiden nostojen ja väkivaltatilanteiden seuraukset ovat usein tapaturmia, joiden torjunnan suunnitteluun tapaturmatutkinnan keinoin tulisi jatkossa paneutua. Tapaturmavaarallisilla aloilla hallintajärjestelmien toimivuutta voidaan todentaa olosuhdearviointien ja havainnointimittareiden avulla. Teollisilla toimialoilla ja rakentamisessa on syytä käyttää olosuhdemittareita tapaturmavaarojen tunnistamiseksi, poistamiseksi ja muutoksen seuraamiseksi. Myös muilla toimialoilla voidaan käyttää olosuhdemittareita. Sellaisten tapaturmatekijöiden joiden selvittäminen havainnoimalla on vaikeaa (esim. häiriötilanteet), on käytettävä muita valvontamenetelmiä. On tärkeää, että valvonnan sisältö räätälöidään toimialakohtaisesti. Torjuntatyön sisällön määrittämiseksi on syytä selvittää esimerkiksi tapaturmapakista tarkemmin valvonnan tarkemmat kohteet ja sisältö (minkälaisista tapaturmista on kysymys). Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Työtapaturmien torjunta on kohdistunut tulossopimuksessa sovittujen toimialojen lisäksi painamiseen ja siihen liittyviin palveluihin, moottoriajoneuvojen huoltoon ja korjaukseen sekä palo- ja pelastustoimeen. Toimialoilta valittujen valvontakohteiden ja yhteisten työpaikkojen valvonta on kohdistunut sekä turvallisuuden hallintajärjestelmien olemassaolon valvontaan että valvontakohteen työoloihin. Turvallisuuden hallintajärjestelmien toimivuutta on arvioitu työolosuhdemittareiden avulla. Mahdollisimman suuren yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi valvonta on kohdistettu työntekijämäärältään suurimpiin valvontakohteisiin. Valvontatietojärjestelmän mukaan valvonta on Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa kohdistunut 40 % sovittujen toimialojen vähintään 5 työntekijän valvontakohteista ja 50 % toimialojen työntekijöistä. Toimivat järjestelmät olivat keskimäärin kunnossa 50 %:ssa valvonnan kohteena olleista valvontakohteista. Työtapaturmien torjunnan valvonnassa 11

14 ei ole tapahtunut sellaisia oleellisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta suunnata viranomaisaloitteista valvontaa toisin. Kanta-Häme ja Päijät- Häme Tapaturmavaarallisille aloille on suunnattu voimavaroja yli 40% viranomaisaloitteiseen toimintaan käytetyistä voimavaroista. Parantamisen varaa tapaturmariskien hallinnassa on edelleen paljon, sillä noin 35%:lle tarkastetuista työpaikoista on annettu toimintaohjeita ja/tai kehotuksia hallinnan parantamiseksi. Etenkin pienillä työpaikoilla, joita on valtaosa valvonnan kohteista, ei ole riittävää asiantuntemusta vaarojen selvittämiseen ja arviointiin, eikä ulkopuolista asiantuntija-apua haluta käyttää. Tarkastajakunta on laajasti opiskellut tarkastajien työvälineeksi kehitetyn ns. Halmeri -tarkastuksen. Sitä on myös käytetty tarkoituksensa mukaisesti työvälineenä työpaikkatarkastuksilla. Työpaikan sisäisten tarkastusten välineiksi kehitettyjä TR - mittareita ja Elmeri+ mittaria on käytetty tulossopimuksiin kirjatussa laajuudessa. Ne soveltuvat hyvin käyttötarkoitukseensa työympäristökilpailuihin ja työpaikan sisäisen valvonnan välineiksi. Työpaikkojen luokittelua varten kehitettyä Valmeri - menetelmää ei ole käytetty, koska on arvioitu osatun valita valvontakohteet ilman sitäkin vaikuttavuuden näkökulmasta riittävällä tarkkuudella Työelämän pelisääntöjen valvonta Uusimaa ja Itä-Uusimaa Ylitöitä tekevien palkansaajien määrä laski selvästi vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta se kääntyi nousuun vuoden 2003 aikana. Vuonna 2007 ylitöitä teki 51 % palkansaajista, mitä lukua voidaan pitää korkeana. Korvauksettomien ylitöiden määrä näytti vähentyneen vuosina , mutta on jälleen hitaasti nousemassa ollen pelkästään korvauksettomina 7 % vuonna Lisäksi 6 % teki ylitöitä vapaana tai rahana korvattujen lisäksi. Elo-syyskuussa vuonna 2007 ylitöitä tekeviä palkan-saajia oli eniten teollisuudessa ja kunnissa, molemmissa 52 %. Teollisuuden ylityöt ovat nousseet vuodesta 2005, jolloin ylitöiden määrä oli 45 % (vuonna 2006 luku oli 50 %). Kuntien osalta ylitöiden määrä on noussut selvästi ollen 45 % vuonna Valtion ylitöiden määrä on samoin noussut 38 %:sta 46 %:iin vuosina Yksityisillä palvelualoilla ylitöiden määrä oli 51 % vuonna Ylitöiden määrä on siis kasvanut selvästi kaikilla sektoreilla ja erityisesti julkisella sektorilla edellisiin vuosiin verrattuna. Nyt ollaan lähellä vuoden 2000 tasoa, jolloin ylitöiden määrä oli korkeimmillaan tällä vuosikymmenellä. Työsuojelupiirissä työaikalakia valvottiin viranomaisaloitteisissa teollisuuden, rakennusalan, majoitusja ravitsemisalan, kuljetusalan, julkishallinnon, vähittäiskaupan, seurakuntien ja sosiaali- ja terveysalan, metallin ja kiinteistöhoitoalan työsuojelutarkastuksissa. Teollisuuden toimialoilla työajan hallinta on pääsääntöisesti kunnossa, muilla toimialoilla tavallisia puutteita ovat mm. työaika- ja palkkakirjanpidon mukaisten erittelyjen epäselvyys, lainmukaisten ylityömäärien ylitys ja liukuma-kertymien ylitykset (harmaa ylityö). Etenkin toimihenkilöiden osalta eräillä aloilla ns. harmaa työ ja sen hallinta sekä suhde työn kuormittavuuteen asettaa haasteita valvonnalle ja on suurelta osin valvonnan ulottumattomissa. Ulkomaalaisten työnteko-oikeutta ja työsuhteen ehtoja on valvottu pääasiassa rakennus-, siivous-, kuljetus- ja ravintola-aloilla sekä metalliteollisuudessa. Ns. luvattomia työntekijöitä ei kuitenkaan tarkastuksilla ole yleensä löydetty. Esimerkiksi vuonna 2007 tarkastuksilla tavoitettiin noin 2500 ulkomaalaista työntekijää, joista ainoastaan viidellä ei ollut tarvittavaa työnteko-oikeutta. Työnantajan velvoitteiden noudattamisessa on kuitenkin ollut paljon puutteita erityisesti pienehköissä työ-paikoissa. Syyteilmoituksia on jouduttu tekemään erityisesti työsyrjinnästä, ulkomaalaisen työvoiman luvattomasta käytöstä ja työterveyshuollon laiminlyönnistä. 12

15 Tilaajavastuulakia on valvottu tehokkaasti elokuusta Valvontaa on suunnattu erityisesti rakennus-, logistiikka-, majoitus- ja ravintola-aloille sekä metalliteollisuuteen ja julkishallintoon. Tarkastuksista 65 prosentissa havaittiin puutteita. Noin puolessa tarkastetuista sopimuksista oli puutteita selvityksessä työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta ja kaupparekisteriotteessa. Laiminlyöntimaksuja on määrätty toistaiseksi n. 12 % tilaajista. Jatkossa logistiikka-alan valvonta jäisi yksittäisten tarkastusten varaan, koska valvonnassa on todettu, että sopimuskumppanit ovat yleensä yksityisiä elinkeinoharjoittajia ja ettei ns. kabotaasiliikenteen ongelmiin pystytä vaikuttamaan tilaaja-vastuulain valvonnalla. Uutena valvonnan kohteena olisi metsänhoitoala alalla esiin tulleiden ongelmien vuoksi. Määräaikaisten työsopimusten käyttöä on valvottu vuokratyöhankkeessa vuodesta 2007 alkaen. Valvontahanke päättyy vuoden 2009 lopussa. Hankkeen tuloksia on tarkasteltu marraskuussa 2009 loppuseminaarissa. Jatkossa määräaikaisten työsopimusten käyttöä valvotaan osana muuta valvontaa; vuonna 2010 julkishallinnossa ja sosiaali- ja terveyden-huollossa sekä koulutuksessa. Autonkuljettajien työ- ja lepoaikojen valvontaa jatketaan ja ajopäivien tarkastusmääriä lisätään. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa on vuoden 2005 elokuusta alkaen valvottu ulkomaalaisten työntekijöiden tietojen säilyttämisvelvollisuutta ja työsuhteiden vähimmäisehtoja 241 tarkastuksella. Valvonnan kohteena on ollut 179 valvontakohdetta. Valvonta on kohdistunut rakentamisen, majoitus- ja ravitsemisalan, siivouksen, perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen, kuljetuksen ja alkutuotannon valvontakohteisiin. Ulkomaalaisten työntekijöiden tietojen säilyttäminen on ollut kunnossa 64 % valvotuista kohteista ja työsuhteiden vähimmäisehdot 69 % valvotuista kohteista. Lisäksi ulkomaalaisvalvonnassa on valvottu lähetettyjen työntekijöiden edustajan asettamis-velvollisuutta ja edustajan tietojen säilyttämisvelvollisuutta. Valvonta on kohdistunut 16 valvonta-kohteeseen. Edustajan asettamisvelvollisuus on ollut kunnossa 44 %:lla ja tietojen säilyttämisvelvollisuus 13 %:lla valvonnan kohteena olleista valvontakohteista. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa on ajo- ja lepoaikavalvonnassa tarkastettu vuodesta 2004 alkaen kaikkiaan kuljettajatyöpäivää. Valvonta on toteutettu pääosin yritysvalvontana. Yritysvalvontana tarkastettuja kuljettajatyöpäiviä on ollut ja maantiellä tarkastettuja kuljettajatyöpäiviä Vuosittain työsuojelupiirille asetetut ajo- ja lepoaikavalvontaan liittyneet tarkastusmäärätavoitteet ovat ylittyneet. Määräaikaisten työsuhteiden valvontaa on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa toteutettu asiakasaloitteisena valvontana sekä muun viranomaisaloitteisen valvonnan yhteydessä. Asiaa on käsitelty 87 tarkastuksella. Valvontatietojärjestelmään kirjattujen työympäristöominaisuuksien mukaan 93 %:lla valvontakohteista määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvät asiat ovat olleet kunnossa. Työsuhteen määräaikaisuuteen liittyviä asiakasaloitteita oli on ollut 1½-vuoden aikana muutamia. Vuokratyövoiman valvonta on käynnistynyt vasta kuluvana vuonna. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa on työaikakirjanpidon lainmukaisuutta arvioitu muun viranomaisaloitteisen valvonnan yhteydessä 1595 valvontakohteessa, joilla työskentelee yhteensä noin työntekijää. Työaikakirjanpito on ollut kunnossa 84 %:lla valvotuista kohteista. Työaikakirjanpidon lisäksi on valvottu ylityösäännösten noudattamista 1440 valvontakohteessa, joissa työskentelee työntekijää. Ylityösäännösten noudattaminen on ollut kunnossa 87 %:lla valvotuista kohteista. 13

16 Kanta-Häme ja Päijät-Häme Ulkomaalaisen työvoiman työnteko-oikeudessa on todettu puutteita noin 11%:ssa niistä työpaikoista, joissa on ollut ulkomaalaista työvoimaa. Palkkauksesta ei saada tietoa tai siinä on puutteita noin 16%:ssa tarkastetuista työpaikoista. Ulkomailta tulevan työvoiman työsuhteen ehtojen valvonnan vaikuttavuus perustuu saatuihin asiakirjoihin, eikä niiden uskottavuutta voi valvoa. Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikavalvonnan vaikuttavuuden parantaminen edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia niin, että työaikarikosten seuraamuksilla olisi nykyistä voimakkaampi ennakolta ehkäisevä vaikutus. Rikkomuksia on edelleen paljon. Määräysten mukaisia taukoja ei pidetä tai ne ovat liian lyhyitä. Myös päivittäisiä ajoaikoja ylitetään eikä päivittäisiä lepotaukoja pidetä. Määräaikaisiin työsuhteisiin kohdistuvassa valvonnassa on todettu, että valtaosin (88%) työsuhteiden perusteet määräaikaisuudelle ovat kunnossa. Vuokratyövoimaa on valvottu kattavasti. Työaikalainsäädännön valvonnassa tarkastusten tulokset osoittavat, että ylityökirjanpidossa on puutteita noin 8%:ssa tarkastetuista työpaikoista ja ylityömäärien rikkomuksia esiintyy noin 5%:ssa, eniten kuljetusalalla ja toiseksi eniten teollisuudessa. Koneiden, laitteiden, henkilönsuojainten ja kemikaalien hankinnoissa noudatettavien turvallisuussäännösten noudattamisessa on todettu puutteita noin 5%:ssa tarkastetuista työpaikoista Asiakaskysyntä Uusimaa ja Itä-Uusimaa Työsuojelupiirille on tullut vuosittain noin asiakasyhteydenottoa. Erilaiset työsuhteisiin liittyvät asiat ovat muodostaneet noin 2/3 työsuojelupiirin asiakaskysynnästä ja loput 1/3 ovat liittyneet työympäristökysymyksiin. Määrä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut selvässä nousussa. Alkuvuoden tietojen perusteella tänä vuonna tänä vuonna arvioidaan tulevan kaikkiaan aloitetta. Aloitteet painottuvat entistäkin selvemmin työsuhdeasioihin. Sekä työympäristö- että työsuhdepuolen asiakasaloitteisessa valvonnassa syrjintää ja muuta huonoa työkohtelua kuten häirintää koskevat asiakasaloitteet lisääntyivät vuoden 2003 alusta lähtien. Tämän jälkeen näitä asioita koskevien asiakasaloitteiden määrä vakiintui merkittäväksi asiaryhmäksi. Vuonna 2009 työhyvinvointiin liittyvän asiansa on saattanut vireille elokuun mennessä 140 asiakasta. Koko vuonna 2007 tyhy-aloitteita tuli vireille 164. Näistä valtaosa on tullut edelleen julkiselta sektorilta, palvelualoilta sekä erilaisista säätiöistä sekä yksityisen sektorin pienistä yrityksistä. Työhyvinvointiasioiden sisällä syrjintäasiat ovat lisääntyneet. Työsyrjintään liittyviä aloitteita on tullut tämän vuoden elokuun puoleen väliin mennessä jo enemmän kuin koko viime vuoden aikana. Tyhy-asioiden asialuokan sisällä työsyrjinnän suhteellinen osuus on kasvanut; aiemmin ¼ aloitteista liittyi työsyrjintään luvun ollessa vuonna /3. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun asiakasaloitteista tulee eniten julkishallinnosta (30 %) ja työsyrjintäaloitteet pääsääntöisesti yksityiseltä sektorilta (85 %). Työsuhdeasioissa useimmin toimenpiteitä aiheuttavat työtodistuksen tai palkkalaskelman antamatta jättäminen. Näiden määrä on myös noussut vuodesta Näitä on selvästi yli puolet asioista. Muut asiat eivät lukumäärältään ole merkittäviä varsinkaan, kun monet niistä eivät johda toimenpiteisiin. Toimialoittain toimenpiteitä aiheuttavia aloitteita tulee eniten yksityisistä palveluista. Se on varsin kirjava kenttä, johon on vaikea suunnitella viranomaisaloitteisia toimenpiteitä. 14

17 Oman ryhmänsä työympäristöasioissa muodostavat tapaturmien johdosta tehtävät tutkimukset ja niihin liittyvät toimenpiteet. Työsuojelupiirille ilmoitettujen työtapaturmien määrä pysyi vuosikymmenen alkupuolella vakiona eli määrä oli n Vuosikymmenen lopulla määrä on noussut runsaaseen 300. Ilmoitetut tapaturmat ovat sattuneet valtaosin (n. 75 %) rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetuksessa. Sattuneita tapaturmia pyritään enenevässä määrin hyödyntämään ao. toimialatiimien tekemässä viranomaisaloitteisessa valvonnassa ja edistämään tapaturmista oppimista työpaikoilla. Tapaturmista osa, kpl vuodessa, on viime vuosina johtanut poliisin esitutkintaan. Asiakaskysynnässä ei ole tapahtunut nyt sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta suunnata toimintaa oleellisesti uudella tavalla. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Työsuojelupiirille on tullut vuosittain noin 5500 asiakasyhteydenottoa. Erilaiset työsuhteisiin liittyvät asioita on ollut 1800, työympäristökysymyksiin 2800 ja muuhun 850. Määrä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut selvässä nousussa. Työsuhdeasioissa eniten yhteydenottoja tulee tällä hetkellä lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyvistä asioista, joita on n. puolet kaikista yhteydenotoista. Neljännes yhteydenotoista liittyy työtodistuksen tai palkkalaskelman antamatta jättämiseen ja loput yhteydenotot liittyvät työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain tulkintaan. Yhteydenotoista eniten toimenpiteitä aiheuttavat työtodistuksen tai palkkalaskelman antamatta jättäminen. Näiden määrä on myös noussut vuodesta Näitä on selvästi yli puolet asioista. Muut asiat eivät lukumäärältään ole merkittäviä varsinkaan, kun monet niistä eivät johda toimenpiteisiin. Toimialoittain toimenpiteitä aiheuttavia aloitteita tulee eniten yksityisistä palveluista. Oman ryhmänsä työympäristöasioissa muodostavat tapaturmien johdosta tehtävät tutkimukset ja niihin liittyvät toimenpiteet. Työsuojelupiirille ilmoitettujen työtapaturmien määrä on pysynyt vakiona eli määrä oli n Tästä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson osuus on noin 60. Ilmoitetut tapa-turmat ovat sattuneet valtaosin (n. 75 %) rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetuksessa. Tapaturmista osa, kpl vuodessa, on viime vuosina johtanut poliisin esitutkintaan. Kanta-Häme ja Päijät-Häme Asiakasyhteydenottoja on ollut vuosittain Em. luku sisältää myös ne yhteydenotot, jotka ovat olleet seurausta työsuojelupiirin omasta viranomaisaloitteisesta toiminnasta kuten esimerkiksi tarkastuksista. Hämeen alueella viranomaisaloitteista ja asiakasaloitteista toimintaa ei ole eritelty. Yhteydenotoista valtaosa on ollut puheluita. Sähköpostilla, kirjeitse ja henkilökohtaisella käynnillä on tehty kullakin noin yhteydenottoa vuosittain. Sähköisten välineiden kautta tulleet selvityspyynnöt eivät näytä vähentäneen puhelimitse, kirjeitse tai henkilökohtaisella käynnillä tehtyjen yhteydenottojen määrää. Yhteydenotoista noin 70 % on koskenut työsuhdeasioita ja suurin osa muista yhteydenotoista on ollut työolosuhdeasioita. Sähköpostitse on tullut myös jonkin verran häirintää ja työsyrjintää koskeneita yhteydenottoja. Lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyviä yhteydenottoja on ollut eniten, noin 50 % kaikista. Työtodistuksia ja palkkalaskelmia koskeneita yhteydenottoja on puolestaan ollut noin 30 % kaikista yhteydenotoista. Työsuhdetta koskeneiden yhteydenottojen määrä näyttäisi lisääntyneen laman myötä. Myös syrjintää koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet jonkin verran. 15

18 Asiakkaiden aloitteesta on tehty vajaat 20 % kaikista työpaikkatarkastuksista. Tämä osuus ei ole juurikaan muuttunut viime vuosina. Tutkittujen työtapaturmien määrä on viime vuosina vaihdellut tapauksen välillä ja määrä on ollut lievässä kasvussa. Tutkitut tapaturmat ovat sattuneet pääosin teollisuudessa (50 %) ja rakentamisessa (20 %). Tapaturmista noin 25 % on johtanut poliisin esitutkintaan. 2.3 Työsuojeluvastuualueen oman toiminnan analyysi Toimintatapa ja voimavarat Uusimaa ja Itä-Uusimaa Uudenmaan työsuojelupiirissä omaksuttu toimintatapa ja ministeriön antamat tehtävät eivät ole olleet aiemmin ristiriidassa. Ministeriön kanssa sovitussa runkosopimuksessa työsuojelupiirin mahdollisuudet toteuttaa ministeriön linjauksia todettiin hyviksi. Tämä on perustunut Uudenmaan työsuojelupiirin toimintatavan lisäksi henkilöstön hyvään osaamisen ja riittäviin voimavaroihin. Hyvää lopputulosta ovat edesauttaneet toimiviksi todetut suunnittelumenetelmät ja organisoitumistavat, viranomaisaloitteisen valvonnan toimintatavat ja valvontamenetelmät, asiakasaloitteisen valvonnan toteuttaminen. Myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus sidosryhmätyön kautta ja palvelujen saatavuus ovat olleet hyvällä tasolla. Henkilöstön osaamisesta ja henkilöstöresurssin riittävyydestä on pidetty huolta. Koko Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen mahdollisuuksia toteuttaa ministeriön linjauksia ei vielä voida arvioida, sillä alueuudistuksen valmistelut ovat keskeneräiset eikä kaikkea tarvittavaa tietoa mukaan tulevien alueiden toimintatavoista, organisoitumisesta sekä valvontakentän tilanteesta ja tarpeista ole käytössä. Arvio voidaan toteuttaa vasta eri piirien toimintojen yhteensovittamisen edettyä. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alue jakaantuu kahden perustettavan aluehallintoviraston alueelle. Etelä-Savon maakunta liitetään kaavaillun aluehallintouudistuksen myötä muodostettavaan Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen ja Etelä-Karjala ja Kymenlaakso puolestaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen. Työsuojelupiirin nykyinen toimintatapa perustuu toimiala-pohjaisiin yksiköihin, joihin kuuluu tarkastajia, asiantuntijoita ja tukihenkilöstöä yli maakuntarajojen. Asiakasaloitteinen toiminta hoidetaan työsuhdeasioitten osalta ns. päivystysringin kautta. Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun tapausten käsittelyn hoitaa siihen erikseen perustettu viidestä tarkastajasta koostuva valvontatiimi. Näiden tarkastajien keskinäisen työnjaon päättää tiimi. Työtapaturmien tutkinnan hoitaa piiripäällikön nimeämä tutkintaryhmä. Ryhmän asettamispäätös pitää sisällään ryhmän jäsenten tehtävänjaon. Näin organisoituneena piirin on katsottu toimivan siten, että kulloisetkin tulostavoitteet on voitu saavuttaa. Tämän ylimaakunnallisen toimintamallin kaavailtu poistuminen on jo vuoden 2009 puolella selkeästi vaikuttanut siihen, että piirin toiminta on eriytymässä ns. ESAVI- ISAVI- akselin mukaan. Eriytyneisyyttä lisää se, että eroavien osien henkilöstö on mukana ns. tulevan oman alueensa organisaation kehittämisessä. Aluehallintouudistus kaikkinensa on niellyt huomattavan määrän resursseja, jotka muissa olosuhteissa olisivat olleet käytettävissä valvontatoimintaan. Piirin toiminnan kehittämistä sinällään ei ole koettu mielekkääksi ja kehitystyö on suuntautunut lähinnä yleisten valvonta- ym. valmiuksien kehittämiseen. 16

19 Erityisesti tukitehtävien organisoinnin ollessa auki, myös epävarmuus tulevaisuudesta on syönyt voimavaroja. Aluehallintouudistuksen edetessä on jouduttu käymään valtion yhteistoimintalain edellyttämiä keskusteluja henkilöstön kanssa ja eri yhteyksissä aluehallintouudistus on muutoinkin ollut esillä, mikä on erityisesti vienyt esimiesten toimintaresursseja. Muutoksen mitta-kaava ja vauhti on osaltaan vaikuttanut myös työssä jaksamiseen. STM:n kaavailema kehittämishanke piirien organisoitumisen tueksi nähdään mahdollisuutena. Piirissä on piiripäällikön nimeämä muutoksenhallintaryhmä lähinnä tiedonjakokanavana, koska suurelta osin asioiden ollessa pitkälti päättämättä, toimintamahdollisuudet ovat olleet rajalliset. Faktatiedon esittämisellä on pyritty katkaisemaan siivet enemmältä spekuloinnilta. Henkilötyövuosivähennyksiä on Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin osalta vuodelle 2010 yksi. Tämä on voitu hoitaa eläköitymisen kautta. Tällä hetkellä on avoinna kaksi tarkastajan virkaa, joihin on saatu ministeriön täyttölupa. Nämä sijoittuvat joko Lappeenrantaan tai Kouvolaan. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson tarkastajamäärä on tällöin 23. Tällä resurssilla katsotaan voitavan hoitaa ministeriön esittämät tulostavoitteet. Kanta-Häme ja Päijät-Häme Hätsp:n oman toiminnan analyysin tiedot on laitettu kohtaan ympäristöanalyysi. Ratkaisua vaativia, vielä auki olevia kysymyksiä ovat ainakin: 1. Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen organisaatio ja johtaminen Aluehallintouudistuksen myötä valvonta-alue laajenee maantieteellisesti huomattavan paljon nykyistä suuremmaksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle on suunniteltu sijoitettavaksi 169 viranhaltijaa. Nykyisen Uudenmaan työsuojelupiirin vahvuus on 109 työntekijää, Hämeenlinnan ja Lahden toimipisteissä on yhteensä 27 työntekijää ja Lappeenrannan ja Kouvolan toimipisteissä yhteensä 33 työntekijää. Nykyisten Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen työsuojelupiirien johtamistavat ja organisaatiot poikkeavat toisistaan ja vastuualueelle on rakennettava uusi organisaatio, oppimisjärjestelmä ja johtamistapa. Muutos prosessin ajaksi perustetaan ensivaiheessa väliaikainen muutosorganisaatio, jota tarpeen mukaan korjataan käytännön kokemusten perusteella (teoria käytäntö teoria). 2. Asiakasaloitteisen valvonnan uudelleen organisointi Asiakasaloitteinen valvonta on organisoitu toisistaan poikkeavasti Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueeseen tulevissa nykyisissä Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen työsuojelupiireissä. Uudellamaalla asiakasaloitteet ovat lisääntyneet selvästi, Hämeen- ja Kaakkois-Suomen piirien tilanteesta ei ole vielä vastaavaa tietoa käytettävissä. Asiakasaloitteisen valvonnan päivystysruuhkaa tulee voida jatkossa tasoittaa Uudeltamaalta koko alueelle. Tämä edellyttää päivystyksen uudelleen organisoinnin lisäksi koko vastuualueella yhtenevää puhelinjärjestelmää, jossa myös nk. päivystysrinki toimisi. 17

20 3. Viranomaisaloitteisen valvonnan organisoitumien tiimeiksi tai muiksi toimintayksiköiksi Nykyisessä Uudenmaan työsuojelupiirissä on käytössä tiimiorganisaatio, joten viranomaisvalvonta suunnitellaan ja toteutetaan toimialatiimeissä. Hämeen työsuojelupiiri on jakautunut sekä alueellisiin että toiminnallisiin valvontaryhmiin ja Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri kolmeen toimintayksikköön. Itseohjautuva tiimityö ei kaikilta osin ole mahdollista tulevalla, maantieteellisesti suurella alueella. On myös ratkaistava tulevien tiimien tai muiden eri toimialoilla toimivien toimintayksikköjen johtaminen sekä yhteen sovitettava viranomaisaloitteisen valvonnan suunnittelu- ja raportointikäytännöt. 4. Muuta huomioon otettavaa Työsuojelun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehostamiseksi tarvitaan tiivistä sidosryhmäyhteistyötä. Sen merkitys korostuu alueuudistuksessa, kun valvontakenttä laajenee. Tiimien tai muiden toimintayksiköiden sidosryhmätyötavat on sovitettava yhteen ottaen huomioon alueen laajentumisen tuomat haasteet. Kustannusten hallintajärjestelmä on kehitettävä uudelle alueella, jotta henkilöstö-, vuokramenot ja oletettavasti kasvavat matkakulut pysyvät hallinnassa annettaviin taloudellisiin resursseihin nähden. Haasteena on edelleen sekä asiakasaloitteisessa valvonnassa että viranomaisaloitteisessa valvonnassa nykyisten piirien toisistaan poikkeava työnjako päätösmenettelyssä, esitutkinta-asioissa, kannanotoissa ja lausunnoissa. Aluehallintouudistuksen vaatimat valmistelutyöt ovat vieneet kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä huomattavasti resursseja. Toimintojen ja organisoitumien yhteen sovittaminen vaatii valmisteluresursseja ja tämä työ jatkuu vuonna Edellä kuvatulla valmistelutyöllä voi olla vaikutusta vuoden 2009 tulostavoitteiden saavuttamiseen. Tämän hetkisen käsityksen mukaan vuoden 2010 tulostavoitteissa on otettava huomioon uudelleen organisoitumisen ja toimintatapojen yhteensovittamisen vaatima resurssi Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Henkilöstön ikärakennetta, osaamisen ja jaksamisen nykytilannetta on arvioitu Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen henkilöstösuunnitelmassa. Osaamisen kehittämisen haasteita ovat; - luodaan uusi organisaatio ja oppimisjärjestelmä - vastuualueen ja uuden työnjaon ja toimintatavan mukana tuomat osaamisen kehittämistarpeet - runkosopimuksesta tulevien strategisten tulostavoitteiden osaamisesta huolehtiminen (työn ja työolojen haitallisen kuormituksen, tapaturmien ja työelämän pelisääntöjen valvonta; valvonnassa kehitettyjen uusien työkalujen käyttö) - uusi tietojärjestelmä Valtimo - uusien tarkastajien peruskurssi vs. tarkastajien elinkaarinen oppiminen ja erityisosaamisen mahdollistaminen STM:n koordinoima kehittämishanke tukee em. osaamisen kehittämisen tavoitteita. Panostamalla em. osaamisen kehittämisen haasteisiin tuetaan henkilökunnan jaksamista. 18

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Strateginen ohjaus, tavoitteet ja resurssit Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Ylijohtaja Työsuojelu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön ja

Sosiaali ja terveysministeriön ja Sosiaali ja terveysministeriön ja Itä Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille 2010 2011, tarkistusvuosi 2011 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Yhteiset työpaikat valvontahanke 2016 2019 Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tavoitteet...2 3. Aineisto ja menetelmät...3 4. Aikataulu-

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa

Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta Päivi Suorsa Työterveyshuolto työsuojeluvalvonnan näkökulmasta 7.2.2013 Päivi Suorsa Ydinviestit 2012-2015 Pidempiä työuria työsuojelulla Reilut pelisäännöt työelämään Asiantuntijuutta lainmukaisten työolojen turvaamiseksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

LIITE LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2010 Kohta Työsuojeluvalvonta

LIITE LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2010 Kohta Työsuojeluvalvonta LIITE LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMINTAKERTOMUKSEEN 2010 Kohta 2.1.19 Työsuojeluvalvonta TYÖSUOJELUN VASTUUALUEEN VUOSIRAPORTISTA 2010 liitteeksi kohdat 1. johdon katsaus toimintaan sekä 2.5.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

HÄIRINTÄÄN LIITTYVÄ VALVONTA VUONNA 2014

HÄIRINTÄÄN LIITTYVÄ VALVONTA VUONNA 2014 Raportti 1 (6) HÄIRINTÄÄN LIITTYVÄ VALVONTA VUONNA 2014 Tässä raportissa kuvataan Etelä-Suomen aluehallintoviraston (jäljempänä ESAVI) työsuojelun vastuualueen häirintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 20.10.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYDEN KASVU EI HIDASTUNUT SYYSKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Helsinki Ylitarkastaja Ville Lappalainen Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena.

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot