Sosiaali- ja terveysministeriön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille ;

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveysministeriön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille 2010-2011;"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille ; tarkistusvuosi 2010 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 1 Ministeriön yleislinjaukset ja tavoitteet 1 2 Työsuojelun vastuualueen toiminta-ajatus, toimintaympäristön kuvaus sekä oman toiminnan analyysi Toiminta-ajatus Toimintaympäristön kuvaus Työsuojelupiirien toimintaympäristön kuvaus Työn ja työolojen haitallisen kuormituksen ehkäisy Työtapaturmien torjunta Työelämän pelisääntöjen valvonta Asiakaskysyntä Työsuojeluvastuualueen oman toiminnan analyysi Toimintatapa ja voimavarat Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Ennustettavissa olevat muutokset henkilöstössä Tulostavoitteet vuosille ja vuodelle Vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vastuualueen kanssa sovittavat erityistavoitteet ja hankkeet VR-konsernin rautatieliikenteen ja catering-toiminnan junahenkilökunnan työolojen valvonta Koneiden ja työvälineiden tarkastamiseen liittyvien asiantuntijayhteisöjen ohjaus ja valvonta Tutkimus- ja kehittämishankkeet Tasa-arvon tavoitteet 34 6 Viestinnän tavoitteet 34 7 Vastuualueen voimavarat Tulossopimuksen toteutumisen arviointi ja raportointi 34 9 Tulospalkkiot 35

3 1 Ministeriön yleislinjaukset ja tavoitteet Suomalaiset jatkavat työelämässä entistä pidempään ja työolot ovat viime vuosina pääsääntöisesti kehittyneet myönteiseen suuntaa. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 2015 luonnehtii osaltaan toimintaympäristön kehityssuuntia. Strategian mukaan työelämässä koettu kiire on viime vuosina yleisesti vähentynyt eikä henkinen rasitus tilastojen mukaan ole lisääntynyt. Pitkällä aikavälillä työtapaturmien määrä on vähentynyt ja vakavuusaste on laskenut. Viimeisten vuosien aikana työtapaturmien määrän on kuitenkin kääntynyt lievään nousuun. Suurimmaksi osaksi nousu selittyy työtapaturmien korvausjärjestelmän uudistuksella. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun. Myönteistä on, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kääntyneet laskuun. Sairauspoissaolojen määrät ovat viimeisten vuosien aikana hieman kasvaneet. Työelämää ja työturvallisuutta sekä työsuojelun valvontaa koskeva lainsäädäntö on viime vuosien aikana uudistettu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työterveyshuolto- ja työturvallisuus-lain uudistukset ovat huomioineet työelämässä tapahtuneet muutokset, kuten mm. työn luonteen muuttumisen sekä työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvät kysymykset. Ajan tasalla oleva lainsäädäntö ja tehdyt toiminnan linjaukset antavat hyvät lähtökohdat vastata työsuojelun tuleviin haasteisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian keskeinen tavoite on, että suomalainen yhteiskunta on vuonna 2015 elinvoimainen, taloudellisesti kestävä ja toiminnoiltaan tehokas ja dynaaminen. Ministeriön neljä strategista asiakokonaisuutta ovat: - Edistetään terveyttä ja toimintakykyä - Lisätään työelämän vetovoimaa - Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä - Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti painotuksina on perheiden hyvinvointia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevät kokonaisuudet. Ministeriön työsuojelua koskevat linjaukset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan työsuojelustrategiaan, jossa määritellään toiminnan tavoitteet, painoalueet ja kehittämisperiaatteet. Työsuojelun vastuualueiden toiminta tukee ministeriön tavoitteena olevaa työelämän vetovoiman lisäämistä. Työsuojelustrategian toteutumisen arvioinnin yhteydessä on todettu, että vuonna 1998 vahvistettu työsuojelustrategia sisältää edelleen ne oleelliset painopisteet ja toiminnan periaatteet, jotka myös lähitulevaisuudessa muodostavat perustan koko hallinnonalan toiminnalle. Vaikuttavuuden tavoitteiden lähtökohtana on varmistaa, että työpaikan turvallisuusriskit on arvioitu ja ne ovat työnantajan hallinnassa. Hallinnon toimintaa kohdennetaan seuraavalla runkosopimus-kaudella työn aiheuttaman haitallisen henkisen ja fyysisen kuormituksen ehkäisyyn sekä työtapa-turmien torjuntaan. Lisäksi valvotaan kemikaaliriskien hallintaan valvonnan kohteena olevien toimialojen työpaikoilla. Työsuojelun vastuualue kohdistaa valvontaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeimmille toimialoille sekä toisaalta kohteisiin, joissa varmistetaan työlainsäädännön vaatimusten noudattaminen. Pääosa toiminnasta kohdistetaan sellaisille alueille, joilla valvonnalla voidaan estää työn ja työolojen aiheuttamaa haitallista kuormitusta ja torjua työtapaturmia. Työsuojelun vastuualueen valvonnan lähtökohtana on toiminnan tavoitteellisuus ja yhteiskunnallisen hyödyn aikaansaaminen. Keskeiset strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät lähtevät näistä 1

4 lähtökohdista. Valvonnan keskeisenä tehtävänä on ehkäistä ja vähentää työolojen aiheuttamia terveydellisiä haittoja. Valvonnan avulla pyritään vaikuttamaan siihen, että työntekijöiden työ- ja toimintakyky ei heikkene huonojen työolojen takia. Vaikuttavuuden aikaansaamiseksi priorisoidaan ne tekijät, joihin hallinnon toimin pyritään vaikuttamaan. Valvonnan kohteeksi valitaan toimialat, joissa esiintyy merkittävästi työelämän ongelmia ja kuormitustekijöitä. Työsuojeluviranomaisten keskeinen tehtävä on turvata työtekijöiden perusoikeudet sekä varmistaa työelämän lainsäädännön noudattaminen työpaikoilla. 2 Työsuojelun vastuualueen toiminta-ajatus, toimintaympäristön kuvaus sekä oman toiminnan analyysi 2.1 Toiminta-ajatus Työsuojelun vastuualueet toimivat yhteiskunnan antamin valtuuksin siten, että työstä ihmisen terveydelle aiheutuvat vaarat ja haitat ovat asianmukaisesti hallinnassa. 2.2 Toimintaympäristön kuvaus Työsuojelupiirien toimintaympäristön kuvaus Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue koostuu seuraavista siirtyvien työsuojelupiirien alueista maakunnittain: - Uudenmaan työsuojelupiiri (Uusimaa ja Itä-Uusimaa) - Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) - Hämeen työsuojelupiiri (Kanta-Häme ja Päijät-Häme) Kuva 1 2

5 Yhteensä tulevan Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueella työskentelee noin 1,1 milj. työllistä, työpaikkoja on ja tarkastavaa henkilökuntaa 126 henkilöä (osa on osa-aikaisia). Uudenmaan työelämän alueella on työllistä ja työpaikkaa. Tarkastavaa henkilökuntaa on 80 henkilöä. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella on työllistä ja työpaikkaa. Tarkastavaa henkilökuntaa on 23 henkilöä. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen työelämän alueella työllistä ja työpaikkaa. Tarkastavaa henkilökuntaa on 23 henkilöä. Uusimaa ja Itä-Uusimaa Toimintaympäristön muutoksia on Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella arvioitu tilastotiedon, asiakaskyselyjen, tarkastajille kertyneen tiedon ja sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Uudellamaalla alueen väestö kasvaa edelleen ja keskittyy Helsingin seutukuntaan (18 kuntaa), joka myös kasvaa voimakkaasti. Väestömäärä on noin 1,50 miljoonaa eli 28 % suomalaisista. Ennusteen mukaan väestön kasvu jatkuu aina vuoteen 2040 saakka. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan väestölle on ominaista keskimääräistä korkeampi koulutustaso kuin muualla maassa. Toinen erityispiirre muuhun maahan verrattuna on ulkomaalaisten suurempi osuus. Vuonna 2008 koko maassa äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea ja ruotsia puhuvia oli 3,6 % väestöstä. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) vastaava luku oli kaksinkertainen eli yli 7 %. Venäjä on Uudenmaan väestön kolmanneksi yleisin kieli suomen ja ruotsin jälkeen. Ulkomaiden kansalaisten osuus työikäisestä väestöstä on noin 5 % ja se on yli 2,5 -kertainen muuhun Suomeen verrattuna. Selkeästi suurimmat ammattiryhmät ovat ravintola-, siivous- ja rakennus-alalta. Tämän lisäksi Uudellamaalla on kasvanut voimakkaasti ulkomaalaisten työskentely lähetettyinä työntekijöinä. Erityisesti metallialalla ulkomaalaiset työskentelevät hyvin suurelta osin lähetettyinä, mutta tarkastushavaintojen mukaan metallialalla ulkomaalaisen työvoiman määrä on taloudellisen laman myötä nopeasti vähentynyt. Rakennusalan selvitysten mukaan alan työvoimasta oli yli 20 % ulkomaalaisia vuonna Viimeisten tilastollisesti vahvistamattomien tietojen mukaan määrä lienee lisääntymässä. Työllisen työvoiman ja palkansaajien määrä on kasvanut Uudellamaalla (tilanne 2008). Valtakunnan tasolla heinäkuussa 2009 todettiin palkansaajien määrän vähentyneet taantuman seurauksena noin 4 % vastaavasta ajankohdasta vuonna Työsuojelupiirin alueen työpaikoista koko maahan verrattuna on palvelujen osuus huomattavasti suurempi ja vastaavasti alkutuotannon ja teollisuuden osuus selvästi pienempi. Erityisen merkittävä ero on Helsingin seutukunnan alueella, jossa palvelu-aloilla on työpaikoista yli 80 %. Yksityisen sektorin osuus Uudellamaalla on noin 70 %, muualla maassa se on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Erityisesti kuntasektorin osuus on Uudellamaalla selvästi muuta maata pienempi. Valtion osuus on vastaavasti hieman suurempi ollen noin 8 %. Suomen kokonaistuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT) Uudenmaan osuus on yli 35 %. Rakentaminen on vilkasta Uudellamaalla, jossa koko maan rakentamisesta tapahtuu kolmasosa. Uudellemaalle on tyypillistä myös korkean teknologian yritystoiminta. Tämän sektorin liikevaihdosta 40 % syntyy täällä. Uudenmaan työtätekevistä työskentelee noin 15 % informaatiosektorilla. Uudellemaalle on keskittynyt myös mm. tukkukauppa, ympäristönhuolto sekä toimihenkilövaltainen työ. Korkeakoulut, säätiöt ja yhdistykset ovat myös merkittäviä työnantajia. Väestön ikääntyminen lisää hyvinvointiin ja terveyteen sekä vapaa-ajan viettoon liittyvien yksilöpalvelujen kysyntää ja sitä kautta edelleen yritystoiminnan kasvua. 3

6 Työelämän rakenteellista muutosta kuvaa vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö. Tilastokeskuksen mukaan työvoimanvuokrausyritykset ovat kasvattaneet toimintaansa nopeammin kuin mitkään muut palvelualan yritykset 2000-luvulla. Eniten vuokratyövoimaa käytetään rakennusalalla sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Teollisuudessa ja muillakin palvelualoilla käyttö on lisääntynyt. Julkisella sektorilla työvoiman vuokraus on yleistynyt mm. terveydenhuollossa. Toimipaikkoja Uudellamaalla on tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan noin , joista VATI:ssa on valvontakohteita noin Näiden tietojen perusteella Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan työ-paikkojen määrän on arvioitu olevan VATIn mukaan vähintään 10 työntekijän valvonta-kohteita on noin Keskimäärin työpaikat ovat pieniä, alle 10 työntekijän paikkojen osuus on yli 80%. Alueellisesti työpaikat jakautuvat piirin alueella hyvin epätasaisesti, pääkaupunkiseudulla (Espoo, Kauniainen, Helsinki Vantaa) niistä on noin 70% ja Helsingin seudulla (pääkaupunkiseutu ja kehysalue) 90 %. Vuonna 2007 Työturvallisuuskeskuksen rekisterissä ( keskitetyn työsuojelutiedonsaannin piirissä) oli neljännes yli 10 työntekijän työpaikoista. Työtapaturmien määrä on hieman noussut. Aiemmin nousua tilastoissa selitti ainakin osittain sairaanhoidon täyskustannusvastuu-uudistus vuonna 2005 (nk. TÄKY). Tapaturmaluvut ovat jonkin verran nousseet myös uudistuksen jälkeisinä vuosina, jotka ovat taas vertailukelpoisia keskenään. Tuoreimmat luvut ovat käytössä vuodelta Kokonaismäärä kasvoi 6,6 % vuodesta 2006, yli 4 pv työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmien määrä nousi 3,7 % vastaavana aikana. Myös tapa-turmataajuus nousi hivenen vuodesta 2006 vuoteen Toimialoittaisessa vertailussa ei merkittäviä muutoksia ole tapahtunut. Tapaturmataajuusvertailussa kärjessä ovat ympäristöhuolto, rakentaminen ja eräät teollisuusalat, joiden vuosittainen järjestys vaihtelee. Tapaturmataajuus nousi eniten ei- metallisten mineraalituotteiden valmistuksessa sekä puutavara- ja puutuotteiden valmistuksessa ja pieneni selvästi ympäristöhuollossa ja posti- ja teleliikenteessä. Tapaturmasuhde on edelleen suurin rakentamisessa, autojen ja perävaunujen valmistuksessa ja metallituotteiden valmistuksen pääluokassa. Tapaturmasuhde kasvoi eniten eimetallisten mineraalituotteiden valmistuksessa, auto- ja perävaunujen valmistuksessa, perusmetallien valmistuksessa sekä muussa mineraalien kaivussa. Tapaturmasuhde laski selvästi massan, paperin jne. valmistuksessa, metallituotteiden valmistuksessa sekä ympäristönhuollossa. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä vuonna 2008 (yli 9 pv; Kela) laski hieman edellisvuodesta. Aiheuttajista mielenterveyden häiriöiden määrä nousi ja on muuta maata korkeampi. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on vastaavasti laskenut ja on muuta maata matalampi. Mielenterveyden häiriöt olivat yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy vuonna Niiden osuus kaikista eläkkeistä on selvästi muuta maata korkeampi. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy. Niiden määrä on laskenut edellisvuodesta ja on muuta maata matalampi. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Mikäli aluehallintouudistus toteutuu Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alue jakaantuu sekä Etelä-Suomen että Itä-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle siirtyy Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alueesta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat ja Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle Etelä-Savon maakunta. Tässä toiminta-alueen kuvauksessa kuvataan Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alueesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuu-alueelle siirtyvää toiminta-aluetta. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alue on kooltaan n km2, joka on n. 4 % Suomen pinta-alasta. Asukkaita alueella on (Etelä-Karjala asukasta ja Kymenlaakso asukasta) eli n. 6 % koko maan väestöstä. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väestön väheneminen jatkuu edelleen molemmissa maakunnissa, joskin aikaisempaa hitaammin. Yli 65-vuotiaiden osuus on molemmis- 4

7 sa maakunnissa jonkin verran suurempi ja alle 15-vuotiaiden osuus hieman pienempi kuin maassa keskimäärin. Työllisyysaste oli vuonna 2008 molemmissa maakunnissa maan keskiarvoa alempi (Suomi 70,6 %, Etelä-Karjala 67,4 % ja Kymenlaakso 67,0 %). Vastaavasti työttömyysaste oli molemmissa maakunnissa maan keskiarvoa hieman korkeampi (Suomi 6,4 %, Etelä-Karjala 6,6 % ja Kymenlaakso 7,7 %). Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnille on olennaista metsäteollisuuspainotteisuus ja maakuntien rajoittuminen valtakunnan rajaan. Metsäteollisuus on ylläpitänyt alueiden muuta teollisuutta, rakentamista ja palvelua. Valtakunnan raja puolestaan on lisännyt maitse ja vesitse tapahtuvaa kuljetusta ja osaltaan ylläpitänyt yksityistä palvelua ja sen työllisyyttä. Em. näkyy mm. siinä, että molemmissa maakunnissa on hieman maan keskiarvoa enemmän sekä teollisuuden, rakentamisen että kuljetuksen työpaikkoja. Palvelualojen työpaikkojen lukumäärä ei poikkea koko maan keskiarvosta lukuun ottamatta rahoitus- ja vakuutustoiminnan työpaikkoja, joita on selkeästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (Suomi 15,0 %, maakunnat 10,6 %). Molemmissa maakunnissa alkutuotannon osuus työllistäjänä on vähentynyt ja vähenee edelleen. Valvontakohteita maakunnissa on TE -keskuksen tilaston mukaan n (Etelä-Karjala valvontakohdetta ja Kymenlaakso valvontakohdetta), joista työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmässä on n (Etelä-Karjala 5990 valvontakohdetta ja Kymenlaakso 7803 valvontakohdetta). Em. tietojen perusteella on arvioitu maakunnissa olevan n valvontakohdetta. Työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmän mukaan valvontakohteista 84 % on alle 10 työntekijän valvontakohteita. Alueellisesti pääosa valvontakohteista sijoittuu molempien maakuntien työssäkäyntialueisiin; Etelä-Karjalassa Lappeenranta-Imatra alueelle ja Kymenlaaksossa Kouvolan- ja Kotka- Hamina alueille. Valvontakohteista n. 51 % on yksityisen palvelun, 12 % julkisen palvelun, 11 % sekä kuljetuksen ja varastoinnin että rakentamisen, 10 % teollisuuden ja 5 % alkutuotannon toimialoilla. Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisterin mukaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa oli vuonna 2007 työllistä työvoimaa , josta yrittäjiä oli eli n. 11 % työllisestä työvoimasta. Em. työssäkäyntirekisterin mukaan maakuntien työllinen työvoima on vuosien aikana hieman lisääntynyt (0,3 %), vaikka maatalouden ja teollisuuden työntekijämäärät ovat kyseisenä ajanjaksona vähentyneet (maatalous 12,9 % ja teollisuus 6,4 %). Teollisuuden toimialoilta on eniten työntekijämäärä vähentynyt massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksesta (30 %), vaatteiden valmistuksesta ja turkisten muokkauksesta (25 %), kumi- ja muovituotteiden valmistuksesta (15 %) sekä elintarvikkeiden ja juomien valmistuksesta (13 %). Vastaavasti työntekijämäärät ovat lisääntyneet rakentamisen sekä julkisen ja yksityisen palvelun toimialoilla. Työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmän mukaan valvontakohteissa on tällä hetkellä työntekijää. Työntekijöistä n. 22 % työskentelee alle 10 työntekijän valvontakohteissa. Em. valvontakohteista lähes 60 % on yksityisen palvelualan valvontakohteita. Työsuojeluhallinnon valvontatietojärjestelmän mukaan työntekijöistä 30 % työskentelee julkisen palvelun, 28 % yksityisen palvelun, 23 % teollisuuden, 8,5 % kuljetuksen ja varastoinnin, 8 % rakentamisen ja 2,5 % alkutuotannon toimialoilla. Työelämän rakenteellista muutosta maakuntien alueella kuvaa sekä ulkomaalaisen että vuokratyövoiman lisääntyvä käyttö. Tilastokeskuksen mukaan työvoimanvuokrausyritykset ovat kasvattaneet toimintaansa nopeammin kuin mitkään muut palvelualan yritykset 2000-luvulla, tosin tällä hetkellä olevan taloudellisen laman myötä työvoimanvuokrausyritysten toiminta on ainakin tilapäisesti vähentynyt toiminta-alueella. Eniten vuokratyövoimaa on käytetty rakennusalalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Ulkomaalaista työvoimaa on eniten toiminta-alueella kaupan-, majoitus- ja ravitsemisalan-, kuljetuksen, rakentamisen sekä alkutuotannon toimialoilla. 5

8 Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alueella kaikkien sattuneiden työpaikkatapaturmien lukumäärät ovat nousseet 7,8 % vuosien välisenä aikana (vuonna 1996 sattui työtapaturmaa ja vuonna 2007 sattui työtapaturmaa). Ainakin osittain em. kokonaismäärän nousua tilastoissa selittää sairaanhoidon täyskustannusvastuu-uudistus vuonna 2005 (nk. TÄKY). Toimintaalueella sattuneiden työtapaturmien kokonaislukumäärä on kuitenkin tilastouudistuksen jälkeisinä vuosina kääntynyt laskuun. Sattuneiden työpaikkatapaturmien kokonaismäärä laski kyseisenä vuodesta 2006 vuoteen ,9 %. Piirin toiminta-alueella vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työtapaturmien lukumäärät ovat laskeneet 4,2 % vuosien välisenä aikana (vuonna 1996 sattui 5006 ja vuonna 2007 sattui 4797 vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työtapaturmaa). Työsuojelupiiriin tulleiden tapaturmailmoitusten perusteella on arvioitu, että piirin alueella sattuneista työtapaturmista n. 60 % on sattunut Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella ja n.40 % Etelä- Savon alueella. Vuosina työsuojelupiirin toiminta-alueen tapaturmataajuuden keskiarvo on ollut koko maan tapaturmataajuuden keskiarvoa hieman korkeampi (piiri / koko maa 34-40). Tapaturmataajuuden perusteella piirin toiminta-alueella tapaturmavaarallisemmat toimialat ovat rakentaminen, metallituotteiden valmistus, puutavaran ja puutuotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus, ei metallisten mineraalituotteiden valmistus ja kuljetus. Myös tapaturmasuhteen keskiarvo on piirin alueella ollut koko maata korkeampi vuosina (piiri 29,5-33,2 / koko maa 25,2-28,0). Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin alueelta ilmoitettiin vuonna 2006 ammattitautiepäilyjä ja todettuja ammattitauteja yhteensä 647. Tautiryhmittäin tarkasteltuna määrällisesti eniten todettiin meluvammoja ja työperäisiä rasitussairauksia. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa eniten todettiin melun, ihosairauksien ja rasitusvammojen aiheuttamia ammattitauteja. Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alueella korvattujen sairauspäivien kokonaismäärä on vuonna 2007 hieman laskenut 2000-luvun alusta. Eniten sairauspäiviä korvattiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja toiseksi eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Sairauspäivärahapäiviä / palkansaaja oli piirin alueella enemmän kuin maassa keskimäärin (piiri 7-8 päivää / palkansaaja / koko maa 5-6 päivää / palkansaaja). Tuki- ja liikuntaelinsairaudet on ollut yleisin ja mielenterveyden häiriöt toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy 2000-luvulla. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista eläkkeistä on muuta maata korkeampi. Kanta-Häme ja Päijät-Häme Työllisistä Päijät-Hämeessä on ja Kanta-Hämeessä. Taantuman seurauksena työllisten määrä on vähentynyt vuoteen 2008 verrattuna Päijät-Hämeessä 6,7% ja Kanta-Hämeessä 3,4%. *) *)Työvoimatilasto 2009, Tilastokeskus Työpaikat ja väestö keskittyvät maakuntien keskuksiin Hämeenlinnaan ja Lahteen. Muita elinkeinokeskittymiä ovat Kanta-Hämeessä Riihimäki ja Forssa. Vastaavia Päijät-Hämeessä ovat Heinola, Hollola, Nastola ja Orimattila. Teollisuuden osuus työpaikoista on molemmissa maakunnissa yli 10%. Merkittäviä teollisuuden aloja ovat metalli- ja puualat. Metallialojen osuus teollisuuden työpaikoista on molemmissa maa-kunnissa yli 20% ja puualojen yli 10%. Rakentamisen osuus työpaikoista on noin 12% molemmissa maakunnissa. Terveys- ja sosiaalipalvelujen osuus on noin 6% ja kuljetuksen ja varastoinnin 9% molemmissa maakunnissa. Valtaosa työpaikoista on pieniä alle 10 työntekijän työpaikkoja, sillä niiden osuus Kanta-Hämeessä on 84% ja Päijät-Hämeessä 87%. Yli 50:n työntekijän valvontakohteiden määrä on 3%. Henkilöstöstä yli 60% työskentelee yli 50 työntekijän yrityksissä. 6

9 Vähintään 4 päivän sairauspoissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä Päijät-Hämeessä on noussut 7% vuoden 2006 tasosta 2074 tasolle 2224 vuonna Kanta-Hämeessä on yleisestä kehityksestä poiketen tapahtunut määrän laskua 1,7% tasosta 1624 vuonna 2006 tasolle 1596 vuonna Päijät- Hämeen tapaturmasuhde on vuonna , 4, Kanta-Hämeen 25,7 ja koko maan 26. Ammattitautien määrä Päijät-Hämeessä vuonna 2007 oli 206 eli 3,2% kaikista ja Kanta-Hämeessä 170 eli 2,7% kaikista. Ilmaantuvuus oli molemmissa maakunnissa pienempi kuin koko Suomen vastaava. Vastaavasti kuin koko maassa yleisimmät ammattitaudit molemmissa maakunnissa olivat meluvammat, rasitussairaudet ja ihotaudit Työn ja työolojen haitallisen kuormituksen ehkäisy Uusimaa ja Itä-Uusimaa Runkosopimuksen mukaan työn ja työolojen aiheuttaman haitallisen kuormituksen tavoitealueen valvonnassa on painottunut hallintajärjestelmien valvonta ja toimivien käytäntöjen varmistaminen. Toimivia järjestelmiä on valvottu asiakasväkivallan uhan, haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun, käsin tehtävien nostojen ja siirtojen osalta sekä toistotyössä. Tiimien raporttien ja strategisen tiedon perusteella toimivat järjestelmät olivat valvotuissa kohteissa keskimäärin kunnossa: asiakas-väkivallan uhka 75 %:ssa ja häirinnässä ja epäasiallisessa kohtelussa 80 %:ssa. Käsin tehtävissä nostoissa vastaava keskiarvo on 60 % ja toistotyössä 65 %. Toimialakohtaiset erot ovat suuria. Työhyvinvointiin liittyvien (häirintä, epäasiallinen kohtelu, väkivallan uhka, haitallinen kuormitus) asiakasaloitteiden määrä on ollut tasaisesti kasvussa 2000 luvulla; asiakasaloitteita on vuositasolla noin Työhyvinvoinnin asiakasaloitteista häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta tulee noin 30 % julkiselta sektorilta ja syrjintään liittyvät asiakasyhteydenotot 85 % yksityiseltä sektorilta. Asiakaskysynnässä ei ole tapahtunut nyt sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta suunnata viranomaisaloitteista toimintaa oleellisesti uudella tavalla. Kuitenkin koska työhyvinvointiin liittyviä yhteydenottoja tulee kaikilta toimialoilta, on perusteltua että kaikilla viranomaisaloitteisilla tarkastuksilla, milloin se on tarkastuksen luonteen perusteella tarkoituksenmukaista, valvotaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyviä toimintakäytäntöjä. Yhdenvertaisuuslain osalta Uudenmaan työsuojelupiirin alueelta on valvottu työpaikkailmoituksia vuodesta 2008 alkaen. Työpaikkailmoituksiin liittyvää selvitystä on pyydetty vuonna työnantajalta koskien 234 avoinna ollutta työpaikkaa. Näistä 42 valvontakohteesta vain viidelle ei annettu toimintaohjeita liittyen syrjinnän kieltoon työpaikkailmoituksissa. Syrjivinä perusteina esiintyi yleisimmin kieli (13 kpl), uskonto (10 kpl), ikä (9 kpl), ulkonäkö (3 kpl). Toiminnan muutoksia työpaikkailmoituksissa on valvottu seuraamalla ilmoittelua annettujen toimintaohjeiden jälkeen. On voitu todeta, että syrjivät perusteet on poistettu ilmoituksista tai yrityksen kotisivuilla olevista hakulomakkeista. Valvonnassa on tehty yhteistyötä vähemmistövaltuutetun kanssa. Yhdenvertaisuuslain valvontaa on tarpeellista jatkaa edellä kuvatulla tavalla suunnaten. Uudellamaalla näyttää tuki- ja liikuntaelinsairauksien (tules) osuus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä kääntyneen lievästi laskuun. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyden aiheuttajina olivat suunnilleen samalla tasolla 2007 ja 2008, mutta niiden osuus on noussut vuodesta 2005 vajaat 4 %. Työolobarometri 2008 mukaan koettu väkivallan uhka on samalla tasolla kuin v eli se ei ole jatkanut yleistymistään, mutta ei ole myöskään vähentynyt. Väkivallan kohteeksi jouduttiin pääasiassa asiakkaiden taholta. Joku on joutunut ainakin kerran väkivallan kohteeksi 15 prosentilla työ-paikoista. Kuntien työpaikoilla luku oli 30 %:a.valtion työntekijöistä 21 prosenttia koki asiakkaiden taholta tullutta väkivaltaa. Teollisuudessa luku oli pienin, vain 2 %:a ja se tuli pelkästään työtovereiden taholta. Naiset havaitsivat kaksi kertaan miehiä useammin väkivaltaa työpaikoillaan. Väkivallan tai sen uhan kohteeksi itse oli joutunut 7 5 %:a palkansaajista. Kuntien työntekijöistä osuus oli 15 %:a ja valtiolla 10 %:a. Toimialoista koulutuksen toimialalla väkivalta ja sen uhka on yleistynyt vuoteen 2003 verrat- 7

10 taessa. Jopa 42 % alan palkansaajista koki väkivallan kohteeksi joutumisen selvänä vaarana ja ajatteli sitä silloin tällöin. Kelan tilastollisen vuosikirjan 2007 lukujen mukaan voidaan selkeästi havaita, psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnan merkitys on noussut perinteisen työsuojelun rinnalle. Työssä jatkamiseen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat nousevat esiin erityisesti toimihenkilövaltaisilla työpaikoilla. Vaikeita tai epämukavia asentoja esiintyi 31 prosentilla palkansaajista (n palkansaajasta), ja toistuvia yksipuolisia liikkeitä 28 prosentilla. Raskaita nostamisia liittyi palkansaajista niin ikään 28 prosentin työhön. Melko tai erittäin paljon rasitusta aiheuttavat, vaikeat ja epämukavat työasennot ovat lisääntyneet majoitus- ja ravitsemustoiminnassa verrattuna aikaisempiin vuosiin. Rasitusta aiheuttavien toistuvien ja yksipuolisten liikkeiden osalta muutos on tapahtunut muussa teollisuudessa, elektroniikkateollisuudessa sekä vuokraus-, tutkimus - ja liike-elämän palveluissa. Vuonna 2008 toistuvat, yksipuoliset työliikkeet aiheuttivat muussa teollisuudessa erittäin tai melko paljon rasitusta 24 prosentille palkansaajista. Melko tai erittäin paljon rasitusta aiheuttavat raskaat nostamiset ovat vähentyneet majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä entisestään koulutuksessa ja vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palveluissa. Fyysisiä haittatekijöitä liittyi yksitoikkoisina ja ruumiillisesti raskaina pidettyihin töihin. Näissä töissä työtahdin koettiin kiristyneen viime vuosina enemmän kuin keveämmiksi koetuissa ja monipuolisimmissa töissä. Kiireen koettiin myös rasittavan enemmän raskaissa töissä. Vaikeista ja epämukavista työasennoista kärsittiin terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimialalla, rakentamisessa, metalliteollisuudessa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Elintarviketeollisuudessa tois-tuvat, yksipuoliset työliikkeet sekä raskaat nostamiset aiheuttivat toimialoista eniten haittaavaa rasitusta. (Lähde: Psykosos. työolotekijöiden muutos , Väliraportti, ei julkaistu). Tilastotarkastelun, tiimien yleiskuvausten ja vuoden 2008 valvontatulosten perusteella voidaan päätellä, että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan runkosopimuskaudeksi suunniteltuun työn ja työolojen haitalliseen kuormituksen ehkäisyn valvontastrategiaan (suuntaaminen, välineet, tuottavuus) ei ole tullut esille oleellista muutostarvetta. Runkosopimuskauden suunnitelman mukaisesti vuosina valvottavaksi tulee kouluala (TOL ), oikeustoimi (8423) ja julkishallinto, yhdistykset ja säätiöt ja pankki- ja vakuutustoiminta. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Työn ja työolojen aiheuttaman haitallisen kuormituksen valvonta on kohdistunut tulosopimuksessa sovittujen toimialojen lisäksi työnvälitystoimintaan asiakasväkivallan uhan hallinnan osalta ja alkutuotantoon käsin tehtävien nostojen osalta. Valvonnassa on varmistettu hallintajärjestelmien olemassaolo ja toimiviin käytäntöihin asiakasväkivallan uhan, haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun, käsin tehtävien nostojen ja siirtojen sekä toistotyön osalta. Mahdollisimman suuren yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi valvonta on kohdistettu työntekijämäärältään suu-rimpiin valvontakohteisiin. Valvontatietojärjestelmän mukaan valvonta on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa kohdistunut % sovittujen toimialojen vähintään 5 työntekijän valvontakohteista ja % toimialojen työntekijöistä. Toimivat järjestelmät olivat keskimäärin kunnossa asiakasväkivallan uhan osalta 65 %:ssa valvonnan kohteena olleista valvontakohteista, käsin tehtävät nostojen ja siirtojen osalta 66 %:ssa valvonnan kohteena olleista valvontakohteista ja toistotyön osalta 67 %:ssa valvonnan kohteena olleista valvontakohteista. Työhyvinvointiin liittyviä asiakasyhteydenottoja on seurattu tarkemmin parin viimeisen vuoden ajan. Häirintään, epäasialliseen kohteluun, haitalliseen kuormitukseen, väkivallan uhkaan liittyviä asiakasyhteydenottoja on vuosina ollut / vuosi, joista n. 60 % liittyy koettuun häirintään tai epäasialliseen kohteluun. Häirintään tai epäasialliseen kohteluun liittyneistä asiakasyhteydenotoista n % on tullut julkisen hallinnon toimialoilta ja n. 30 % yksityisen palvelun toimialoilta. 8

11 Häirintään tai epäasialliseen kohteluun liittyneistä asiakasyhteydenotoista n. 1/3-osa on johtanut tarkastajan tekemään selvitykseen / tarkastukseen. Työhönotossa ja työssä koettuun syrjintään liittyvät asiakasyhteydenotot ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Työn ja työolojen aiheuttaman haitallisen kuormituksen valvonnassa ja asiakasyhteydenotoissa ei ole tapahtunut sellaisia oleellisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta suunnata viranomaisaloitteista toimintaa uudella tavalla. Kanta-Häme ja Päijät-Häme Asiakasväkivallan uhan hallinta on koko ajan suhteellisesti ottaen parantunut, ja tällä hetkellä hallinnassa on puutteita noin 12%:ssa tarkastetuista kohteista. Eniten puutteita on todettu kaupan ja toiseksi eniten terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden työpaikoilla. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta tarkastetuilla työpaikoilla on parantunut etenkin niillä toimialoilla, jotka ovat pitkään olleet häirinnän osalta tarkastusten kohteina. Puutteita esiintyy noin 17%:ssa tarkastetuista työpaikoista. Eniten puutteita on todettu teollisuudessa, jossa asia ei aiemmin ole ollut suunnitellun toiminnan kohteena. Käsin tehtävien nostojen ja siirtojen hallinta on parantunut, ja tällä hetkellä toimintaohjeita tai kehotuksia asian hallinnan parantamiseksi annetaan noin 12%:lle tarkastetuista valvonnan kohteista. Eniten ongelmia on esiintynyt kaupan ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Toistotyötä esiintyy edelleen melko paljon, mutta vain pienelle osalle (alle 3%) tarkastetuista työpaikoista on osattu antaa toimintaohjeita tai kehotuksia hallinnan parantamiseksi. Käyttöönotettavista uusista keinoista on pulaa, sillä toistotyön aiheuttamien ongelmien torjuntaan ei ole löydetty toimivia keinoja lukuun ottamatta osin rasitusvammoja. Rasitusvammojen torjunta on jo aiempina vuosina onnistunut hyvin, mutta jatkossa on vaikea edetä. Tämä johtuu käyttöönotetun teknologian puutteiden korjauksien suurista kustannuksista, ja kuten edellä on todettu osin vaikeudesta löytää keinot ongelmien ratkaisemiseksi Työtapaturmien torjunta Uusimaa ja Itä-Uusimaa Työtapaturmien määrä on yli kymmenen vuoden myönteisen kehityksen jälkeen kääntynyt lievään kasvuun vuosien 2005 ja 2006 aikana.. Muutosta selittää työtapaturmavakuutustoiminnassa tapahtunut täyskustannusuudistus (ns. TÄKY-muutos). Muutokset julkisen sektorin hoitotoimenpiteiden laskutuskäytännössä ovat tuoneet vakuutuslaitosten korvattaviksi uusia tapauksia, jotka aiemmin ovat jääneet ilmoittamatta vakuutusyhtiöille. Täky-muutoksen vaikutus selittää kuitenkin määrän kasvusta vain osan. TVL:n arvion mukaan sen vaikutus on noin 7-8 %. Vuoden 2007 tiedot näyttävät tapaturmakehityksessä taas lievää laskua tapaturmataajuuden mukaan arvioituna. 9

12 TVL:n tapaturmapakin mukaan työtapaturmia esiintyy runsaasti rakentamisen ja teollisuuden lisäksi logistiikan toimialueella sekä kuntasektorilla. Logistiikan toimialueella esimerkiksi sattui paljon tapaturmia kuorma-autonkuljettajille, terminaalityöntekijöille ja satamien ahtaajille. Kuntasektorin tapaturmista merkittävä osa sattui terveydenhuollon henkilöstölle. Majoitus- ja ravitsemisalalla sattui paljon tapaturmia keittiöhenkilöstölle ja tarjoilijoille. Myös palo- ja pelastustyössä sattuu paljon tapaturmia. kuntasektori kiint.-, vuokraus- ja tutk.palv. kuljetus ja varastointi tukku- ja vähittäiskauppa rakentaminen teollisuus Kaaviossa kuvataan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien tapaturmakehitystä kaikkien tapaturmien osalta. Tapaturmien lisääntymistä on pidetty tyypillisenä taloudellisen nousukauden ilmiönä varsinkin perinteisillä tapaturmavaarallisilla aloilla kuten teollisuudessa, rakentamisessa ja kuljettamisessa. Selittävinä tekijöinä on tällöin pidetty yleistä kiirettä, kokemattomien työntekijöiden tuloa työmarkkinoille, turvallisuuden hallintajärjestelmien toimivuuden heikkenemistä ym. Näyttää siltä, että viime vuosina työpaikkakulttuuriin on ilmaantunut uusia tapaturmia lisääviä piirteitä. Tarkempaa analyysiä valvonnan kehittämiseksi voisivat vaatia esim. monikulttuurisuuden lisääntyminen työelämässä, riskinotto työssä, turvallisuusohjeiden soveltumattomuus käytäntöön ja siitä seuraava ohjeiden sivuuttaminen. Työsuojelupiiriin tutkittavaksi tulleista tapaturmista n. 75 % sattuu rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetusalalla. Näiden vakavien työtapaturmien määrä nousi ensimmäisen kerran vuonna 2006 yli

13 tapaukseen, kun tyypillinen tapausten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin Vuonna 2007 tapaturmailmoituksia työsuojelupiiriin tuli ilmoitus 316 tapaturmasta. Ulkomaalaisten osuus työsuojelupiirin tutkittavaksi tulleissa tapaturmissa on jatkuvasti nousussa. Ulkomaalaisen työvoiman (ja erityisesti vuokratyövoimana työskentelevät ns. lähetetyt työntekijät) työskentelevät usein hyvin tapaturmavaarallisissa ammateissa, ja tapaturmien torjuntaa vaikeuttaa usein puutteellinen kielitaito, lähtömaan erilainen turvallisuuskulttuuri ym. Tapaturmien torjunnan painoalueelle kohdistuvaa valvontaa tekivät työsuojelupiirissä seuraavat tiimit tai hankeryhmät: teollisuus, merenkulku, maantiekuljetus, metalliteollisuus, rakennus, ja ympäristönhuolto. Seuraavat työpaikkojen hallintajärjestelmiä ja työoloja koskevat arviot perustuvat pääosin näiden tiimien työpaikkatarkastuksilta keräämiin tietoihin. Työoloista on kerätty tarkemmin tietoa olosuhdemittareilla metalli-, elintarvike- ja rakennusaloilla. Näillä aloilla ovat työolot parantuneet viime vuosina. Niillä toimialoilla, joissa mittareita ei ole käytetty, on vain suuntaa antavia arvioita työ-olosuhteiden kehittymisestä. Esimerkiksi ympäristönhuollon toimialalla näyttää siltä, että työsuojelun- ja turvallisuusjärjestelmien kautta on yrityksissä saatu muutoksia työoloissa. Tapaturmavaarallisilla aloilla turvallisuuden hallintajärjestelmät ovat tasaisesti parantuneet, mutta järjestelmien toimivuudessa on edelleen puutteita, joihin tulee valvonnassa nyt keskittyä. On ilmeistä, että niillä toimialoilla, joilla työolosuhteet ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, on tapahtunut vastaavaa kehitystä hallintajärjestelmissä. Tapaturmavaarallisten alojen valvontaa on syytä jatkaa vähintäänkin nykyisellä tasolla. Työpaikkavalvonta kohdistuu sekä työpaikan turvallisuuden hallintamenettelyjen valvontaan että työpaikan työoloihin. Molemmat elementit on syytä olla mukana käytännön valvontatilanteessa erityisesti tapaturmavaarallisilla aloilla. Tapaturmantorjunnan näkökulmaa voidaan käyttää laajemminkin työhyvinvoinnin kehittämisessä. Käsin tehtävien raskaiden nostojen ja väkivaltatilanteiden seuraukset ovat usein tapaturmia, joiden torjunnan suunnitteluun tapaturmatutkinnan keinoin tulisi jatkossa paneutua. Tapaturmavaarallisilla aloilla hallintajärjestelmien toimivuutta voidaan todentaa olosuhdearviointien ja havainnointimittareiden avulla. Teollisilla toimialoilla ja rakentamisessa on syytä käyttää olosuhdemittareita tapaturmavaarojen tunnistamiseksi, poistamiseksi ja muutoksen seuraamiseksi. Myös muilla toimialoilla voidaan käyttää olosuhdemittareita. Sellaisten tapaturmatekijöiden joiden selvittäminen havainnoimalla on vaikeaa (esim. häiriötilanteet), on käytettävä muita valvontamenetelmiä. On tärkeää, että valvonnan sisältö räätälöidään toimialakohtaisesti. Torjuntatyön sisällön määrittämiseksi on syytä selvittää esimerkiksi tapaturmapakista tarkemmin valvonnan tarkemmat kohteet ja sisältö (minkälaisista tapaturmista on kysymys). Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Työtapaturmien torjunta on kohdistunut tulossopimuksessa sovittujen toimialojen lisäksi painamiseen ja siihen liittyviin palveluihin, moottoriajoneuvojen huoltoon ja korjaukseen sekä palo- ja pelastustoimeen. Toimialoilta valittujen valvontakohteiden ja yhteisten työpaikkojen valvonta on kohdistunut sekä turvallisuuden hallintajärjestelmien olemassaolon valvontaan että valvontakohteen työoloihin. Turvallisuuden hallintajärjestelmien toimivuutta on arvioitu työolosuhdemittareiden avulla. Mahdollisimman suuren yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamiseksi valvonta on kohdistettu työntekijämäärältään suurimpiin valvontakohteisiin. Valvontatietojärjestelmän mukaan valvonta on Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa kohdistunut 40 % sovittujen toimialojen vähintään 5 työntekijän valvontakohteista ja 50 % toimialojen työntekijöistä. Toimivat järjestelmät olivat keskimäärin kunnossa 50 %:ssa valvonnan kohteena olleista valvontakohteista. Työtapaturmien torjunnan valvonnassa 11

14 ei ole tapahtunut sellaisia oleellisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta suunnata viranomaisaloitteista valvontaa toisin. Kanta-Häme ja Päijät- Häme Tapaturmavaarallisille aloille on suunnattu voimavaroja yli 40% viranomaisaloitteiseen toimintaan käytetyistä voimavaroista. Parantamisen varaa tapaturmariskien hallinnassa on edelleen paljon, sillä noin 35%:lle tarkastetuista työpaikoista on annettu toimintaohjeita ja/tai kehotuksia hallinnan parantamiseksi. Etenkin pienillä työpaikoilla, joita on valtaosa valvonnan kohteista, ei ole riittävää asiantuntemusta vaarojen selvittämiseen ja arviointiin, eikä ulkopuolista asiantuntija-apua haluta käyttää. Tarkastajakunta on laajasti opiskellut tarkastajien työvälineeksi kehitetyn ns. Halmeri -tarkastuksen. Sitä on myös käytetty tarkoituksensa mukaisesti työvälineenä työpaikkatarkastuksilla. Työpaikan sisäisten tarkastusten välineiksi kehitettyjä TR - mittareita ja Elmeri+ mittaria on käytetty tulossopimuksiin kirjatussa laajuudessa. Ne soveltuvat hyvin käyttötarkoitukseensa työympäristökilpailuihin ja työpaikan sisäisen valvonnan välineiksi. Työpaikkojen luokittelua varten kehitettyä Valmeri - menetelmää ei ole käytetty, koska on arvioitu osatun valita valvontakohteet ilman sitäkin vaikuttavuuden näkökulmasta riittävällä tarkkuudella Työelämän pelisääntöjen valvonta Uusimaa ja Itä-Uusimaa Ylitöitä tekevien palkansaajien määrä laski selvästi vuosituhannen vaihteen jälkeen, mutta se kääntyi nousuun vuoden 2003 aikana. Vuonna 2007 ylitöitä teki 51 % palkansaajista, mitä lukua voidaan pitää korkeana. Korvauksettomien ylitöiden määrä näytti vähentyneen vuosina , mutta on jälleen hitaasti nousemassa ollen pelkästään korvauksettomina 7 % vuonna Lisäksi 6 % teki ylitöitä vapaana tai rahana korvattujen lisäksi. Elo-syyskuussa vuonna 2007 ylitöitä tekeviä palkan-saajia oli eniten teollisuudessa ja kunnissa, molemmissa 52 %. Teollisuuden ylityöt ovat nousseet vuodesta 2005, jolloin ylitöiden määrä oli 45 % (vuonna 2006 luku oli 50 %). Kuntien osalta ylitöiden määrä on noussut selvästi ollen 45 % vuonna Valtion ylitöiden määrä on samoin noussut 38 %:sta 46 %:iin vuosina Yksityisillä palvelualoilla ylitöiden määrä oli 51 % vuonna Ylitöiden määrä on siis kasvanut selvästi kaikilla sektoreilla ja erityisesti julkisella sektorilla edellisiin vuosiin verrattuna. Nyt ollaan lähellä vuoden 2000 tasoa, jolloin ylitöiden määrä oli korkeimmillaan tällä vuosikymmenellä. Työsuojelupiirissä työaikalakia valvottiin viranomaisaloitteisissa teollisuuden, rakennusalan, majoitusja ravitsemisalan, kuljetusalan, julkishallinnon, vähittäiskaupan, seurakuntien ja sosiaali- ja terveysalan, metallin ja kiinteistöhoitoalan työsuojelutarkastuksissa. Teollisuuden toimialoilla työajan hallinta on pääsääntöisesti kunnossa, muilla toimialoilla tavallisia puutteita ovat mm. työaika- ja palkkakirjanpidon mukaisten erittelyjen epäselvyys, lainmukaisten ylityömäärien ylitys ja liukuma-kertymien ylitykset (harmaa ylityö). Etenkin toimihenkilöiden osalta eräillä aloilla ns. harmaa työ ja sen hallinta sekä suhde työn kuormittavuuteen asettaa haasteita valvonnalle ja on suurelta osin valvonnan ulottumattomissa. Ulkomaalaisten työnteko-oikeutta ja työsuhteen ehtoja on valvottu pääasiassa rakennus-, siivous-, kuljetus- ja ravintola-aloilla sekä metalliteollisuudessa. Ns. luvattomia työntekijöitä ei kuitenkaan tarkastuksilla ole yleensä löydetty. Esimerkiksi vuonna 2007 tarkastuksilla tavoitettiin noin 2500 ulkomaalaista työntekijää, joista ainoastaan viidellä ei ollut tarvittavaa työnteko-oikeutta. Työnantajan velvoitteiden noudattamisessa on kuitenkin ollut paljon puutteita erityisesti pienehköissä työ-paikoissa. Syyteilmoituksia on jouduttu tekemään erityisesti työsyrjinnästä, ulkomaalaisen työvoiman luvattomasta käytöstä ja työterveyshuollon laiminlyönnistä. 12

15 Tilaajavastuulakia on valvottu tehokkaasti elokuusta Valvontaa on suunnattu erityisesti rakennus-, logistiikka-, majoitus- ja ravintola-aloille sekä metalliteollisuuteen ja julkishallintoon. Tarkastuksista 65 prosentissa havaittiin puutteita. Noin puolessa tarkastetuista sopimuksista oli puutteita selvityksessä työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta ja kaupparekisteriotteessa. Laiminlyöntimaksuja on määrätty toistaiseksi n. 12 % tilaajista. Jatkossa logistiikka-alan valvonta jäisi yksittäisten tarkastusten varaan, koska valvonnassa on todettu, että sopimuskumppanit ovat yleensä yksityisiä elinkeinoharjoittajia ja ettei ns. kabotaasiliikenteen ongelmiin pystytä vaikuttamaan tilaaja-vastuulain valvonnalla. Uutena valvonnan kohteena olisi metsänhoitoala alalla esiin tulleiden ongelmien vuoksi. Määräaikaisten työsopimusten käyttöä on valvottu vuokratyöhankkeessa vuodesta 2007 alkaen. Valvontahanke päättyy vuoden 2009 lopussa. Hankkeen tuloksia on tarkasteltu marraskuussa 2009 loppuseminaarissa. Jatkossa määräaikaisten työsopimusten käyttöä valvotaan osana muuta valvontaa; vuonna 2010 julkishallinnossa ja sosiaali- ja terveyden-huollossa sekä koulutuksessa. Autonkuljettajien työ- ja lepoaikojen valvontaa jatketaan ja ajopäivien tarkastusmääriä lisätään. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa on vuoden 2005 elokuusta alkaen valvottu ulkomaalaisten työntekijöiden tietojen säilyttämisvelvollisuutta ja työsuhteiden vähimmäisehtoja 241 tarkastuksella. Valvonnan kohteena on ollut 179 valvontakohdetta. Valvonta on kohdistunut rakentamisen, majoitus- ja ravitsemisalan, siivouksen, perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen, kuljetuksen ja alkutuotannon valvontakohteisiin. Ulkomaalaisten työntekijöiden tietojen säilyttäminen on ollut kunnossa 64 % valvotuista kohteista ja työsuhteiden vähimmäisehdot 69 % valvotuista kohteista. Lisäksi ulkomaalaisvalvonnassa on valvottu lähetettyjen työntekijöiden edustajan asettamis-velvollisuutta ja edustajan tietojen säilyttämisvelvollisuutta. Valvonta on kohdistunut 16 valvonta-kohteeseen. Edustajan asettamisvelvollisuus on ollut kunnossa 44 %:lla ja tietojen säilyttämisvelvollisuus 13 %:lla valvonnan kohteena olleista valvontakohteista. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa on ajo- ja lepoaikavalvonnassa tarkastettu vuodesta 2004 alkaen kaikkiaan kuljettajatyöpäivää. Valvonta on toteutettu pääosin yritysvalvontana. Yritysvalvontana tarkastettuja kuljettajatyöpäiviä on ollut ja maantiellä tarkastettuja kuljettajatyöpäiviä Vuosittain työsuojelupiirille asetetut ajo- ja lepoaikavalvontaan liittyneet tarkastusmäärätavoitteet ovat ylittyneet. Määräaikaisten työsuhteiden valvontaa on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa toteutettu asiakasaloitteisena valvontana sekä muun viranomaisaloitteisen valvonnan yhteydessä. Asiaa on käsitelty 87 tarkastuksella. Valvontatietojärjestelmään kirjattujen työympäristöominaisuuksien mukaan 93 %:lla valvontakohteista määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvät asiat ovat olleet kunnossa. Työsuhteen määräaikaisuuteen liittyviä asiakasaloitteita oli on ollut 1½-vuoden aikana muutamia. Vuokratyövoiman valvonta on käynnistynyt vasta kuluvana vuonna. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa on työaikakirjanpidon lainmukaisuutta arvioitu muun viranomaisaloitteisen valvonnan yhteydessä 1595 valvontakohteessa, joilla työskentelee yhteensä noin työntekijää. Työaikakirjanpito on ollut kunnossa 84 %:lla valvotuista kohteista. Työaikakirjanpidon lisäksi on valvottu ylityösäännösten noudattamista 1440 valvontakohteessa, joissa työskentelee työntekijää. Ylityösäännösten noudattaminen on ollut kunnossa 87 %:lla valvotuista kohteista. 13

16 Kanta-Häme ja Päijät-Häme Ulkomaalaisen työvoiman työnteko-oikeudessa on todettu puutteita noin 11%:ssa niistä työpaikoista, joissa on ollut ulkomaalaista työvoimaa. Palkkauksesta ei saada tietoa tai siinä on puutteita noin 16%:ssa tarkastetuista työpaikoista. Ulkomailta tulevan työvoiman työsuhteen ehtojen valvonnan vaikuttavuus perustuu saatuihin asiakirjoihin, eikä niiden uskottavuutta voi valvoa. Autonkuljettajien ajo- ja lepoaikavalvonnan vaikuttavuuden parantaminen edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia niin, että työaikarikosten seuraamuksilla olisi nykyistä voimakkaampi ennakolta ehkäisevä vaikutus. Rikkomuksia on edelleen paljon. Määräysten mukaisia taukoja ei pidetä tai ne ovat liian lyhyitä. Myös päivittäisiä ajoaikoja ylitetään eikä päivittäisiä lepotaukoja pidetä. Määräaikaisiin työsuhteisiin kohdistuvassa valvonnassa on todettu, että valtaosin (88%) työsuhteiden perusteet määräaikaisuudelle ovat kunnossa. Vuokratyövoimaa on valvottu kattavasti. Työaikalainsäädännön valvonnassa tarkastusten tulokset osoittavat, että ylityökirjanpidossa on puutteita noin 8%:ssa tarkastetuista työpaikoista ja ylityömäärien rikkomuksia esiintyy noin 5%:ssa, eniten kuljetusalalla ja toiseksi eniten teollisuudessa. Koneiden, laitteiden, henkilönsuojainten ja kemikaalien hankinnoissa noudatettavien turvallisuussäännösten noudattamisessa on todettu puutteita noin 5%:ssa tarkastetuista työpaikoista Asiakaskysyntä Uusimaa ja Itä-Uusimaa Työsuojelupiirille on tullut vuosittain noin asiakasyhteydenottoa. Erilaiset työsuhteisiin liittyvät asiat ovat muodostaneet noin 2/3 työsuojelupiirin asiakaskysynnästä ja loput 1/3 ovat liittyneet työympäristökysymyksiin. Määrä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut selvässä nousussa. Alkuvuoden tietojen perusteella tänä vuonna tänä vuonna arvioidaan tulevan kaikkiaan aloitetta. Aloitteet painottuvat entistäkin selvemmin työsuhdeasioihin. Sekä työympäristö- että työsuhdepuolen asiakasaloitteisessa valvonnassa syrjintää ja muuta huonoa työkohtelua kuten häirintää koskevat asiakasaloitteet lisääntyivät vuoden 2003 alusta lähtien. Tämän jälkeen näitä asioita koskevien asiakasaloitteiden määrä vakiintui merkittäväksi asiaryhmäksi. Vuonna 2009 työhyvinvointiin liittyvän asiansa on saattanut vireille elokuun mennessä 140 asiakasta. Koko vuonna 2007 tyhy-aloitteita tuli vireille 164. Näistä valtaosa on tullut edelleen julkiselta sektorilta, palvelualoilta sekä erilaisista säätiöistä sekä yksityisen sektorin pienistä yrityksistä. Työhyvinvointiasioiden sisällä syrjintäasiat ovat lisääntyneet. Työsyrjintään liittyviä aloitteita on tullut tämän vuoden elokuun puoleen väliin mennessä jo enemmän kuin koko viime vuoden aikana. Tyhy-asioiden asialuokan sisällä työsyrjinnän suhteellinen osuus on kasvanut; aiemmin ¼ aloitteista liittyi työsyrjintään luvun ollessa vuonna /3. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun asiakasaloitteista tulee eniten julkishallinnosta (30 %) ja työsyrjintäaloitteet pääsääntöisesti yksityiseltä sektorilta (85 %). Työsuhdeasioissa useimmin toimenpiteitä aiheuttavat työtodistuksen tai palkkalaskelman antamatta jättäminen. Näiden määrä on myös noussut vuodesta Näitä on selvästi yli puolet asioista. Muut asiat eivät lukumäärältään ole merkittäviä varsinkaan, kun monet niistä eivät johda toimenpiteisiin. Toimialoittain toimenpiteitä aiheuttavia aloitteita tulee eniten yksityisistä palveluista. Se on varsin kirjava kenttä, johon on vaikea suunnitella viranomaisaloitteisia toimenpiteitä. 14

17 Oman ryhmänsä työympäristöasioissa muodostavat tapaturmien johdosta tehtävät tutkimukset ja niihin liittyvät toimenpiteet. Työsuojelupiirille ilmoitettujen työtapaturmien määrä pysyi vuosikymmenen alkupuolella vakiona eli määrä oli n Vuosikymmenen lopulla määrä on noussut runsaaseen 300. Ilmoitetut tapaturmat ovat sattuneet valtaosin (n. 75 %) rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetuksessa. Sattuneita tapaturmia pyritään enenevässä määrin hyödyntämään ao. toimialatiimien tekemässä viranomaisaloitteisessa valvonnassa ja edistämään tapaturmista oppimista työpaikoilla. Tapaturmista osa, kpl vuodessa, on viime vuosina johtanut poliisin esitutkintaan. Asiakaskysynnässä ei ole tapahtunut nyt sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta suunnata toimintaa oleellisesti uudella tavalla. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Työsuojelupiirille on tullut vuosittain noin 5500 asiakasyhteydenottoa. Erilaiset työsuhteisiin liittyvät asioita on ollut 1800, työympäristökysymyksiin 2800 ja muuhun 850. Määrä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut selvässä nousussa. Työsuhdeasioissa eniten yhteydenottoja tulee tällä hetkellä lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyvistä asioista, joita on n. puolet kaikista yhteydenotoista. Neljännes yhteydenotoista liittyy työtodistuksen tai palkkalaskelman antamatta jättämiseen ja loput yhteydenotot liittyvät työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain tulkintaan. Yhteydenotoista eniten toimenpiteitä aiheuttavat työtodistuksen tai palkkalaskelman antamatta jättäminen. Näiden määrä on myös noussut vuodesta Näitä on selvästi yli puolet asioista. Muut asiat eivät lukumäärältään ole merkittäviä varsinkaan, kun monet niistä eivät johda toimenpiteisiin. Toimialoittain toimenpiteitä aiheuttavia aloitteita tulee eniten yksityisistä palveluista. Oman ryhmänsä työympäristöasioissa muodostavat tapaturmien johdosta tehtävät tutkimukset ja niihin liittyvät toimenpiteet. Työsuojelupiirille ilmoitettujen työtapaturmien määrä on pysynyt vakiona eli määrä oli n Tästä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson osuus on noin 60. Ilmoitetut tapa-turmat ovat sattuneet valtaosin (n. 75 %) rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetuksessa. Tapaturmista osa, kpl vuodessa, on viime vuosina johtanut poliisin esitutkintaan. Kanta-Häme ja Päijät-Häme Asiakasyhteydenottoja on ollut vuosittain Em. luku sisältää myös ne yhteydenotot, jotka ovat olleet seurausta työsuojelupiirin omasta viranomaisaloitteisesta toiminnasta kuten esimerkiksi tarkastuksista. Hämeen alueella viranomaisaloitteista ja asiakasaloitteista toimintaa ei ole eritelty. Yhteydenotoista valtaosa on ollut puheluita. Sähköpostilla, kirjeitse ja henkilökohtaisella käynnillä on tehty kullakin noin yhteydenottoa vuosittain. Sähköisten välineiden kautta tulleet selvityspyynnöt eivät näytä vähentäneen puhelimitse, kirjeitse tai henkilökohtaisella käynnillä tehtyjen yhteydenottojen määrää. Yhteydenotoista noin 70 % on koskenut työsuhdeasioita ja suurin osa muista yhteydenotoista on ollut työolosuhdeasioita. Sähköpostitse on tullut myös jonkin verran häirintää ja työsyrjintää koskeneita yhteydenottoja. Lomautuksiin ja irtisanomisiin liittyviä yhteydenottoja on ollut eniten, noin 50 % kaikista. Työtodistuksia ja palkkalaskelmia koskeneita yhteydenottoja on puolestaan ollut noin 30 % kaikista yhteydenotoista. Työsuhdetta koskeneiden yhteydenottojen määrä näyttäisi lisääntyneen laman myötä. Myös syrjintää koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet jonkin verran. 15

18 Asiakkaiden aloitteesta on tehty vajaat 20 % kaikista työpaikkatarkastuksista. Tämä osuus ei ole juurikaan muuttunut viime vuosina. Tutkittujen työtapaturmien määrä on viime vuosina vaihdellut tapauksen välillä ja määrä on ollut lievässä kasvussa. Tutkitut tapaturmat ovat sattuneet pääosin teollisuudessa (50 %) ja rakentamisessa (20 %). Tapaturmista noin 25 % on johtanut poliisin esitutkintaan. 2.3 Työsuojeluvastuualueen oman toiminnan analyysi Toimintatapa ja voimavarat Uusimaa ja Itä-Uusimaa Uudenmaan työsuojelupiirissä omaksuttu toimintatapa ja ministeriön antamat tehtävät eivät ole olleet aiemmin ristiriidassa. Ministeriön kanssa sovitussa runkosopimuksessa työsuojelupiirin mahdollisuudet toteuttaa ministeriön linjauksia todettiin hyviksi. Tämä on perustunut Uudenmaan työsuojelupiirin toimintatavan lisäksi henkilöstön hyvään osaamisen ja riittäviin voimavaroihin. Hyvää lopputulosta ovat edesauttaneet toimiviksi todetut suunnittelumenetelmät ja organisoitumistavat, viranomaisaloitteisen valvonnan toimintatavat ja valvontamenetelmät, asiakasaloitteisen valvonnan toteuttaminen. Myös yhteiskunnallinen vaikuttavuus sidosryhmätyön kautta ja palvelujen saatavuus ovat olleet hyvällä tasolla. Henkilöstön osaamisesta ja henkilöstöresurssin riittävyydestä on pidetty huolta. Koko Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen mahdollisuuksia toteuttaa ministeriön linjauksia ei vielä voida arvioida, sillä alueuudistuksen valmistelut ovat keskeneräiset eikä kaikkea tarvittavaa tietoa mukaan tulevien alueiden toimintatavoista, organisoitumisesta sekä valvontakentän tilanteesta ja tarpeista ole käytössä. Arvio voidaan toteuttaa vasta eri piirien toimintojen yhteensovittamisen edettyä. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin toiminta-alue jakaantuu kahden perustettavan aluehallintoviraston alueelle. Etelä-Savon maakunta liitetään kaavaillun aluehallintouudistuksen myötä muodostettavaan Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen ja Etelä-Karjala ja Kymenlaakso puolestaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen. Työsuojelupiirin nykyinen toimintatapa perustuu toimiala-pohjaisiin yksiköihin, joihin kuuluu tarkastajia, asiantuntijoita ja tukihenkilöstöä yli maakuntarajojen. Asiakasaloitteinen toiminta hoidetaan työsuhdeasioitten osalta ns. päivystysringin kautta. Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun tapausten käsittelyn hoitaa siihen erikseen perustettu viidestä tarkastajasta koostuva valvontatiimi. Näiden tarkastajien keskinäisen työnjaon päättää tiimi. Työtapaturmien tutkinnan hoitaa piiripäällikön nimeämä tutkintaryhmä. Ryhmän asettamispäätös pitää sisällään ryhmän jäsenten tehtävänjaon. Näin organisoituneena piirin on katsottu toimivan siten, että kulloisetkin tulostavoitteet on voitu saavuttaa. Tämän ylimaakunnallisen toimintamallin kaavailtu poistuminen on jo vuoden 2009 puolella selkeästi vaikuttanut siihen, että piirin toiminta on eriytymässä ns. ESAVI- ISAVI- akselin mukaan. Eriytyneisyyttä lisää se, että eroavien osien henkilöstö on mukana ns. tulevan oman alueensa organisaation kehittämisessä. Aluehallintouudistus kaikkinensa on niellyt huomattavan määrän resursseja, jotka muissa olosuhteissa olisivat olleet käytettävissä valvontatoimintaan. Piirin toiminnan kehittämistä sinällään ei ole koettu mielekkääksi ja kehitystyö on suuntautunut lähinnä yleisten valvonta- ym. valmiuksien kehittämiseen. 16

19 Erityisesti tukitehtävien organisoinnin ollessa auki, myös epävarmuus tulevaisuudesta on syönyt voimavaroja. Aluehallintouudistuksen edetessä on jouduttu käymään valtion yhteistoimintalain edellyttämiä keskusteluja henkilöstön kanssa ja eri yhteyksissä aluehallintouudistus on muutoinkin ollut esillä, mikä on erityisesti vienyt esimiesten toimintaresursseja. Muutoksen mitta-kaava ja vauhti on osaltaan vaikuttanut myös työssä jaksamiseen. STM:n kaavailema kehittämishanke piirien organisoitumisen tueksi nähdään mahdollisuutena. Piirissä on piiripäällikön nimeämä muutoksenhallintaryhmä lähinnä tiedonjakokanavana, koska suurelta osin asioiden ollessa pitkälti päättämättä, toimintamahdollisuudet ovat olleet rajalliset. Faktatiedon esittämisellä on pyritty katkaisemaan siivet enemmältä spekuloinnilta. Henkilötyövuosivähennyksiä on Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin osalta vuodelle 2010 yksi. Tämä on voitu hoitaa eläköitymisen kautta. Tällä hetkellä on avoinna kaksi tarkastajan virkaa, joihin on saatu ministeriön täyttölupa. Nämä sijoittuvat joko Lappeenrantaan tai Kouvolaan. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson tarkastajamäärä on tällöin 23. Tällä resurssilla katsotaan voitavan hoitaa ministeriön esittämät tulostavoitteet. Kanta-Häme ja Päijät-Häme Hätsp:n oman toiminnan analyysin tiedot on laitettu kohtaan ympäristöanalyysi. Ratkaisua vaativia, vielä auki olevia kysymyksiä ovat ainakin: 1. Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueen organisaatio ja johtaminen Aluehallintouudistuksen myötä valvonta-alue laajenee maantieteellisesti huomattavan paljon nykyistä suuremmaksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle on suunniteltu sijoitettavaksi 169 viranhaltijaa. Nykyisen Uudenmaan työsuojelupiirin vahvuus on 109 työntekijää, Hämeenlinnan ja Lahden toimipisteissä on yhteensä 27 työntekijää ja Lappeenrannan ja Kouvolan toimipisteissä yhteensä 33 työntekijää. Nykyisten Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen työsuojelupiirien johtamistavat ja organisaatiot poikkeavat toisistaan ja vastuualueelle on rakennettava uusi organisaatio, oppimisjärjestelmä ja johtamistapa. Muutos prosessin ajaksi perustetaan ensivaiheessa väliaikainen muutosorganisaatio, jota tarpeen mukaan korjataan käytännön kokemusten perusteella (teoria käytäntö teoria). 2. Asiakasaloitteisen valvonnan uudelleen organisointi Asiakasaloitteinen valvonta on organisoitu toisistaan poikkeavasti Etelä-Suomen työsuojelun vastuualueeseen tulevissa nykyisissä Uudenmaan, Hämeen ja Kaakkois-Suomen työsuojelupiireissä. Uudellamaalla asiakasaloitteet ovat lisääntyneet selvästi, Hämeen- ja Kaakkois-Suomen piirien tilanteesta ei ole vielä vastaavaa tietoa käytettävissä. Asiakasaloitteisen valvonnan päivystysruuhkaa tulee voida jatkossa tasoittaa Uudeltamaalta koko alueelle. Tämä edellyttää päivystyksen uudelleen organisoinnin lisäksi koko vastuualueella yhtenevää puhelinjärjestelmää, jossa myös nk. päivystysrinki toimisi. 17

20 3. Viranomaisaloitteisen valvonnan organisoitumien tiimeiksi tai muiksi toimintayksiköiksi Nykyisessä Uudenmaan työsuojelupiirissä on käytössä tiimiorganisaatio, joten viranomaisvalvonta suunnitellaan ja toteutetaan toimialatiimeissä. Hämeen työsuojelupiiri on jakautunut sekä alueellisiin että toiminnallisiin valvontaryhmiin ja Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri kolmeen toimintayksikköön. Itseohjautuva tiimityö ei kaikilta osin ole mahdollista tulevalla, maantieteellisesti suurella alueella. On myös ratkaistava tulevien tiimien tai muiden eri toimialoilla toimivien toimintayksikköjen johtaminen sekä yhteen sovitettava viranomaisaloitteisen valvonnan suunnittelu- ja raportointikäytännöt. 4. Muuta huomioon otettavaa Työsuojelun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehostamiseksi tarvitaan tiivistä sidosryhmäyhteistyötä. Sen merkitys korostuu alueuudistuksessa, kun valvontakenttä laajenee. Tiimien tai muiden toimintayksiköiden sidosryhmätyötavat on sovitettava yhteen ottaen huomioon alueen laajentumisen tuomat haasteet. Kustannusten hallintajärjestelmä on kehitettävä uudelle alueella, jotta henkilöstö-, vuokramenot ja oletettavasti kasvavat matkakulut pysyvät hallinnassa annettaviin taloudellisiin resursseihin nähden. Haasteena on edelleen sekä asiakasaloitteisessa valvonnassa että viranomaisaloitteisessa valvonnassa nykyisten piirien toisistaan poikkeava työnjako päätösmenettelyssä, esitutkinta-asioissa, kannanotoissa ja lausunnoissa. Aluehallintouudistuksen vaatimat valmistelutyöt ovat vieneet kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä huomattavasti resursseja. Toimintojen ja organisoitumien yhteen sovittaminen vaatii valmisteluresursseja ja tämä työ jatkuu vuonna Edellä kuvatulla valmistelutyöllä voi olla vaikutusta vuoden 2009 tulostavoitteiden saavuttamiseen. Tämän hetkisen käsityksen mukaan vuoden 2010 tulostavoitteissa on otettava huomioon uudelleen organisoitumisen ja toimintatapojen yhteensovittamisen vaatima resurssi Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen Henkilöstön ikärakennetta, osaamisen ja jaksamisen nykytilannetta on arvioitu Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen henkilöstösuunnitelmassa. Osaamisen kehittämisen haasteita ovat; - luodaan uusi organisaatio ja oppimisjärjestelmä - vastuualueen ja uuden työnjaon ja toimintatavan mukana tuomat osaamisen kehittämistarpeet - runkosopimuksesta tulevien strategisten tulostavoitteiden osaamisesta huolehtiminen (työn ja työolojen haitallisen kuormituksen, tapaturmien ja työelämän pelisääntöjen valvonta; valvonnassa kehitettyjen uusien työkalujen käyttö) - uusi tietojärjestelmä Valtimo - uusien tarkastajien peruskurssi vs. tarkastajien elinkaarinen oppiminen ja erityisosaamisen mahdollistaminen STM:n koordinoima kehittämishanke tukee em. osaamisen kehittämisen tavoitteita. Panostamalla em. osaamisen kehittämisen haasteisiin tuetaan henkilökunnan jaksamista. 18

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010 Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen 1 Työsuojelun vastuualue 18.8.2010 2 Entisistä kahdeksasta työsuojelupiiristä on muodostettu

Lisätiedot

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus Strateginen ohjaus Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen n tehtävät yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Työsuojelun vastuualue Etelä Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Toiminta-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Työhyvinvointiin liittyvät yhteydenotot työsuojelupiirin vuonna 2008

Työhyvinvointiin liittyvät yhteydenotot työsuojelupiirin vuonna 2008 111 UUDENMAAN Työhyvinvointiin liittyvät yhteydenotot työsuojelupiirin vuonna 28 Tässä raportissa kuvataan työhyvinvointiin liittyvää työsuojeluvalvontaa Uudenmaan työsuojelupiirissä. Raportissa kuvatut

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Turku

Toimintaympäristö. TTL Turku Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta

Toimintaympäristö. TTL Lappeenranta Toimintaympäristö TTL Lappeenranta Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Alue on kooltaan 26 482

Lisätiedot

RATUKE - seminaari 11.11.2010

RATUKE - seminaari 11.11.2010 RATUKE - seminaari 11.11.2010 Etelä- Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Kaarina Myyri- Partanen johtaja www.tyosuojelu.fi www.avi.fi 11.11.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun

Lisätiedot

Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15. 16.9.2011

Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15. 16.9.2011 Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 15. 16.9.2011 Etelä Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Kaarina Myyri Partanen johtaja www.tyosuojelu.fi www.avi.fi 12.9.2011 Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ulkomaisen työvoiman valvonta

Ulkomaisen työvoiman valvonta Ulkomaisen työvoiman valvonta Tarkastustoiminnan esittely 13.3.2013 HAPKE-hankkeen koulutustilaisuus, Kajaani Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 21.2.2013 1 Valvonnan resurssit Työsuojelun

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Strateginen ohjaus, tavoitteet ja resurssit Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Ylijohtaja Työsuojelu

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön ja

Sosiaali ja terveysministeriön ja Sosiaali ja terveysministeriön ja Itä Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen välinen toiminnallinen tulossopimus vuosille 2010 2011, tarkistusvuosi 2011 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Raportti 1 (9) 8.3.2013

Raportti 1 (9) 8.3.2013 Raportti 1 (9) TYÖHYVINVOINTIIN LIITTYVÄ VALVONTA VUONNA 2012 Tässä raportissa kuvataan Etelä-Suomen aluehallintoviraston (jäljempänä ESAVI) työsuojelun vastuualueen työhyvinvointiin liittyvää valvontaa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue, ESAVI 28/09/15 2 Työsuojelun vastuualue toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena. Valvomme, että työnantajat noudattavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Vaasan työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Vaasan työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Vaasan työsuojelupiirin tulossopimus vuodelle 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2006 Sisällysluettelo 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Dnro 360/54/2009 Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Tarkastuskertomus 230/2011 Työsuojeluvalvonta JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Mikkeli Maija van der Weij, johtajan sijainen, apulaispiiripäällikkö

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Oulu Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA POHJOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRIN VÄLINEN SOPIMUS TULOSTAVOITTEISTA VUOSILLE 2004-2007

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA POHJOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRIN VÄLINEN SOPIMUS TULOSTAVOITTEISTA VUOSILLE 2004-2007 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA POHJOIS-SUOMEN TYÖSUOJELUPIIRIN VÄLINEN SOPIMUS TULOSTAVOITTEISTA VUOSILLE 2004-2007 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA TAVOITTEET Työelämän ja työsuojelun

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA TURUN JA PORIN TYÖSUOJELUPIIRIN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET JA TAVOIT- TEET Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset

Lisätiedot

Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa

Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa Raimo Antila 5.11.2015 Sisältö Yhteiset tavoitteet Työsuojeluhallinnon toiminnasta Rakennusalan valvonnan vaikuttavuudesta Rakennusalan valvonnasta 2014-2015

Lisätiedot

Työsuojeluhallinnon valvonta

Työsuojeluhallinnon valvonta Työsuojeluhallinnon valvonta harmaaseen talouteen liittyen SAK, työympäristöseminaari 23.3.2013 1 Työsuojeluvalvonnasta yleisesti Vuoden 2010 aluehallintouudistuksen myötä työsuojeluvalvontaan tullut muutoksia:

Lisätiedot

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Pori Tarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla

Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla Työturvallisuus kotimaanliikenteen matkustaja-aluksilla Työturvallisuuden määritelmä Työturvallisuuden tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot