Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointimenetelmä
|
|
- Kaisa Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tikka työkuormituksen arviointimenetelmä Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointimenetelmä Risto Toivonen
2 Työkuormituksen arviointi Työkuormituksen arvioinnin tavoitteena on torjua työstä ja työympäristöstä johtuvia fyysisen ja henkisen terveyden häiriöitä, tapaturmia, ammattitauteja ja muita haittoja. Mitä on työkuormitus Ihmisen fyysisten ja psyykkisten toimintojen ja ominaisuuksien käyttöä työssä ja työprosessissa kuormitus ei määräydy yksittäisten tekijöiden perusteella vaan siinä on huomioitava kokonaisuus kuormittavien tekijöiden ja voimavaratekijöiden välinen suhde osa kuormitustekijöistä lisää kuormittuneisuutta ja osa vähentää samat tekijät voivat olla myös kuormitustekijöitä tai voimavaratekijöitä (esim. työkavereiden tuki tai esimiestyö) huomioitava, että myös psykososiaalinen kuormitus lisää fyysistä kuormitusta
3 Työkuormituksen malli Työkuormitukseen liittyviä käsitteitä Käsite työhyvinvointi henkinen hyvinvointi kuormitustekijät kuormitus kuormittuminen kuormittuneisuus vaara altiste riski Määritelmä työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä kokonaisvaltainen myönteinen kokemus työstä työtehtävän, työprosessin, työympäristön, työn organisoinnin tai työyhteisön ja organisaation toimintatapoja ja ominaisuuksia prosessi, jossa kuorma vaikuttaa ihmiseen kuormituksen seuraukset kuormituksen aste työstä, työoloista tai toiminnasta johtuva, terveyttä uhkaava tekijä vaaraa tai haitta aiheuttava tekjiä vaarallisen tai haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja mahdollisten seurausten vakavuuden yhdistelmä 6
4 Lainsäädäntö ja työkuormituksen arviointi Työturvallisuuslaki (738/2002) tavoitteena torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä johtuvia terveyden haittoja Työturvallisuuslaki 25 : jos työntekijöiden /työntekijän todetaan työssään kuormittuvan terveyttä vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämisesi ja edelleen vähentämiseksi Työturvallisuuslaki 24. Haitallista kuormitusta tulee vähentää ergonomian avulla Työterveyshuoltolaki (138/2001) työterveyshuollon tehtävänä työn terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen toistuvasti työn suunnittelun apuvälineenä työn kehittämisessä tai muuttamisessa henkilöstön ollessa ikääntynyttä tai nuorta Seuranta: sairaslomat, tapaturmat, työilmapiiri.. työntekijän perustellusta syystä pyytämä selvitys Valtioneuvoston asetus (708/2013) työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto tekevät tavoitteellista yhteistyötä (seuranta, toimenpiteet, evaluointi, jatkuva kehittäminen) Työterveyshuollon toiminnan sisällön on perustuttava työpaikkaselvitykseen yhtenä osana on selvitettävä työn fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuormittavuus ja sen merkitys terveydelle ja työkyvylle. STM tavoite työkuormituksen vähentäminen 2020 mennessä Riskinarviointi vs. kuormituksen arviointi Riskinarviointi Riski voi kohdistua kehen tahansa työpaikalla (esim. vierailijoihin) Riski on aina negatiivinen (esiintyessään) Riskejä voidaan tarkastella toisistaan erillisinä Riskinarviointiin liittyy todennäiköisyyden tarkastelua Kuormituksen arviointi Kuormitus kohdistuu työntekijään Kuormitus voi olla myös positiivista Kuormituksen arvioinnissa pitää lopuksi tarkastella kokonaiskuormitusta, jolloin esimerkiksi jonkun kuormitustekijän merkitys voi pienentyä toisen ansiosta Kuormitus kohdistuu työntekijään aina jossain muodossa 8
5 Kehittämissyklin vaiheet - Tapa hyväksytään - Toiminta vakiintuu - Käytäntö muuttuu - Uutta toimintaa testataan - Laadullinen ja määrällinen muutos kuormitustekijöissä "Jossakin vikaa" Nykyinen tila Raskaat nostot Puutteita mitoituksessa Toistotyö Organisaatio Kuormituksen arviointi ja mittaaminen Menetelmät Kehittämistyö 9 Arviointimenetelmille asetettavia vaatimuksia Arvioinnin osatekijät Arviointimenetelmä Arvioinnin tekijät Tulosten merkityksen arviointi Tiedon hyödyllisyys Vaatimukset mittaako oikeita asioita (=validiteetti) toimiiko aina samalla tavalla (=reliabiliteetti) onko käytettävissä kohtuullisella vaivannäöllä (=taloudellisuus) osaako menetelmän käyttäjä käyttää ja tulkita sitä oikein onko arvioitujen kuormitustekijöiden terveys- ja turvallisuusvaikutuksista tutkimustietoa tuottaako menetelmä tai arviointi tietoa, jota voi hyödyntää työolojen parantamiseen
6 TIKKA Työn Integroitu KokonaisKuormituksen Arviointimenetelmä TIKKA on työpaikkaselvitykseen sopiva työkuormituksen arvioinnin tarkistuslistatyyppinen perusselvitysmenetelmä. lista asioista, joiden tilanne on selvitettävä ja kriteerejä, joiden avulla tilanteen arviointi voidaan tehdä. Menetelmän alueet ovat: I työn fyysiset kuormitustekijät II työtehtävään liittyvät psyykkiset kuormitustekijät III vuorovaikutukseen liittyvät kuormitustekijät IV työaikoihin liittyvät kuormitustekijät. TIKKA -menetelmästä TIKKA ei ole tiedonkeruumenetelmä Tietoa kerätään työtä havainnoiden, työntekijöitä ja esimiehiä haastatellen sekä dokumentteihin tutustuen TIKKA ei ole haastattelumenetelmä työntekijöiltä ei voi kysyä kriteerien tilannetta suoraan ja kirjata vastausta sellaisenaan. TIKKA ei ole kyselymenetelmä. lomakkeita ei lähetetä työntekijöille täytettäväksi ja sitten tehdä vastausten perusteella yhteenvetoa TIKKA -menetelmässä päätöksen kyseisen tekijän tilasta tekee asiantuntija monipuoliseen tietoon perustuen.
7 Työkuormituksen arvioinnin muodot Muoto Toteuttaja Tulos Työn kuormitustekijöiden perusselvitys (TIKKA) Suunnattu selvitys Työhön ja työntekijään kohdistuvat mittaukset Työterveyshuolto, työsuojelu (yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan kanssa) Työterveyshuolto tai muu alan asiantuntija Eri alojen asiantuntijat ja heidän välinen yhteistyönsä Yleiskuva työpaikan tai työtehtävän kuormitustekijöistä ja kehittämiskohteista. Näiden perusteella tehdään kehittämissuunnitelma Tulos on perusteellinen analyysi kuormitustekijöistä, työntekijöiden kuormittuneisuudesta. Työtä koskevat kehittämisehdotukset Mittauksilla saadaan numeerista tietoa ja tuloksia voidaan verrata viitearvoihin. Antaa tarkempaa tietoa kehittämiskohteista ja tarpeista Kuormituksen arvioinnin vaiheet 1. Työhön tutustuminen, esitietojen hankinta 8. Toimenpiteiden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi 7. Kehittämisideoiden toteuttaminen 2. Arviointikohteiden, arvioinnin tason ja arviointimenetelmien valinta 3. Tiedonkeruut, esim. TIKKA -menetelmällä 6. Kehittämissuunnitelman tekeminen 4. Tietojen analysointi ja johtopäätösten tekeminen terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä Tulosten raportointi ja palautteen antaminen
8 Kuormituksen arvioinnissa tarvittavia alkutietoja Alkutiedot Työ Selvitykset Työntekijämäärä Sukupuolijakauma Ikäjakauma Ammattirakenne Aikaisemmat selvitykset Sairauspoissaolot Työtapaturmat Vaihtuvuus Yrityksen omat ilmapiirikartoitukset Työpaikan toimintamallit varhaiseen puuttumiseen sekä epäasiallisen kohtelun varalta Työprosessit Työtehtävä Työaika Tauotus Työvälineet Koneet ja laitteet Perehdytysmalli Tehtävää koskevat artikkelit ja tutkimukset Ammattikirjallisuus Tikka -menetelmä: arviointikohteen valinta ja rajaus Tehtäväkokonaisuus 2 Työprosessi 1 Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3 Tehtävä 4 Tehtävä 5 Tehtäväkokonaisuus 1 Työprosessi 2 Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3 Tehtävä 4 Tiedonhankinta tehtäväkokonaisuuksista tapahtuu havainnoimalla työympäristöä ja työntekoa sekä haastattelemalla kohteessa työskenteleviä työntekijöitä, esimiehiä ja työsuojeluvastaavaa.
9 Tikka -menetelmä Eri osatekijät arvioidaan vastaamalla menetelmän ohjaaviin kysymyksiin ja vertaamalla tilannetta asianomaista osatekijää kuvaaviin "kunnossa" ja "ei kunnossa" määrittelyihin. "Kunnossa" olevissa tekijöissä ei ole kuormittavia piirteitä eikä korjattavaa. "Osittain kunnossa" olevissa on jonkin verran kuormittavia piirteitä ja korjattavaa. "Ei kunnossa" olevissa tekijöissä on selkeästi tai voimakkaasti työntekijää kuormittavia tekijöitä ja sitten korjattavaa. TIKKA: Käyttötarkoitus ja -tapa Tarkoitettu ensisijaisesti työterveyshuoltojen ja työsuojeluhenkilöstön käyttöön sekä asiantuntijoille, jotka työssään arvioivat työkuormitusta työpaikoilla. Menetelmää käyttävillä on oltava riittävät tiedot työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuksesta. Voidaan selvittää karkeasti työn terveellisyyden ja turvallisuuden taso seulomalla esiin työkokonaisuudessa esiintyvät, haitallisesti kuormittavat tekijät. Esimerkiksi työpisteen väärä mitoitus ja työmäärän kohtuuttomuus. Tekijät voivat liittyä työn organisointiin, työympäristöön tai muihin työn osa-alueisiin. TIKKA-menetelmällä saadaan selville profiili työkokonaisuuden osatekijöiden kuormittavuudesta
10 Tikka: arviointi työpaikalla 1. Valitaan arvioinnin kohde rajataan työkokonaisuudesta selkeä osa-alue, esimerkiksi henkilöt, jotka tekevät samaa työtä tai työprosessin vaihetta. 2. Kerätään tietoa työstä tutustutaan työstä kertoviin dokumentteihin, havainnoidaan työtä järjestelmällisesti ja haastatellaan työntekijöitä sekä työnjohtoa. 3. Arvioidaan työn kuormitustekijät ja kootaan ehdotuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi jokaisen kuormituksen osatekijän kohdalla arvioidaan, onko se kuvatun arviointiperusteen mukaisesti kunnossa, osittain kunnossa vai ei kunnossa. Tikka -menetelmä Arvioinnissa keskitytään pelkästään työn ominaisuuksiin riippumatta siitä, kuka arvioitavaa työtä arviointihetkellä tekee. Kuormitustekijä otetaan huomioon silloin, kun se vaikuttaa merkittävän osan työajasta tai kun se on voimakas.
11 Tikka -menetelmä Arviot merkitään lomakkeelle asteikolla 1-3 Arviointilomakkeen osatekijä merkitään "1 = kunnossa olevaksi, jos se edistää työntekijän hyvinvointia työssä. Tällöin kuormitustekijän tilanne vastaa arviointiperusteiden osalta kunnossa olevaksi määriteltyä tilannetta. "2 = osittain kunnossa", jos jokin hyväksymisperusteen vaatimuksista ei täyty ja 3= ei kunnossa, jos useampi arviointiperusteiden vaatimuksista ei täyty. Mikäli ei ole mahdollista ratkaista, onko asia kunnossa vai ei, jätetään asia arvioimatta. Ne tekijät, joita ei havainnointihetkellä pystytä arvioimaan, tulee kirjata ylös ja selvittää tarkemmin ennen lopullista kuormituksen arviointia. Tikka-menetelmä: Työn fyysiset kuormitustekijät 1. Työn fyysinen raskaus 2. Työn staattisuus, yksipuolisuus ja pakkotahtisuus 3. Toistotyö 4. Taakkojen käsittely 5. Työasennot 6. Työpisteen mitoitus ja säädöt 7. Käsityövälineet 8. Koneet ja laitteet 9. Lämpöolosuhteet 10.Melu ja tärinä 11.Valaistus 36
12 Tikka-menetelmä: Työn fyysiset kuormitustekijät 6. Onko työpiste mitoitettu ja säädetty oikein? Kunnossa, ei korjattavaa Työpisteessä on työn tekemiseen ja asennon vaihtamiseen riittävästi tilaa. Työtasojen ja istuinten mitoitus on työntekijän tarpeisiin ja ominaisuuksiin sekä tehtävään työhön sopiva. Tasot ja istuimet ovat tarvittaessa helposti säädettäviä. Työasento on tarpeen mukaan tuettu: työntekijä voi halutessaan tukea selkätukeen, käsinojiin, pöydänpintaan, tms. Ei kunnossa, korjattavaa Työpisteessä ei ole riittävästi tilaa työn tekemiseen ja asennon vaihtamiseen. Työkohteen sijoittelu, työskentelykorkeus tai työtuoli eivät ole helposti säädettävissä tehtävän työn tai työntekijän tarpeitten tai ominaisuuksien mukaisesti. Työpisteen järjestelyt pakottavat työntekijän huonoihin ja jännittyneisiin asentoihin. 37 Tikka-menetelmä: Työtehtävään liittyvät psyykkiset kuormitustekijät 1. Työn tavoitteiden selkeys 2. Työmäärän ja työtahdin kohtuullisuus 3. Vaikutusmahdollisuudet työhön 4. Kehittymisen ja oppimisen mahdollisuus työssä 5. Työn virikkeisyys 6. Työn kohtuullisuus 7. Keskeytykset ja esteet työssä 8. Vastuun kohtuullisuus 9. Arvoristiriidat 10.Työstä ja työsuorituksesta saatu palaute ja arvostus
13 Tikka-menetelmä: Työtehtävään liittyvät psyykkiset kuormitustekijät 1. Ovatko työn tavoitteet selkeitä? Kunnossa, ei korjattavaa Tehtävän ja toiminnan tavoitteet ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja mielekkääksi koettuja. Tehtäväkokonaisuus ja sen edellyttämät toimintatavat sekä työn tulokseen kohdistuvat odotukset ovat työntekijän tiedossa. Ei kunnossa, korjattavaa Työn tavoitteet ovat epäselviä. Eri osapuolilla on erilaisia tai ristiriitaisia odotuksia työn tekemisen tavasta ja tuloksista. Tehtäväkokonaisuus ja sen edellyttämät toimintatavat eivät ole työntekijän tiedossa. Tikka-menetelmä: Vuorovaikutukseen liittyvät kuormitustekijät 1. Yksintyöskentely 2. Yhteistyön toimivuus työpaikalla 3. Tiedonkulku ja tiedon saanti 4. Asioiden ja toiminnan johtaminen 5. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 6. Jatkuvat muutokset ja epävarmuuden hallinta 7. Tasa-arvoinen kohtelu 8. Epäasiallisen kohtelun tai häirinnän esiintyminen työyhteisössä 9. Väkivallan uhka 10.Kielteisiä tunteita herättävät vuorovaikutustilanteet (asiakas- ja potilastyötä tekeville)
14 Tikka-menetelmä: Vuorovaikutukseen liittyvät kuormitustekijät 4. Onko asioiden ja toiminnan johtaminen selkeää ja johdonmukaista? Kunnossa, ei korjattavaa Työpaikka on selkeästi johdettu. Esimiesten toiminta on johdonmukaista ja toimintaa kehitetään. Työhön perehdytys ja kehityskeskustelut toimivat. Työpaikan perustehtävä ohjaa johtamista ja muuta toimintaa työpaikalla. Ei kunnossa, korjattavaa Työpaikalla työt on huonosti organisoitu ja toiminta on lyhytjänteistä. Työhön perehdytys puuttuu eikä kehityskeskusteluja käydä, tai ne eivät ole hyödyllisiä. Perustehtävä ja tavoitteet eivät ohjaa toimintaa. Tikka-menetelmä:Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät Kaikille 1. Keskimääräinen viikkotuntimäärä ja työn säätelymahdollisuus 2. Suurin viikkotuntimäärä vuodessa 3. Viikonlopputyön yleisyys 4. Työpäivän työjaksojen määrä 5. Mahdollisuus etätyöhön 6. Matkustaminen a) Matkapäivien lukumäärä b) matkustusaika Niille, joilla muu kuin säännöllinen päivätyö 7. Kahden peräkkäisen työvuoron välinen aika 8. Peräkkäisten yövuorojen määrä 9. Yövuorojen jälkeisen vapaajakson pituus 10.Aikaiset aamuvuorot 11.Yksittäiset vapaapäivät työvuorojaksojen välissä 12.Pisimmän työvuoron kesto 13.Peräkkäiset työvuorot
15 Tikka-menetelmä:Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät 5. Mahdollisuus etätyöhön Kunnossa, ei korjattavaa Mahdollisuus etätyöhön työntekijän tarpeesta vähintään yhtenä päivänä viikossa erikseen sovittaessa tai harvemmin vähintään viikoksi kerrallaan. Ei kunnossa, korjattavaa Mahdollisuus etätyöhön harvemmin kuin kerran viikossa. TAI Ei mahdollisuutta koko viikon kestävään etätyöhön kerran vuodessa Tikka-menetelmä, Tulosten hyödyntäminen Työkuormituksen arviointi Tulosten yhteenveto Tarvittavista toimenpiteistä päättäminen, toimenpideohjelman suunnittelu, vastuutus ja aikataulu Toimeenpano työpaikalla Seuranta
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotTyöaikoihin liittyvät kuormitustekijät *
Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotYlitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta
Ylitarkastaja Tuula Uurala Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta 12.5.2017 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotPerusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue
Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen
LisätiedotPerusasiat kuntoon Parempi työ
Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotPsykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ
Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen
LisätiedotTYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän
LisätiedotMitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?
Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne
LisätiedotYKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla
Työsuojeluviranomaisen havaintoja haasteista avustajien työsuojelussa ja työsuhteissa. Miten avustajien työsuojelua voisi edistää? Marja Tereska-Korhonen, tarkastaja Lounais-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo
TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotPsykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä
Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä To be a Teacher Filmscreening ja keskustelutilaisuus 8.11.2017 Tarja Kantolahti, Jaana Vastamäki, työ- ja tasa-avo-osasto, STM 1 Sisaltö Psykososiaaliset
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotArvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotPsykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen
Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus miten sitä hallitaan? Päivi Ojanen henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö, PsL
Psykososiaalinen kuormitus miten sitä hallitaan? Päivi Ojanen henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö, PsL Riihimäen kaupunki työnantajana Kaksi toimialaa, sosiaalija terveystoimen sekä kaupunginhallituksen
LisätiedotOrganisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
LisätiedotYläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy
Yläraajan kuormituksen arviointi Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Ergonomia ja hyvät käytännöt toistotyössä Yläraajan rasitussairaudet ovat yleisiä aloilla, joilla työ sisältää yläraajan
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotTyöaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen
Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja
LisätiedotENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN
ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotKeinoja työn kuormittavuuden hallintaan
Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan Sari Tappura 14.3.2017 Lähde: TJS-opintokeskus, Reilun pelin työkalupakki Ohje: Osallistavan työpajan aloittaminen 1. Ryhmäytyminen u Esittely ja luottamuksellisen
LisätiedotTyöturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen
Työturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen Tarkastaja Auli Arkko-Liekari Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotPsykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla
Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Pori Tarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotTyöympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE
Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton
LisätiedotMikä työntekijöitä kuormittaa sosiaali- ja terveysaloilla?
Mikä työntekijöitä kuormittaa sosiaali- ja terveysaloilla? ESAVI työsuojelun vastuualue, tarkastaja Ari Toivoniemi 25.9.2017 1 Valtakunnallinen sosiaali- ja terveystoimialan hanke Tuki- ja liikuntaelinten
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotAutoalan kysely 2014
Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotHenkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi
Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS
1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen
LisätiedotTyökuormituksen arviointi kokonaistyöajassa
Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Arviointi ja työkuormituksen vähentäminen, esimerkkinä UEF Kompassi Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät, Kuopio 25.-26.8.2016 Jenni Varis HTM, Henkilöstöasiantuntija
LisätiedotTyöhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit
1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTyön psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät
Työn psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät Psykologi Metsätyöpaja 6.5.2015 Työhyvinvoinnin määritelmä Työterveyslaitos 2009 Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa,
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotTYÖN AIHEUTTAMAN HAITAL- LISEN HENKISEN KUORM IT- TU M ISE N HALLINTA NAKKILAN KUNNAN TYÖPAIKOILLA
TYÖN AIHEUTTAMAN HAITAL- LISEN HENKISEN KUORM IT- TU M ISE N HALLINTA NAKKILAN KUNNAN TYÖPAIKOILLA 2 1 TYÖN AIHEUTTAMA HAITALLINEN HENKINEN KUORMITTUMINEN... 3 2 VASTUUT HAITALLISEN HENKISEN KUORMITUKSEN
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Vantaa 26.4.2019 1 ESAVIn työsuojelun vastuualue Valvoo, että työ on turvallista, terveellistä ja reilua Toimii alueellisena työsuojeluviranomaisena
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotTarkastuskertomus 2016/ (5) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo
Tarkastuskertomus 2016/10410 1 (5) Työsuojelutarkastus Tarkastuspäivä ja -aika 20.1.2016 klo 9.00-11.15 Työnantaja Harjavallan kaupunki Osoite Satakunnantie 110, 29200 HARJAVALTA Valvontakohde Kaupungintalo
LisätiedotErgonomia. Janita Koivuranta
Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotHyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari
Hyvät työhyvinvointikäytännöt Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari 4.10.17 Aineiston keruu Kyselytutkimus: Kerätty 13-15.9.16 Työhyvinvointimessuilla Tampereella Analysoinnissa
LisätiedotVoiko henkilöstökuluissa enää säästää
Voiko henkilöstökuluissa enää säästää Timo Sinervo 13.11.2018 Timo Sinervo / 2017 1 Taustaa Tämän hankkeen sekä mm. Kröger et al. tulokset osoittavat, että kotihoidon henkilöstö on varsin kuormittunutta,
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma
LisätiedotPSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA
Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotTOIMISTOTYÖN VAAROJEN TUNNISTAMINEN
TOIMISTOTYÖN VAAROJEN TUNNISTAMINEN Tämä lomake on tarkoitettu toimistotyyppisen asiantuntijatyön fyysisen, teknisen ja toiminnallisen ympäristön vaarojen ja haittojen tunnistamiseen sekä riskien arvioinnin
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotKEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun
KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
LisätiedotHenkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?
Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
Lisätiedot